Anis

Iso ylipaino ja raskaus

868 posts in this topic

mä taas en ovuloinut kuin ehkä kerran tai kaksi vuodessa, todennäköisesti ylipainosta johtuen, mun bmi taitaa olla 38-40.

 

Raskaaksi tulin kahden vuoden tjottailun jälkeen luomusti ja yllärinä. lapsettomuushoitoihin en olisi lahdenseudulla päässytkään ylipainon takia.

 

Raskaus on mennyt tosi hyvin. Alkuraskauden tai ekat 5kk oksensin monta kertaa päivässä. Ainoa mikä välillä pysyi sisällä oli suklaa ja kokis. ja aikomukseni oli syödä tosi terveellisesti. mutta paino tippui ja lupa oli syödä mitä vaan mikä sisällä pysyy. kun oksentelu loppui, alkoi paino nousta. nyt on yhteispaino noussut, viikolla 39, 9kg kaikenkaikkiaan, mutta se on tullut tässä loppumetreillä ja ei kyllä mitenkään huomaamatta, nimittäin oon elelly aika elopellossa.

 

Verenpaineet mulla on aina ollut korkeat, ainakin terveydenhoitajien mittaamina. niistä välillä ovat huolissaan, mutta ne on pysyneet kuitenkin aisoissa. ja välillä olen saanut mittarin kotiin.

 

Välillä olen saanut kuulla olevani lähes valmis hautaan tai keskitysleirille. Tai että kuinka kaikki on riskiä ylipainon takia. Muutama lääkäri ja oma terkka ovat kuitenkin mahtavia. ne on vaan kehuneet ja kannustaneet. Viimeksi lääkäri sanoi: "haluan sanoa sinulle kun ylipainoisia aina pelotellaan kaikesta, että synnytys ja raskauden loppu sujuu kohdallasi varmasti hienosti. olet hieno ja kaunis nainen ja ennen kaikkea terve. olet ihminen siinä missä muutkin"

hyvä etten itkuun purskahtanut.

 

samaten eräs toinen lääkäri sanoi alkuraskauden ultrassa, että ajattele se niin päin, että jos ovuloit vain kerran vuodessa, niin olet todella hedelmällinen jos siitä kierrosta tärppää. sehän on suorastaan ihme. Ajattele siis mieluummin olevasti todella hedelmällinen kuin toiste päin.

 

sokerirasitusarvot olivat ihanteelliset, niitä hämmästeli terkka jos toinenkin. Niimpä, ei me ylipainoiset aina olla vaan sairaita ja huonokuntoisia.

 

vauvan pitäisi olla normikokoinen. mittaus oli viikolla 37 ja silloin painoarvio oli alle kolme kilon. Syntyessään arvioi sen olevan kolme kiloa ja jotain riippuen syntyykö ajallaan tai ei. n 3500g arvioi. Voihan tuo sitten heittää, mutta ei ainakaan tuossa vaiheessa peloteltu jättiläisellä.

 

liikkuminen on jäänyt alun pahanolon takia vähälle. keskivaiheilla kävin uimassa ja salilla, nyt taas on mennyt vähän hummailuksi ja lepäilyksi tää elo.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Anteeksi, että tunkeudun tänne odottajien puolelle, mutta tuli mieleeni kysyä, että kuinka helppo teille on ollut raskautuminen kilojen kanssa? Mulla bmi on 35-40 ja toka yrityskierros menossa. Tiedän ovuloivani ja menkat ovat säännölliset eli sen suhteen ongelmaa ei pitäisi olla. Olen kuitenkin aivopessyt itseni, että raskautuminen ei näillä kiloilla voi onnistua. :angry: Kaippa se johtuu siitä, että kaikki lääkärit yms. ovat niin negatiivisia ylipainoisia kohtaan ja minä kun olen ollut sellainen koko elämäni.

 

 

BMI 45 paikkeilla sekä ekasta että tokasta. ekaa tehtiin 18kk ja toista tasan 5 vuotta ilman hoitoja tai muutakaan. itse en ole oviksia testaillut, menkat kyllä oli kohtalaisen säännölliset (ennen ekaa tosin kierto 28-56päivää, mutta esikon jälkeen oli 30-32pv kierrot eli tasoittui.) lekuri sanoi että vaikka juoksu tulisi niin ei se tarkoita että ovuloisi, tiedä sitten onko sitä ovista tullut vai ei. kaikilla kiloilla VOI raskautua takuulla. ne kilot tuskin ovat ratkaiseva tekijä vaan se ongelma on yleensä jossain muussa. itse en usko että kilojen karistaminen takaa lapsensaantia, mutta vaikuttaa elämään monella muulla positiivisella tavalla, joten laihis ei ole koskaan ylipainoisella pahitteeksi :D

 

 

Muriellen teksteihin vielä komppaan sen verran, että aikaisemmin kun kirjoitin tämän odotuksen sujuneen ihanasti, niin eikös viime tyks reissulla takapakkia tullut.

