Birbir

Lasten ikäero

140 posts in this topic

Minkälaisia ratkaisuja olette lapsien ikäerojen suhteen tehneet? Mitä hyviä puolia on pienessä ikäerossa? Entä huonoja? Ja mitenkäs samat jutut isomman ikäeron suhteen? Miten on toisen lapsen vauva-aika sujunut, kun ikäero on pieni? Onko isomman ikäeron lapsista ollenkaan seuraa toisilleen? Oma jaksaminen, parisuhteen vointi, läheisten reaktiot (erityisesti hyvin pienten ikäerojen kohdalla)?

 

Tässä olen nyt esikoisen syntymän myötä intoutunut mietiskelemään, että mitenkäs sitten joskus sen seuraavan lapsen laita. Melkolailla selvä juttu on sekä miehelle että itselleni että ainakin toinen lapsi olisi tervetullut, mutta milloin? Se onkin vaikeampi kysymys. Ennen pojan syntymää mietin, että ikäeroa saisi olla ihan reilusti, joku viisikin vuotta olisi ihan ok. Pientä ikäeroa en missään tapauksessa meinannut edes harkita. Mutta niin se elämä yllättää, että nyt synnytyksen jälkeen vauva-arkea eläessä on iskenyt salakavala kuume... :ph34r: Miehen kanssa ollaan pohdittu asiaa yhdessä ja erikseen, mutta lopputulos ei vielä ole selvillä. Josko tästä ketjusta saisi apua omiin pohdintoihin :)

 

En tällaista aihetta etsimällä mistään löytänyt, mutta jos on jo jossakin, niin saa luonnollisesti siirtää/ poistaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä aloitin ketjun pienestä ikäerosta, mutta en muista minne.. :rolleyes:

 

Eniveis. Meille on tulossa toinen lapsi ja ikäeroa tulee 1v1kk ja multa sitten liikenee kokemuksia parin kuukauden kuluttua. Plussan tein kun neiti oli n 4,5kk (muistaakseni) ja imetys loppui kokonaisuudessaan kun neiti oli 5,5kk.

 

Nyt raskauden aikana on välillä ollut rankkoja päiviä. Tosin ei pahoinvointia, mutta kaksi mahatautia on ajannut sen saman asian.

 

Itse odotan kauhunsekaisin tuntein ensimmäisiä viikkoja, mutta uskon että me selvitään ja loppujen lopuksi tytöistä olisi seuraa toisilleen myöhemmässä vaiheessa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meille oli jokseenkin itsestäänselvyys, ettei ihan heti perään haluta toista lasta. Osin se siis oli meidän toiveemme, mutta myös pakon sanelema juttu, koska halusin hoitaa opinnot alta pois ennen toisen lapsen tuloa. Myös lääkäri suositteli jättämään raskauksien välille vähintään 1,5 vuotta. Vauvakuumettakaan en potenut kuin hetken aikaa ennen uutta raskautta. Esikoisen vauva-aikana en siis voinut kuvitellakaan, että haluaisin taas olla raskaana.

 

Tällä hetkellä lapsille on tulossa ikäeroa aika lailla tasan kaksi vuotta. Useampikin on todennut, että se on hyvä ikäero ja itsestä on myös tähän mennessä tuntunut siltä. Esikoinen on saanut olla rauhassa vauva ja pieni, ja olemme vanhempina voineet keskittyä täysillä häneen ennen toista lasta. Lisäksi olemme itse päässeet helpommalla, kun ei ole kahta kanniskeltavaa ja täysin autettavaa helmoissa roikkumassa. Esikoinenkin kun lähti myöhään liikkeelle, joten vuoden ikäerolla meillä olisi ollut kaksi kävelemätöntä lasta yhtä aikaa.

 

Kaksi vuotta on ideaali ikäero myös sen vuoksi, että isompi ikäero olisi tuntunut liian isolta. Tietenkin jos toinen raskaus ei olisi alkanut helposti näin suunnitelmallisella aikataululla, olisi ikäero väkisin venynyt suuremmaksi eikä siinä mitään. Nyt lapsista kuitenkin toivottavasti tulee olemaan jotain seuraa toisilleen, kun eivät aivan eri ikäluokkia edusta.

