uhra

Millaisesta kerrasta tärppäsi?

515 posts in this topic

Minusta olisi mielenkiintoista lueskella, millaisissa olosuhteissa vauvalaisten raskaudet ovat lähteneet alkuun.

 

Moniko on ollut tiukkojen insinöörimäisten laskelmien tulos greippimehuineen ja ovistesteineen? Kenellä on raskaus alkanut melkein vahingossa? Ketkä ovat turvautuneet lääketieteen apuun? Olisi myös mukava kuulla milloin raskausoireet alkoivat, millaisia ne olivat ja millaista elämää tuli elettyä siinä kierrossa, josta tärppäsi.

 

Eli kertomuksia kehiin! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ensimmäistä raskautta saatiin odotella lähes 1,5v. Kun lopulta tärppäsi, käytin kolmatta kiertoa Clomifen-lääkitystä, jonka tarkoitus on saada aikaan ovulaatio. En muista varmaksi, käytinkö tärppikierrossa ovistestejä, kun en niillä oikein koskaan selkeitä plussia saanut, mutta luotin kuitenkin ovuloivani Clomien avulla, koska se ekassa lääkeavusteisessa kierrossa oli ultralla todettu.

 

Koska olimme yritelleet jo pitemmän tovin, en enää jaksanut elää täysin kurinalaista elämää, eli esim. join saunasiiderit ym. Lisäksi sen kierron aikana meillä oli töissä suht stressaava jakso ja menimme silloin myös naimisiin. En ole aivan varma (kun en ovistestejäkään silloin tainnut käyttää), mutta mahdollisesti raskaus alkoi meidän hääyönä. Niin me ainakin kaikille kerrotaan :lol: Ja tosiaankaan en omissa häissä ollut kuivin suin, jos nyt mitään pahoja kännejäkään en vetänyt.

 

Raskausoireet alkoivat muistaakseni viikon verran häiden jälkeen, lähinnä mahassa oli hassu painon tunne ja olo oli jatkuvasti ällöttävä, vähän niin kuin krapulassa.Sain myös ihmeellisen itkukohtauksen edellisenä iltana ennen testausta, mikä on mulle hyvin epätyypillistä, ja enpä sitten yllättynyt, kun aamulla pärähti se kauan kaivattu plussa ruutuun :)

 

Toinen raskaus taas alkoi n. puolen vuoden odottelun jälkeen. Olin opetellut edellisessä kierrossa tarkkailemaan limojen ja muiden avulla ovista, jonka mielestäni silloin yllätyksekseni huomasinkin, ennen esikoista kun meillä nimenomaan oli ollut ongelmana puuttuva ovulaatio. Tärppikierrossa taas mielestäni ovulaation bongasin ja se sitten makuuhuoneen puolella yritettiin käyttää hyväksi, sopivasti oli viikonloppukin, joten asiaan pystyttiin ns. paneutumaan paremmin ;) Meni pari viikkoa ja musta alkoi tuntua oudon flunssaiselta ja olo oli vähän ällö. Pari kertaa testasinkin, mutta tuloksena oli selkeitä negoja. Vaikka menkkoja ei edelleen kuulunutkaan, ajattelin vain olevani flunssainen, koska olisihan niihin testeihin edes joku haamu tullut, jos olisin ollut raskaana... No, sitten menkkojen ollessa vajaan viikon myöhässä yritin perjantaina juoda tavanomaista saunasiideriäni, mutta se ei jostain syystä oikein uponnutkaan. Niinpä sitten seuraavana aamuna vielä käytin olevinaan huvikseni laatikossa lojuneen vikan raskaustestin, ja ihan hentoinen haamuviiva oli tuloksena. Mies ei vielä tuolloin uskonut asiaa, mutta parin päivän päästä testasin vielä kunnollisen plussan, jolloin hänkin alkoi uskoa :)

Edited by keijutiira

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä peuhattiin silloin, kun lääkäri oli määrännyt ;) Eli meillä mentiin vielä Clomifeneistä seuraavaan vaiheeseen, piikkeihin. Niiden vaikutusta seurattiin tarkkaan ultrilla ja sit "hoitokarttaan" merkittiin sydämen kuvia niihin päiviin, jolloin pitäisi olla sängyssä aktiivinen :rolleyes: Ekasta tällaisesta kerrasta sit tärppäs. (Meillä piti olla inseminaatio, mutta lääkäri päätti viime hetkellä, että yritetään nyt ekaks näin.)