 

En ole suostunut menemään sokerirasitukseen tässä odotuksessa vaan mulla on sokerimittari kotona. paino on edelleen reilut 5kiloa miinuksella lähtöpainosta. syynä sokerien tarkkailu ja liikunta (pentukoiran kanssa)

 

verenpaineet jne ovayt olleet koko ajan ok ja muutenkin kaikki on mennyt hyvin. kopsaamapa tähän avautumiseni ko ä-polireissun jälkeen..... :

 

avautumista:

 

Sain taas kerran aivan sairaan paskaa kohtelua tyksissä. aika piti olla mua aiemminkin hoitaneelle lekurille, mutta eikös siellä ollut sitten joku takakireä hilloviiva naama rusetissa. katsoi jo heti että jaahas tuommonen läski lehmä. mahaa runnottiin ja tuupittiin, alapäätä kaivettiin urakalla kuin oikeesti olisin ollut kanttura tiineystartkaustuksessa. asiattomia huomautuksia tuli, tosin kuittasin takaisin (joka tosin eiheutti lekurin puolelta lisää asittomia nälväyksiä)

 

Paikalla oli kaksi kandia.

'Tässä olisi nämä, sopiihan se?'

Minä: Juu saa ne siinä olla kunhan eivät koske muhun.

(viime käynnillä lääkäri kysyi sopiiko että kandeja olis ens kerralla, ja kieltäydyin, hymyillen tuli vastaus, ''selvä se'')

 

Paikalla oli myös uuden ultralaitteen esittelijä/kouluttaja tms mies.

'No saahan tuo edes olla paikalla, kun opastaa laitteen käytössä??!''

Minä: juu tottahan toki saa olla.

 

Lekuri katsoo hetken mun papereita ja sanoo ko miehelle

''sä voisit sitten mennä tonne käytävään odottaan siksi aikaa kun nyt pitää tehdä sisätutkimus''

tämäkin tuli ihmeen kiukkuiseen sävyyn. taisi vetää herneet mun kandikommentista

 

Mies poistuu ja lekuri mulle:

''mees sitten ottaa housut pois niin katotaan''

 

Kandeilleen lekuri ei pahemmin selittänyt mitään mitä teki, taisi olla helvetin opettavaista sekin. Paikalla ollut mies sanoi että josko käännettäis tuota näyttöä niin äitikin näkisi ehkä pikkuisensa.

Kandit hymyili ja oli ystävällisiä. toinen tarjoutui mm pitämään tyynyä sen aikaa että pääsin maate siihen pedille, ja kysyi jopa että onko siinä hyvä, tai edes mahdollista olla.

 

Sitten alkoi vauvan syynääminen.

 

Mitattiin, mitat saatiin, ja sitten ihmeteltiin. Miksi vauva on niin pieni (=johtopäätös, siinä pitää olla jotain vikaa)

 

Lekuri kätilölle: 'katoppa sieltä papereista että mitä aikaisemmin ollut, kun tää on näin pieni.'

Johon minä luettelin suoraan, että rv 32 oli kans pieni 1700g. Napaverivirtaukset ja vauvan sykkeet on olleet ok koko ajan. Mulla paino ei ole noussut ja sokerit ok, siksi mahdollista että vauva on tuommonen vaikka minä olenkin lihava, ei ole iso sokerivauva. Tästä lekuri riemastui ja tokaisi kandeille mun ohi, niin siis mehän huolestutaan aina myös näistä diabeetikkoäitien vauvoista kun ne voi olla pieniäkin.

 

?!!??? siis mitä vittua. ekaa kertaa mulle kukaan sanoo että se voi sokereiden takia olla pienikin, ja olis tuokin kommentti voitu esittää mulle, eikä kandeille.

