Alya

Rauhallisemmin liikkeelle lähtevät lapset

193 posts in this topic

Kertokaas, milloin teidän rauhallisemmat lapset ovat nousseet pystyyn, istuneet, ryömineet, kontanneet, kävelleet, kaikkea sellaista...

 

Mä kaipaan vertaistukea kaikkien pikkuohjusten keskellä. :lol: Meidän likka siis 8kk eikä ryömi mihinkään suuntaan, paitsi ihan vähän taaksepäin :rolleyes: Just ja just pysyy istumassa ilman tukea... Tiedän, että varmaan ihan normaalia, ja on sormistaan näppärä ja tykkää kirjoista jne. Mut silti. ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän vauveli lähti muistaakseni juuri kasikuisena ryömimään, ja siitä aika pian konttaamaan. Vasta konttaamisen yhteydessä oppi tukevan istumisenkin, eli alkoi itse peruuttamaan istualleen ja sitten myös pysyi siinä. Aikasemminkin koitettiin vähän istuttaa mutta selkä oli vielä pyöreenä ja meni kellahteluks. Mut sit kun ne valmiudet saavutetaan niin istuu jämäkästi, toisilla se tapahtuu ennemmin ja toisilla myöhemmin.

 

Vauva tulee kohta vuoden ja kävelee kyllä tukea vasten tai sormista kiinni pitäen, jotain arkoja yrityksiä on askeleiden ottoon. Valmiudet tuntuis jo aika hyvin olevan mutta rohkeutta puuttuu. Eikä tässä kiirettä ole, kaikki tulee aikanaan, ja se vauva-aika on kuitenkin niiiin lyhyt että ihan turha kiirehtiä kehitysaskeleita! Mä ainakin oikeesti nautin sillon kun lapsen löysi vielä suunnilleen siltä paikalta mihin sen jätti, kun joku nopeammin kehittynyt ikätoveri paineli jo suunapäänä ympäriinsä..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sinä kyllä jo Alya tiesitkin tän mutta meillä on ihan sama juttu. Olen mietiskellyt itse näitä liikkumisasioita, koska tyttö on jo 6kk ikäisestä istunut itsekseen ilman tukea. Pinsettiote onnistuu ja sanojakin tulee jo. Mutta liikkuminen on navan ympäri pyörimistä ja peruuttamista. Tuntuu että meillä kaikki muut asiat syrjäyttää liikkumisen. Kaipa tuo haluais kovasti lähteä eteenpäin mutta ei ole hoksannut vielä miten. Enpä nyt huolissani ole vielä(vaikka fyssari olikin). Fyssari oli huolissaan siitäkin, kun tyttö ei 5kk ikäisenä kääntynyt vielä masulleen. Hiljalleen sekin opittiin kuitenkin.

 

Mites teillä joilla on jo vähän vanhemmat lapset, taaperot... Milloin tosiaan teillä on lähdetty liikkeelle jollei 8kk ikäisenä ole vielä ryömitty?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä lähdettiin hitaasti liikkeelle. Muutenkin tyttö on temperamentiltaan yleisesti ottaen rauhallinen ja uusissa paikoissa varautunut jne. Ei siis suinkaan mikään suuna päänä tohottaja!

 

Puolen vuoden iässä tyttö istui jo hyvin ilman tukea, mutta se kausi olikin sitten piiitkä. Meni monta kuukautta ennen kuin lasta sai mitenkään muuten liikkeelle. Ryömimistä ei siis tapahtunut juuri nimeksikään, vaan lattialla ollessa liikuttiin juuri sen verran kuin akselinsa ympärillä mahallaan pääsi.

 

Ikää oli n. 12-13 kk, kun lapsi keksi istualtaan liikkumisen. Ja tämä siis tapahtui sen jälkeen, kun tyttö alkoi itse nousta istumaan. Vaikka aiemmin istuttiinkin tukevasti lattialla, niin siihen asentoon piti aikuisen laittaa. Ryömiminen ja konttaaminen jäi täysin väliin, kun tyttö alkoi mennä jonkinlaista peppukiitoa.

