Sign in to follow this  
Followers 0
Jinsku

Ekakerrat(alko,tupakka,seksi)

52 posts in this topic

Niin, itse on tullut nuo kaikki jutut tehtyä salassa, ja kyllä se taisi olla ainakin puolet hauskuutta...Mene ja tiedä sitten olisinko kokenut noiden juttujen sallimisen "yllytyksenä" vai olisiko mennyt mielenkiinto niihin samantien.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse olen jo ajatellut murrosikää. Olemme miehen kanssa näistä asioista jo hieman jutellu.

 

Minä en polta, mutta mieheni polttaa (lukuisista yrityksistäni saada se lopettamaan ei ole toiminut), jos poika joskus jää kiinni tupakasta, siitä seuraa keskustelu, mieheni lupasi ottaa asiakseen sitten sen keskustelun, koska todennäköisesti poika oppii häneltä tavan.

 

Alko: Toivoisin juovan vasta 18vuotiaana, mutta se voi olla toiveajatus vain. Kun katsoo tätä nykynuorisoa muutenkin, kaikki kokeillaan niin nuorena jo.. Mutta jos haluaa aikasemmin maistella, niin kotona saa maistaa, vanhempien valvovien silmien alla, ei missään kaupungilla. Ex-mieheni kanssa tehtiin hänen siskonsa kanssa niin, kun hän oli 16v, ei ollut ikinä aijemmin maistanu alkoa, halusi kovasti maistaa, niin ostettiin hälle pari siideriä ja sai ne juoda meidän luona, missä me pystyttiin vahtimaan häntä. Parempi se on turvallisessa paikassa ottaa ensi kosketus kuin juoda jossain kaupungilla ja ties mitä siellä voi sitten tapahtua, pahimmassa tapauksessa voi sammua pusikkoon ja mitä siitä seuraa..

 

Seksi: Olen myös miettinyt tälläistäkin vaihtoehtoa, että mitä jos poika onkin homo, tai bi? Jotain muutakuin hetero. No, tottakai haluan hänen voivan kertoa asiasta minulle. En halua olla sellainen vanhempi joka ei hyväksy sitä että oma poika olisi kiinnostunut pojista. Tärkein on, että oli hän kenen kanssa hyvänsä, tyttö tai poika, kunhan on onnellinen. Toivoisin kuitenkin pitävänsä housut jalassa sinne 16vuotiaaksi asti. Tulen kyllä valistamaan ehkäisy asioissa häntä ja toivon että hän voi tulla juttelemaan minulle mistä tahansa asiasta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen ehkä vielä naivi vastamaan, kun omia lapsia ei ainakaan vielä ole. Minun ja mieheni kodit ovat olleet aika erilaisia näissä kysymyksissä. Minä olin kokeilunhaluinen iltatähti. Mutta siitä huolimatta pystyin puhumaan äidin kanssa kaikesta, vaikka välillä käytiin hyvinkin räiskyviä riitoja. Miehen kotona keskustelu oli olematonta. Mökkibileisiin 16-vuotias poika sai evääksi isältään kondomipaketin, mutta sekin oli vain jätetty kassin päälle ilman saatesanoja.:grin:

 

Avoimuuden linjaa haluan jatkaa ehdottomasti. Mies on kanssani suurinpiirtein samaa mieltä, mutta on hieman tiukkapipoisempi alkoholin suhteen. Teini-ikään kuuluu tyhmyydet, joten haluaisin olla sellainen aikuinen, johon voisi tyhmyyksistä huolimatta aina turvautua. Toiseksi haluaisin,että nuorella olisi joku järkevä harrastus, joka vähentäisi näiden tyhmyyksien mielekkyyttä.

Seksuaalisuus on minusta tärkeä kysymys. Itsensä hyväksyminen on askel kohti tervettä itsetuntoa. Ehkäisy kuuluu tähän samaan sarjaan. Itseään pitää rakastaa niin paljon,että suojautuu taudeilta. Suuntautumisesta varmaan puhutaan luontevasti, varsinkin kun tuttavapiirissä on homopareja.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä isommat pojat ovat saaneet aika pienestä lähtien välillä maistaa esim. viiniä minun lasistani mikäli ovat halunneet. 15 vuotiaana tarjosin kummallekkin puoli lasia viiniä ja edelleen silloin tällöin saavat halutessaan sen puoli lasia, enempää en tarjoile. Ja viini on ainut mitä alkoholia kotona saavat ennen kuin täyttävät 18. Kaveriporukassa tiedän heidän harrastavan alkoholia, mutta toivon vain että he tietävät rajansa. Pojat kuitenkin tietävät, että kotiin saa aina tulla oli missä kunnossa tahansa. Vielä en kovin kovassa kännissä ole kumpaakaan nähnyt, onneksi! En tiedä mitä minä edes voin tehdä estääkseni poikia juomasta? Voin kieltää ja antaa rangaistuksia, mutta ei se mitään muuta. Itsekkin olen kantapään kautta kaiken oppinut kun vanhempia ei hirveästi kiinnostanut minun touhut. Itse yritän opastaa kuitenkin poikia hyville teille.

