Inhottaviin kommentteihin nokkelat vastaukset

[Hernyó]

Mulle tuli paljon noita, "oliko vahinko"- kysymyksiä iän puolesta (olin 21- vuotias synnyttäessäni). Vastasin aina näihin, että kyllä me osataan ehkäisyä käyttää ja jokaikinen punasteli tuon jälkeen rutkasti

[ihanko]

I

 

Tätä en ole kuullut meidän pojasta, mutta kaverini on saanut kuulla seuraavaa.

- oi kun teidän vauva on iso. Hän on ainakin ollut kotona ruoka-aikana.

- Miten vanha teidän vauva on? Kun kuulee vastauksen, niin Herranjestas että on iso poika vaikka on vasta 6kk vanha.

 

Ärsyttää kun ihmiset arvostelevat vauvoja, jotka ovat joko pieniä tai isoja ikäisekseen.

 

Mä saan jatkuvasti kans kuulla kuinka iso poika on. Riippuu ihan sanoja tyylistä ottaako aivoon vai ei. Joskus koen sen milte kehuna, toiste kritiikkinä. Usein tuntuu että pitäis selitellä että poika ei ole vielä puolta vuottakaan kun ihmiset olettavat sen olevan vanhempi ja ihmettelevät että miksi se ei osaa vielä enemmän. Puhua/kävellä/nousta istumaan ym.

[Neven]

Vastasin aina näihin, että kyllä me osataan ehkäisyä käyttää ja jokaikinen punasteli tuon jälkeen rutkasti

 

Aika paha

 

Helmi oli aika pieni syntyessään 2860g ja 45 cm. Ihmiset päivittelivät, että onpas pieni, mahtaakohan tollasesta ruipelosta tulla yhtään mitään. En keksinyt siihen mitään sukkelaa kommenttia, paha mielihän siitä vaan tuli

[Rozie]

Helmi oli aika pieni syntyessään 2860g ja 45 cm. Ihmiset päivittelivät, että onpas pieni, mahtaakohan tollasesta ruipelosta tulla yhtään mitään. En keksinyt siihen mitään sukkelaa kommenttia, paha mielihän siitä vaan tuli

Isompi.

 

Itse olin lapsena pienikokoinen (ja edelleen... ) ja silloin ärsytti kyllä huomauttelut pienestä koosta. Jossain vaiheessa otin tavaksi vastata koosta kommentoijille, että "Maasta se pienikin ponnistaa." Oma pienuus ei siis sinänsä häirinnyt, vain se, että siitä piti kommentoida, ihan kuin se olisi jotain kummalisempaakin ollut.

[Suzy_Moon]

Eilen tämä tuli mieleen bussissa.

 

"Oliko vahinko?"

 

"Ei tämä tietenkään, mutta kyllä meille niitäkin kävi. Monta kertaa roiskahti käteen tai reisille! Lopulta sitten osui ihan sinne minne pitikin."

[Anskuli]

Mä haluisin oikein nasevan vastauksen kysymykseen "Ootko raskaana?" Itse olen siinä tilanteessa sanonut "Ainoastaan lihonut..." Mutta senkin sanominen ärsyttää. En sitten tiedä, pitäisikö niille sanoa vaan vastakysymys "Ootko lihonut?"

[minni]

Mun tyttö on nyt sen ikäinen, että mun "kuuluisi" jo ainakin pikkuisen kuumeilla toista lasta. Näin ei ole. Mun miehelle tämä meidän neitokainen on toinen lapsi. Tyypillinen keskustelu:

 

Vieras: No, koskas teille toinen?

Minni: Tuskin tulee ollenkaan.

Vieras: Mitä? Miksei?

Minni: No kun me ei haluta. Eihän sitä tiedä jos mieli muuttuu, mutta tuskinpa.

Vieras: No mutta, kyllähän lapsella täytyy sisaruksia olla! Ainakin yksi!

Minni: Niin, no kato sen takia mä otinkin sellaisen miehen jolla oli jo lapsi niin mun ei tarvii tehdä kuin yksi ja sillä on jo sisko valmiina.

 

Ei mitenkään kovin töykeää multa, mutta yleensä keskustelu loppuu tähän. Utelijan ärsytyskertoimesta riippuen tuo mun viimeinen kommentti sanotaan täysin totisena tai pientä pilkettä silmäkulmassa.