 

Taas mentiin pari kuukautta eteenpäin ja sitten tyttö hoksasi seisomaan nousemisen. :) Tästä melko pian sitten osattiinkin kävellä tukea vasten. Varsinainen riemuvoitto koettiin 15 kk iässä, kun tyttö alkoi kävellä taaperokärryn kanssa! Pari viikkoa meni kuitenkin ennen kuin tyttö alkoi itse nousemaan ilman tukea seisomaan tai ottamaan askelia. N. 16 kk iässä sitten alettiin kävellä. :)

 

Nyttemmin tyttö osaa kontatakin, mutta mitäpä sitä enää konttailemaan, kun pääsee muutenkin. ;)

 

Missään vaiheessa ei siis epäilty, että liikuntataidoissa olisi jotain häikkää, vaan kyllä tuo liikkeelle lähdön hitaus on laitettu ihan yksilöllisyyden ja luonteenlaadun piikkiin.

 

Minä itse olen kävellyt 11 kk ikäisenä ja mieskin siinä vuoden pintaan, mutta toisaalta meillä on ollut vanhempia sisaria mallina.

Edited by Nadda

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ei ryömitty ollenkaan. 9kk iässä lähdettiin konttaamaan ja samana päivänä noustiin tukea vasten seisomaan.

 

Nyt kun 1v-synttärit oli ja meni, niin on ruvettu harjoittelemaan hissukseen seisomista ilman tukea. Ja meillä kiivetään ihan joka paikkaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei kannata murehtia jos lapsi lähtee liikkeelle vähän hitaammin! Yksilölliset erot on iiisoja. :)

 

Meidän poika on myös rauhallinen luonne, vaikka sosiaalinen onkin, ja lisäksi melko varovainen. Ei ota mielellään mitään riskejä liikkumisessa ja siksikin liikkeelle on lähdetty hissukseen. Toisaalta tällejäkään ei ole sitten tullut kauheasti kun ei tosiaan ole mikään rämäpää.

 

Mä murehdin vähän kun joka paikassa luki että lapsi oppii kääntymään 6kk ikään mennessä. Kaikkien muiden lapset näyttivät oppineen sen jo nelikuisina, mutta meidän poika ei vielä kääntynyt puolivuotispäivänään. Vaan oppi sen sitten 6kk 3 pv:n iässä. Fiksu neuvolantäti mua lohduttelikin ennakkoon että 7 kuukauteen mennessä kaikki yleensä kääntyy. Sen jälkeen poika oli pitkään peruutteluvaiheessa, eli "ryömi" takaperin ja akselin ympäri, mutta ei eteenpäin. Maha-asennossa kuitenkin oleskeltiin pääosin ja poika treenaili kovasti konttausasentoa. 9kk iässä sitten humpsahti niin että poika oppi ensin ryömimään eteenpäin ja viikon päästä jo konttasi ja siitä pian nousi pystyyn tukea vasten. Tässä vaiheessa ollaankin oltu nyt kolmisen kuukautta, ja 1-vuotissynttäreiden lähestyessä poika ottaa jo muutamia haparoivia askelia taaperokärryn kanssa jos vanhemmat on lähellä. Tällä hetkellä näyttäisi että kävelytaidon oppimiseen menisi vielä kuukausi-pari, toisaalta kehitys voi sitten tapahtua yllättävän nopeastikin.