 

Tupakkaa kumpikin myöntää maistaneensa, mutta väittävät kuitenkin etteivät polta muuten kuin satunnaisesti. Itse olen pojille joskus kertonut, että omasta mielestäni tupakka ei ole hyvää enkä suositele heitä maistamaan. Kieltänyt en kuitenkaan ole, kaikkihan sitä joskus kokeilee. En tiedä olenko näiden päihteiden suhteen liian löysä. Minusta vain tuntuu turhalta estellä kaikkea kun tiedän omasta nuoruudestani että etenkin juurin kaikkein niitä kielletyimpiä juttuja tahtoo kokeilla. Huumeet on kuiten meillä ehdoton ei. Poikien mukaan kukaan heidän kaveripiirissään ei käytä ja pojat ovat kyllä sen verran fiksuja etteivät hekään kokeile edes.

 

Seksistä ja seksuaalisuudesta meillä on puhuttu aina avoimesti. Ehkäisyn tärkeyttä olen painottanut, kondomeja en kuitenkaan heille osta. Hankkivat ne sitten itse kun tarvitsevat. Toinen on nyt seurustellut pitkäaikaisen tyttöystävänsä kanssa jo pari vuotta, ja heillä on seksiä ollut siitä olemme vähän keskustelleet. Toisesta pojasta en sitten tiedä, toivon tietysti että ei koska kovin pitkiä seurustelusuhteita ei hänellä ole ollut. Homo, lesbo ja bi jutut naurattivat poikia kovasti silloin kun ensi kertaa puhuttiin että poika voi pussailla pojan kanssa. Itse ajattelen aina, että nyt eletään 2000-luvulla, nyt on aivan yhtä normaalia olla hetero kuin homo. En näe mitään estettä kertoa homoista ja lesboista jo lapsille. Ehkä juuri siitä syystä siinä noin vitos luokalla alkaa homottelut muita kohtaan koska homoudesta tehdään ns. epänormaalia. Meillä kuopus on jopa sanonut menevänsä pojan kanssa naimisiin, johon isoveljet vähän naurahtivat. Minusta se jopa olisi aika hienoa.

 

Yökylään meille on päässyt aina tyttö- ja poikakaverit. Samassa sängyssä toinen isommista on nukkunut tyttöystävänsä kanssa vaikka patjaakin on tarjottu. Seksiä en usko, että he harrastavat silloin kun muita on kotona, itseä ainakin nuorempana iljetti koko ajatus seksistä silloin kun oli ns. vanhempien valvovan silmän alla.

 

Yritän olla mahdollisimman luonteva kaikissa tällaisissa asioissa ja toivon että pojat voivat jatkossakin puhua kaikesta minun kanssani. Epäilen, että näissä Alko, tupakka, seksi jutuissa olen vähän tiukempi sitten tuon 7 veen kanssa kunhan kasvaa. Esikoiset ovat päässeet nyt aika löysällä kun olen muiden samanikäisten touhuihin verrannut. Mutta nuo on jo melkein 17, edelleen hengissä, minulla ei ole lapsenlapsia eikä kumpikaan ole joutunut vatsahuuhteluun. Olen siis aika tyytyväinen :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ensimmäiset kännit vedin 13-vuotiaana. Kavereiden kanssa hommattiin parit siideriputellit ja juotiin ne piilossa läheisessä leikkipuistossa.

 

Haha! Sama! Paitsi että olin 12 ja tämä tapahtui puistossa. Tupakkaa maistoin 13 vuotiaana ja yläasteella polttelin satunnaisesti, välillä ihan päivittäin. Vasta lukiossa alkoi kunnolla tupakointi. Seksiä harrastin 16-vuotiaana, eikä aiheesta puhuttu kotona ikinä mitään. Neitsyys meni silloiselle poikakaverille jonka kanssa ehdittiin seurustella jokunen vuosi ja asua yhdessäkin, eli sinänsä ei kaduta.

 

Äitille jäin joskus tupakoinnista kiinni ja sain siitä hirveän arestirangaistuksen ja tosi kylmän kohtelun. Lukiossa pystyin tulemaan satunnaisesti kännissä kotiin ja äiti totesi vain, että olen kännissä ja käski nukkumaan. Sen verran tiukat ne säännöt kuitenkin oli, että muutin ahdistuneena pois kotoa heti 18 täytettyäni.