 

Mut yllätti ja hiukan ärsyttikin, että lähipiiristä tuli esikoisen synnyttyä sen suuntaisia kommentteja, että meille odotetaan toista lasta ihan heti perään. <_< En ikinä ole tämmöistä suustani päästänyt, vaan todennut, etten kovin suurta ikäeroa lapsille halua. Kai se on sitten ymmärretty, että heti vaan toista perään.

 

Oma jaksaminen ei vielä hirveästi huolestuta, koska emme voi tietää, kuinka helppo tai hankala tämä tulokas on. Esikoinen alkaa kuitenkin olla jo sen verran iso, että malttaa hetkisen odottaakin eikä tarvitse kaikessa apua. Myös parisuhdetta ehti jollain tavalla hoitaa ennen uutta raskautta. Mulle oli nimittäin tärkeää, että saan olla edes hetkisen aikaa ihan oma itseni ilman imetyksiä tai muita vauvajuttuja ennen toisen tuloa. Tärkeää oli myös imettää esikoista yli vuoden ja se ei olisi onnistunut pienellä ikäerolla, koska en halunnut imettää kahta lasta yhtä aikaa. Haluan siis äitinä omistautua kullekin lapselle hänen vauva-aikanaan kunnolla, vaikka tietenkään seuraavien lasten kohdalla se ei enää ole samalla tavalla mahdollista kuin esikoisen kanssa.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mä aloitin ketjun pienestä ikäerosta, mutta en muista minne.. :rolleyes:

 

No minä kanssa mietin, että jotain aiheeseen liittyvää muistelen nähneeni jossakin täällä :lol: Kiitos linkistä!

 

 

Myös lääkäri suositteli jättämään raskauksien välille vähintään 1,5 vuotta.

 

Tällä hetkellä lapsille on tulossa ikäeroa aika lailla tasan kaksi vuotta. Useampikin on todennut, että se on hyvä ikäero ---

 

Saako udella, että kehoittiko lääkäri tähän vähintään 1,5 vuoden taukoon jostakin tapauskohtaisesta syystä vai ehdottiko tällaista vaikka kyseessä oli normaali raskaus ja synnytys?

 

Olen kanssa huomannut, että monilla näyttäisi lasten ikäero olevan tuo n. kaksi vuotta. Siispä se lienee melko toimiva ratkaisu. Kuitenkin toisaalta olen törmännyt niihinkin tapauksiin, joissa kamppaillaan vaativan pikkuvauvan ja päälle parivuotiaan uhmaikäisen kanssa. Tapauskohtaista tietysti kaikki ja eihän kaikilla parivuotiailla ole jo uhma menossa. Tämä kuitenkin on saanut itseni hiukan arastelemaan tuota 2-3 vuoden ikäeroa. Mielelläni kyllä kuulisin lisää kokemuksia tästä versiosta!

Edited by Birbir

Share this post


Link to post
Share on other sites

Se pieni tai iso ikäero on vähän suhteellinen juttu - jokainen kai määrittelee sen omalla tavallaan. Minusta 2 vuotta on vielä aika pieni ikäero. Taannoin luin jostain vauvalehdestä että keskimäärin ensimmäisen ja toisen lapsen välillä on 3,5 vuotta. Ehkäpä tuota suurempi ikäero olisi näin niinkuin tilastollisesti iso ikäero.

 

Itsellä ei vielä kokemusta ole, kiinnostuneena odotan kommentteja aiheesta. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulle taas iso ikäero on tuo 2 vuotta ja en halunnut noin isoa väliä lapsien välille, mutta ajatuksissa oli sellainen 1,5v ikäeroa... kuitenkin se alle 2 vuotta. Tosin en ajatellut että meillä voisi tärpätä näin nopeasti että ikäeroksi tulee se 1v1kk.

 

Nyt sitten mietin sitä mahdollista kolmatta lasta, joka olisi sitten haaveissa/kuvitelmissa 3-5 vuoden ikäerolla tähän toiseen, mutta sitten mietin jaksaisinko uudestaan sitä valvomismis/vaipanvaihto/imetysrumbaa, kun ensimmäiset on pois vaipoista, syö, pukee (melkein) itsenäisesti.