Ekat oireet mulla oli sellaiset, että ajattelin menkkojen alkavan. Mies kylläkin oli tajunnut illalla ennen kuin testasin, että olen raskaana, kun noi oireet oli kestäny sen verran kauan (eli 3-4 päivää, kun tavallisesti valitan päivän ja sit alkaa menkat).

Siinä kierrossa, n. viikkoa ennen plussaa join kännit pitkästä aikaa. Ei kuitenkaan vaikuttanut mihinkään. Päätin, että sit vasta, kun plussa tulee, niin lopetan juomisen (siihen menikin sen verran aikaa, että olisin saanut aika kauan olla kuivin suin, jos olisin koko yritysajan ollu ilman alkoholia).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olin kaksi kiertoa aiemmin syönyt ensimmäisen (ja tähän mennessä viimeisen) Clomifen-kuurini, eikä lääkärille saanut aikaa, että olisin saanut uusittua kuurit, oli ne lakot ja sitten joulun aika yms...2,5v yritytä siis alla.

No, sitten lähdimme kahden viikon reissulle Afrikkaan, niin siellä sitten tärppäsi! :P Loma vaiko kuumuus lienee vaikuttanut, aiemmat lomareissut miehen kanssa ollut vaan sellasia kolmen päivän pituisia, mutta en kyllä kotioloissakaan ole tuntenut itseäni stressaantuneeksi, mutta hekä sitä sitten on huomaamattaan :)

Raskaustestin tein n.6vkoa edellisten kuukautisten alkamisen jälkeen vasta, kun mulla on ennenkin kuukautiset myöhästelleet, todennäköisesti siksi kun oon niin epätoivosesti odottanut olevani aina raskaana...Nyt testin johtamiseen johti aivan tajuton väsymys sekä saman päivän aikana aivan eri ihmisiltä tulleet kommentit: "Oletkohan raskaana?" :blink:

Muuten elo oli suhteellisen rauhaisaa silloin ennen plussaa, kaksi kertaa tuli oltua varmaankin pienessä humalassa ennen viidettä raskausviikkoa, sen jälkeen ei enää onneksi :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä piti aktiivinen yritys alkaa tammikuussa -07 jonne olin laskenut mun ehkäisyrenkaiden loppuvan ja siitä sitten lähteä tjot:ttailemaan. Noh, mun huonon matikkapään tuloksena renkaat loppui jo lokakuussa-06 ja sanoin miehelle, että tämän loppuvuoden ajaksi en hommaa mitään, että on joko selibaatissa tai käyttää kortsuja.

 

Vaikka en miehelle mitään puhunut ovisajankohdista, niin pidin huolen että oltiin makkarissa otollisina päivinä ja tietysti siitä piti sitten myös tarkkailla kuukautisten myöhässä oloa. Toiset menkat oli viikon myöhässä ja ehdonkin testailla kolmekin negaa ennenkuin menkat alkoi. Silloin tuntui aika pahalta ja odotukset sen jälkeen ei ollut niin kovin korkealla... Tietysti typerästi oli kuvitellut että se on niiiiiiin helppoa.

 

Kolmas kierto alkoi ja annoin vain olla. Makuuhuoneessa oltiin ihan normisti. Töissä oli menossa sitten kauhea Noro-virus epidemia ja tietysti kaikki oli varuillaan pahan olon vuoksi ja mulla oli paha olo pari päivää ennen menkkojen alkua, joten pistin sen viruksen piikkiin. Varsinkin kun töissä alkoi oikeasti oksettamaan, mutta sitten ruokailulla meni huono olo pois. Odotin menkkoja vielä pari päivää kunnes testasin niin selkeän plussan tammikuussa -07 että piti ihan muutaman minuutin tuijotella testiä.