 

Eli meidän kokemus on että joku taito voi tulla hitaasti, toisaalta sitten kun herkkyyskausi iskee niin voi tulla paljon taitoja nopeasti. Se väliaika kun tuntuu että vauva ei opi mitään uutta on sekin tärkeää, koska siinä luodaan pohjaa niille seuraaville taidoille.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän tyttöä ei voi parhaalla tahdollaakaan sanoa kovin rauhalliseksi, mutta eipä tuo ole oppinut kävelemään/ryömimään/kääntymään/konttaamaan yhtään sen nopeammin. Nyt siis karvan alle vuoden ikäisenä osaa kontata, nousta tuetta seisomaan ja kävellä tukea vasten sekä taaperokärryllä. On ajan kysymys koska ottaa niitä ensiaskeleita, mutta selvästi hänelle on tärkeämpää opetella seisomaan tukevasti ensin mikä on mun mielestäni vain hyvä. Tapasin juuri puistossa äidin jonka poika on syntynyt tasan samana päivänä kuin meidän tyttö ja tämä poika oli lähtenyt jo 9 kk kävelemään mitä tämä äiti piti selkeästi liian aikaisena.

 

Kaikki muutkin taidot on meillä opittu ihan normaalikehityksen rajoissa ja luulenkin että oma epävarmuus johtuu vaan siitä että näitä superoppijia korostetaan enemmän, he tulevat siis paremmin esiin kun meillä tämä harmaa normaalioppijien massa.. :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tämä nyt ei toisaalta tänne kuulu, mutta pakko purkautua silti... :rolleyes:

Meidän neiti on lähtenyt liikkeelle suht ajoissa, mutta kävely ilman tukea näyttää vaativan enemmän harjoittelua/uskallusta. Vielä ei todellakaan ole mielestäni kiire tuohon kävelyyn kun tyttö ei ole vuottakaan.

 

Minua ärsyttää suunnattomasti kun ihmiset (varsinkin muut äidit perhekahvilassa) kyselee koko ajan, että jokos se teidän tyttö kävelee! Sitten vertaillaan, että kun meidän Kalle lähti kävelemään 10-kuisena ja puhuu suunnilleen kokonaisia lauseita alle vuoden ikäisenä. Tulee välillä vähän sellainen olo, että ne pitää meidän likkaa ihan jälkeenjääneenä kun se ei kävele ilman tukea eikä puhu 11-kuisena. Sama juttu on vähän sukulaistenkin kanssa. Eilenkin mulle vaan todettiin puhelimessa, että se teidänhän tyttö jo kävelee. Oletettiin siis suoraan, että kun on lähes vuoden niin tottakai sen pitää jo kävellä.

 

Miksei lapset saisi ihan rauhassa omaan tahtiinsa oppia näitä asioita, jotka kaikki kuitenkin yleensä oppii aikanaan (aika harva ihminen jää kokonaan puhumatomaksi tai ei opi kävelemään). Miksi ihmeessä äitien pitää kilpailla milloin heidän lapsensa oppi sitä ja tätä!

 

Onneksi täältä on löytynyt ihania mammakavereita, joiden kanssa ei todellakaan vertailla lapsiamme vaan iloitaan yhdessä heidän yksilöllisestä kehityksestään. ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Niin ja ettei tule väärinymmärryksiä niin tahdon vielä lisätä, että tottakai lapsensa oppimisista saa olla onnellinen ja ylpeä eikä niistä tarvitse vaieta, mutta se tapa jolla jotkin äidit näistä varhain opituista taidoista toitottaa on ärsyttävää. Just sellainen kilpa-asettelu. Aarh! :rolleyes:

Minua ei siis todellakaan ärsytä, että heidän Kalle oppi kävelemään ja puhumaan aiemmin kuin meidän tyttö vaan olen onnellinen hänen puolestaan ja aika varma, että meidänkin likka oppii joskus nuo samat taidot. ;)

 

