Sign in to follow this  
Followers 0
pipa

Neuvola

199 posts in this topic

Jälkikäteen tarkasteltuna (ennen synnytystä ei tule enää neuvolakertoja) ihmettelen hieman erästä eteen iskettyä lappua.

 

Olin yleensä siipan kanssa neuvolakäynneillä, mutta parilla kerralla työeste tuli väliin. Ensimmäisellä yksinolokerralla eteen tuli lappu perheväkivallasta, johon vastailin tunnollisesti. Ei siinä mitään, mutta mieleen tuli jälkikäteen edelleen kohtalaisen vaiettu ongelma eli mieheen kohdistuva perheväkivalta.

 

Mitä, jos pistäisinkin siippaani turpiin säännöllisesti joko henkisesti tai fyysisesti tai molemmilla metodeilla? Eikö neuvolaa kiinnosta lainkaan tämä vaihtoehto lapsen kasvuympäristön vaarantajana, vai onko oletus edelleen se, että nainen saa turpiinsa tavalla tai toisella?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meill' on nyt toisen lapsen kohdalla ollut niin, että sama terkka oli sekä odotusaikana että nyt lapsen neuvolakäynneillä. Esikon kohdalla vaihtui ja se oli kyllä aika tylsää..ihan uusi ihminen,jolta olisi pitänyt kehdata kysyä ne tyhmimmätkin kysymykset. Ainakin omalla kohdalla on niin, että kun tuntee terkkarin paremmin niin tulee eemmän juteltua ja kyseltyä. Nyt meillä on kuitenkin mukava täti, joka välillä kyllä puhuu vähän liikaakin :D Toisaalta se on hyvä,kun itse olen melko hiljainen niin eipähän ole kiusallsita hiljaisuutta käyntien aikana :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Muutimme raskauden puolivälissä ja neuvola vaihtui. Alkuraskauden terkka oli kyllä mukava, mutta aina kauhea kiire, eikä ehtinyt saada itse suun vuoroa, kun hän puhui niin paljon. Uusi terkka sen sijaan on todella mukava, asiantunteva, rauhallinen, suorastaan odotan aina seuraavaa neuvolakäyntiä :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oletko sinä tyytyväinen omaan neuvolaasi? -Vanhaan neuvolaan en ollut tyytyväinen, inhotti mennä sinne. :/ Mutta nyt kaksi kertaa uudessa neuvolassa käynyt, ja todellakin tykkään! On rentoa meininkiä, ei valita painonnoususta tai mitään! Ihana neukkutäti <3

 

Saatko omasta mielestäsi tarpeeksi tietoa neuvolastasi vai tuntuuko, että tietoa saa itse hakea jostain muualta?- Saan tarpeeksi tietoa. :) Haen sitten itsenäisesti tietoa, jos en muista kysyä.

 

Vastataanko kysymykseesi antamalla vain lappusia käteen? - Ei, vastaa monipuolisesti ja käyttää paljon omia kokemuksia. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olin tyytyväinen neuvolaani, ainoa haittapuoli oli kesäaikaiset sijaisjärjestelyt. Molemmissa raskauksissa oli sama varsin mukava neuvolatäti, hyvät kokemukset jäi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olin 19 kun odotin esikoista, neuvolatäti tuli ovesta aulaan näyttäen punahilkalta, päällään oli yli polven ylettyvät nahkaiset PUNAISET korkea korkoiset saappaat, päässä punainen huivi, tiukat mustat housut ja pleiserin alla puna-valkoinen paita... Suu loksahti jo tässä vaiheessa auki, sillä täti oli jo reippaasti yli 50-vuotias ja hieman pullukka!!! ja mikä "pahinta" neuvolatädin ensimmäiset sanat oli millonkas me tilataan se aika keskeytykseen!?

Meni samantien usko, toivo, luotto, kiinnostus ja ennen kaikkea harmitti kun ei ollut saatavilla muita.. :(

 

Joka kerralla se meinas, että oletko nyt aivan varma, että tämä pidetään.. Sain kyllä kasa kaupalla infoa kaikesta mahdollisesta, mutta ei ollut mitenkään ihana kokemus. Onneksi neidin kanssa oli täysin erilainen täti ja kaikki meni loistavasti!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä mullakin sydänalasta käänsi, kun esikoista odottaessani soitin varatakseni ekan neuvola-ajan ja ensimmäinen kysymys oli että olenko ajatellut pitää lapsen. Teki mieli sanoa että tuskin olisin äitiysneuvolaan aikaa varannut jos en aikoisi....