 

Toinen raskaus alkoi vähän "vahingossa", mutta kun lupa oli tulla niin ei se katastrofi ollut. Tärppäsi vain hieman nopeammin kuin olin kuvitellut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meilläkin tärppäsi ensimmäisestä yrityskierrosta. Olin kyllä alusta asti asennoitunut niin, että kun kerran yritetään, niin sitten yritetään kunnolla. Olin ostanut ovistikkuja, mutta aloitin niillä testaamisen liian aikaisin, enkä jaksanut jatkaa sitä tarpeeksi pitkään, joten niistä ei ollut mitään apua. Mittasin lämpötiloja ja yritin tarkkailla muita merkkejä hedelmällisyydestä (lähinnä niitä limoja), mutta ei näistä keinoista kauheasti muuta apua ollut kuin se, että lämpötiloja mittaamalla sain jälkikäteen varmuuden siitä milloin ovulaatio oli tapahtunut, ja että se oli tapahtunut. Tosin aluksi en uskonut sitäkään, koska kuvittelin että kierto olisi ollut samanpituinen kuin aikaisemmat, mutta oikeasti se olikin vähän pidempi. Tämä johti siihen, että tein raskaustestin itse asiassa ennen kuin kuukautisten olisi edes pitänyt alkaa, vaikka luulin odottaneeni reilusti, ja sitten sain ihmetellä haamupositiivista. :rolleyes: Yhdyntöjen ajoittaminen suhteessa ovulaatioon ei myöskään toiminut niin kuin kaikkien taiteen sääntöjen mukaan olisi pitänyt, mutta tulipa ainakin todistettua että ne siittiöt todella elävät sen kolme-neljä vuorokautta naisen elimistössä. ;) Eli meidän tapauksessa mä olin varustautunut kunnon tieteellisellä arsenaalilla, josta ei loppupeleissä oikeastaan edes ollut hyötyä, ja tulin raskaaksi joka tapauksessa, vastoin kaikkia odotuksiani.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoinen sai alkunsa todella helposti: ensimmäisestä tjot-kierrosta ja ilmeisesti jopa ensimmäisestä yhdynnästä. Ei siis todellakaan hampaat irvessä tehty lasta, vaan ainoastaan annettiin mahdollisuus raskaudelle olematta ilman ehkäisyä. Raskaustestinkin tein vasta sitten, kun kuukautiset alkoivat olla yli viikon myöhässä ja positiivinen tulos oli todella iso yllätys.

Elämäntilanne oli suht tasaista arkea ilman sen kummempaa stressiä - joskin minun munasarjakystasta johtunut epäsäännöllinen kiertoni varjosti hiukan mieltä.

 

Toisen kohdalla olin tietoisempi ovulaation ajankohdasta ja kierron keskivaiheilla sitten seksiä harrastettiin tiuhaan. Aluksi ajattelin, ettei heti voinut tärpätä, mutta niinpä vain vähäksi jäi yrittämällä yrittämiset tälläkin kertaa. Testin tein jo malttamattomana ennen oletettua kuukautisten alkamispäivää.

Elämä oli tämän toisen kohdalla stressaavampaa, kun opinnoissa oli juuri rankka puurtaminen käymässä kohti loppuaan. Lisäksi oli riitoja miehen kanssa, joten hirveän auvoista ja onnellista ei ollut. :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eka raskaus antoi odottaa itseään 1½ vuotta. Papin aamenen jälkeen tulin raskaaksi lokakuussa -06, just kun oltiin miehen kanssa sovittu, että vuoden vaihteessa mennään tutkimuksiin.

Tämä raskaus päättyi kohtukuolemaan, joten tutkimuksiin lähdettiin 10/07. 11-12/07 tehtiin kaksi inssiä, jotka eivät tuottaneet tulosta. Tammikuussa -08 piti olla kolmas inssi, mutta CB:n ovistesti teki tepposet, eli näytti negaa ja kun menin follikkeliultraan, oli ovis jo ollut. Harmitus oli valtava. Kaksi viikkoa tästä menkat oli päivän myöhässä. Jostain sain päähäni tehdä raskaustestin; mies oli risteilemässä, mun työt alkamassa tunnin päästä ja testi näyttää PLUSSAA!! Olin aivan kuutamolla! Ja tietty onnellinen kuin mikä! Vauva oli saanut alkunsa meidän tammikuisella Ruotsin risteilyllä Viking Linen Mariellalla. Tämän tiedän varmaksi, sillä kävin ennen risteilyä follikkeliultrassa ja silloin rakkula ei ollut vielä tarpeeksi iso ja risteilyn jälkeen se oli jo puhjennut. Risteilyllä tuli aika lailla otettua alkoa, sillä mun asenne kolmanteen inssiin (johon ei päästy, muttei sitten tarvittukaan) oli tosi pessimistinen. Vauva on siis B-luokan hytin ja muutaman Bloody Maryn tulosta! ;)