 

Lähipiiri on suhtautunut näinkin pieneen ikäeroon tosi hienosti, mutta muutamalta lapselliselta kaverilta on tullut kommenttina "tervetuloa helvettiin" Kohtahan se selviää ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä tulee ajankohtaiseksi puhua tuosta ikäerosta varmaan heti kun ensimmäinen lapsi on syntynyt. Haluttaisiin joka tapauksessa hänelle sisarus jossain vaiheessa, ja ideaalinen ikäero voisi meille olla 3-4 vuoden nurkilla (meillä on itse samanlaiset erot sisaruksiimme nähden ja hyvin on toiminut). Pyrin itse väittelemään tohtoriksi mahdollisimman pian äitiys-ja vanhempainvapailta palattuani, eli ihan heti perään ei oltaisi seuraavaa lasta haluamassa. Kun tämä ensimmäinen raskaus ei kuitenkaan lähtenyt ihan heittämällä käyntiin, ja viivettä on odotettavissa seuraavaankin, niin on vähän miettimistä, milloinka se yritys sitten olisi viisainta aloittaa. Luultavimmin päädytään odottamaan kunnes olen saanut projektini päätökseen, vaikka se voikin johtaa isompaan ikäeroon kuin oikeastaan haluttaisiin.

 

Periaatteessa vastustan tällaista aikatauluttamista ja töiden mukaan miettimistä, mutta toisaalta haluan sen väitöksen pois jaloista, jotta voin siirtyä muihin asioihin. Ja kun koskaan ei voi tietää, olisiko seuraava kerta joutuisampi kuin tämä ensimmäinen, eikä meitä toisaalta haittaa vähän isompikaan ikäero, niin asia ei ainakaan vielä tunnu kovin vakavalta.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Saako udella, että kehoittiko lääkäri tähän vähintään 1,5 vuoden taukoon jostakin tapauskohtaisesta syystä vai ehdottiko tällaista vaikka kyseessä oli normaali raskaus ja synnytys?

 

Raskausajan rasitteiden vuoksi lääkäri suositteli tätä taukoa, että elimistö ehtii palautua.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä aattelen asian silleen, et molemmis on varmaan hyvät ja huonot puolet.Itselläni veljiini on pitkät ikäerot.Isoveljeen 6,5 vuotta ja pikkuveljeen 5,5 vuotta. Mulla ei itsellä ole koskaan asiasta ollut mitään ongelmaa.Ja nyt aikuisiällä peli tasoittuu.

Tosin joillain ei tällasilla ikäeroilla tule hyviä välejä.

 

Tosin pieni ikäero ei myöskään takaa että tulevat toimeen.Eli mikään ei ole kirkossa kuulutettu.

Meillä ehkä enemmän painaa se, ettemme itse haluaisi olla aivan vanhoja väsyneitä kun lapset on pieniä.Tosin tässäkin vanhuus ja ikä on katsojan silmässä.Lisäksi tietenkin mietityttää aina, että saako lapsen.

 

Olemme miehen kanssa keskustelleet että lapsillemme tulisi noin 2 vuoden ikäero.Ihan oman jaksamisen kannalta ei aikasemmin ole ollut sopiva, mutta toisaalta toiveena on ettei välissä olisi työjaksoa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla on lasten ikäero 3v ja nyt tähän uusimpaan on esikoisella 8v ikäero ja nuoremmalla 5v. Meillä on uusperhe ja miehen lapsilla on ikäero tähän tulevaan vauvalla esikoisella melkein 11v ja nuoremmalla melkein 8v.

 

Itse koin silloin kun omani olivat pieniä, ja varsinkin siis silloin kun yksinhuoltajana hoidin vauvan ja tuon 3vuotiaan, että tuo ikäero oli todellakin vain hyvästä. En olisi kahta pientä jaksanut. Esikoisesta oli kyllä hurjasti apua pikkuvelin hoidossa ;) Ja vaikken lapsia olekaan tehnyt sillä ajatuksella että on sitten kaveri (en siis kannata tätä ajatusta että tehdään sille esikoiselle kaveri, koska ne kaverit tulisi kyllä löytyä jostain muualta kuin kotoa, tietysti sisarusten kanssa voi ja tuleekin leikkiä, muta kaverit kodin ulkopuolelta), niin onhan noista ollut toisilleen seuraa ja tulevat todella hyvin juttuun keskenään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä esikoisen ja kakkosen välillä on 2v8kk ja kakkosen ja kolmosen väliin tulee 2v5kk. Meillä tämä on toiminut ihan kivasti. Onhan noita hankaliakin aikoja ollut, esikoisella uhmaa ja mustasukkaisuutta, mutta siinä samalla nuo kaksi ovat kuin paita ja peppu ja tekevät kaiken yhdessä. Niin hyvässä kuin pahassakin :D Isompi kovasti huolehtii pienemmästä ja riitojen väliin mahtuu haleja ja pusujakin.