Muutenkin koko odotusajan käynnit olivat yhtä tyhjän kanssa, mitään en saanut vastauksia jos joskus olisin jotain halunnut tietää.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Asian voi toki esittää monella tavalla, mutta mun mielestä on ihan ymmärrettävää, että heti kättelyssä selvitetään, miten raskauden kanssa edetään. Jatko kun on hiukan erilainen riippuen siitä, harkitseeko odottaja keskeytystä vai ei. Ei se neuvolantäti meidänkään raskaudesta voinut millään tietää etukäteen, että me on yli vuosi tahkottu. Enkä siksi siis osannut pahastua puhelimessa esitetystä "onko toivottu" -kysymyksestä.

 

Toki tuollainen "koska varataan aika keskeytykseen" on todella tahditon kysymys, sitä en mitenkään yritä kiistää.

 

Meidän terkka onneksi vaikutti tosi mukavalta, kerran ollaan tosin vasta tavattu. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla on vaihtunut raskauksissa terkka niin usein etten perässä ole pysynyt. Kaikki ovat olleet mukavia, joskin hyvin nuoria joten sitä kokemuksen syvää rintaääntä en ole vielä kuullut :D

 

Ensimmäinen oli sellainen vastavalmistunut joka vastasi jokaiseen kysymykseen "No, teet kuten itsestäsi tuntuu hyvältä". Aika kurja oli kysellä mitään kun neuvoa ei koskaan annettua vaan pallo heitettiin aina takaisin. Tyttäreni terkkaan olen todella tyytyväinen, nuori nainen joka osaa asiansa ja vaikuttaa että todella tykkää hommastaan!

 

Nykyinen terkka onkin sitten jo iäkkäämmän puoleinen, mukavan oloinen täti (hän oikeasti näyttää tädiltä). Puhuu aina suu vaahdossa mutta koska olen itse enemmän kuuntelija tyyppiä niin ei minua haittaa :D Harvemmin on edes mitään valitettavaa kerrottavaa. Päällisin puolin mukavaa sakkia olen kohdannut neuvoloissa! Neuvolalääkärit on sitten eri juttu..... Niistä kokemukset eivät ole yhtä hyviä :girl_impossible:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän äitiysneuvolan terkka oli ihana! Löytyy sellaista maalaisjärkeä, jota minä arvostan. Minusta on myös mukavaa, että hän tekee työtään omana persoonanaan. On kiva kuulla henkilökohtaisia juttuja: "Kun odotin meidän Mattia, minullakin oli liitoskipuja..."

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla hiukan huonot kokemukset paikkakunnan neuvolatädistä... jäi hiukan sellainen "pahamaku suuhun" viimekerrasta jos siksi että sydämmen sykettä ei löytynyt eli keskenmeno viikolla seitsemän mutta jotenkin jäi tädin käytöksestä ja puheista sellainen olo että ihan oikein että näin käynyt... totesi vaan tylysti että ei löydä sydämmen sykettä joten se siitä. Kirjoitti lähetteen tyhjennykseen ja heippa!

 

Eilen sain plussan testiin :lipsrsealed: ja siitä olo taivaallinen mutta huoli tulevasti tietty on ja aika stressi myös varailla aikaa ko. neuvolaan... kun pitäisi suht aikaisin käydä kun sairastan kilpirauhasen vajaatoimintaa kontrolli arvoista pitäisi varmaan saada aika aikaisessa vaiheessa?! :unsure:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eka neuvola takana (rv 6+4) ja ihan positiivinen kuva jäi neuvolan terkasta. Ainoa, mikä jäi vähän mietityttämään, on se, että tapaako Espoon neuvolassa neuvolalääkäriä missään vaiheessa? Jos raskaus etenee hyvällä mallilla, on nt-ultra (11+4) seuraava kontakti terveydenhuoltoon. Sitten onkin neuvola vasta viikolla 17. Tuntuu menevän aika pitkälle. TOisaalta, mitäpä siellä kovin tiheästi ravaamaan, jos kaikki tuntuu sujuvan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Odotusaikana ja nyt pojulla oli sama terveydenhoitaja. Hän oli huippu ja asiansa osaava. Harmi vain että muutettiin toiselle paikkakunnalle. Vaikka ihan mukava tuo uusikin on. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aluksi kun oli terveydenhoitajan sijainen (koko raskausaika ja vähän aikaa vauvan syntymän jälkeen) tykkäsin tosi paljon käydä siellä, mutta kun tuo oikea th palasi töihin, en ole ollut niin tyytyväinen. On hän ihan mukava periaatteessa, mutta jotain kuitenkin puuttuu ja tuntuu, ettei viitsi samalla tavalla jutella asioista kun tulee jotekin "tyhmä" olo kun jotain kysyy, en osaa selittää... Mutta anyway ihan sama, kuitenkin mä ajattelen, että neuvolaan mennään vaan mittaamaan, punnitsemaan ja katsomaan että kaikki on ok, joten kunhan tämän hallitsee niin hyvä :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä vaihtu neuvola muuton takia jo raskausaikana ja onneks saatiin paljon mukavampi neuvolalääkäri, jolla ehin käyä vaan sen vikan lääkärineuvolakäynnin. Tädeissä ei oo ollu huomauttamista kummassakaan neuvolassa, tosin mein uus täti sai valitettavasti vakipaikan muualta ja meillä siis vaihtu täti taas. Se on ihan ok, mutta edellisen kanssa jotenki synkkas kuitenkin paremmin. Vaihdettiin yleisiäkin kuulumisia ja kyseli esimerkiks gradun edistymisestä ja töistä ym.

