Anis

Iso ylipaino ja raskaus

868 posts in this topic

Yksi varovaisesti lisää tähän ketjuun ilmoittautuu.. Tänään oli eka ultra, eli onko se sitten se nt-ultra, en näitä lyhenteitä sun muita osaa vielä.:D Siellä se Kersa oli ja sydän sykki nätisti. Tulevat vanhemmat molemmat varmaan näytti yhtä tyhmiltä, pöljällä hymyllä varustettuna. Viikolla LA muuttui, alkuun kun arvio oli n. 20.12, nyt sitten on 26.12. Hauska sinänsä, äiti kertoi mulle tossa joku aika sitten että mun eka tuloaika piti silloin olla 26.12. Aika hyvä sattuma.

 

Niin, BMI on yli 40 täälläkin, ikää 26v. Mulla siis joulukuussa kans synttärit, katotaan oonko 26v vai 27v jos (ja toivottavasti kun) äidiksi pamahdan. Hirveä pelko on, että menee kesken. En ois ikinä uskonu, mutta niin se vaan sekin pelko tuli.:P Jätin pillerit pois n. 3 vuotta sitten, tosin ihan muista syistä kun lastenhankinta-mielessä. Nyt vasta sitten ekan kerran tietoisesti tärppäs, mikä oli aika yllätys. Kun ei kuitenkaan yrittämällä ole yritetty.

 

No mutta, tässä sitä ollaan ja vielä ainakin Kersa matkassa. Ja huomenna sokerirasitus, jes. Pari kertaa joskus aikaisemminkin ollut ja aina se on yhtä ihanaa.<3

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli raskauden alussa bmi 30. Hyvin on kaikki tähän mennessä sujunut, sokerirasituksessa kaikki arvot oli tosi hyvät ja painoa on tullut alle 3kg tähän mennessä (tuttujen mukaan olen laihtunut muualta ja maha vain kasvaa :D ). Ihan normaalisti olen elänyt, tietenkin yrittänyt syödä tavallistakin terveellisemmin (toisaalta syön muutenkin tavallista itse tehtyä kotiruokaa enkä eineksiä tai roskaruokaa, välttelen muutenkin lisäaineita). Herkutellutkin olen toki mutta en jatkuvasti :) Neuvolassa ei painosta ole ollut mitään puhetta, sokerirasitukseen jouduin kun bmi oli yli rajan (en muista rajaa). Mielenkiintoista seurata kuinka paljon painoa vielä tulee, stressiä en kuitenkaa aio ottaa :) Kesällä on helppo syödä tuoreita kasviksia ja juoda paljon vettä, ulkoilu on myös kivaa kun on valoisaa myöhälle. Teen pieniä kävelylenkkejä niin kauan kuin pystyn.

Äidilleni on kuulemma käynyt samoin kuin minulle: raskauden alussa oli ylipainoa (ei niin paljon kuin mulla) ja ne katosi raskauden aikana. Mulla ei katoa mutta positiivinen yllätys ettei painoa ole paljoa tullut.

 

Raskausmahan kyllä huomaa :D "mahaläskit" ovat vatsan alaosassa ja näkyy lähinnä jos on alasti, vaatteiden kanssa ei.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Heipähei, täällä kans yks iso odottaja (bmi 50), mutta en jotenkin vaan osaa pitää itseäni NIIN isona. Ulkoilen ilman suurempia läkähtymisiä(tai ainakin ennen tätä muhkeaa vauvamahaa), vartaloni on ollut kohtalaisen sopusuhtainen ylipainosta huolimatta ja vaatteiden löytämisessä ei ongelmaa jne, mutta kyllä sitä nyt tässä raskauden myötä on ihan eri tavalla herännyt tähän ylipainoon, että varmaan alkaa jonkinlainen elämäntaparemontti kunhan tästä kykenee..

Ongelmia raskaudessa ei ole ollut(paitsi näitä normaaleja liitoskipuja välillä yms), toisessa sokerirasituksessa narahdin vähän ja arvoja nyt mittailtu, ne on olleet ok hyvin löyhästä dieetistä huolimatta.

