Posted December 13, 2010 · Report post Mut yllätti se, miten hyvin onnistuin eläytymään avautumisvaiheessa siihen kipuun ja koko olotilaan. Vieläkin ihan mahtavat fiilikset siitä! Muutenkin olen tosi tyytyväinen koko synnytyskokemukseen, vaikka vauva lopulta tulikin sektiolla maailmaan Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 14, 2010 · Report post Mut yllätti se, miten hyvin epiduraali vei kivun ja senkin vuoksi ponnistaminen oli niin kivutonta ja näin jälkeen päin ajateltuna "helppoa". Ajattelin vähintään joutuvani johonkin kipushokkiin. Kokonaisuudessaan synnyttämisen kivuttomuus ja helppous yllätti. Rankkaahan se oli tietenkin kun kunto on mitä on. Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 20, 2010 · Report post Se, että pahinta mun kohdallani oli kärvistellä kolme päivää kotona niiden supistusten kanssa ja sit kun homma lähti käyntiin ja pääsi saliin, niin se olikin paljon hallitumpaa, kuin tuo kotona kärvistely. Lisäksi lopulta kun epiduraalin sain, kipu todellakin hävisi kokonaan ja se kuuluisa taivas aukeni. Ja sekin, että ilokaasukin lievitti tiettyyn pisteeseen asti hyvin kipuja tai ehkä paremminkin toimi häiriötekijänä niin ettei ehtiny siinä sekuntien pöhnässä miettimään sitä kipua. Totaalinen positiivinen yllätys oli kuitenkin se ponnistusvaihe. Ettei se tehnytkään kipeetä, ennemminkin mulla oli semmonen outo, erittäin härski olo ponnistaessa vauvaa pihalle. Ja että se neuvo "ponnista kipu pois" toimi ihan oikeesti. En myöskään uskonut, että sen rypistyksen jälkeen voisi heti ISTUA koko kankulla sängyllä katsomassa punnitusta. Kaiken kaikkiaan synnytyskokemus oli niin loistava,että mietin sitä usein ja toivon, että pääsen sen tekemään vielä toistamiseenkin! (esikoinen syntyi siis sektiolla) Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 20, 2010 · Report post Esikoisen synnytys oli pelkkää ongelmaa ja tuskaa joten tässä kuopuksen synnytyksessä yllätti että miten hyvin kroppa voikaan toimia. Vaikka epiduraali ei toiminut tälläkään kertaa niin sekin yllätti että luomuna synnyttäminen sattui niin vähän. Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 22, 2010 · Report post Se, että ponnistuvaihe oli synnytyksen helpoin ja kivuttomin vaihe. Ja oli ohi jo 15 minuutissa. Ponnistussuunta löytyi niin nopeasti ja kaikki meni tosi nopeaa. Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 28, 2010 (edited) · Report post Se, ettei kipu ollutkaan niin järkyttävää mitä olin kuvitellut. Kätilöt kävivät kysymässä että "kestätkö vielä?", johon melkein aina oli vastaus että kestän.. Olisin voinut apua pyytää sitten jo vähän aikaisemminkin, kun turhaan odotin niitä "nyt mä kuolen" -kipuja.. Ihan hyvin pärjäsin ilokaasulla ja kohdunkaulanpuudutteella synnytyksen pari viimeistä tuntia. Lisäksi ponnistus ei ollut niin kivuliasta kuin olin kuvitellut, kovaa työtä tosin. Eikä imukuppi, eppari tai katetrointi sattunut, vaikka näitä kaikkia etukäteen pelkäsinkin. Edited December 28, 2010 by sandokan Share this post Link to post Share on other sites
Posted December 31, 2010 · Report post Se yllätti kuinka nopsaa kaikki oli ohi 1,5h tuntui iha 5minuutilta Ja ponnistusvaihe. Ilmapiiri oli mitä ihanin, kätilö kehuu kuinka hyvä on ensisynnyttäjäks,mäku pelkäsin saavani jonku nyrppiksen kätilön Share this post Link to post Share on other sites
Posted January 4, 2011 · Report post Positiivisin yllätys oli se, että epiduraalin jälkeen kivut todella väheni, eikä vauvan syntyminen sattunut ollenkaan. Ihmelääke Share this post Link to post Share on other sites
Posted January 10, 2011 · Report post Koko synnytys! Oli nopeampi kuin luulin ja olin varautunut pahempaan kipuun (luomuna mentiin). Share this post Link to post Share on other sites