Ekalla neuvolalääkärikäynnillä lääkäri totes heti tervehtimisen jälkeen, että hänen kauttaan ei kannata sairauslomaa kysellä, vaan hoitaa ne tarvittaessa muualta. No, onneks ei tarvinnu saikkuilla, mutta se täti oli kyllä muutenkin varsin ärsyttävä, semmonen tosikko. Nykynen lääkäri on paaljon rennompi tapaus, joka tutkikin mut villasukat jalassa (sillon alkukeväästä) ja juttelikin eikä vaan tutkinu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nosto!

 

Pakko on vähän purnata omaa neuvolaa.
Meillä on vaihtunut äitiysneuvolan terkka jo neljästi, eli kertaakaan ei ole ollut sama terkka vastassa. Nyt seuraavalla, viidennellä kerralla pitäisi olla sama kuin kolmannella kerralla, mutta hän jää tämän seuraavan käynnin jälkeen lomalle, eikä meillä ole mitään tietoa kuka on tulossa tilalle, joku kesätuuraaja?

En ole saanut minkäänlaista hoitosuhdetta luotua meidän ”omaan hoitajaan” koska vastassaoleva henkilö vaihtuu joka kera. Joten joka käynnillä joudun selittämään kaiken uudelleen ja kysymään samat kysymykset, joihin en ole koko 31 viikon aikana saanut vastauksia. Jokainen käynti tuntuu ihan automaattiajolta; paino, hemppa, verenpaine, sf-mitta (joka vaihtuu joka kerta, kun eri mittaaja), mitä kuuluu, onko kysyttävää? Ja lopuksi ilmoitus, että ensi kerralla sitten eri tyyppi ottaa vastaan.. Ei mun ainakaan tee mieli avautua tuntemattomalle terkalle yhtään mistään tai kertoa mitään huolia, kun tietää, että seuraavalla kerralla on taas eri ihminen vastassa. Omiin valintoihini en tunne saavani tukea eikä kunnon keskustelua synny yhtään mistään. <_< Asiasta on turha sanoa neuvolassakaan, kun tämänkin joutuisin selittämään joka kerta uudelleen.

Neuvolan lääkärikin on ollut 31 viikon aikana vain kerran ja silloinkin sain ihan turhan lähetteen labraan, kun mikään ei ollut vikana tai oireita yhtään mistään, joten labrakäynti ja tulosten odottelu lisäsi turhaa stressiä. :angry: 

Vaihtuvien terkkojen takia tai oli syy mikä tahansa, ultra-ajat aikoinaan meni pahasti myös pieleen ja tuntuu, että koko raskauden ajan on ollut oman hoidon suhteen ja tulevien tapahtumien suhteen ihan pimennossa. Jos en olisi itse alalla töissä, olisin varmaan ihan paniikissa, kun ei saa tietoa mistään. Nyt olen itse kaivanut kaiken tarvittavan tiedon. Luottamus minua hoitavaa henkilökuntaa kohtaan on minimaalinen ja synnytys jännittää, kun ei voi luottaa siihen, että paikalla oleva henkilökunta välittäisi minusta ja valinnoistani, vaikka henkilökunta on toki eri kuin neuvolassa. <_<