 

Kaikilla muillakin kavereilla oli aika tiukat säännöt, mutta niiden vanhemmat katsoi aina vähän läpi sormien. 15-vuotiaana muistan kuinka hommattiin 6-packit ja siideriä ja mentiin kaverin isosiskolle yöksi. Yksi kavereistani lahjoitti lopulta omansa muille kun hänelle tuli niin huono omatunto siitä että oli valehdellut juomisesta äidilleen. Aamulla hän vieläpä myönsi äidilleen, että oli aikonut juoda ja pyysi anteeksi. Ehkä tällaiseksi tahtoisin kasvattaa lapseni (samaisella kaverilla on kaksi aikuista sisarusta ja teininä hänellekin tarjottiin joskus siideri tai viiniä kun muutkin perheessä saivat. Joten mikään ehdoton ei alkoholi ei perheessä ollut).

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Mun lapsuudenkodissa oli hyvin samanlaiset metodit kuin ilon äidillä ja tänä päivänä en polta enkä oikeastaan käytä alkoholiakaan. Kaikesta pystyi puhumaan avoimesti ja tosiaan ei ollut tarvetta vedellä övereitä kun se ei ollut kiellettyä. Vanhempani käyttävät alkoholia ja polttavat, mutta eivät ole tavat siirtyneet minulle eivätkä veljelleni.

 

Meillä oli samanlaiset säännöt (tai säännöttömyydet :P) ja musta tuli ihan kauhee deeku ja tupakkaakin poltin vielä tovi sitten... ja sama meno senkun jatkuu.

 

Oon tullut siihen tulokseen että ihan sama miten kasvatat, nistä tulee semmosia kun tulee.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen itse terveydenhuoltoalalla joten olen suunnitellut että näistä aiheista pidetään kunnon keskustelut ennen kuin mitkään kokeilut tulevat ajankohtaiseksi. Siis nimenomaan keskustelut, niin että poika saa itse kysyä kaikesta mikä mietityttää. Ylipäätään terveyskasvatus tullaan aloittamaan varhain, aluksi Olipa kerran elämät tms. kehiin ja äidin oppikirjojen kuvia saa katsella mielin määrin jos kiinnostaa. Valistus menee helpommin perille kun on jotain ymmärrystä ihmisen fysiologiasta pohjalla eivätkä ne haittavaikutukset jää pelkäksi sanahelinäksi. Toivomme myös pojan innostuvan lukemisesta jolloin hän voi omatoimisesti hakea tietoa kirjoista ja (luotettavilta) nettisaiteilta jos ja kun vanhemmilta kysyminen tuntuu kiusalliselta.

 

Tupakka: mies ex-polttajana osannee kertoa vakuuttavasti miksi polttaminen ei ole hyvä juttu ja minulla riittää töissä nähtyjä varoittavia esimerkkejä ;) Kertakokeilusta ei kumminkaan tehdä kamalaa mörköä, olen ajatellut sanoa pojalle että jos tuntuu siltä että on pakko kerran saada maistaa jotta tietää mistä on kyse niin polttakoon sitten vaikka kotona isänsä valvonnassa sen yhden niin voi kavereille sanoa että kokeiltu on eikä ollut hyvä juttu. Luonnollisesti korostamme että toivoisimme pojalla olevan selkärankaa niin paljon ettei tarvitsisi koskaan edes kokeilla. Ja että jos päättää varoittelusta huolimatta alkaa polttaa niin me emme sitä rahoita. Toivomme myös että jos poika on polttanut niin kertoo siitä sitten rehellisesti kotona koska minä haistan sen vaatteista ja hiuksista kuitenkin (ja tämän voi mies vahvistaa, kokeiltu on sisupastillit ja vaatteiden tuuletukset).

 

Alkoholi: lapselle ei missään nimessä tulla ostamaan alkoholia, kotona saa kyllä halutessaan makuannoksen viiniä tai olutta ruokapöydässä ja saunassa pilsnerin. Ennemmin kuin totaalikieltoa yritän pojalle korostaa sivistyneitä juomatapoja ja ihan yleissivistävällä tasolla opettaa mitä eri juomat ovat ja miten niitä käytetään vaikkapa ruoanlaitossa, mistä laseista juodaan mitä jne. Pyrimme korostamaan että alkoholi ei kuulu alaikäisille mutta jos kokeiltava on niin ainakin sitten niin ettei synny vaaratilanteita (tästäkin minulla riittää töissä nähtyjä varoittavia esimerkkejä) ja jos vahinko käy ja itse tai kaveri on pahassa kunnossa niin vanhemmille voi ja pitää aina soittaa.