Ja kuten ei edellisessäkään raskaudessa, niin ei tässäkään tullut mitään oireita. Vieläkin mietin joskus, että mikä ihme sai mut tekemään sen raskaustestin niinkin ajoissa ja ilman miestä. :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on alkanut molemmat raskaudet melkein vahingossa. Yritys ei oo ollut alkanut kummallakaan kerralla, mutta ehkäsykin on ollut olematonta. Ensimmäisellä kerralla ehdin tekeen raskaustestejä kolme tai neljä, josita se viimenen oli sitten positiivinen. Menkat oli kolme viikkoo myöhässä tai siis kierto niin päin mäntyä, että ovulaatio on ollut aika lailla niihin aikoihin, kun oletin, että menkat alkais. Tällöin oireina oli menkkamaiset kivut ja tissien arkuus.

 

Toisella kerralla tiesin, että menkat tulee sillon kun niitä ittejänsä huvittaa, synnytyksen jälkeen oli kierrot mitä sattuu. Aloin kuitenkin epäileen olevani raskaana, kun väsymys iski ja mahassa oli sellainen painontunne, mikä oli tuttua ekalta kerralta. Ja testi olikin positiivinen. Se raskaus kuitenkin päätyi keskenmenoon. Raskausoireet olikin paljon vähäisemmät, kun ekalla kerralla.

 

Nyt odotellaan, että kuinka nopeesti tärppäis uudelleen. Ekaa kertaa päästään siis oikeesti yrittään ja koetan nyt sitten bongata ovulaatioo. Keskenmenosta on nyt kolmisen viikkoo eikä mielestäni vielä oo ollut. Kierrot on kyllä ollut jopa 40 päiväsiä synnytyksen jälkeen, joten odotellaan edelleen. Vähän pelottaa, voiko kolmatta kertaa tärpätä vielä yhtä helposti, mutta välillä on ihan luottavainenkin olo. Aika näyttää, miten käy.

Edited by mimosa83

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tokasta kierrosta, omaa uteliaisuuttani olin kokeillut ovistestiä ihan vain huomatakseni, että osaan lukea kroppaani oikein. Oviksen aikaan olin ollut just kipeänä ja 39 kuumeessa, mutta tuli siinä jotain puuhasteltua... Ehkä tuo sairastaminen edesauttoi siinä, että olin kyllä koko päivän vaakatasossa, että yhtään hännäkästä ei kyllä pihalle tullut ;) Ei käynyt kyllä mielessä että siitä kierrosta jotain tapahtuisi, mutta näinpäs tapahtui. Tuntui suorastaan epäreilulta muita pidempään yrittäneitä kohtaan ja toisin kuin miltä kuulostaa, tätä ei tosiaan tehty mitenkään väkisin tekemällä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me elettiin toista kiertoa, jolloin yritys oli päällä. Vau.fi:n raskauslaskurin mukaan raskaus on alkanut meidän 1. hääpäivänä. Aika romanttista - vaikka se tilanne oli kyllä romantiikasta kaukana. Kinasteltiin kiivaasti ja sitten lopuksi vain totesin, että nyt pitää joka tapauksessa harrastaa seksiä, oli miten oli. :lol: Että kovin onnellisten tähtien alla meillä...

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ OT: meillä oli aika lailla samanlainen 1. hääpäivä, saatiin pieni vääntö aikaseks ja sitten tiuskasin, että kyllä tässä nyt ainakin seksiä pitää harrastaa.. :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä hulluteltiin ilman ehkäisyä, kun oli tieto milloin ovulaatio todennäköisesti on ja siihen oli monta päivää - ovulaatio oli kyllä ihan kohdallaan mutta siittiöt sitkeitä :) Ja siis ekasta kierrosta, vähän tjot-mielellä mutta ei mitenkään suunnitellusti. Toivottu raskaus kyllä ja siksi plussa yllättikin; oltiin varauduttu pitkään yritykseen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä oli yritystä kestänyt vuosi ja pari kuukautta, ja oltiin juuri hakeuduttu Väestöliitolle tutkimuksiin. Olin keskellä kierron kartoitusta ja näin ollen pääsin näkemään ultran monitorista sen nimenomaisen munarakkulan, josta raskaus sitten lähtisi käyntiin :) Bongasin oviksen tikulla ja omien selvien tuntemusteni perusteella (koko yrityksen ajan oli ollut hyvin selviä ovulaatio-oireita), ja illalla miehen kanssa harrastettiin seksiä, vaikka ei varsinaisesti olisi tehnyt mieli. En ollut metsästänyt oviksia kuin vasta kierron-pari lääkärin ehdotuksesta, koska mielestäni tunnistin sen niin selkeästi muutenkin. Mene ja tiedä vaikuttiko tuo testaaminen sitten ajoitukseen ratkaisevasti; mielestäni ei.