 

Muita juttuja vielä:

-painoi mahaa, jouduin huomauttamaan. vastaus oli, ei tästä kuule näe muuten mitään (kun on vatsamakkaroita) Johon laiteopastaja mies että 'tästä napista kun painaa niin saa tän isommaksi ja tuosta se kone tarkentaa itsestään haluttua juttua' Lekuri: ai jaa, no mä oisinkin halunnut sen isommaksi.

- Siitä kalvojenpuhkaisusta oli ollut juttua sulla, mutta ei se kuule nyt onnistu, ei tuolta mitään kalvoja voisi edes tuossa tilanteessa puhkaista. Johon minä: ei sen väliä, en olisi halunnutkaan, tulkoot ulos kun itse haluaa, puhkaistaan sitten jos terveys sitä vaatiin, ei muuten. Lekuri ihmettelee kun en alkanutkaan parkua että luvattu on saatana ja kalvot puhki.

-Reseptin uusiminenkin oli jostain syystä ongelmallista. ''eiks sulla sitten ole näitä??'' (no ei ole, siksihän mä sen reseptin nyt haluunkin että uusit) ''meinaaks sä sit psitää synnytyksen jälkeenkin vai??'' (joo no meinaan, ihan siksi että se on varma keino, ja mulle ihan jo itsestään selvyys se pistäminen. vaihtoehtona on juosta tk:ssa pistettävänä verikokeissa ja hakee marevaniin hoitotasoa)

 

En vaivautunut edes kysymään että onkohan hattikselle mahdollisesti kasvanut pippeli tässä välissa vai vieläkö se on tyttö. Halusin vain pois sieltä. Kaikki muut huoneessa olevat asiallisia paitsi lääkäri. mur mikä mulkku.

 

 

Ja sitten niitä tietoja:

 

RV 38+3

Pissa puhdas

Turvotus --

paineita jne ei otettu

Napaverivirtaukset kunnossa

RT

Kohdunkaulaa 3cm edelleen, sormelle auki

Painoarvio mittojen mukaan 2750g

Liikkeet ja sykkeet ++

Share this post


Link to post
Share on other sites

Painoa tänä aamuna 92 kg, pituus n. 167, Rv 5+4. Eli ylipainoa on reilusti.

 

Meillä jätettiin ehkäisy heti pois, kun muutettiin yhteen melkein 1,5v sitten. Ei olla kalenterin kanssa hommailtu, koska kiertoni on ollut pillereiden lopettamisen jälkeen koko ajan enemmän ja vähemmän epäsäännöllinen. Viime keväänä kävin perhesuunnittelussa juttelemassa vauvahaaveista. Sisätutkimuksessa kaikki erinomaisesti, sokeri tms. arvot hyvät, verokokeissa PCO- epäilyistä huolimatta todettiin minun ainakin siinä kierrossa ovuloineen normaalisti. Lääkäri antoi pari vaihtoehtoa: odottaa syksyyn (vuosi yritystä täynnä) ja pudottaa painoa samalla tai mennä yksityiselle. Päädyttiin odottamaan syksyyn. Meillä oli jo aikakin varattuna tutkimusten aloittamiseen, mutta sitten tulikin tämä luomuplussa :wub:

 

Ylipainon lisäksi hedelmällisyyttä ilmeisesti heikentäneitä tekijöitä on ollut kilpirauhasen vajaatoiminta, johon ei ole tahtonut saada lääkitystä kohdalleen. Olen syönyt kohta 2v Thyroxinia ja käynyt 2kk:n välein verikokeissa ja vasta tämän vuoden kesäkuussa oli ensimmäinen kerta, kun lääkitystä ei tarvinnut säätää. Jälkikäteen ajateltuna tämä taisi olla merkittävä juttu vauvahaaveiden kannalta.

 

 

Heti plussan jälkeen aloitin säntillisen ruokapäiväkirjan pitämisen. Tiedänhän minä itse, kuinka syödä- olen sentään kerran pudottanut n. 110kg --> 82kg, mutta haluan viedä sen mukanani ensimmäiselle neuvolakäynnille. Otin itse jo puhelimessa puheeksi ylipainoni.Kyse ei ole siitä, etten tietäsi miten pitää syödä, vaan ettei ennen ole ollut tarpeeksi isoa motivaatiota, kuin nyt on. Oman terveyteni voin lihavuudella pilata, mutta vauvani en. En aio antaa periksi mieliteoilleni raskausdiabeteksen/ vauvan terveyden kustannuksella! Kaksinumeroisissa painolukemissa aion pysyä mahdollisimman pitkään. Kolmelle numerolle annan periksi vain mahdollisen loppuraskauden turvotuksen takia! :angry: Laihduttaminen on tarpeeksi haasteellista muutenkin, saati sitten jos vielä kerään tähän päälle parikymmentä raskauskiloa.

