Indigo

Muistiko mies lahjalla?

296 posts in this topic

Onpa teillä monella huomaavaisia miehiä, osaavat hemmotella vaimoaan. Meillä mies on todella huono ostamaan lahjoja, joten en edes odottanut mitään saavani synnytyksen jälkeen. Osallistuu kuitenkin tosi paljon kotitöihin ja vauvanhoitoon, joten se lienee tavaralahjoja tärkeämpää.

Voisin vastata samoin. :) Mies ei älyä ostaa mulle lahjoja muutenkaan (edes syntymäpäivänä tai jouluksi...) joten en odottanut hänen ostavan lahjaa synnytyksen jälkeenkään... enkä sitten saanutkaan mitään. :rolleyes: Olen onnellinen siitä, että hän todellakin osallistuu erittäin paljon vauvanhoitoon ja kotihommiin, siinä on lahjaa tarpeeksi. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mieheni äitillä on kultainen ketju johon on kiinnitetty sydän jokaisesta rakkaasta; eli yksi miehestä ja jokaisesta lapsesta. Niihin on myös kaiverrettu nimet. Esikoisen ristiäisten jälkeen meillä oli hääpäivä ja heti perään äitienpäivä; lahjaksi mies oli ostanut samanlaisen korun, joskin paksumman ja isommilla sydämillä. Olin aivan otettu vaikka korusta oli puhuttukin. Nykyisin ei vain myydä täyskultaisia sydämiä, joten kaiverrus ei ole mahdollinen. Nyt meidän toisen lapsen kuoltua mahaan, mies kysyi, haluanko siitäkin sydämen koruun, mutta ole miettinyt että jos sittenkin pienen enkelin... Saas nähdä löytyykö sopivaa.

Mieheni ei ole mitenkään ostanut korulla vapautta kotitöistä vaan tuo vauvakorutapa on perintö hänen kotoaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun mies osti toisen lapsen synnyttyä kaksi hopeista Kalevalakorun lapsihelaa. Kummassakin siis yksi kivi. Näin olin toivonutkin ja "tilauksen" tehnyt.

:)

 

1144.jpg1144.jpg

 

p.s..Kultaiseen helaan saa viisi kiveä ja hopeiseen kolme.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla mies osti timanttisen rannekorun (kiintea rengas, ei ketju, jossa yli 60 ihan kunnon kokoista timanttia). On ollut aivan jarkyttavan kallis, enka todellakaan odottanut sita enka olis edes halunnut etta ostaa noin mielettoman lahjan. :huh: Ihana se silti on... :rolleyes:

 

Nayttaa talta, paitsion vahan leveampi ja timantteja on enemman ja ne on isompia... :rolleyes:

bbg122.jpg

Edited by mari.com.au

Share this post


Link to post
Share on other sites

Lapsen syntymän jälkeen en saanut mitään, myöhemmin kyllä tatskalahjakortin, mutta se oli valmistujaislahja. Mies tiesi, että mun suunnitelmmissa oli uus tatuointi, johon tulis jotain jokaisesta lapsesta. Nyt nilkkaa/jalkapöytää koristaakin köynnös, jossa on nyt yks kukka, tulevaisuudessa sitten toinen ainakin vielä lisää.

 

Korutkin on kivoja, mutta ite tykkään, että on sitten sellanen, johon tulee joka lapsesta joku oma juttunsa samaan koruun. Mutta en tykkää yhtään esim. tosta kalevalakorun tynnyrijutusta. Ja tatuointi on ainakin ikuinen (ellei jalalle tapahdu jotain karmeeta :rolleyes:), joten mulle tää oli enemmän mun näkönen vaihtoehto.

 

Eli en odottanut mitään pojan syntymän johdosta, enkä periaatteessa siitä lahjaa saanutkaan. Olisin pitänyt lahjan saamista just jonkinlaisena palkintona mieheltä sen lapsensaannin johdosta (kun meillä nyt ei muutenkaan oo tapana mitenkään kauheesti ostella lahjoja), joten olisin ehkä pitänyt sitä vähän hassuna ajatuksena, joten hyvä näin. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoista tässä vielä odotellaan mutta..