[maanantai]

Mä haluisin oikein nasevan vastauksen kysymykseen "Ootko raskaana?" Itse olen siinä tilanteessa sanonut "Ainoastaan lihonut..." Mutta senkin sanominen ärsyttää. En sitten tiedä, pitäisikö niille sanoa vaan vastakysymys "Ootko lihonut?"

Tähän olisikin kiva saada joku nokkela vastaus. Kun on ollut jo yli vuoden naimisissa ja asettunut muutenkin aloilleen (työelämässä mukana, omakotitalon katto pään päällä ja farmariauto alla ), niin tätä kysytään aivan jatkuvasti. Mäkin yleensä sanon, että olen vain lihonut (mikä on valitettavan tottakin), mutta ärsyttää silti!

[Wombat]

^Niinpä... Mä olen vaan antanut tilanteen vaipua tahallani vaivautuneeseen hiljaisuuteen

 

Usein kysyjä on mennyt vaikeaksi ihan itse sen jälkeen.

[Tiainen]

Kyllä suht tuntemattomatkin kokevat tarpeelliseksi kehottaa meitä tekemään myös toisen lapsen. Yleensä sanon vaan että meidän lapsiluku on nyt täynnä.

Sisarusten tärkeydestä taas kommentoin, että ei sitä sisarusrakkautta voi missään taata, läheskään kaikki aikuiset eivät tule aikuisten sisarustensa kanssa toimeen.

[Alya]

Mua ärsyttää kaverin puolesta, kun se saa jatkuvasti kuulla tuota "onpas iso, mitä se syö, paljonko se jo painaa" jne kauhistelua tyttönsä kanssa, joka kieltämättä on aika pulska vauva (6kk ja yli 10kg). Ihan tissimaidolla se kasvoi melkein koko puoli vuotta, olisiko pitänyt alkaa vettä välissä antamaan? Kyllähän mäkin sitä välillä ihmettelen, mutta en ääneen kaverille.

[Leenuska74]

Onko joku sanonut sinulle joskus jotain mikä on loukannut, vihastuttanut tai ärsyttänyt

 

-- Kyllä.

Aikana jolloin keskimmäistä lastani oltiin yritetty jo vuositolkulla kuulin kahvipöydässä

vierailulla ollessani seuraavan :

 

" Jos te ette ns. hitsaa tarpeeksi.." jatkoksi seurasi vielä liuta neuvoja seksiin päätymisestä :-(

 

Kyllä otti aivoon varsinkin kun asia ei ainakaan johtunut seksin puutteesta. Lisäksi sukulaisnainen joka neuvojaan jakeli on elämässään varsinainen miesten keräilijä ja epäsovinnainen elintavoiltaan muutenkin.

Silloin en keksinyt mitään sanottavaa vaikka mieli olisikin tehnyt antaa kunnolla takaisin. Aihe oli arka ja kovin kipeä muutenkin.

[ryövärintytär]

Kaksosia ihmetteleville voisin laukoa vaikka että kolmea me kyllä yritettiin, harmittaa kun tuli vaan kaks.

 

Ja jos joku joskus ihmettelee, onko meidän raskaus vahinko, niin ajattelin todeta että me ollaan miehen kanssa harrastettu seksiä jo yli 7 vuotta, että mitäpä luulet?

[Mimmu76]

Loistavia vastauksia täällä

Kun vielä muistaisi ja osaisi laukaista takaisin samalla hetkellä kun typerän kommentin/kysymyksen kuulee...

[Chimelli]

Aika hyviä vastauksia, pitää varmaan osa ottaa käyttöön pian.

 

Sellaiseen kysymykseen/kommenttiin kaipailtaisiin jotain nasevaa vastausta, että kun vauvauutiset jossain vaiheessa paljastetaan niin tietyiltä sukulaisilta tulee varmasti valitusta, kuinka me ollaan liian nuoria ja tyhmiä kun lapsi hankitaan. Siihen olisi siis kiva varautua jollain hyvällä vastauksella jo näin etukäteen

 

Ei tunnu oikein hyvältä idealta sanoa siihen mitään, että mutta kun sinun ikäisenäsi olisi jo liian myöhäistä.. Kaikki ne kuitenkin on ihan "oikeanikäisenä" lapsensa hankkinut.

Voisi ehkä todeta, että kun aloittaa nuorena, niin ehtii enemmän

Edited January 25, 2009 by Chimelli

[hilehile]

ensimmäistä odottaessa kysytään jo, että montako hankitte ja milloin ne loput hankitaaan...