Posted January 13, 2011 · Report post Ponnistaminen yllätti minutkin, koska osasinki tehdä sen ihan oikein! Share this post Link to post Share on other sites
Posted January 16, 2011 · Report post aika monikin asia yllätti. Olen pitänyt itseäni aika kipuherkkänä ja luulin synnytyksen olevan paljon kivuliampaa. Olin jo ennen synnytystä päättänyt ottaa kivunlievitystä tarvittaessa ja sain oikeaan aikaan kaiken tarvitsemani. Epiduraalin laittoa en tuntenut lainkaan, kuvittelin sen sattuvan. Ponnistusvaihe sujui kivuitta ja synnytys oli nopea ensikertalaiselle. Loppujen lopuksi sanonkin koko kokemuksen olleen todella positiivinen. Hirveästi en ennakkoon miettinyt tai pelännyt tulevaa synnytystä. Omalle kohdalle sattui aivan ihana ja kokenut kätilö. uskon myös sen vaikuttaneen suuresti positiiviseen kokemukseen. Share this post Link to post Share on other sites
Posted January 18, 2011 · Report post Koko synnytys oli paljon helpompi mitä olin ikinä kuvitellutkaan! Lisäksi toipuminen oli paljon nopeampaa kun kuvittelin ja olin heti synnytyksen jälkeen mielestäni hyvässä kunnossa. Samoin isohko eppari parani täysin parissa viikossa eikä ollut kipeä juuri ollenkaan. Ponnistusvaiheen luulin olevan vaikeampi ja kivuliaampi. Kesti 1h 3 min ja ilmeisesti tämä on pitkähkö ponnistus, omasta mielestäni aika moni nopsaan ja voimia olisi ollut vielä tämänkin jälkeen. Synnytys oli siis oikein mukava kokemus ja onneksi sain synnyttää alakautta! Loppuvaiheessa kun oli pelko joutua myös kiireelliseen sektioon. Onneksi siltä vältyin! Share this post Link to post Share on other sites
Posted January 20, 2011 · Report post - synnytys kokonaisuutena yllätti positiivisesti - ilokaasu auttoi hyvin, paremmin kuin olisin etukäteen kuvitellut - epiduraalin laitto ei juuri tuntunut ja meni hyvin (ja oli yllättävän nopeasti ohi) - kalvojen puhkaisu ja pinnin laitto vauvan päähän menivät nopeasti ja hyvin - katetrointi oli nopea ja helppo toimenpide - ponnistusvaihe meni hienosti vaikka oli pitkä ja oli todella voittajafiilis kun vauva oli vihdoin tullut ulos - olin heti synnytyksen jälkeen ns. tolpillani ja vauriot olivat todella pienet Share this post Link to post Share on other sites
Posted February 15, 2011 · Report post Synnyttäminen oli paljon helpompi kokemus kuin ajattelin! Varsinkin avautumisvaihe oli hyvin kestettävissä. Ponnistusvaihe toisaalta taas oli vaikeampi.. Kyllähän se synnytys sattuu, mutta tuntuu, että turhaan siitä pelotellaan! Lisäksi henkilökunta oli ihanaa ja sain kivunlievitykset juuri oikeaan aikaan! Ilokaasu oli huippu juttu! Share this post Link to post Share on other sites
Posted February 18, 2011 · Report post Omassa synnytyksessä positiivista oli: - Lyhyt kesto (4,5h) - Ihana kätilö - Ilokaasu (joskin menin siitä aika pöllyyn, mutta tilanne helpotti heti, kun lopetin sen hengittämisen) - Siedettävät kivut (odotin paljon pahempaa) - Runsaasta verenhukasta (1300ml) huolimatta hyvä vointi heti synnytyksen jälkeen - Pitkästä ponnistuvaiheesta (1h 10min) huolimatta reipas olo heti synnytyksen jälkeen Olikohan jotain muuta...? Vähän vaikea eritellä asioita, kun tuntui, että kaikki meni niin näppärästi ja helposti Share this post Link to post Share on other sites
Posted February 18, 2011 · Report post Mä jatkan samalla linjalla, eli kokemuksen "mukavuus" yllätti. Ei siis ollut läheskään niin kamalaa, kuin olin ennalta kuvitellut. Olin myös positiivisesti yllättynyt siitä, että epiduraali toimi juurikin tarkoituksenmukaisesti, eli vei supistuskivut, muttei vaikeuttanut ponnistamista. Lisäksi olin melko ylpeä itsestäni, kun kätilön mukaan osasin ponnistaa tehokkaasti ja oikeaan suuntaan. Share this post Link to post Share on other sites