 

Seksi: tästäkin pyritään puhumaan avoimesti ja painottaen erityisesti itsemääräämisoikeutta ja toisen kunnioittamista ja toisaalta turhien riskien välttämistä (mies on kertonut lukeneensa teini-ikäisenä salaa kaverinsa kanssa kaverin lääkäriäidin kirjahyllystä löytynyttä runsaasti kuvitettua sukupuolitautien oppikirjaa ja kuulemma sen jälkeen ei olisi tullut juuri mieleenkään olla käyttämättä kondomia grin.gif). Toisaalta painotetaan ihan yksinkertaisesti kauniita käytöstapoja eli kerrotaan miten pyytää tyttö treffeille ja miten siellä käyttäydytään, että seksi on parempaa selvin päin ja herrasmies huolehtii aina ehkäisystä. Mahdollisia tyttökavereita saa ja pitääkin tuoda näytille mutta sitten myös käyttäydytään niin kuin kylässä kuuluu eli ei sulkeuduta omaan huoneeseen kyhnäämään. Yökyläily ei tule kyseeseen ainakaan ennen 16 ikävuotta ja sittenkin tapauskohtaisesti.

Edited by Angervo

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tupakkaa kumpikin myöntää maistaneensa, mutta väittävät kuitenkin etteivät polta muuten kuin satunnaisesti. Itse olen pojille joskus kertonut, että omasta mielestäni tupakka ei ole hyvää enkä suositele heitä maistamaan. Kieltänyt en kuitenkaan ole, kaikkihan sitä joskus kokeilee.

 

Paitsi minä. En ole henkostakaan vetänyt vielä tähän päivään mennessä (24v), enkä toivottavasti tule koskaan kokeilemaankaan. Enkä missään nimessä haluaisi, että tyttärenikään (ja mahd. muut tulevat lapseni) maistaisi. Tiedän, ettei itselläni ole siihen loppupeleissä juurikaan vaikutusvaltaa, mutta haluan tehdä selväksi sen, että me emme vanhempina (myös mieheni on aika ehdoton tässä asiassa) suvaitse tupakoimista, ja toivoisimme, että myös lapsemme pysyisivät siitä erossa.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Yökyläily ei tule kyseeseen ainakaan ennen 16 ikävuotta ja sittenkin tapauskohtaisesti.

 

Miksi? Onko siitä yökyläilystä jotain haittaa sun mielestä?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Soave: haluan yksinkertaisesti antaa sellaisen kuvan että tuota nuorempana ei ole tarpeellista senkaltainen seurustelu että pitäisi öitä viettää yhdessä ja toisaalta ne kahdenkeskiset hellyydenosoitukset pitäisi myös osata pitää kahdenkeskisinä eikä siis harrastaa niitä samassa talossa mahdottoman herkkäkorvaisen äidin kanssa. Oma siskoni tappeli aikoinaan 16-vuotiaana itselleen luvan tuoda poikakaveri yökylään ja se oli yksinkertaisesti rajattoman kiusallista koko perheelle (tosin tämä johtui pitkälti siitä että ko. tyyppi oli yksinkertaisesti tosi epämiellyttävä ja tyly eikä osannut yhtään käyttäytyä keikä siskollakaan ollut sen vertaa pelisilmää että olisi tajunnut että näyttävä kuhertelu ei ole ehkä se paras tapa saada vanhemmat myötämielisiksi). Tietysti jos yöpaikka käytännön syistä on tarpeen (kaveri asuu vaikka toisella paikkakunnalla) niin yöpyä voi mutta vierashuoneessa. Samaten mökkireissulle tms. voi kyllä kavereita tulla mukaan kun siellä ei edes ole kamareissa ovia eli äidin valvovan silmän alla ollaan kumminkin ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ ok :)

Itelläni niitä yökyläpoikaystäviä on ollut 14-vuotiaasta asti (ja samassa sängyssä on nukuttu), mutta toki ne on kaikki olleet kivoja, kohteliaita poikia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei ole ollenkaan ajankohtainen aihe itselleni, mutta tulen todennäköisesti toimimaan päinvastoin kuin miten itseni kanssa toimittiin vanhempieni taholta. Eli kaikki oli kiellettyä ja kaikkea paheksuttiin lujasti ja melkein peloteltiin aiheella. Siis peloteltiin siten, että ei niiden vanhempien kanssa sitten juteltukaan yhtäkään mistään.