...kiva kun ei ole edes ensimmäistä päässyt synnyttämään.

sairas maailma ja sairaat ihmismielet

[meg_white]

Ärsyttää, kun ihmiset jatkuvasti hokee mulle, että nyt kun odotatat ENSIMMÄISTÄ lastasi ja perään sitten tulee jotain sellaista, joka sisältää oletuksen, että olis lisääkin joskus tulossa.

 

Tänään töissä juts yks työkaveri sanoi, että. "Kyllä äityispakkaus kannattaa ENSIMMÄISELLE ottaa muttei välttämättä seuraavalle."

 

Totesin: "Niin, otamme äitiyspakkauksesn tälle ainoalle. Toista ei tule. Teimme kerralla täydellisen."

 

Eipä sitten vähään aikaan ehkä tarvii kuulla samaa mussutusta.

[Suzy_Moon]

Sellaiseen kysymykseen/kommenttiin kaipailtaisiin jotain nasevaa vastausta, että kun vauvauutiset jossain vaiheessa paljastetaan niin tietyiltä sukulaisilta tulee varmasti valitusta, kuinka me ollaan liian nuoria ja tyhmiä kun lapsi hankitaan. Siihen olisi siis kiva varautua jollain hyvällä vastauksella jo näin etukäteen

 

Ei tunnu oikein hyvältä idealta sanoa siihen mitään, että mutta kun sinun ikäisenäsi olisi jo liian myöhäistä.. Kaikki ne kuitenkin on ihan "oikeanikäisenä" lapsensa hankkinut.

Voisi ehkä todeta, että kun aloittaa nuorena, niin ehtii enemmän

 

- Ajattelimme että nelikymppisenä olisi kiva kun on aikuiset lapset, yhteistä aikaa ja vielä jaksaa harrastaa ja matkustaa ja vaikka mitä.

 

- Nuorena jaksaa temmeltää lasten kanssa ja synytyksestäkin palautuu paremmin, joten miksi ei.

 

- Tämä on meidän suurin haaveemme, joten ajattelimme aloittaa siitä. Olisi ikävä huomata, että siltä meni aika ohi.

 

- Lapset eivät tule aina heti tilauksesta, ja me halusimme olla varmoja, että emme jää ilman.

 

- Näköjään sitä voi olla vanhanakin tyhmä, kun tuollaisia laukoo.

 

- Tämä on meidän valinta, emme ole tuputtamassa sitä muille.

 

- Mitenkäs tuo teidän uusi auto/ koiran hankinta/ talon myynti/ työpaikan vaihto, eikö se nyt ollut vähän harkitsematonta ja sattunut huonoon aikaan?

 

- Oletkos ajatellut käydä kampaajalla lähiaikoina? Ovat vähän tylsän ja elottoman näköiset tuollaisina noi sun hiukset.

 

Kunhan tavalla tai toisella teette selväksi, että itse tiedätte mitä tahdotte ja mitä teette, ja että pelkästä kohteliaisuudesta saatatte moisiin kommentteihin edes vastata. Mun mielestä keskustelun voisi katkaista tarvittaessa vaihtamalla aihetta ihan tylysti, jos utelu tai kommentointi jatkuu yhtään pidemmälle.

[Tuittunen]

- Näköjään sitä voi olla vanhanakin tyhmä, kun tuollaisia laukoo.

 

Ihan paras! Olisinpa minäkin keksinyt noin hyvän vastauksen!

[Tricky]

Nyt on pakko itsekin laittaa viestiä, odotan ensimmäistäni nyt rv 17+6.

 

Töissä kun asian paljastin, niin työkaveri ensimmäiseksi sitten kommentoi, että "No teillä ei sitten kauaa mennyt.". Tuijotin hetken huuli pyöreänä, ja totesin sitten, että "no kyllä meillä se vuosi tässä meni". Hemmetti, että jäi tympimään, että millä oikeudella ihmiset olettaa, ettei yritysta ja haaveilua ole ollut kauaa, vaan koska en ole sitä koko kaupungille julistanut? Meilläkin yksi keskenmeno takana ja todella epäsäännöllinen kierto, joten pelko mahdollisesta lapsettomuudesta ollut läsnä.

 

No, samainen työkaveri päätti muutama viikko lisätä sitten möläyttelylistaansa. Sanoi, että "Katselin tuossa, että oletko sä vähän levinnyt?"

"Joo, onhan tätä mahaa tässä tullut", sanoin ja taputtelin samalla mahaani.

"Joo, ja sun reidet on levinnyt."