Nähtäväksi jää miten nämä kaksi ottavat sitten uuden tulokkaan vastaan kun sen aika tulee..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joo ei ole todellakaan ajankohtainen aihe tämä vielä, mutta itse olen ajatellut, että jos ja kun esikoisen jälkeen haluaisin vielä toisen niin sellainen 4-6 vuoden ikäero olisi mukava.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on alkamassa nyt Pikku Kakkos-projekti ja esikoinen on jo nelivuotias neiti, eli vaikka raskautuisimme pikapikaa niin ikäeroa tulisi reilut viitisen vuotta. Neitimme on toivonut pikkusisarusta jo vuosia ja välillä tuntuu tosi ikävältä, kun lähes kaikilla kavereilla on tuo kadehdittu pienempi sisarus :( Meillä kuitenkin muu elämä (yrittäjyys, perheen talous, epävarmuus tulevaisuudesta, häät) sekä äidin kunto (oma jaksaminen ja ennen kaikkea maksa) ovat sanelleet pidemmän odottelun toisen lapsen suhteen. Nyt toivotaan, että onni olisi myötä ja meillekin tulisi vihdoin tuo odotettu kakkonen :girl_pinkglassesf:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ikäeroksi tulee nyt aika tarkkaan 4 vuotta. Ei oltu esikoisen syntymän jälkeen varmoja että haluammeko edes toista lasta (vaikka hän olikin erittäin helppo vauva), mutta kun käyttämässäni ehkäisyssä oli viime keväänä hieman toimitusvaikeuksia päädyimme tähän lopputulokseen.

 

En elätä toiveita siitä että tulevat leikkimään hirveästi keskenään, kunhan nyt toimeen tulisivat vanhemmalla iällä. Itselläni on ollut pikkuveljeeni 4,5 vuoden ikäero ja me kyllä tapeltiin todella paljon... Toivottavasti omat lapset on viisaampia :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on ikäeroa lapsilla 2v3kk. Nyt jälkeen päin mietittynä vähemmänkin olisi voinut olla, mutta silloin ei jotenkin uskaltanut alkaa yrittää ennen kuin esikoinen oli yli vuoden ikäinen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ikäero lapsilla 3 v 8 kk, esikoinen on nyt 4 ja vauva 4 kk. Olisin halunnut lapset 2 vuoden ikäerolla, koska itselläni on 2 vuotta vanhempi veli ja olemme olleet aina todella läheisiä. Muutenkin tuo 2-2,5 vuotta tuntuu olevan standardi ikäero, johon tähdätään. Mutta sitten toista lasta ei alkanutkaan kuulua ja (hedelmättömyyden lisäksi) surin koko ajan sen hypoteettisen pikkusisaruksen suurta ikäeroa isoveljeensä.

 

Teen edelleen ajatustyötä, jotta tottuisin ajatukseen lasten suht isosta ikäerosta, ja tietynlaiseen pettymykseen, että homma ei nyt sitten mennytkään niinkuin olin kaavaillut.

 

Toisaalta taas olen itse ehtinyt tehdä esikoisen syntymän jälkeen töitä, opiskella valmiiksi uuden ammatin ja olemme ehtineet nauttia esikoisen pikkulapsiajasta täysin siemauksin. Toiselle vauvalle on riittänyt ensimmäisinä kuukausina energiaa ja aikaa, kun esikoinen on jo hyvin itsenäinen pukemisen ja vessassakäyntien kanssa, ja leikkii myös itsekseen.

 

Esikoinen on aivan hullaantunut vauvaan ja vauva seurailee jo silmä tarkkana isoveljen puuhia. Vaikka siis heidän suhteensa ei tule olemaan samanlainen läheinen leikkikaverisuhde kuin itselläni oli 2 v vanhempaan veljeeni, uskon että heillä tulee olemaan joka tapauksessa lämmin sisarussuhde. Toivon että molemmat lapset löytävät myös pitkäaikaisia hyviä ystävyyssuhteita ikätovereistaan.