 

 

Hyötyliikuntaa saan työmatkapyöräilyllä ja töissä muutenkin, lenkkejä koitan taas ottaa jokapäiväiseksi rutiiniksi. Olen mielestäni suht liikunnallinen ylipainostani huolimatta. Tarkoitus oli, että olisin ollut vähän kevyempi raskautuessani, mutta nyt on tilanne tämä ja tästä sitten järkevällä ruokavaliolla ja liikunnalla eteenpäin. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ihana lukea teidän juttuja. Itseäni ahdistaa välillä ihan hiiteen nämä kilot, joita on nyt kymmenen viikon aikana tullu kolme lisää... :( Mä oon yrittänyt syödä terveellisesti mutta välillä homma vaan lipsahtaa käsistä.. En todellakaan haluais raskauden tuovan lisäkiloja vaan tavoite olisi pysyä edes samoissa lukemissa kuin ennen raskautta. BMI oli ennen raskautta 34.

 

Sokerirasitustesti tullaan tekemään mitä ilmeisemmin jo parin viikon kuluttua johtuen siis tästä ylipainosta. Eka neuvolakäynti on siis vasta takana, ja silloinen terveydenhoitaja oli kyllä oikein mukava. Saattaa olla toki että kohtaan vielä raskauden aikana erilaisiakin mielipiteitä.

 

Nyt vaan pitää skarpata ja kieltäytyä herkuista, syödä salaatteja ja muutenkin terveellisesti. Olen yrittänyt syödä kaksi lämmintä ateriaa päivässä ja välipaloiksi hedelmiä. Miten te muut kohtalotoverit olette syöneet? :)

 

Ai niin, ja minä siis tulin raskaaksi ihan ensimmäisestä yrityksestä... :P

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pikapostaus: ON:

mulla lähtöpainoindexi 36,6 eli todella reippaasti ylipainoinen. painoa oli ekalla neuvolakäynnillä 90, ja pituutta 156, eli tästä lähdettiin. Ohjeena, ettei paino saa nousta ollenkaan, ja mielellään pitäisi tippuakin raskauden aikana.

No, ohjetta pahoinvoinnin aikana seurattu sen minkä pystytty, ja oletettavasti osittain pahoinvoinninkin takia paino tippunut jo 85,6, eli suunta tällä hetkellä oikea. Mutta entäs kun alkaa parempi olo, ja normaali syöminen... mitäs sitten... jäädään seuraamaan :S

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Toisin sanoen sun pitäisi laihtua raskauden aikana? Jos siis painoa ei saa tulla? Eikös sen voi karkeasti laskea niin että vauva 3kg, istukka 1kg ja lapsivesi 1kg. Ja kai muukin painoa lisää? Eli sun pitäisi siis vähintään 5kg laihtua raskauden aikana?

 

Mua jotenkin ärsyttää tuollainen. Toki itsellä on tavoitteena, että paino ei nouse, mutta jos joku muu mulle niin sanoo niin tää täti nousee takajaloilleen kunnolla. :D

 

Ei mulla tainnutkaan olla mitään järkevää pointtia. Anteeksi! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

nyt on kakkonenkin maailmassa ja tulin kertomaan että synnytys meni loistavasti ja vauva on terve pimu. syntyessään 2850g ja 50cm (oli hiukan pienempi kuin isosiskonsa syntyessään)

 

vesienmenolla käynnistyi päivää ennen LA ja samana iltana syntyi.

 

ainut ongelma oli istukan kanssa joka ei irronnut vaan jouduttiin nukuttamaan ja kaapimaan sisusksista se ulos. nukutus ei tuottanut ongelmaa eikä muukaan.