 

Laskettuun aikaan on vielä pari kuukautta ja oon myös alkanu käyttää masusta kireitä vaatteita, koska muuten näytä vaan siltä että oon todella paljon lihonut entisestäni, vaikka oikeasti paino ei ole noussut, vyötärömitta vaan kasvanut yli 30cm.. Toinen tuskailun aihe on ihmetysliivit, oon aina ollut rinnakas, mutta huh huh nyt... Tilasin bravadon customit (95-105 H-I) ja niistäkin tisut tuntuu tursuilevan ulos, jos vähänkään on huonossa asennossa. :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä tuun tännekin purkamaan tuskaani. Sokerirasituksen arvot oli niukin naukin ja hiuksenhienosti viitearvojen sisässä (5,2 - 9,7 - 8,4). Ei tietysti välttämättä johdu ylipainosta (siskolla joka tod. ei oo ylipainoinen ylittyi hiuksenhienosti yksi arvo), mutta kyllähän se saattaa osaltaan vaikuttaa. Nyt sitten tarttis alkaa tsemppaamaan ruokavalion ja liikunnan kanssa, ettei sokerit lähde hurjemmin huitelemaan...

 

Paino oli ekasta tokaan neuvolaan laskenut n. 1,5 kg eli 200 g/vko. Terkka oli kovin tyytyväinen ja ehdotti, että olisi ihan hyvä, jos paino ei nousisi vaikka yhtään. Tosin tiedän, että jos oikeasti tsemppaan noiden sokerijuttujen takia, niin paino jopa laskee hiukan (bmi nyt jotain 34 tms.).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oletteko kokeillu tukivyötä? Onko siitä ollut apua? Onko löytynyt sopivaa kokoa? Mulla aika ajoin kolottaa alaselkää ja alavatsakipuja tulee etenkin paljon kävellessä ni mietin vain et oiskohan tosta tukivyöstä jotain apua?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mua huolettaa kun oon jo rv 20+ mutta tuntuu että maha ei ole kasvanut yhtään... Miten teillä muilla on maha alkanut näkymään? Jossain oon nähny kuvia rv20 mahoista ja ne on olleet ihan isoja jo, mulla on ainoastaan pieni kumpu makkaroiden välissä ja ei tod. näy ulospäin (BMI +40).

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Mulle just eilen sanottiin, että ei uskois, että mä oon raskaana. Oon kyllä jonkun verran sua jäljessä raskausviikoissa. Itse näen jo mahan, mutta näyttäähän se vaan läskille muiden silmissä. BMI karvan alle 35.

 

Muoks. Mä oon kyllä vaan toisaalta tyytyväinen, kun muuten vauvalla tuntuu kaikki olevan hyvin. En mä vältsysti halua mitään jättimahaa loppuraskaudestakaan. Ja oon ymmärtänyt, että kaikille (niin lihaville kuin laihoille) ei vaan kasva yhtä isoa mahaa.

Edited by Elkku

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mua huolettaa kun oon jo rv 20+ mutta tuntuu että maha ei ole kasvanut yhtään... Miten teillä muilla on maha alkanut näkymään? Jossain oon nähny kuvia rv20 mahoista ja ne on olleet ihan isoja jo, mulla on ainoastaan pieni kumpu makkaroiden välissä ja ei tod. näy ulospäin (BMI +40).

 

Mä juuri tällä viikolla kuuntelin kun naapurin mummot päivitteli meidän oven takana suureen ääneen "kun siitä ei edes huomannu että se on raskaana. Aina yhtä pyöreä. Sitten se vaan tumpsahti vauvan kanssa". Ja kuulin kun meidän väliovi oli auki ja just oven takana kalkattivat.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Katju inhottavia naapureita, hittoako se niiden mummojen asia on jäkättää toisista ihmisistä :skilletgirl: :skilletgirl: :skilletgirl: . Sun pitää varmaan alkaa kalkattaa siitä kun ovat hampaattomia ja miten ei olla käytetty ryppyvoiteita nuorena jms. :P

 

Esikoinen näkyi hienosti mun läskeistä huolimatta jo siinä viikon 18 tienoilla, maha oli ihan vauvamaha sillon ja muistelen että ensimmäiset onnittelut mahakertoimella tuli viikolla 14 tai 15. Meidän suvun naisilla on tosin ollut isot vauvamahat, sekä hoikilla että isommilla. Mun bmi tais esikoisen aikaan olla 28 ja nyt kakkosen kohdalla 32. Saa nähdä miten tää kakkonen alkaa näkymään kun/jos viikkoja kertyy. Maha on lähtökohtaisesti esikoisen jäljiltä vielä nahkapussukka ja isompi kun mitä oli ennen esikoisen raskautta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^sama täällä, bmi:t samaa luokkaa ja maha oli löysempi esikoisen jäljiltä.