 

En osannut epäillä tärppiä siitä kierrosta monien aiempien pettymysten jälkeen. Pääsiäinen sattui juuri ennen oletettuja menkkoja, ja yhden illallisvieraan kanssa juotiin hyvän ruuan kanssa punaviinit ja vielä viskiäkin päälle, juuri plussaamista edeltävänä iltana. Olin kyllä ehtinyt ihmetellä väsymystä, palelua ja hienoista etomista pyhien aikaan, mutta tunnistin ne luultaviksi raskausoireiksi vasta jälkikäteen.

 

Plussapäivänä olin ihan varma että sieltä ne menkat tulee, oli kovaa alavatsakipua ym. oireita. Lisäksi eräs ystäväni oli ilmoittanut juuri olevansa raskaana, mikä tuli minulle täysin puun takaa, ja jouduin pureksimaan asiaa kovasti ennen kuin sain sen pois mieleni päältä.

 

Plussa oli ekasta testistä varsin haalea (tein pari päivää myöhemmin vielä toisen), ja esitin asian miehelleni niin korostetun epäileväiseen sävyyn, että jälkikäteen melkein naurattaa. Toisaalta testasin niin aikaisin (kp 31/29-31), että ihan hyvin olisikin vielä voinut päättyä toisin. Pari ekaa päivää (viikkoa?) olin ihan pistoksissa, en tiennyt miten päin olla, kun pelkäsin varhaista keskenmenoa niin kovin.

Edited by Lepinkäinen

Share this post


Link to post
Share on other sites

Voisin sanoa, että marraskuu 2007 päätimme, että antaa lapsen tulla jos on tullakseen.

Ja oliskohan ollut helmikuuta (-08) kun aloimme mielessämme laskemaan että milloin aina sattuisi

olemaan ovis ja tähtäsimme että niihin aikoihin yritystä olisi joka päivä. Jaksoimme näin

pari kuukautta, kunnes sitten itse sairastuin kilpirauhassyöpään. Yritykset jäivät taka-alalle.. :unsure:

 

Kunnes tuli toukokuu ja luulimme voittaneen sairauden ja että nyt alkaisi vain toipuminen. Laskin

että milloin olisi mahdollinen ovis siinä kuussa ja huomasimme, että perhana synttäritkin osuu mukavasti

päivien kohdalle. :) Päätimme, että jos nyt vaikka sitten viikon ajan joka ikinen päivä vähintään ainakin

yksi kerta tai enemmän. Viikot meni ja tuli ja sain uuden kutsun sairalaan ja ajan uuteen leikkaukseen.

Unohdimme kokonaan, että olimme yrittäneet lasta. Kunnes tuli leikkauspäivä ja tajusin, että

voi perhana - menkat myöhässä! :blink: Sairaala totesi, että olen vain stressaantunut uudesta leikkauksesta

että ethän sinä ole raskaana.

 

No kuinkas sitten kävikään!? Kyllä, minä olen raskaana ja laskujen mukaan lapsi on saanut alkunsa

miun synttäripäivänä! :wub:

Edited by miumiu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä oli muutama kuukausi ollut niin, että harkittiin raskautta, mutta käyteltiin kumminkin vielä kumia aina oviksen aikaan. No, pantiinpa kerran sitten kumitta kun oviksen olisi pitänyt mennä jo kauan sitten.. Sattui kuitenkin sillä kerralla tulemaan 2 vk myöhässä ja huomasinkin ovisoireet jo samana päivänä. Eikä menkkoja kuulunut.. Näimme silloin mieheni kanssa väliaikaisesti vain viikonloppuisin, eli aika hyvä sattuma oli ;) Siinä kun tosiaan asuin toisaalla kuin mieheni sen kuukauden ajan, ei tullut kuin yksin mietittyä että miten kävi. Se oli kyllä mukavaa kun sitten tiesi mistä kerrasta oli tärpännyt. Vauvan la:ksikin alunperin laitettiin neuvolassa tasan kahta viikkoa aiempi päivä, mutta ultrassa muutettiin sitten eteenpäin. Vaikka oltiinkin vauvasta pelkästään iloisia, niin tästedes ainakin tiedetään ettei meidän kannata luottaa varmoihin päiviin, kun kerran tuonkin verran voi heittää..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Lopetin pillerit joulukuussa ja tammikuussa raskauduin.