Minä siis tahtoisin mielelläni olla ihminen joka antaa muille äideille vertaistukea näissäkin asioissa enkä lähde vertailemaan lapsia. Jos minulta kysytään milloin meidän tyttö lähti ryömimään tai konttamaan niin en tarkkaan edes muista. En ole muistanut kirjata niitä edes vauvakirjaan... :rolleyes: Pitäisi varmaan tarkastaa asia tuolta meidän päikystä, sillä enköhän ole ne siellä maininnut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä esikoinen oppi kääntymään 6kk vanhana, ryömimään 9kk vanhana, konttaamaan 10kk vanhana ja kävelemään & seisomaan ilman tukea 1v 1kk vanhana. Olihan se vähän hullua, kun muskarissa 9kk vanhana samanikäinen tyttö käveli,kun meidän poika oli juuri oppinut ryömimään. Poika oppi kyllä nousemaan tukea vasten seisomaan ja kävelemään taaperokärryllä 7kk vanhana. Meni vaan aikaa noihin muihin sitten. Kun poika sitten oppi kävelemään, niin se oli heti sujuvaa ja hän käveli tuntikausia yhteen menoon :rolleyes: .

 

Mä olen ihan tyytyväinen, ettei oppinut liikkumaan aikaisemmin. Helpompaa se on äidille. Kuopus on oppinut tähän asti nopeammin ainakin kääntymään ja ryömii nyt taaksepäin, ikää vajaat 6kk. Paljon enemmän saa vahtia, kun kokoajan kierii jonnekin. Esikoinen ei kaatuillutkaan paljoa, opittuaan kävelemään, kun taas monet aikaisemmin oppineet satuttivat itseään enemmän.

 

Se on totta, että ihan liikaa vertaillaan lapsia keskenään. Mitä sillä on väliä koska oppii liikkumaan tai puhumaan. Mullekin meinasi tulla jossain vaiheessa "paniikki" kun kaikki kyseli esikoisesta, että joko vauva konttaa. Mietin jo, että onko hänessä jotai vikaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ eikös tässä ketjussa pitänyt tulla kertomaan jos lapsi on oppinut liikkumisen taitoja vähän hitaammassa tahdissa...? Sekä antamaan ja hakemaan vertaistukea. Mielestäni se ei ole vertaistukea jos tullaan listamaan miten AJOISSA lapsi oppi nämä taidot. Sori, ei millään pahalla. ;)

 

Kertokaas, milloin teidän rauhallisemmat lapset ovat nousseet pystyyn, istuneet, ryömineet, kontanneet, kävelleet, kaikkea sellaista...

 

Mä kaipaan vertaistukea kaikkien pikkuohjusten keskellä.

Edited by R.E.D.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ No ei ehkä ihan osuva viesti tähän ketjuun. ;)

 

Heh, kappas. R.E.D. ehti ensin. :lol:

Edited by Prouva

Share this post


Link to post
Share on other sites
Minua ärsyttää suunnattomasti kun ihmiset -- kyselee koko ajan, että jokos se teidän tyttö kävelee!

 

Sama täällä. Meidän tyttöä siis verrattiin 3,5 kk vanhempaan serkkuunsa mennen tullen, koska olivat fyysisesti niin samankokoisia. :rolleyes:

 

Onneksi muissa taidoissa ei sitten tuota utelua ole hirveästi ollut. Kyllä mä ihan mielelläni kerron tytön taidoista tai taidottomuuksista, mutta sellainen "jokojokojokojoko, miksei jo?" ärsyttää. <_<

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hyvä ketju. Meillä poika täyttää viikon päästä 9 kk, eikä ryömi eteenpäin, konttausasentoa ei edes yritä. Istuu kyllä tukevasti kun laittaa istumaan, mutta itse ei nouse. Pyörii navan ympäri ja pakittaa, eli pääsee kyllä liikkumaan joskus pitkiäkin matkoja, mutta aika hidasta ja päämäärätöntä se liikkuminen vielä on. Väkisinkin olen vähän huolestunut, kun tuntuu että kaikki muut liikkuvat paljon aikaisemmin. Vertaistukea ja kokemuksia siis kaipailen minäkin.