 

Tähän en sitten saanut kommentoitua enää mitään, olin niin tyrmistynyt. Painoa tullut lisää kolme kiloa, ja mielestäni en näytä pahasti levinneeltä (ja helvetti vieköön, mä olen raskaana, eikö tässä nyt saa vähän levitäkin!), mitä nyt rinnat kasvaneet ja mahaa tullut. Muutenkin ärsyttää ihmisten painon kommentoiminen, itse entinen syömishäiriöinen, ja pakko myöntää, että tuli reisiä sen jälkeen pari päivää surtua... Nyt jo lähinnä naurattaa, reidet paisukoon vaikka viisinkertaisksi, kunhan sen vauvan elävänä saisi syliin.

[qwee]

Onpas Trickyn työkaverilta tullut inhottavia kommentteja! Ärsyynnyin ihan sun puolesta

Mukavaa odotusta Sinulle ja tsemppiä työkaverin kanssa..

[milka]

No, samainen työkaveri päätti muutama viikko lisätä sitten möläyttelylistaansa. Sanoi, että "Katselin tuossa, että oletko sä vähän levinnyt?"

"Joo, onhan tätä mahaa tässä tullut", sanoin ja taputtelin samalla mahaani.

"Joo, ja sun reidet on levinnyt."

 

Tähän en sitten saanut kommentoitua enää mitään, olin niin tyrmistynyt.

 

Aika paha heitto duunikaverilta.

Vastaheittovinkki: Oletpa sä tarkkaan mun reisiä katsellut...

 

* *

 

Olen omia vauvojani kantanut paljon kantoliinassa, ja jokaisen kolmen kohdalla on joku (vanhempi) ihminen tullut huolestuneena kyselemään, että saako se yhtään ilmaa tuolla sykkyrällä. Kolmannen kanssa kun tämä kysymys kysyttiin, olin jo harjoitellut tilannetta ja vastasinkin, että "kyllä se saa, ei tämä liina mitään muovia ole vaan ihan vain kangasta". Setä oli siinä vaiheessa riittävän suurisilmäisen näköinen, etten mennyt lisäämään, että "ja kovasti me ollaan näitä yritetty tänne sykkyrään tukehduttaa, mutta sitkeitä ovat, penteleet". Mulla oli kaksi vanhempaa lasta siinä mukana, ja niihin olisin kädelläni viitannut, jos olisin tuon vielä sanonut

[yell]

^ nauroin ääneen!

 

Omalla kohdalla ärsyttävin kommentti on tullut omalta isältäni.

 

"Ja sitten ei mitään tuttelia kun imetetään vaan, lapsen pitää saada tissiä aina kun se sitä haluaa! Minä se vielä kolmivuotiaanakin sanoin äitille että laita valot kiinni ja anna tissi."

 

Hmm. Ja tässähän tuli taas tämä ihana "kyllä sitä ennen vanhaan"-fiilis

Onneksi nykyään ei tarvitse rinnat verillä imettää jos maitoa ei vaan tule, kun on niitä "kaikenmaailman korvikkeita"

[Taateli]

Ihan alkuun vastailin kysymykseen "Millois teille tulee lapsia?" ympäripyöreästi "Katellaas nyt, sitten kun on aika". Yritys oli silloin siis jo alkanut. Noh, sitten tuli eka keskenmeno rv 13, jonka jälkeen vastailin sitten jo varovaisemmin ja hieman herkkiksenä "eiköhän niitä jossain vaiheessa". Noh, sitten taas seuraavan keskenmenon jälkeen vastasin kylmästi "Otettais jos annettais, mutta kun ei anneta!". Eipä ole ihmiset kyselleet sen jälkeen... (ja kolmas yritys tuotti sitten tulosta , ei tarttenut enää vastailla tyhmiin kysymyksiin, kun kukaan ei uskaltanut pitkään aikaan kysyä asiasta.)

[Vellamo]

Meillä ei ole autoa, kun emme sitä mielestämme tarvitse ja asumme kerrostalossa kolmiossa melkein kaupungin keskustassa.

 

Kerroin vähän aikaa sitten yhdelle työkaverille, että meille on tulossa vauva. Tähän työkaveri ensinmäisenä totesi, että nythän teidän on sitten pakko hankkia auto ja muuttaa sivummalle isompaan asuntoon.

 

En osannut sanoa tähän yhtään mitään, kun ollaan oltu tilanteseemme ihan tyytyväisiä. Ja miks ihmeessä meidän pitäsi nyt muuttaa tai hankkia auto, eikai se vauva osaa niitä vaatia?