 

Oon jo moooonta vuotta sitten sanonut ja näyttänyt miehelleni että "tuollaisen sormuksen haluan joskus" ja mies on itse siihen tuumannut että sitten kun ensimmäinen lapsi syntyy, niin hän sen mulle ostaa. No joo, lapsi tosiaan on vielä syntymättä, mutta sormuksen sain sormeeni lokakuun lopulla, sen kummemmin "tinkaamatta" ja pyytelemättä. :)

 

Uskoisin että synnärille mies tulee sitten kukkakimpun kanssa.. :wub:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä sain molemmilla kerroilla kukkia ja Kalevala-korun Lapsi-koru sarjaa. :wub:

Eli ekasta lapsesta sain paksun, kultaisen ketjun, jossa oli kultainen, sinisellä kivellä varustettu Lapsi-korun hela. Ja toisesta lapsesta sain sit toisen helan, myöskin kultaisen ja sinisellä kivellä varustetun. :wub:

 

Itse tykkään, että on ihanaa, kun on tuollainen koru muistona poikien syntymistä. <3

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä sain kesällä sormuksen 5v. hääpäivän kunniaksi ja samalla tulevan vauvan (odotettiin siis silloin jo, mutta sain sormuksen jo sormeen). Mies vie sen kaiverrettavaksi (siihen tulee 5v. + pojan syntymäpäivä) synnytyksen jälkeen. Paras lahja on varmasti se, että hän on mukana synnytyksessä ja hellii mua sitten kotona isyyslomalla.

 

Ai niin, olen mä tilannut, että kun pääsen synnäriltä, mä haluan blinikestit, eli paaaljon mätiä, kylmäsavustettua lohta ja siikaa ja yhtä ihanaa valkkaria (lasillisen nyt ainakin voi juoda :).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sain sairaalaan ruusuja. Olen itseasiassa ihmetellyt, kun mies ei antanut mitään lahjaa ja seurusteluaikoina lahjoja tuli vähän liiankin usein. Sellaista kai se avioliitto on... Toisaalta tiedän myös kaveripiirin laitamilta äidin, joka sai sairaalaan kärsimyskukan mieheltään, mies kun ei kuulemma osaa ostaa kukkia! Kuinkahan vaikeaa se on kun menee kukakauppaan ja sanoa, että vaimolle kukkia laitokselle, niin ei kai sieltä mitään kaktusta mukaan anneta...

 

Mun pitää varmaan jättää tää ketju ihan vaan vihjeeksi auki koneelle, josko tuo vielä älyäisi, että vaikka jonkin nätin ranne ketjun voisi hankkia :lol: .

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kolme kertaa olen laitoksella ollut enkä kertaakaan lahjaa ole saanut :P En ole kyllä moista odottanutkaan. Onhan se hienoa että jotkut jatkaa perinnettä. :)

Sukulaiset ja tuttavat muistavat vauvaa lahjoilla ja äidille saattaa suklaata eksyä :D

Share this post


Link to post
Share on other sites
Ai niin, olen mä tilannut, että kun pääsen synnäriltä, mä haluan blinikestit, eli paaaljon mätiä, kylmäsavustettua lohta ja siikaa ja yhtä ihanaa valkkaria (lasillisen nyt ainakin voi juoda :) .

 

:lol: Mulla on kans erinäisiä asioita -ruokia, mitä haluan että jääkaapista/pakkasesta löytyy kun kotio tullaan.. mm. maksamakkaraa (njam!!!) ja joulutorttu taikinaa (olisi pitänyt hoksata tietenki hamstrata joulun aikaan kaupasta.. <_< ) .. oi, vesi tulee kielelle.. Sais vauva syntyä jo!! :lol:

 

Jos mieheni nämä on hommannut, niin voi pojat, onhan siinä lahjaa kerrakseen :lol::lol::lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

ei muistanut ei. Mutta kun olisin tullut kotiin sairaalasta ja mies kävi ruokakaupassa, toi mulle päärynäsiiderin, mun entistä herkkua ja mä en saanut sitä alas, kun oli niin pahaa :blink:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sain valkokultaisen solitaire-timanttisormuksen. Olin todella otettu, sillä lahja tuli täysin yllätyksenä. Olisin ollut tyytyväinen siihen kukkapuskaan, joka tuli sormuksen ohella laitokselle, mutta toki sormuksenkin otin vastaan... ;) Sormukseen on tarkoitus kaivertaa tytön nimi ja syntymäaika, kunhan ehditään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei muistanut varsinaisella lahjalla mutta oli ostanut shampanjaa, jota nautittiin illalla kun kotiuduimme sairaalasta :)

 

Ja kun muutama päivä kotiutumisen jälkeen leikilläni vihjailin taas jotain timanteista, mitä minulle saa ostaa, mies sanoi että aikamoinen timantti meillä tuolla makuuhuoneessa jo on (poika siis oli siellä nukkumassa). Tippa tuli linssiin, kun ihan tottahan se on. Mitä timantteja tuollaisen lahjan jälkeen voisikaan enää kaivata!