 

Tupakka on itselleni sellainen, että sitä en mahdolliselle tulevalle jälkikasvullekaan osta, mutta alkoholin kanssa saatan ehkä lipsua. Toivoisin, että itselläni ja lapsillani olisi kuitenkin hyvä yhteys ja keskustelu toimisi siten, että voisimme kaikesta näistä oikeasti keskustella ennen mitään kummankaan osapuolen radikaaleja ratkaisuja. En tiedä onko utopiaa se, että pystyisin muuttumaan itse vanhempieni antamasta mallista, mutta ainakin toiveissa siis se.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuo Jessin kirjoitus olisi voinut olla suoraan minun kynästä! Tärkeintä on, että saisi hyvän keskusteluyhteyden säilymään toisin kuin minun ja äitini välillä kävi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Paitsi minä. En ole henkostakaan vetänyt vielä tähän päivään mennessä (24v), enkä toivottavasti tule koskaan kokeilemaankaan. Enkä missään nimessä haluaisi, että tyttärenikään (ja mahd. muut tulevat lapseni) maistaisi. Tiedän, ettei itselläni ole siihen loppupeleissä juurikaan vaikutusvaltaa, mutta haluan tehdä selväksi sen, että me emme vanhempina (myös mieheni on aika ehdoton tässä asiassa) suvaitse tupakoimista, ja toivoisimme, että myös lapsemme pysyisivät siitä erossa.

 

 

Samma här. 22v tulee mittariin ja henkkostakaan en ole vetänyt, enkä kännejä koskaan juonut. Vanhempanikaan eivät polta, mutta ei meillä koskaan mitään tupakka- ja alkoholikeskusteluja olla käyty. Veljien kanssa keskusteluja käytiin, kun kokeilivat 15 vuotiaina (molemmat polttavat yhä) ja hajustahan kiinni jäivät, kun kukaan muu ei polta. Itse en tuosta muista mitään. Olin kuitenkin vasta 10v. Vanhempani ovat luottaneet omaan järkeeni ja kertoneet kyllä omista kokeilustaan, kun jotakin kautta puheeksi tulee. Isänihän lopetti tupakoimisen, kun minä synnyin ja aloitti alkoholin käytönkin vasta armeijan jälkeen 22-24 vuotiaana. Äitini on nuorena vain maistanut tupakkaa. Alkoholin käytön aloitti teini-iässä.

 

Miehenikään ei polta. Hänen vanhemmistaan polttaa kumpikin. Kasvatuksessa äiti kielsi tupakoimisen, isä ei. Isä yksinkertaisesti kertoi omakohtaisesti millaista se sitten on, kun tupakkaa tekee mieli ja siihen jää kiinni. Hän ei koskaan kieltänyt, mutta toivoi ettei lapsensa polttamaan alkaisi eikä heistä kukaan ole aloittanutkaan. Hyvin heille jäi tämä isänsä toivomus ja kertomus päähän, meni paremmin läpi kuin suora kielto. Tiedä sitten tulevaisuutta, että miten omien lapsien kohdalla. Hyvä keskusteluyhteys olisi avain oikeastaan kaikkeen. Saas sitten nähdä miten sen sanaisen arkun saa kehittävästi auki silloin, kun lapsen mielestä vanhemmat on perseestä, ei ymmärrä mistää mitään (vaikkei heille mitään kerrokaan, paha tietää kun ei sanota) ja ovat ihan aatamin aikaisia. :girl_haha:

 

meillähän lapsia ei vielä ole tulossakaan, että ihan omaa

pohdintaa vaan :ph34r:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoinen kokeillut jo tupakan ja alkoholin aivan omasta takaa kavereisen kanssa. Kotona ei kyllä moista harjoiteltu, mutta kun porukassa sitä oli hankittu juomat ja tupakat niin olihan se pitänyt kokeilla. Ja kaiken huippu oli se kun tulivat kaikki pojat (kolme) meille ja tunnustivat asian. Siinä sitten mietit että kuinka suhtaudut kun ovat toisaalta olleet niin pöllöjä että moista kokeilleet, mutta toisaalta niin fiksuja että sen suoran selkärangan kera tunnustavat.

 

Pojalla on tyttöystävä,mutta en usko heidän vielä seksiä harrastaneen. Varmahan en tieteskään voi olla. Itse olen menetänyt neitsyyteni 16v iässä. Tupakkaa ja alkoholia tuli kokeiltua siinä 15v iässä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olin itse teininä hyvin kiltti. Poltin ensimmäisen ja viimeisen tupakkani 19-vuotiaana, samana vuonna meni neitsyys 6 kk seurustelun jälkeen. 15-vuotiaana join kaksi pulloa siideriä, seuraava kosketus alkoholiin vasta täysi-ikäisenä. Vanhemmat eivät ostaneet alkoholia lapsille eikä meillä juomista muutenkaan katsottu hyvällä.