 

Mulla tässä toisessa raskaudessa oli maha jo vauvamahan näköinen joskus ennen puoltaväliä, rv16 oli esikoisen synttärit ja sillon ei vielä kaikki tienneet rikä maininneet, asiasta tietävät taas sanoivat sillon että on jo selvä maha.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla siis bmi on/oli jotain 50 luokkaa(tosin kiloja ei ole raskaudessa tullut yhtään) ja oikeastaan alle rv25 näkynyt mitään vauvamahaa, sitten yhtäkkiä tulikin jo kumpu ja viime viikolla näytti jo tältä http://aijaa.com/0005310495334 ja naapurin tuontivaimo oli ihan varma että kyllä mä kohta synnytän, vaikka minusta toikin on vielä pienen näköinen (tuntuu kyllä jo aika painavalta). Ilman paitaa melkeen näyttää isommalta, varsinkin kun oon näin lyhyt (alle 160 ja lyhytselkäinen), niin vauva kasvaa nyt enää vain ulospäin. Jotenkin vaan oudottaa toi kun on noin kamalan ylhäällä(tai sitten mulla on vaan riipputissit :lol: ), että ei sen takia näytä ihan tyypilliseltä vauvamasulta ja monesti kaupanhyllyjen välissä tulee nolo olo, että kattookohan noi että mulla vaan kaljamaha.. Tosin niin pinkeä se on, että siihen ulkopuolinen koskee niin ei jää kyllä varmastikaan vääriä käsityksiä. :)

 

Liikkeiden tuntemisiakin murehdin, kun neuvolassa 22+4 neuvolatätikin oli vähän epäilevän näköinen kun sanoin että en oo tuntenut yhtikäs mitään liikkeen tapaistakaan. Tosin ei mennytkään kuin n viikko, kun alko tuntua semmosta "kiisselinkeittelykuplintaa" ja siitä viikko, niin mieskin tunsi sen jo mahan päältä! :wub:

Monet sanoo että jälkeenpäin on vasta että "ahaa, tommostako se onkin ja oonhan mä jo tuntenutkin jotain pientä pitkään", itellä taas, että ei kyllä varmasti tuntunut aikaisemmin yhtään mitään(tosin istukkakin etuseinämässä, joten vaimensi aika hyvin)...

 

 

Mun mielestä tossa edellisen sivun Vieras_PunkeroMyy_*:n laittamassa vauvamahakuvassa on vaan housut ihan liian kireällä ja sen takia on tommonen oudon mallinen maha?

Edited by Mimu

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Mulla kyllä on ihan ilman housujakin jossain määrin tuollainen maha, joka on alavatsalta pienempi ja ylävatsalta isompi. Tiedä sitten, mistä johtuu että tuossa navan kohdalla on vekki, ja tasoittuuko koskaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä on näköjään tapana että kaikki yli bmi40 tapaavat anestesialääkärin ennen synnytystä ja käydään läpi kivunlievitysmahdollisuudet ja tutkitaan onko epiduraali mahdollinen laittaa ylipäätään.

Onko kokemuksia, että jos on sairaalloisen ylipainoinen, että voiko käydä niin ettei epiduraalia saa lainkaan? Tai muita kokemuksia asiasta, itellä olis tuo käynti parin viikon päästä ja sain siitä nyt tän raskausdiabeteksen, vauvan makrosomian ja insuliinien lisäks kivan pienen ahdistuksen ja stressinaiheen lisää, että mitäs jos ei saa kunnon kivunlievitystä ja sitten mahdollienn sektiokin tehtäis nukutuksessa.. :ph34r:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla paino oli indeksillä jotain 33 paikkeilla raskauduttuani ja meni piiiiiitkälle, ennen kuin maha oli sellainen "yhtenäinen" raskausmaha.