 

tyks kätilö oli loistava ja kannustava. mieskandi oli myös mukana. keneltäkään ei tullut mitään negatiivista, ei synnärillä eikä osastolla. varsinaista kipua kesti n 2 tuntia. ja muutamalla ponnistuksella pimu oli ulkona. ei tullut repeämää eikä jouduttu leikkaamaan

 

likka on nyt 3,5 viikkoa..... ja täällä tjottaillaan seuraavaa.... ;)

 

ja painosta vielä sen verran että synnytyspäivänä painoa oli vajaa 7kiloa ALLE lähtöpainon (=kun aloin vauvaa odottaa) ja viime viikolla kun kävin vaa'alla, se näytti 14kiloa vähemmän kuin raskauden alussa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onnea flaming pikkupimun syntymän johdosta! Ihana kuulla, että hyvin meni. Ja wau, mikä hoikistuminen. ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

^^ Mulla meni ihan samalla tavalla painon kanssa. Nyt on valitettavasti kaikki tullut takas kun imetys ei käynnistynyt ja kaiken meidän ongelmien takia söin mitä sattui ja paljon oli myös lohtusyömistä. Todella typerää kun siitä ois helposti saanut tsempattu itseltä pois lisää kiloja. No nyt on kaikki makeansyöminen kielletty jouluun. Katotaan sit siitä eteenpäin miten jatketaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mua kiinnostais tietää että onko teillä toinen raskaus mennyt samalla tavalla kuin ensimmäinen? Siis jos ekassa on esim. olleet sokerit korkeat niin onko ne olleet toisessakin ym.

Tiedän et raskaudet aina on erilaisia mut yleensä ottaen onko raskauksilla ollut yhteyksiä.

 

Täällä kun vielä ollaan haaveilu asteella :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä olisi myös odottaja, BMI 32. Tämä on ensimmäinen kerta, kun odottelen näin ylipainoisena, aiemmissa raskauksissa ollut pienempi lähtöpaino (kolme lasta ennestään). Vatsaa ei näy, ja siitä olen oikein tyytyväinen. Ei tarvitse selitellä ihmisille mitään (edellinen raskaus näkyi jo 10+ viikolla) sillä tämä on erittäinkin yllärivauva. Nyt on menossa rv 8+4. Paino on tainnut pysytellä suunnilleen samoissa, sillä tässä raskaudessa en ole kärsinyt niin pahasta pahoinvoinnista kuin aiemmissa. Mulla on "tyypillistä", ettei raskauden aikana painoa juuri kerry; ensimmäisen kohdalla kiloja sain n. 7kg, toisen n. 5-6kg ja kolmannen 4kg (josta poika sitten painoi 3780g). Kummastipa ne imetyksen jälkeen nuo kilot takaisin tiensä löytää.... Saa nähdä miten tämä etenee.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä BMI 30,1 raskauden alkaessa. Nyt rv 23+3 ja painoa on tullut jo käsittämättömät 9kg, josta tosin suuri osa selittyy nesteiden kertymisellä (kilppariongelmia: Basedow).

 

Oma neuvolan tätsy on ollut aivan ihana ja ymmärtäväinen näissä painoasioissa, mutta muista en voi sanoa samaa. Olen joutunut käymään kaksi kertaa toisella terveydenhoitajalla oman lomien vuoksi, ja tämä rouva on kyllä saanut aina pahan mielen aikaiseksi.

Viimeksi kun jouduin täällä "varaterkalla" käymään, hän nosti kauhean metelin siitä kun verenpainemittarin mansetti ei muka mahtunut kiinni vaikka ihan riittävän hyvin sai tarran ylettymään. Piti sitten juoksennella paniikissa ympäri neuvolaa ja hakea isompi mansetti joka menikin sitten 1,5 kierrosta käsivarren ympäri :lol: Mittauksen jälkeen tuli vielä sanomista, kun verenpaineet oli 138/74. Ensinnäkin kilpparin takia olen normaalistikin verenpainelääkityksellä, joka lopetettiin raskauden ajaksi ja toisekseen kai sitä nyt vähemmästäkin paineet nousee kun painosta tehdään noin iso numero. Ärsyttävää syyllistämistä!

 

Pahoittelen jo nyt hieman sekavaa tekstiä, mutta täällä ollaan nyt kolmatta päivää flunssassa ja kuula ihan jumissa ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oonpa mä perustanut hyvän ketujun tänne kun vielläkin jaksetaan kirjoitella. Toivottavasti mäkin pääsen kohta kirjoitteleen tänne raskausasioissa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mäkin voin tulla kertomaan että kaikki meni hyvin.

 

Mulla paino alun tippumisen jälkeen nousi kyllä sen 12kg yli lähtöpainon. Synnärille jäi 6,5kg ja loput tippui alle viikossa. Nyt kolme viikkoa synnytyksestä paino ei ole tippunut alle lähtöpainon, mutta edes, että ei jäänyt yhtään kiloa raskaudesta on jo positiivista. nyt pitäis vaan herkuttelut jättää niin paino varmaan tippuis hetkessä, sen verran kuluttavaa tuo imetys tuntuu olevan.