Oviksen aikaan oli kuumeessa, muistaakseni se paheni keuhkoputkentulehdukseen asti.

Silti vaan tärppäsi.

 

edit. vastataanpas nyt kuitenkin tuohon aloittajan kysymykseen... :rolleyes:

 

Eli minkälaista 'elämää' raskautumisen aikan vietettiin ja ensioireita...

Olin ennen tuota ovista syönyt viikon buranaa kuurina. Samalla viikolla kun raskauduin, oli mun

synttärit ja silloin nautin viimeisen kerra alkoholia. Normaalisti mulle ei tule minkäänlaista karapulaa, päänsärkyä lukuunottamatta. Tuolloin kuitenkin olin niin kamalassa kunnossa, että luulin oikeasti olevani oksennustaudissa :P En kuitenkaan mitään kamalia övereitä ollut edellisenä iltana vetänyt. Plussan tein 12 pvä oviksesta, ja ennen sitä jo oli jotain pientä viiltävää kipua vatsassa. Lähinnä jos venytin itseäni tms. Minulle tuli myös huono olo iltaisin syömisen jälkeen.

 

Nämä tiedot siis poimittu omista muistiinpanoista. Hauska lukea niitä näin jälkikäteen, kun ei ollut tietoakaan onko raskaana vai ei :)

Edited by siilis

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mentiin noin vuoden päivät sellaisella rennolla 'tulee jos on tullakseen'-meiningillä, kun ei ollut mitään kiirettä. Mulla ei ollut mitään tulenpolttavaa vauvakuumetta eikä tullut pieneen mieleenikään tutkailla jotain limoja tai ostaa ovistikkuja, itseasiassa oon tainnut lukea sellaisista vasta jälkikäteen. :lol: Elämäntavat pysyivät samanlaisina, ei erityisen terveellisinä muttei nyt kovin pahoinakaan. Juotiin kun juotatti ja naitiin kun naitatti. :lol: Oon vakaasti sitä mieltä, että ihan turha elää jo yritysaikana kuin olisi jo raskaana, voi nimittäin tulla aika to-del-la pitkäksi!

 

Testin tein kun menkat oli muutaman päivän myöhässä, ovat yleensä aika säännölliset. 'Tekokerta' sijoittu luultavasti joulun kieppeille, ihan selvinpäin ei taidettu olla sillonkaan, ja ehtihän siinä olla sitten uusvuos ja jotkut muutkin kekkerit ennenkun huomasin raskauden. Mutta se on niin monessa paikkaa sanottu, että ei oo vaarallista kun verenkierto on vielä erillään.

 

Saa sitten nähdä miten seuraavan lapsen yritys, maltanko mennä yhtä rennolla meiningillä, nyt sitä vauvakuumetta nimittäin pukkaa eikä ihan vielä ois ajankohtaista. :) Tosi monelta oon kuullu että toinen tulee paljon helpommin, vaikka ekan kanssa ois kulunu aikaa..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla loppui joulun 2007 tienoille pillerit ja oltiin miehen kanssa yhdessä päätetty, että vauva saa tulla! :wub: Jännityksellä ja innolla hyppäsimme siihen elämään mukaan, mutta olimme myös erittäin varautuneet odottelemaan tärppiä pitkäänkin...