Share this post


Link to post
Share on other sites

Äitiyspuolen neuvolassa meillä aivan ihana täti, mutta sitten lasten neuvolan puolella oli alkuun inhottava täti. Pistin tädin vaihtoon ja nyt on ollut taas mukava käydä neuvolassa kun saa asialliset perustelut. Tämä ensimmäinen täti kun tykkäsi huomautella ikävästi ja syyllistää. Kai se oli se hänen tyylinsä josta en pitänyt. Minä kun odotan, että lähtökohtaisesti neuvolantäti kunnioittaa myös minua äitinä ja vanhempana eikä asetu yläpuolelleni. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on mennyt maku neuvolan henkilökuntaan ja koko toimintaan. Kerran laitoin jo terveydenhoitajan vaihtoon, mutta sama meininki edelleen. Noh, kuten jo yllä joku totesi, että punnitus ja mittaus + rokotukset. Ne kun hoitaa, niin se on pääasia. Vartti kerran kuussa. Eipä tuo haittaa. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on mennyt maku neuvolan henkilökuntaan ja koko toimintaan. Kerran laitoin jo terveydenhoitajan vaihtoon, mutta sama meininki edelleen. Noh, kuten jo yllä joku totesi, että punnitus ja mittaus + rokotukset. Ne kun hoitaa, niin se on pääasia. Vartti kerran kuussa. Eipä tuo haittaa. :)

 

Lastenneuvolan puolella vähän sama juttu meillä. Kunhan saa jonkinlaista pituus- ja painoarviota, jee. Rokotuksetkin ovat olleet vähän ihme sekoilua, kerran on jäänyt yksi rota antamatta (soitti tosin kyllä perään, että oho, mikäs häneltä täältä pöydältä löytyi) ja muutenkin homma on vähän sellaista ihmeellistä säätöä. "Silityslautaa täytyy sitten varoa, ettei se kaadu. -Meillä ei ole sellaista silityslautaa, jota voisi kaataa. "Niin, mutta jos olisi, sitä pitäisi varoa".

 

Mmkay.

Share this post


Link to post
Share on other sites

 

Mulla on mennyt maku neuvolan henkilökuntaan ja koko toimintaan. Kerran laitoin jo terveydenhoitajan vaihtoon, mutta sama meininki edelleen. Noh, kuten jo yllä joku totesi, että punnitus ja mittaus + rokotukset. Ne kun hoitaa, niin se on pääasia. Vartti kerran kuussa. Eipä tuo haittaa. :)

 

Lastenneuvolan puolella vähän sama juttu meillä. Kunhan saa jonkinlaista pituus- ja painoarviota, jee. Rokotuksetkin ovat olleet vähän ihme sekoilua, kerran on jäänyt yksi rota antamatta (soitti tosin kyllä perään, että oho, mikäs häneltä täältä pöydältä löytyi) ja muutenkin homma on vähän sellaista ihmeellistä säätöä. "Silityslautaa täytyy sitten varoa, ettei se kaadu. -Meillä ei ole sellaista silityslautaa, jota voisi kaataa. "Niin, mutta jos olisi, sitä pitäisi varoa".

 

Mmkay.

Aivan. Tarkoitinkin viestilläni juuri lastenneuvolaa. Raskausaikana kävin seurannassa kätilön luona joka kerta ja hän oli puolestaan aivan ihana ihminen ja oli lähes itkun paikka vaihtaa lasten neuvolan puolelle... :/

Share this post


Link to post
Share on other sites

Luvassa avautumista, pyydän anteeksi jo etukäteen. :lol:

 

Meillä oli ennen marraskuista muuttoa varsin mukava terveydenhoitaja lastenneuvolassa, mutta muuton jälkeen ollaan asioitu sellaisen hysterisoijan kanssa, ettei mitään rajaa. Pariin otteeseen tapasin "tädin" (mua nuorempi, vastavalmistunut) jo ennenkin. Äitiysneuvolan puolella tuo sijaisti kerran, ja sattuipa olemaan juuri se kerta, kun olin saanut sokerirasituksen tulokset. Raskausdiabeteksen puolellehan siinä mentiin, mikä ei sinänsä ollut mikään yllätys, kun edellisraskaudessakin mokomasta kärsin, mutta terkkarin reaktio oli silti ihan mielenkiintoinen: "Voi apua! Voi kamala! Sulla on raskausdiabetes! Mitä me nyt tehdään? Apua!" Enkä edes liioittele. :rolleyes: Vähän hymyilytti itseä, kun arvoista yksi oli hädintuskin yli raja-arvon, mutta joo. Povasipa tuo mulle silloin (rv 28) yli 4,5-kiloista vauvaakin, kun sf-mitta oli korkea kuten siihenkin asti.