 

Synnytys meni oikein hyvin viikoilla 40+6 synnytin, käynnistettiin kyllä kun ei lähtenyt etenemään ja sydänkäyrien takia haluttiin lapsi ulos, että jos istukka vaikka on jo niin kalkkeutunut. Tyttö oli syntyessään 3745g, 51cm ja pipo 35cm, eli oikein keskimittainen. Synnytyksessä mitenkään ei kommentoitu mun painoa, en ainakaan huomannut että olisi mihinkään vaikuttanut. synnytyksen kesto oli 9h josta ponnistusvaihe oli 28min. erittäin normi tapaus siis. vähän repesin ja vähän leikattiin. mutta niinhän monilla muillakin.Imetys lähti hyvin käyntiin heti, verenpaineet laski osastolla tai kun ne mitattiin oli ne normaalit vaikka ne mulla on aina koholla.

 

kotona kaikki on sujunut mallikkaasti eikä missään ole kukaan maininnut mun painosta enää mitään neuvolassa tms. saas nähdä jälkitarkastuksessa sitten.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mua kiinnostais tietää että onko teillä toinen raskaus mennyt samalla tavalla kuin ensimmäinen? Siis jos ekassa on esim. olleet sokerit korkeat niin onko ne olleet toisessakin ym.

Tiedän et raskaudet aina on erilaisia mut yleensä ottaen onko raskauksilla ollut yhteyksiä.

 

Täällä kun vielä ollaan haaveilu asteella :)

 

 

Molemmat raskauden helppoja, ei pahoinvointeja tai muutakaan suurta vikaa.

 

Ekassa myrkytys, toisessa ei

 

Ekassa sokerirasituksessa RADI, ruokavaliohoidolla. Tokassa en mennyt rasitukseen mut mittasin sokereita kotona ja oli paljon paremmat kuin ekassa.

 

Ekassa 40+4 synt tyttö 3240g ja 50cm, ja tokassa 39+6 synt tyttö 2850g ja 50cm. eli kakkonen oli pienempi. siinäkin näkyy siis nuo paremmat sokerit. mutta kummatkin ovat olleet pienempi. mulle kun manattiin 5kiloisia sokerivauvoja pelkän kokoni perusteella.

 

siinä ne nyt mitä ekana tulee mieleen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä on toinen ilmoitellut tulostaan. Esikoinenhan oli 50cm ja n.4180g syntyessään. Ja siis sektio tehtiin mulle pojan perätilan ja mun raskausmyrkytyksen takia vk 38+1. Ja mä en omaa Bmi:tä ole kattonut, mutta kaksikiloa alempaa lähettiin tähän raskauteen. Vois melkein sanoa että olen pysyvästi saanut 5 kiloa pois suurimmasta painostani.

Sain viikko pojan synnyttyä keuhkokuumeen/keuhkopöhön ja siitä seurasi sydämen pysähdys ja aivoinfrakti. Eka kovasti epäiltiin että olis keuhkoembolia, mutta sitä ei ollut. Mutta yhdeksi syyksi silti saatiin jotenkin yhdistettyä sektio, jospa se keuhkokuume tuli sitten siellä..

 

Nyt mulla seurataan vielä tarkemmin tätä raskautta kuin ensimmäistä, jota seurattiin mun diabeteksen takia tarkkaan viimeksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

nosto.. Olis kiva kuulla onko kaikki tässä ketjussa saaneet jo vauvansa, ja onko lisää porukkaa tiedossa?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä myös yksi ylipainoinen, BMI 34, menossa rv 13+2 neuvolan mukaan, totuus pari päivää pienempi. Turvotusta on ollut hurjasti, mutta sellaisina päivinä kun tuo turvotus ei ole niin suurta, paino on jopa vähemmän kuin ennen raskauden alkamista.

 

Omassa neuvolassani tätä painoasiaa ei ole mitenkään nostettu tapetille ja lääkärikin oli sitä mieltä, ettei siitä kannata stressiä ottaa.

 

Kahdessa aiemmassa raskaudessani olen lähtöpainoltani ollut normaalipainoinen. Ensimmäisessä normaalipainon ylärajalla ja toisessa normaalipainon alarajalla. Tässä välissä oli yksi keskenmeno (tällöin BMI jotain 29 luokkaa) ja sen jälkeen suruun syöminen ilmeisesti nosti tuon painon näihin huippulukemiin.