 

Kyllä tämä asia silti edelleen mietityttää, ja päädyinkin tähän ketjuun, kun googletin minkälaisia ajatuksia muilla on ollut noin 4 vuoden ikäerosta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olemme mieheni kanssa päättäneet haluavamme väh. 4 vuotta ikäero lapsemme väliin. Tässä siis esikoinen vasta tulossa :lol: Näin koska, itse olen sellaisessa perheessä kasvanut missä on minulla (iltatähti) on sisarusten kanssa 13v ja 5v ikäeroa. Olen kokenut asian ainoastaaan positiviisena. Olemme kaikki olleet eri kehitysvaiheessa ja todella vähän riideltiin, kilpailtiin tms turhaa. Hyvät ja läheiset välit on, vaikka ovatkin minua vanhempia. Haluan siis kasvattaa samaan tyyliin oma perheeni. Mieheni on sellaisesta perheestä missä on vain 2v ikäeroa ja on nyt vasta aikuisiässä siskonsa kanssa läheinen. Koko lapsuus ja teiniaika meni heillä riidellen ja rajusti.

 

Näin vaan oma kokemus ja mielipide. Jollakin voi mennä ihan päinvastaiseen kaikki, onneks meitä on moneks :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meille tulee veljesten ikäeroa 2,5v. Esikoisen kannalta tämä on hyvä kun saa viellää enemmän aikaa kotona. Ajateltiin laittaa pojat hoitoon sitten samaan aikaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kahden poikani välillä ikäeroa on n.2,5v. Oli ihan hyvä ikäero, vaikka välillä uhmaikäisen ja vauvan hoito oli jokseensakin mielenkiintoista.. Tai uhmaikäisen karkuun juokseminen, kun olin viimeisilläni :grin: Nyt ikäerot tulevat olemaan aika suuria, 7:stä 11:sta vuotta :rolleyes:

Itselläni eroa siskoon ja veljeen 6v ja 9v. Ja siskon kanssa kyllä ehdittiin ottamaan aika raivolla yhteen kotona asuttaessa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä lapset syntyneet 6/03 ja 5/04. Eli ikäeroa 11kk. Olihan se rankkaa, kun nuorempi oli aivan pikkuinen kun vanhempi opetteli vasta kävelemään. Pienellä ikäerolla sisarukset myös riitelevät enemmän. (24/7)

Nyt on kolmas haaveissa. Eli ikäeroa tulisi aika reilustikin, 9- ja 10 vuotta.

 

Nyt olemme kuitenkin saanut koulut käytyä ja vakituisen työpaikan ja oman asunnon hommattua, niin pikkukolmonen olisi enemmän kuin tervetullut :lipsrsealed:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoinen oli juuri täyttänyt 2 vuotta kun pikkuveli syntyi. Ikäero on tuntunut sopivalta siinä mielessä, että lapsista on paljon seuraa toisilleen. He leikkivät todella paljon yhdessä, vaikka eri sukupuolta ovatkin - sillä ei ole mitään merkitystä.

 

Enemmän päänvaivaa aiheuttaa ikäero kolmanteen lapseen. Kuopuskin on nyt jo 4 vuotta, eli ikäeroa tulee olemaan ainakin lähes viisi vuotta. Isommat sisarukset tulevat olemaan lähinnä "viihdyttäjiä" pikkuvauvalle, mutta onko hullua aloittaa kaikki alusta juuri kun isopien kanssa alkaa helpottaa... Kenet voi laittaa asumaan samaan huoneeseen; ne kaksi, joilla ikäeroa on vähän, mutta sukupuoli eri - aiheuttaako se myöhemmin jotakin ongelmia, vai pienemmät lapset, joiden ikäero kuitenkin on useita vuosia, vai ne kaksi, jotka tulevat olemaan samaa sukupuolta. Mihin me se vauva laitetaan?! :D

Aiheuttaako vauva stressiä koulunsa aloittavalle lapselle jne. Kaikenlaista tulee mietittyä nyt kun vauvakuuem vaivaa :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now