Posted February 18, 2011 · Report post Kaikki synnytyksessä yllätti positiivisesti! Erittäin onnistunut kivunlievitys (ilokaasu ja epiduraali), ponnistusvaiheen lähes kivuttomuus (oli lähinnä epämukavaa), tosi mukava henkilökunta, ihana mies tukena, oma sekä fyysinen että henkinen hyvä olo heti synnytyksen jälkeen, nopea toipuminen jne. Share this post Link to post Share on other sites
Posted February 18, 2011 · Report post Synnytys yllätti kaiken suhteen positiivisesti! Esikoisen synnytys oli pitkä ja vaikea ja tällä kertaa päästiin paljon helpommalla. Eniten olin yllättynyt omasta jaksamisesta ja siitä, että osasin ottaa supistukset tällä kerralla paljon paremmin vastaan (esikoista synnyttäessä menetin kroppani hallinnan kokonaan kipujen takia). Lisäksi myös ponnistusvaiheen helppous yllätti, missään vaiheessa ei tullut oloa etten jaksa enää. Share this post Link to post Share on other sites
Posted March 29, 2011 · Report post Synnyttäminen oli paljon helpompaa kuin olin kuvitellut! Supistukset tuntuivat tuskallisille, mutta "hyvällä tavalla" -kipu ei ollut mielestäni inhottavan tuntuista vaikka olikin voimakasta. Epiduraalin laittoa en tuntenut juuri ollenkaan ja se vei kaikki kivut kokonaan, sitä en ollut odottanut! Myöskään ponnistaminen ei ollut kivuliasta, sitä olin pelännyt eniten. Share this post Link to post Share on other sites
Posted May 23, 2011 · Report post Synnytys oli helppo minun kohdallani luultavasti epiduraalin takia. Taisin saada sen juuri oikeaan aikaan koska en oikeastaan missään vaiheessa tuntenut mitään ylitsepääsemätöntä kipua. Ponnistusvaihe kesti 1h 22 min mikä ei sekään ollut paha vaikka pitkä olikin. Ainoastaan olo kuin olisi tehnyt kauhean urheilusuorituksen ja virta oli loppu. Hyvä mieli jäi ja varmasti menen uudelleen.. Share this post Link to post Share on other sites
Posted June 4, 2011 · Report post Kaikkein positiivisin yllätys synnytyksessä oli ehdottomasti aivan mielettömän ihana hoitohenkilökunta. Kätilöt varsinkin olivan mitä upeimpia ihmisiä . Heidän ansiosta jäi vaikeahkosta synnytyksestä kovin positiivinen olo ja lähtisin uudestaan vaikka huomena. Share this post Link to post Share on other sites
Posted June 5, 2011 · Report post Olin etukäteen pelännyt ponnistusvaihetta ja repeämisiä ja että uskallanko ponnistaa kun sattuu, mutta ponnistusvaihe olikin lyhyt ja helppo ja loppui juuri kun ajattelin että nyt tästä ryhdytään sit vissiin tositoimiin. Share this post Link to post Share on other sites
Posted June 8, 2011 · Report post - epiduraalin laitto ei ollutkaan niin kamalaa. - sairaala oli kiva ja kätilöt mukavia. - ruoka-ajat. Siellä syötiin koko ajan. Share this post Link to post Share on other sites
Posted June 10, 2011 · Report post Mulla oli tosi ihana synnytys, mutta päällimmäisenä on mieleen jäänyt se, kuinka hyvin sitä tunsi oman kroppansa ja miten siihen osasi luottaa niin hyvin. Luonto hoiti homman mun puolesta. Share this post Link to post Share on other sites
Posted June 17, 2011 · Report post mulla yllätti ainakin se kuinka iisipiisiä se koko homma oli vaikka puskasin tämmösen 4,4700kg tyttösen ulos ..kyllä mullakin pyöri silmät päässä ennen epiduraalia, mutta sen kun sai niin olo oli ihan jees. ainoo kökkö asia oli kattoo itteensä peilistä sen touhun jälkeen..maha oli kun tyhjä säkki ja alapäätä ei viittiny ku vähän tunnustella ja tuntu ku sinne olis kasvanu tyylin vehje. mutta nyt tää meidän tyttö on 3kk ja oon palannut jo ihan normaaliks eikä raskaus arpiakaan jääny kun rintoihin ihan himmeet <3 Share this post Link to post Share on other sites