 

Tyttö syntyi lopulta 3,7-kiloisena eikä sokereiden kanssa ollut mitään ongelmia. Ikää pienellä taisi olla kuukausi, kun tuo sama täti oli sijaistamassa lastenneuvolan puolella. Siellä sain kuulla, miten on ehdottoman tärkeää antaa hyvin kasvaneelle lapselle lisämaitoa pullosta, koska hän on niin iso. Sillä, että lapsi on tyytyväinen ja herää kerran yössä syömään, ei ole väliä, lisämaitoa! Sanoin sitten vähän ehkä ilkeästi takaisin ja lisäsin, että en varmana anna korviketta siksi, että lapsi kasvaa hyvin rinnalla, joten terkkari määräsi meidät ylimääräiseen painokontrolliin parin viikon päähän. Siellä sain sitten kuulla, että vauva on liian iso ja annan rintaa liikaa ja/tai liian helposti.  :hysteric: Onneksi olin yhden lapsen imetykset hoitanut jo siinä vaiheessa, joten tiesin, mitä tein (ja etten tehnyt mitään väärin). Vauvalle oli siis tullut painoa "liikaa" pituuteen nähden. Kaipa se sitten korvikkeella olisi kasvanut enemmän pituutta ja vähemmän painoa.

 

Muuton jälkeen käynnit ovat olleet vähän nihkeitä, mutta kun tyttö on niin iso jo, ei ole viitsinyt ottaa asiakseen vaihtaa terkkaria. Ihan asiallinen tuo tyttötäti kuitenkin useimmiten on, vaikka henkilökemiat eivät oikein kohtaakaan.

 

Eilen esikoisen kolmevuotisneuvolassa saatoin kyllä polttaa käämini viimeisen, ratkaisevan kerran. Poika on kolmen vanha ja kielellisesti (ainakin äidin mielestä :lol:) varsin lahjakas. Puhe on ajoittain vielä epäselvää, ässät ja ärrät unohtuvat välillä ja muutamia omia sanojakin on vielä käytössä (mm. kaatikaati kaukosäätimestä, jota tosin minä ja mieskin nykyään käytämme, ja ukatti lusikasta). Toisaalta lapsi keksii sanaleikkejä ja pohdiskelee vähän etymologiaakin ("Äiti, tämä jäätelö on jääkylmää, siksi sen nimi on jää-telö."). Terkkari oli lähettämässä poikaa puheterapeutin arvioitavaksi näillä perusteilla, mutta kun aloin ääneen ihmetellä, puhuvatko kolmevuotiaat sitten yleensä huippuselvästi, koska siinä tapauksessa koko kaveripiirin kolmevuotiaat ja aika monet isommatkin pitäisi pikimmiten viedä puheterapeutille. Nyt sitten mennään ylimääräiseen 3,5-vuotisneuvolaan arvioimaan terapiatarvetta uudestaan, koska "tuollaiset pahat tavat ja ääntämisvirheet helposti jäävät päälle ja niistä on vaikea päästä myöhemmin eroon". Jessus soikoon, lapsi on puhunut vasta puolisen vuotta, ei kai siltä voi vielä odottaa mitään täydellistä ääntämistä?!  :angry: (Poika itse pohdiskeli illalla nukkumaan mennessään, että neuvolatäti sanoo, ettei hän osaa puhua hienosti.)

 

Samainen terkkari on myös tämän alueen äitiysneuvolassa, mikä on ehkäpä tehokkain vauvakuumeen hillitsijä. :lol:

 

Edit: Mulla ei ole mitään puheterapiaa vastaan, mutta kun mä en oikeasti näe sille mitään tarvetta tässä yhteydessä. Jos pojan puhe on vielä puolen vuoden päästä liian "lapsellista" kolmevuotiaalle, mennään kiltisti puheterapeutin arvioitaviksi, mutta aika turhalta se tuntuu. Plääh.

Edited by tiinanni

Share this post


Link to post
Share on other sites

tiinanni avautumassa, jes! :give_heart:;)

 

(Poika itse pohdiskeli illalla nukkumaan mennessään, että neuvolatäti sanoo, ettei hän osaa puhua hienosti.)

 

Awwwww. Voi pieni Peikko-kulta. Kyllä vaikuttaa vähintäänkin merkilliseltä nuo teidän tyttötädin (mahtava termi!) arviointikriteerit, mutta no, jospa siellä on joku muu sitten 3,5v-neuvolassa miettimässä tilannetta?

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Toivotaan. :D Jos sama meno jatkuu vielä tuolloin, menee kyllä neuvola vaihtoon. Onneksi saman katon alla on useampi, joista valita. :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

(Poika itse pohdiskeli illalla nukkumaan mennessään, että neuvolatäti sanoo, ettei hän osaa puhua hienosti.)

 

Tuli maailmantuska pojan puolesta, voi toista. -_-

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0