 

Ainoa "kenkutuksen" aihe oli synnytyskertomus, jossa oli jumalaton määrä koodeja ja syitä, imukuppia, epiduraalia jne ja yhtenä koodina jotain tyyliin "liikunnan ja ravinnon kulutuksen epäsuhdasta johtuva lihavuus". No hiphei, kai se sitten oli syy siihen, että synnytys oli aivan *seestä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä on näköjään tapana että kaikki yli bmi40 tapaavat anestesialääkärin ennen synnytystä ja käydään läpi kivunlievitysmahdollisuudet ja tutkitaan onko epiduraali mahdollinen laittaa ylipäätään.

Onko kokemuksia, että jos on sairaalloisen ylipainoinen, että voiko käydä niin ettei epiduraalia saa lainkaan? Tai muita kokemuksia asiasta, itellä olis tuo käynti parin viikon päästä ja sain siitä nyt tän raskausdiabeteksen, vauvan makrosomian ja insuliinien lisäks kivan pienen ahdistuksen ja stressinaiheen lisää, että mitäs jos ei saa kunnon kivunlievitystä ja sitten mahdollienn sektiokin tehtäis nukutuksessa.. :ph34r:

 

Toihan on tosi hyvä juttu, että tuo asia otetaan huomioon! On sitten suunnitelma valmiina ja tiedetään mitä kivunlievitystä voidaan antaa eikä siinä kivuliaana tarvitse sitä enää arpoa. Itselle ei saatu tuota epiduraalia laitettua useista yrityksistä huolimatta mutta kohdunkaulanpuudute oli tosi hyvä avautumisvaiheeseen ja lopulta sain spinaalin lopuille parille sentille sekä ponnistusvaiheeseen. Näillä mennään seuraavankin kerran jos löydän vielä itseni vauvatehtaalta :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä on näköjään tapana että kaikki yli bmi40 tapaavat anestesialääkärin ennen synnytystä ja käydään läpi kivunlievitysmahdollisuudet ja tutkitaan onko epiduraali mahdollinen laittaa ylipäätään.

Onko kokemuksia, että jos on sairaalloisen ylipainoinen, että voiko käydä niin ettei epiduraalia saa lainkaan? Tai muita kokemuksia asiasta, itellä olis tuo käynti parin viikon päästä ja sain siitä nyt tän raskausdiabeteksen, vauvan makrosomian ja insuliinien lisäks kivan pienen ahdistuksen ja stressinaiheen lisää, että mitäs jos ei saa kunnon kivunlievitystä ja sitten mahdollienn sektiokin tehtäis nukutuksessa.. :ph34r:

 

Toihan on tosi hyvä juttu, että tuo asia otetaan huomioon! On sitten suunnitelma valmiina ja tiedetään mitä kivunlievitystä voidaan antaa eikä siinä kivuliaana tarvitse sitä enää arpoa. Itselle ei saatu tuota epiduraalia laitettua useista yrityksistä huolimatta mutta kohdunkaulanpuudute oli tosi hyvä avautumisvaiheeseen ja lopulta sain spinaalin lopuille parille sentille sekä ponnistusvaiheeseen. Näillä mennään seuraavankin kerran jos löydän vielä itseni vauvatehtaalta :)

 

Mäkin jouduin/pääsin juttelemaan asiasta anestesialääkärin kanssa. Se kertoi myös, että verenpainemittarit ei välttämättä lihavalla toimi luotettavasti, joten saatetaan laittaa joku erilainen mittari (joka laitetaan kai valtimoon? Korjatkaa jos sanon väärin. Joka tapauksessa mua ainakin tuohon ranteeseen ennen synnytystä tökittiin, mutta ei saatu laitettua sitä mittaria kuitenkaan.. :rolleyes: Siis se ei jotenkin saanut sitä paikoilleen.)

 

Ja joo, mulle laitettiin epiduraali joka ei toiminut. Valitettavasti niinkin voi käydä. :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Muistelisin, että meikäläisellä oli ihan normi paineenmittaustapa sektiossa vaikka massaa on yli BMI 40.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minullakin oli ihan normaali verenpainemittaus koko synnytyksen ajan mukaanlukien sektio (taustalla korkea verenpaine lääkityksellä). BMI on myös tuon 40 ja epiduraalin laitto sujui hyvin ja saatiin heti paikalleen. Minulla ei ollut mitään anestesialääkärin tapaamisia ennen synnytystä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Auts, kuulostaa kipeeltä tommonen valtiomittaus.. Mulla on ihan tavallisella mittarilla mittailtu aina ja on toiminut, mitä nyt välillä ei anna lukemaa kun mun syke on epätasainen. Mutta sama ongelma oli kylläkin jo vähemmän tuhdissa kunnossa muinoin opiskellessani lähihoitajaksi, kun noita harjoteltiin ja mittailtiin. Joskus kuutisen vuotta sitten e-pilleriseurannassa oli paineet koholla ja jouduin käymään viikottain seurannassa ja jäi siitä vähän traumaa, mutta nyt on taas "valkotakkikammo" menny ohi ja mittaukset on ollu tosi ihanteellisia.