 

Me kummatkin oltiin oltu töissä koko joulunaika ja pidettiin sitten yhteisiä vapaita heti alkuvuodesta 2008... tätä mun eräs työkaverini kutsui silloin silmää nikkaillen "lemmenlomaksi"! :lol: No, sellainen meillä sitten kyllä olikin... ja meidän pieni rakas ihmeemme sai alkunsa!! post-102-1208437873.gif Ensimmäisestä pillereiden lopettamisen jälkeisestä kierrosta! Olimme siis onnellisesti, hämmentyneesti, mutta iloisesti yllättyneitä! :)

Edited by Pinja Mii

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä pillerit jätettiin pois viime vuoden lopulla, mutta ihan tjot- meinigillä, koska en enää edes muista missä kuussa :blink:

Olin siihen mennessä syönyt e- pillereitä noin 14 vuotta (hui). Muutama kierto meni ihan "harjoitellessa" ja malttamattomia kun ollaan, olihan niitä ovistestejä sitten pakko hankkia. Ja mies on insinööri :rolleyes:

Aluksi sitä tietenkin mietti montakohan pakettia niitä liuskoja oikein pitää tilata ettei heti tarvi olla tilaamassa lisää. Mutta kuinka ollakkaan, meillä sitten tärppäsi heti ensimmäisestä bongatusta ovulaatiosta.

Siinä sitten ehti kertaalleen käydä baarissakin ennenkuin tein raskaustestin. Menkat ei olleet kuin päivän myöhässä mutta testi piti saada tehdä jo silloin. Ja ihan mahottoman vahva plussahan siihen testiin sitten tuli! Ei jättänyt kyllä arvailujen varaan yhtään.

Raskausoireet alkoivat melkein heti tuosta plussaamisesta. Väsymys ja huonovointisuus jyräyttivät tupaan ensimmäisenä. Sen jälkeen kuvioihin tuli mukaan rintojen arkuus.

Edited by nikunaku

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ensimmäistä lasta tehtiin tekemällä kaikki kotikonstit apuna käyttäen reilusti toista vuotta ja lapsettomuustutkimuksetkin ennätettiin tehdä. Lapsi sai alkunsa kuitenkin "luomusti". Toinen tärppäsi ekasta tjot-kierrosta, yhdestä ainokaisesta kerrasta. ;)

Edited by Rousku

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oltiin tulee jos on tullakseen meiningillä vuoden alusta. Huhtikuussa minulla alkoi uudet työt, päätettiin ettei ajatellakaan vauvaa/sänkypuuhia, että pidetään taukoa ihan huhtikuun ajan ettei stressi ja ahdistus tule ihan ylivoimaiseksi. Hommailtiin ihan sattumanvaraisesti YHDEN kerran ja oli se ylläri kun menkat olikin myöhässä ja plussaa näytti heti :blink:

 

Kolme kuukautta harjoiteltiin siis ahkerasti tuota yhtä täysosumaa varten, en valita kuitenkaan... :lol:

Edited by Tuittunen

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joko uudenvuodenyön rietasteluista jäänyt sitkeä sissi onnistui, tai sitten viikkoa myöhemmin la-su yönä huvikseen lemmiskely.

 

2.1. on ollut sisäultra jolloin ovulaatio ei ollut vielä tapahtunut mutta oli yksi suuri munasolu irtoamassa ihan justiinsa. Toinen munasarja oli edelleen täynnä pieniä follikkeleja -> PCO edelleen, puolen vuoden Metformin kuurinkin jälkeen ei parannusta näkymässä. Viikolla ei harrastettu seksiä koska miehen piti käydä antamassa uusi spermanäyte (jonka tulos muuten oli edelleenkin surkea... oligoastenoteratozoospermia) lapsettomuustutkimuksia varten ja siihen oli sopiva ikkuna riittävän pidättäytymisen jälkeen torstaina. Jommasta kummasta kerrasta on tärppi tapahtunut...

 

Menkat olivat ehkä myöhässä, ehkä ei, kp oli 32 kun testasin, syystä että seuraava lääkärinaika oli torstaina ja tiistaina totesin että nyt on pakko testata kun ei menkat ole vieläkään (prkl) alkaneet. Järkytys oli melkoinen kun tiistaiaamuna 22.1. testasin plussan! Luomuplussan oli todettu olevan erittäin epätodennäköistä... olimme siis asennoituneet IVF-hoitoihin joiden jonoon olisimme silloin torstaina vihdoin viimein päässeet.

 

Kaikista peloista ja pessimistisistä odotuksista huolimatta raskaus eteni eikä mennyt kesken, sydämen syke löytyi aikanaan, nt-ultra oli ok, samoin rakenneultra ja edelleen vauva tuntuu voivan hyvin ja voisi vaikka jo syntyäkin ilman suurta hämminkiä.

 

Syyskuun ihmeemme. :wub:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now