 

Nyt ongelmana on 15-vuotias sukulaistyttö, joka on nyt kesällä juonut alkoholia facebook-viesteistä päätellen useamman kerran viikossa, ainakin viikonloppuisin myös humalahakuisesti. Poikiakin on kuvioissa ja kyllä meikäläistä ja koko sukua hirvittää. Vanhempansa ovat eronneet, äidin luona asuu virallisesti mutta äidin uusi miesystävä ei halua häntä sinne, eli käytännössä tyttö punkkaa isänsä luona. Isälläkin on naisystävä jonka kanssa viettää paljon aikaa, joten tyttö on paljon yksin kotona. Tytöllä oli harrastus joka vei paljon aikaa, mutta nyt se on hänestä riippumattomista syistä loppunut ja tämä alkoholin käyttö alkoi suunnilleen silloin kun se loppui.

 

En tiedä mitä tekisin. Hän varmaan saa alkoholia isänsä kaapista ja luulen, että äiti tarjoilee sitä hänelle ihan vasiten. Äiti on hänelle enemmänkin kaveri kuin vanhempi. Ja tosiaan tuntuu siltä että ihan heitteillä on koko tyttö. Pelottaa että joskus käy jotain. Nyt on hyvät neuvot kalliit. Asun itse useamman sadan kilometrin päässä ja puuttuminen on vaikeaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

pikku-haisu: Jos juttelisit tytölle? Kyselisit onko kaikki hänellä ok, ja jos ei ole niin kerrot että sinulle voi jutella jos on murheita. En suosittelisi ensimäisenä ainakaan tytön vanhemmille kertomaan. Painota ettet halua saarnata etkä hänestä minnekkään kannella vaan olet vain huolestunut hänestä.

Poikia kuvioissa? Poikaystäviä vai muuten vain kaverina poikia? Monella kuitenkin on ihan vastakkaista sukupuolta olevia kavereita eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Poikaystäväkin tuossa iässä saattaa olla, ja ihan kohtuu vakavalla pohjalla (ainakin sen teinin näkökulmasta).

Ihanaa kun joku välittää noin :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ekat kerrat, 13v ensimmäiset tupakka kokeilut (ostin itse, silloin oli vielä tupakkatuotteet K16) ja säännöllisesti 16/17v ja seksi tuli kuvioihin 15/16v. Alkoholi, jaa, en nyt tarkalleen muista mutta ensimmäiset kännit join 16/17v mutta alkoholia otin/otan tosi harvoin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ei vielä lapsia ole, mutta sen tiedän että mihinkän täyskieltoihin ja ehdottomuuteen en lasten kanssa rupea. Toivoisin että kaikesta pystyisi puhumaan, eikä niin että vanhempi sanoo ja lapsi tekee (mitä tekee). Esimerkiksi en näe tuota kondomien ostamista kannustamisena seksin harrastamiseen. Esimerkiksi Amerikasta näkee hienosti, kuinka kielteisyys kaikkeen ja pelkkä terveysvalistus vaikuttavat nuoriin. Asioista pitää pystyä puhumaan, ja sillä nuorellakin tulee olla vaikutusmahdollisuuksia omaan elämiseensä perheessä.

 

Alkoholia ja tupakkaa en tule lapsille ostamaan, mutta alkoholia saavat maistaa. Paljon riippuu siitä lapsesta ja henkisestä tasosta että milloin on maistamiselle sopiva aika. Pyrin olemaan kannustamatta juomiseen, mutta koska itsekin käytämme kohtuudella alkoholia, niin tavoitteena olisi pystyä opettamaan sellainen tervehenkinen suhtautuminen alkoholiin ja sen nauttimiseen. Tupakan ja humalahakuisen kohdalla olen kielteisempi, ja voinkin kuvitella itseni näyttämästä sopivaa kuvamateriaalia aiheesta. Sairaanhoitajana sitä itsekin on nähnyt kaikenlaista, joten materiaalia todellakin löytyy. Kotiin saa kuitenkin aina ja ikuisesti tulla, oli tilanne mikä vaan.

 

Myös seksistä, ehkäisystä, parisuhteesta ja toisen kunnioittamisesta on hyvä puhua. Toivoisin että mallin hyvästä parisuhteesta lapsi saisi jo meiltä vanhemmiltaan, mutta toki keskustelua täytyy käydä. Ei kuitenkaan niin että "istuhan Martti tuohon tuoliin, niin isä kertoo sinulle nyt kukkasista ja mehiläisistä". Muutenkin yksityisyydestä, 'ei:n' merkityksestä ja itsemäärääämisoikeudesta. Yökylään saa tulla, oli sitten tyttö/poikaystävä tai kaveri. Voin hyvin kuvitella ostavani lapselle kondomeja joko valmiiksi tai tämän pyynnöstä. Tytölle voi hyvin hommata pillerit, mutta sitä ennen täytyy käydä keskustelua myös pillereiden mahdollisista sivuvaikutuksista. Tosin tätä keskustelua käydään myös mm. terveydenhoitajan kanssa. Ja vaikka pillerit olisikin lapsella, niin sen ohella kannustetaan myös kondomin käyttöön. Ja kuvia sukupuolitaudeista saa ihan vapaasti katsella :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onpas mielenkiintoista keskustelua! Sinänsä ei ole itselle ajankohtainen vielä n. 15 vuoteen, kun esikoinen on vasta tulossa, mutta kannanpa silti oman korteni kekoon tässä ketjussa.