Leikkaussalissa ku olin työharjottelussa, niin ainakin vielä reilu viis vuotta sitten käytettiin isommilla ihmisillä isompaa mansettia, mutta muuten ihan samoilla vehkeillä mentiin, että ihan uus tuttavuus tuommonen vaihtoehto.

 

Eikä tosiaan se epiduraali kaikilla toimikaan, vaikka saiskin laitettua, että ei kyllä sais pitää minään itsestäänselvyytenä..

Share this post


Link to post
Share on other sites

täällä ois kans yksi, joka yritää laihduttaa. Ylipainoa on hirveesti 161 cm pitkä/ 100 kg ja ei vielä raskautta. Juuri jätin pillerit pois ja viikko sitten yhdynnät aloitettiin ilman kumia. Mies tullu sisään joka kerta, kun viikon aikana rakasteltu (yht. 5 krt). Toiveita siis raskaudesta vois olla...

Mutt, painoa pitäis saada pudotettua, onko ehdotuksia?

:gmake:

Share this post


Link to post
Share on other sites

No ite oon saanut hyvin painon ja makeanhimon kuriin jättämällä ylimääräset hiilarit pois. Eli perunan ja pastan yms tilalla mahdollisimman paljon kasvislisukkeita, karkit vaihtu marjoihin ja hedelmiin, täysjyväpastaa ja 100% ruisleipää syöny välillä. Tämä siis raskausdiabeteksen takia, en tiiä olisko mun tahdonvoima riittänyt muuten.. :D Nyt sitten painoa on tullu koko raskauden aikana vain muutamia kiloja ja nekin nyt tässä viimepäivinä tämän kamalan turvotuksen takia!!

Itsellä painoa vielä reeeeilusti enemmän ku sulla, pituutta jokunen sentti vähemmän ja raskautuminen ei tuottanut mitään ongelmia, muutamassa kuukaudessa tärppäsi, joten kannattaa ottaa dieetti työn alle heti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä oon kans nyt vähentäny hiilareita ja lisänny liikuntaa. Paino on -19,2 kg ennen raskautta olevasta painosta. BMi tippunut 50->43,5. Vaatii kyllä tahdonvoimaa täytyy myöntää.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä kanssa hiukan isompikokoinen odottaja. Oon harrastanut punttisalia jonkun verran, joten lihaksista jokunen osa tuosta painosta tietty on... Muualla ei oikeen ylimääräistä ole kuin sisäreisissä ja tietty alavatsalla :D BMi on joku 40 ollut... Joten odotan niin innolla hypätä neuvolassa kahden viikon päästä vaa'alle... hoh-hoijaa. Toisaalta voihan sitä heti ovelta todeta, että tiedän painon pudotuksen olevan tärkeä ja ajankohtainen sitten jossain kohtaa... Viime raskaudessa neuvolatäti oli tosi ihana ja sanoikin, ettei saisi yrittää laihduttaa raskaanaollessa... Ne ennakkoluulot on vaan niin syvältä. Sitä luullaan sokereiden, verenpaineen ja veriarvojen olevan ihan päin peetä ja sitten ollaan vaan viilipyttyjä huomatessaan arvojen olevan täysin viitearvoissa...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitoksia kaikille kannustuksesta! juuri tuota olen pelännyt, kun mä tein nyt testin ja positiivista näyttää ja olen siis 1 viikkoa raskaana :girl_pinkglassesf::) painoa siis on, mutta olen aloittanut kuntosalin ja pyöräilyn ja yrittäny syödä terveellisesti, eli syön kyl perunaa, mutta en karkkeja, sipsjä enkä limsoja. Vaa´alla en ole käynyt, mutta ajattelin, että alan tekemään kävelylenkkejä koiran kanssa ja vahvistaan niitä salaisia lihaksia, jotka ovat tuon rasvan alla :):give_heart:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now