Edited by Nasty

Share this post


Link to post
Share on other sites

Juu, mies vei mut ostoksille ja ehdotti sormusta tai kelloa (joista oltiin aiemmin puhuttu), mutta paadyin sitten kasilaukkuun :rolleyes::P

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä en oikein edes ymmärrä, miksi olisi pitänyt saada joku lahja. :huh: Mä sain kukkia, kauniita sanoja ja tyttären. Riitti mulle enemmän kuin hyvin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ensimmäistä kertaa kuulin, että tällainenkin tapa on olemassa :blink: Mieheni ostelee minulle lahjoja silloin kun sopiva juttu vastaan tulee, mutta sitten taas esim. synttärit hienosti unohtaa useinmiten. (se on kyllä ihan kiva lahja sekin, voisin minäkin unohtaa omat synttärit jo tässä iässä :P)

 

En oleta/odota, että mies mitään lahjaa minulle ostaisi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Muakin jääkaapissa odotti Strongbown siideri kun kotiuduttiin :P haaveilin siitä raskauden puolivälistä eteenpäin melki päivittäin, varsinkin kesällä terassikeleillä. Mies muisti tämän ja se oli ihana ylläri ;) Tosin mullekin tuli pettymys kun ei se ollutkaan niin hyvää kun muistin :rolleyes:

 

Mäkään en odottanu/tarvinnu mitään lahjaa, poika itsessään oli meille kummallekin unelmien täyttymys, jota ehdittiin hartaasti joku aika toivomaan :) Ja se oli varsin hyvä lahja meille molemmille. Lisäks kun poika yllättäen joutu lastenosastolle kaikennäköisiin seurontoihin kun piti kotiutua, oli paras lahja saada pikkuinen vihdoin kotiin :wub:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä sain Kalevala-korun hopeisen äiti-lapsi korun (yllättäen vaal. punaisella kivellä). Mulle tuo koru on ihana muisto tyttären syntymästä. Ja kyllä, odotin jonkinlaista muistoesinettä, se on meidän perheessä ollut tapana. Isäni on ostanut äidilleni lasten syntymien kunniaksi sormuksen, kaula- ja rannekorun. Joskus mä sitten saan sen "oman" sormukseni.

 

Lisäksi koko raskausajan olin haaveillut ihanista mätivoileivistä ja kylmäsavulohesta, muutama päivä kotiintulon jälkeen mies ne meille valmisti - aikun maistui hyvältä :)

 

edit. Täytyy vielä lisätä, että mieskin sai "vauvalahjan" - Suunnon purjehduskellon :D

Edited by anina

Share this post


Link to post
Share on other sites

Raskausaikana mä leikilläni vihjailin miehelle tällaisesta tavasta, sanoin että jokin koru tai vaikka Burberryn trenssi olisi kiva "palkinto". ;)

 

Mutta sitten kun mies synnytyksen jälkeen lapsivuodeosastolla kysyi, että mitä haluaisin palkinnoksi urakasta, koko idea tuntui musta aivan absurdilta. Mä olin synnyttänyt meille yhteisen lapsen koska mä halusin sitä, ja ihana vauva oli ainoa lahja mitä saatoin kaivata. Lisäksi mies on kaikin tavoin osoittanut suuresti arvostavansa sitä mitä mä jouduin käymään läpi, ja se on mulle myös tärkeää.

 

Tosin kyllä se edelleen on mun mielestäni ihan kiva ajatus että mies antaa vaimolleen lahjan lapsen syntymän johdosta, ja olisin mäkin varmasti ilahtunut jos mies olisi sellaisen spontaanisti antanut. Kun sitä olisi pitänyt itse toivoa, se tuntui kuitenkin siinä tilanteessa aivan turhalta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minusta onnellinen mies ja terve lapsi on enemmän kuin mikään muu lahja maailmassa. Enpä siis muita lahjoja ole synnytyksen jälkeen odottanut, enkä saanut (onneksi? :D)...

Edited by RustInPeace

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now