 

Olen ihan viime aikoina pohtinut sitä, miten ahdistavaa oli kun äidin (puhumattakaan isästä) kanssa ei voinut keskustella esim. seksiasioista tai yökyläilyistä tms. Äiti veti hepulit heti jos kerroin avoimesti, että oli ollut jotain pussailua tai muuta vastaavaa, maalaili mielessään tietenkin heti pahimmat uhkakuvat teiniraskaudesta ja sukupuolitaudeista, vaikka seksiä en tosiaankaan tuossa vaiheessa ollut harrastanut. Kaipasin sitä, että olisin voinut sanoa äidille miten kivaa on pussailla ja istua sylikkäin poikakaverin kanssa, mutta ei. Yleensäkin sävy oli syyllistävä ja häpäisevä, ei sellainen, että seksi tai mikään siihen liittyvä olisi luonnollinen asia. Ehkä äitiä vaan pelotti kauheasti, että mulle tapahtuu jotain ei-toivottua, mutta silti toivoin aikuiselta ihmiseltä rauhallisempaa ja asiallisempaa suhtautumista itsellekin uuteen asiaan. Sellaista luottamuksellista keskustelevaa ilmapiiriä ei vaan ollut, vaikka muuten äidin kanssa suhde olikin aina ollut hyvä. Ehkä hän järkyttyi, että hänen oma kuopuksensa, kiltti kympin tyttö, oli yhtäkkiä murrosikäinen ja seurusteli ensimmäisen poikakaverinsa kanssa. Poikakaverissakin oli kyllä vähän toivomisen varaa, ei siis mikään joka äidin unelmapoika tosiaankaan. Se seurustelusuhde oli huono, ja olisinkin ehkä kaivannut äitini tukea sen lopettamiseksi, tai edes sen että hän olisi voinut keskustella siitä kanssani ilman että olin heti takajaloillani syyllistämisen ja panikoimisen takia. Onneksi murkkuikä meni nopeasti ohi... sen verran kamalaa aikaa.

 

Tästä kaikesta on tullut mulle itselleni ajatus, että vaikka tuntuisi kuinka vaikealta myöntää, että oma kullannuppu on nyt siinä iässä että seksiä ja muuta aikuisuuteen kuuluvaa kokeillaan, yritän itse pysyä rauhallisena ja säilyttää keskusteluyhteyden. Mutta sitä mieltä toki näyttäisi tässä ketjussa olevan pääsääntöisesti muutkin. Ja aikahan sen sitten näyttää, onko tämä suunnitelma helpommin sanottu kuin tehty...

 

Tupakkaa en muuten koskaan ole maistanut, sen suhteen tuskin vanhemmatkaan olivat huolissaan. Humalassa olin ensimmäistä kertaa n. 15-vuotiaana ja pahimmat kännini koin 17-vuotiaana, jonka jälkeen meno tasaantui ja on nyt aikuisena ihan tavallista, viiniä silloin tällöin lähinnä. Näistä asioista en muista nuorena kokeneeni ahdistusta, mutta eipä äiti näistä panikoinutkaan, ilmeisesti luotti että emme tee tyhmyyksiä kun ei isompi siskonikaan ollut tiettävästi pahemmin sekoillut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei ole vielä mulla lapsia tai tulossa, mutta kuitenkin työn alla ;)

 

Meillä oli kotona jonkinlainen "vapaa kasvatus" näissä asioissa - mulle ei koskaan näistä asioista pidetty mitään saarnaa tai tiukkaa rajaa (= täällä et polta tai humalassa ei ole kotiin tulemista), mutta sanomattomista sanoista huolimatta sitä tiesi, että alkon ja tupakan käyttö ei ollut hyväksi. Seksistä meilläkin on ollut vaikea puhua, niin kuin muutamalla muullakin tänne kirjoittaneella. Joten siitä ei puhuttu.