 

Ja joo, tuo yksi vastaus ei paljoa auttanut... <_<

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä oli pari extrakäyntiä neuvolassa liikkumisen takia. Meiltä myös kysyttiin jo 5kk iässä, että halutaanko fysioterapeutille mennä tuon liikkumattomuuden takia. No ei haluttu, koska asia ei ollut meille mikään ongelma. Ja komeestihan tuo nyt liikkuu. Vähän liikaakin välillä... Kävele ei, mutta muilla konstein.

 

Kuulemma 1v 3kk on raja, et jos ei sitä ennen kävele, niin pitäis fysioterapeutille mennä. Näin annettiin neuvolassa ohje ja terkan mukaan tää on ihan yleinen ohje, ei siis vain meidän jäbälle.

 

Itse olen oppinut kävelemään juurikin tuossa 1v 3kk iässä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tutunkuuloista tekstiä aloittajan viestissä ja monien muiden kirjoittaneiden vauvojen kehityksessä myös. Meillä asuu tällainen rauhallinen ja varovainen tapaus, joka juuri täytti 1,5v. Nyt jo touhottaa mennä melkein juoksujalkaa, mutta kyllä niitä virstanpylväitä ehdittiin odotella. Hyvin kuitenkin ehti oppia hitaanpaankin tahtiin ja äiti pääsi vahtimisen suhteen paljon helpommalla ja poika varsin vähäisillä kolhuilla, ainakin tähän saakka. On myös varsin kiinnostunut lueskelemaan kirjoja yksin ja yhdessä, tekee mielellään ja taitavasti kaikenlaisia näppäryyshommia, palapeleja ja palikkajuttuja ja piirtäminen kiinnostaa myös, potalla istuu mielellään ja lähes kaikki kakat on tehnyt sinne jo reilusti alle vuosikkaasta kun on ollut sitä aikaa ja malttia istuskella ;)

 

Meillä siis kehitys eteni kutakuinkin näin:

-alle 5kk oppi kääntymään selältä vatsalleen, takaisinpäin sujuvasti varmaan pari kuukautta myöhemmin

-7,5kk oppi istumaan ilman tukea ja siinä sitten viihtyikin hyvin seuraavat kuukaudet, samoihin aikoihin oppi myös ryömimään taaksepäin ja ympyrää sekä nousemaan konttausasentoon, eteenpäin lähtöä saatiin kuitenkin vielä odotella... ja odotella...

-vajaa 10kk alkoi yhä enemmän seisoa tuen varassa ja ottaa vähän askeltakin, mutta ei noussut vielä itse istumaan eikä seisomaan

-10,5kk tapahtui suuri edistysaskel ja poika lähti vihdoin eteenpäin konttaamalla ja heti perään alkoi nousta tukea vasten seisomaan ja siitä yhä enemmän kävelemään tukia pitkin ja portaita ylös konttaamalla, näitä taitoja sitten harjoteltiinkin taas tovi...

-13kk alkoi kokeilla tuetta seisomista ja sohvalle kiipeäminen alkoi kiinnostaa

-14kk otti muutamat ensimmäiset askeleet, muttei erityisesti innostunut hommasta, kiipeili sohvalle yms. ja tuli nätisti jalat edellä alas, kuin myös portaat

-15kk oppi nousemaan seisomaan ilman tukea, käveli hitaasti lyhyitä pätkiä

-16kk kävely alkoi olla sujuvaa ja pääasiallinen liikkumismuoto

 

Seuraavaksi sitten odotellaan, että tuota puhetta alkaisi enemmän tulla. Vasta tulee alle kymmenen sanaa, mutta eiköhän senkin taidon ehdi vielä oppia :)

Edited by pikkupossu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on ollut aika myöhään liikkeelle lähteviä muksuja, mutta ihan normaalin rajoissa kuitenkin. Sen verran kuitenkin myöhään, että tuntui, että kaikilla muilla jo "osataan" vaikka mitä ja meillä ei.

Tai oikeastaan kääntyminen on tullut aikaisin ja ryömiminenkin suht, mutta sitten istumista, konttaamista ja kävelemistä on odoteltu. Kummatkin on lähteneet kävelemään ilman tukea 1v3kk vanhana.