 

Mitään vaivaa tuosta ylipainostani ei ole ollut ainakaan tähän mennessä. Lisäksi ultraus vatsanpeitteiden päältä onnistui vallan mainiosti, vaikka itse sitä hieman epäilin.

 

Työkaverit ovat kehuneet, että olen laihtunut (huomaa kuulemma varsinkin takaapäin katsottaessa), silti olen jo joutunut vaihtamaan hieman väljempiin housuihin lähinnä tuon päivänmittaan pahenevan turvotuksen vuoksi. Kaiken ylimääräisen suolan olen yrittänyt karsia pois ruokavaliostani, mutta kompastuskiveni onkin se, etten saa juotua päivän aikana tarpeeksi. Sellaisina päivinä kun muistan pitää huolta juomisistani, turvotuskin pysyy lähes poissa.

 

Ja tuo vauvamasu.. en tiedä johtuuko siitä, että kyse on jo neljännestä odotuksesta, mutta masu on alkanut pullistella jo rv 10 alkaen heti tuosta häpykummun yläpuolelta.. ja pienenpieniä tumpsauksia tuntuu kun makaa hiljaa sängyssä ja keskittyy tuntemiseen täysillä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla myös painoindeksi päälle 30. Neuvolatäti sanoi, että hyvä olisi jos kokoraskauden aikana tulisi lisää 4 kiloa tai korkeintaan 7. Ensimmäinen kolmannes on takana ja painoa ei oikeastaan ole tullut lisää. Tosin olen hämmentynyt, kun mielestäni oma vaakani on kunnossa, mutta eroa ultrapaikan vaakaan oli 6 kg! Oman neuvolan vaaka näyttää pari kiloa enemmän kuin omani, mutta siellä käynkin päivällä vaatteet päällä, joskus jopa lounaan jälkeen.

 

Nt-ultrassa vaavi oli semmosessa asennossa, että lääkäri ei saanut mitattua. Yritettiin sekä alakautta että vatsan päältä. Molempia useamman kerran! Heitti kommentin, että "on tuota tavaraa sen verran, että vähän haittaa". Vastasin tyynesti, että vuosi takaperin painoin 10 kiloa enemmän. Itse olin saanut painoa hitaasti ja pysyvästi pudotettua ja olin ylpeä siitä. Ja sit tulee tollasta. Tosi motivoivaa ylipainoiselle! Laihis katkesi raskauteen, mut jatkuu sit taas aikanaan.

 

Odotan lasta yksin, joten mua ei haittaa, että raskaus ei näy niin aikaisin kuin hoikemmilla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Greenkeeper.. olipa tylysti kommentoitu. Oma ultralääkärini sanoi, että harvoin ne vatsanpeitteet estävät normaalin ultrauksen, vaan useimmiten syynä on sen masuasukin yhteistyöhaluttomuus, eli sikiötä ei yrityksistä huolimatta saada käännettyä asentoon, jossa mittaustulos olisi luotettava.

 

Meillä oli tänään neuvola (rv16+3) ja kuultiin kun sydän puksutti. Itselläni on ympärivuorokautinen kuvotus muuttunut kausikuvotukseksi ja ehkä tästäkin johtuen painoni oli alle lähtöpainon. Ruinasin itseni sokerirasituksiin jo ensi viikolle (suvussamme kuitenkin monella on diabetes) ja lisäksi pääsemme seerumiseulaan (rakennepoikkeavuudet).

 

Kivuttomia supistuksiakin on tullut muutamia, tosin rasituksen seurauksena, eli rauhoittaa pitää jo tahtia. Kyllä tässä jo alkaa huomata, että ikää on itsellä 10v enemmän kuin edelliskerralla.

 

Väsymyksestä ja kuvotuksesta huolimatta, olen erittäin onnellinen..

 

Mites teillä muilla menee?