 

Alkon käyttämättömyyteen teini-iässä vaikutti pitkälti oman isäni alkoholin käyttö, joka sai minut vihaamaan koko ainetta - se piti sisällään huutoa ja väkivaltaa. Seksin aikasin harjoittamista ei vanhempieni tarvinnut pelätä, vaikka omasta mielestä olin valmis petipuuhiin jo 13 kesäisenä, sillä olin koulukiusattu ja siinä kiusatessa meni itsetunto edes yrittää saada poikaystävää (selvennys, en siiis halunnut sattunaista panoa), kun kiusaajat oli kuitenkin suurimmaksi osaksi poikia. Itse käytin alkoa vasta täysi-ikäisenä abiristeilyllä 1998. Drinkinkin muistan, jonka tilasin :) Kunnon kännit olen vetänyt tasan kolmesti: keväällä 2000, vappuna 2004 ja pääsiäisenä laivalla 2005.

 

Meillä poltti isä. Reaktio minulla aika sama kuin alkoonkin - ei ikinä. Itse kokeilin kuitenkin laivalla 2000. Senkin jälkeen olen maistanut, mutta ei oo mun "juttu". Ehkä hyvä niin ;)

 

Seksi. Siitä tuli pääni sisällä kaikkein suurin tabu. Kiusaajieni "rohkaisevat" kommentit siitä, kuinka ruma ja tyhmä olin, että kukaan ei minua halua, eivät suuremmiin auttaneet. Myöskin se jonkinasteinen "seksuaalinen" härintä (= ihme lääpintää koulun käytävillä ja huuteluja milloin kukin halusi muka panna mua). Kaikki tiesi, että se oli vain vitsi. Mä olin vitsi. Kesti siis aika kauan, että pystyin käymään vastakkaisen sukupuolen kanssa normaaleja keskusteluja. Haavat kuitenkin ehti parantua ennen kuin neitsyys meni, mutta aikaa siihen meni silti - aina kesään 2006 asti. Ei sillä, että harmittaa, kun "kesti niin kauan", sillä tuo ihminen oli täysin oikea - tuossa se rinnallani edelleen tyytyväisenä kulkee ja toivottavasti elomme loppuun asti :lipsrsealed:

 

Omat kokemukset ovat jollain tavalla karuja - pelon ja nöyryytyksen sanelemia - joten en tiedä miten näiden "riettauksien" kanssa toimisin oman jälkikasvuni kanssa. Toivottavasti asiat menisi toisin :lipsrsealed:

 

edit: typot pois

Edited by Tellus

Share this post


Link to post
Share on other sites

- Tupakkaa taisin maistaa ensimmäisen kerran 12-vuotiaana. Säännöllinen polttaminen alkoi varmasti tuossa 15-16-vuotiaana. Raskausajat ja imetysajat olen ollut täysin polttamatta, mutta aina aloittanut uudestaan, tyhmä minä!

- Ekat kännit olivat juhannuksena, kun olin 15v. Mökillä perheen kanssa, sisko oli juuri saanut pojan. Ja salaa vanhemmilta tyhjensin muiden laseja.. Siinähän sitten toikkaroin ja seuraavana aamuna sai kuulla kyllä, tosin tyylillä "onko paha olo" jne... Nykyään juon ehkä sen 1-4ploa/kk. Eli aika vähällä mennään :)

- Neitsyys meni sitten tuossa 14v ja kadun.. Olisi voinut odottaa...

 

Lapsille olemme kertoneet asioista asioiden oikeilla nimillä. Ikätason mukaisesti toki. Meillä ei puhuta kukista eikä mehiläisistä saati haikaroista katoilla :) MInun poikani ovat monesti jutelleet saunassa mieheni kanssa seksiin liittyvistä tai muuten vaan oman intiimihygienian ym tarkoituksesta. Lasten oma isä kun ei todellakaan pysty/osaa/kehtaa puhua näistä asioista. Yökylään pääsevät ja meille pääsee, sitten kun sen aika on. Toivon, että poikani voisivat vaikka edes miehelleni (jos ei minulle) kertomaan jos eivät uskalla itse kondomeja ostaa, mutta tarvitsevat. Parempi se on niitä hommata, kuin aiheuttaa ylimääräisiä tykytyksiä.

Meillä saavat lapset maistaa alkoholia ehkä siinä 15v.. Kielletty hedelmä kun kiehtoo kuitenkin. Jos siitä kamalasti paasaa ja kieltää ja uhkaa, voi löytää muksunsa sitten ympärikännissä jostain. Haluan kuitenkin, että omat poikani pystyvät soittamaan aina kotiin, jos tuntuu etteivät omat jalat kanna..

Tupakasta on puhuttu paljon ja vaikka molemmat poltamme, emme sitä ikinä hehkuta. On sanottu, että parempi kun ei koskaan aloita, typerä tapa joka ei kannata. Toki emme voi todellakaan estää ja vahdata jos joskus menevät kokeilemaan. Muistan oman äitinikin monesti takavarikoineen tupakat, mutta mitä se auttoi! Ei mitään. Toki aion itse tehdä samoin, jos löydän.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0