 

Mun kaverilla on silti 3 lasta, joista kaikki vissiin lähtee myöhään liikkeelle. Esikoisestaan en muista, että miten kääntyi tms. mutta kävelemään lähti 1,5 vuotiaana.

 

Heidän toinen lapsensa kääntyi ekan kerran juuri ennen 8kk neuvolaa ja myöskin lähti kävelemään 1,5 vuotiaana.

 

Nyt heidän kolmas muksu on 6kk, eikä vielä ole heilauttanut mihinkään suuntaan itseään.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Kuulemma 1v 3kk on raja, et jos ei sitä ennen kävele, niin pitäis fysioterapeutille mennä. Näin annettiin neuvolassa ohje ja terkan mukaan tää on ihan yleinen ohje, ei siis vain meidän jäbälle.

 

Oliko teillä puhetta että mikä lasketaan kävelyksi? Tai mitä mieltä muut on, mikä on kävelyä?

 

Jos yksittäinen haparoiva askel lasketaan niin sitten meilläkin kävellään... :P

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Me kyllä edelleen odoteltiin sitä KÄVELEMÄÄN LÄHTEMISTÄ, kun kuukauden verran vaan otettiin muutamia askelia välillä, mutta sitten siirryttiin taas konttaamaan, mikä oli siis edelleen pääasiallinen liikkumismuoto. Mutta en siis tiedä mikä on esim. neuvolan virallinen kanta tähän, kiinnostaisi minuakin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä varovainen poika, joka kypsytteli ja harkitsi joka vaiheen pitkään ja hartaasti ;)

 

- Kääntyi vatsalleen 4 kk iässä takaisinpäin vasta jossain 8 kk tienoilla

- Istui ilman tukea 9 kk

- Ryömimään 10 kk

- Konttaamaan 11 kk

- Tukea vasten seisomaan 12 kk, alas laskeutuminen hallitusti 13 kk. Sitä ennen piti käydä laskemassa alas -ei edes yrittänyt itse

- Taaperokärryllä lujaa 14 kk

- Ensiaskeleet nähty 15 kk

- Lopullullisesti kävelemään lähti 1v 5kk ja reilua kuukautta myöhemmin juoksee ja kävelee varpaillaan yms...

 

Uskon, että taitoa moniin asioihin olisi ollut, mutta esimerkiksi kävelyssä ei sietänyt kaatumisia eli alkoi vasta lopullisesti kävellä, kun osasi homman. Sama on näkynyt kaikessa kehityksessä mm. osasi kauan ennenkuin alkoi kiipeillä tulla peruuttamalla alas. Täytyy todeta, että olen tainnut päästä aika helpolla, kun vahtimista on ollut tosi vähän :P

Share this post


Link to post
Share on other sites
Oliko teillä puhetta että mikä lasketaan kävelyksi? Tai mitä mieltä muut on, mikä on kävelyä?

 

Jos yksittäinen haparoiva askel lasketaan niin sitten meilläkin kävellään... :P

 

Meillä ainakin neuvolassa olivat sitä mieltä, että kun tyttö meni tukea vasten (eteenpäin, eikä sivuttaissuunnassa) että se on kävelyä. Rohkeus päästää irti vaan puuttui.

Edited by Prouva

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mäkään en tarkkaan tiedä miten toi kävely lasketaan. Terkka sanoi, ettei se 1v 3kk nyt päivän päälle ole, et jos näyttää siltä, että ihan just rupee käpyttelemään, niin ei silloin tarvii asian takia soitella.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ehkä neuvolassa katsotaan kuitenkin kokonaisuutta ja tuo 1 v. 3 kk on vain sellainen suuntaa-antava rajapyykki.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Niin mä ainakin meidän terkan puheista päättelin. Lähinnä tuo ikä on kai sellanen, että jos ei mitään toivoakaan ole vielä kävelystä siinä vaiheessa, niin sitten fyssalle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now