 

 

muoks. järjetön kirjoitusasu.. :D

Edited by murmelimamma

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli kun aloin odottamaan esikoistani, BMI 24.5, paino nousi raskauden aikana. Nyt BMI on 34.6. Lähtöpaino tämän toisen raskauteni alussa oli jotain 103-105kg. Olen laihtunut koko ajan. Painan nyt 100kg ja olen 170cm pitkä. Neuvolatäti on mielissään kun painoni ei ole noussu, vaan tippunut. Töissä tulee paljon liikuttua, syön paljon kasviksia ja hedelmiä. Karkeilla en juurikaan herkuttele eikä tee mieli edes. Tekee vain hurjasti aina mieli kasviksia ja hedelmiä :D No, sehän onkin hyvä vain ;)

 

Jäätelöä en syö, kuin harvoin, suklaalevyjä en myöskään juuri syö. Nytkin taitaa olla suklaalevy kaapissa, mutten ole avannu, ollu siellä jonkun viikon :D Tietää aina kaupassa että karkkia on kotonakin, ei tarvi ostaa ;) Jos vaikka alkaisikin kaupassa tekeen mieli :D En juurikaan syö valmisruokia, teen yleensä ruuan itse ja mielelläni itse :) Tiedänpähän siten mitä siihen tulee.

 

Mulla ei ole mitään ongelmia tuon ylipainon takia. Ei ole sokeritautia, verenpaineet ei ole mitenkään pahasti koholla.

Edited by Musha85

Share this post


Link to post
Share on other sites

Greenkeeper, BMI 30 ei ole niin paljon ettäkö sitä tavaraa olisi niin hirrrrmuisen häiritsevästi etteikö ultraus onnistuisi :blink: Ihme kätilö/lääkäri.

 

Eli siis..Minulla lähtönä: 168cm ja 89, BMI 31. Lihonut olen 6kiloa (95), sovittiin neuvolatädin kanssa että tavoite pysyä kaksinumeroisissa luvuissa. Missään vaiheessa mulle ei olla oltu ilkeitä tms..kohdeltu eri tavoin kuin muita. Ainut, että joudun suoraan sokerirasitukseen. Verenpaineet tähän asti olleet ok ja koko raskaus sujunut hyvin. Raskaus sai alkunsa inseminaatiolla eikä silloin edes lapsettomuuslääkärillä ollut mitään sanomista painooni, tosin silloin oli 5 kiloa kevyempi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei mulle koskaan olla oltu mitenkään ilkeitä ylipainon takia. Sokerirasitukseen kanssa menen.

 

Mulle on taas outoa lukea, kuinka monella naisella kierronpituuden on todella pitkiä. Itselläni on aina ollut se perus 28-30. Eikä ole ollut ongelmia raskautumisessa. Pahoitteluni heille joilla on ylipitkät kierrot tai ongelmia raskautumisessa.

 

 

*muoks* Kävin juuri vaa'alla :) Paino pudonnut alle 100kg

Edited by Musha85

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hienoa, että tähänkin ketjuun on saatu vähän eloa :D

 

Meillä tätä lasta ehdittiin yrittää yli kolme vuotta ja sinä aikana kohdallemme osui yksi keskenmeno. Oma kiertoni heitteli paljon keskenmenon jälkeen, mutta tasaantui ennen plussaamista 28-35 päivään. Itselleni neuvolasta sanoivat, että säännöllinen kierto ei takaa yhtään helpompaa raskautumista, koska ylipaino vaikuttaa lähinnä ovulointiin. Ylipainoisilla ihmisillä saattaa olla aivan normaali kierto, mutta ovulaatio saattaa todellisuudessa tapahtua vain pari-kolme, ehkä vain kerrankin vuodessa.

 

Kätilö ei ole pitänyt painoani millään tavalla pahana, ja on ollut jopa kannustava kun on nähnyt, ettei paino ainakaan nousussa ole ollut tässä odotusaikana. Ruokatapanikin on muuttuneet huomattavasti terveellisempään suuntaan. Saapa nähdä ensi viikolla mitä lääkäri sanoo, vai onko samoilla linjoilla kätilön kanssa.

 

Jaksuja kaikille odottajille :D

 

Murmelimamma ja masuasukki 16+6

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on kierto ollut n.32 päivää, tosin kerran vuodessa on pidempi. En tiedä mikä siihen mahtaa vaikuttaa. Mutta kesällä se on yleensä pidempi.

 

Esikoista tehdessä yritettiin puolisenvuotta sillai että mä laskin mahdollisen ovulaation ja sen kerran kun olin ihan varma ettei tärpännyt kun harrastettiin ilman laskemisia seksiä niin silloin plussa ilmestyi kun menkat olivat viikon myöhässä. Tokalla kerralla onnistuttiin heti, eli ekasta kierrosta tuli plussa. Ja tämän juniorin pitäis heinäkuussa syntyä.

 

Ja mullakin on alle lähtöpainon vielä. Tosin nythän sen pitäis vasta alkaa noustakkin..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now