Sign in to follow this  
Followers 0
Vilmasvaan

Taas kotihoidontuesta...

186 posts in this topic

Virpi se taa provoilee oikein olan takaa: www.hs.fi/elama/Äidin+paikka+on+töissä/

 

Joskus tuntuu, että olisikin helpompi, jos koko kotihoidontuki poistettaisiin. Vältyttäisiin ainakin näiltä kotiäitiä syyllistäviltä jutuilta, joissa kotihoidontuen suuruutta paisutellaan ja annetaan ymmärtää, että se olisi merkittäväkin summa yhteiskunnalle. Ei se nyt niin iso ole, etteikö meidän perhe ainakin tekisi omat vapaat valintansa lastenhoidon osalta kuten tähänkin asti. Tuella tai ilman tukea.

 

Mua ihmetyttää se jyrkkä muutos, joka ilmapiirissä ja asenteissa on tapahtunut. Omat isoäitini olivat molemmat kotiäitejä ja -rouvia (siis sekä ennen lasten syntymää että heidän jo aikuistuttuaankin). Ei sitä silloin pidetty laiskotteluna, vaan se oli ihan normaalia ja ilmeisesti kätevää kotirouvaa jopa arvostettiin. Mitä tässä välissä on tapahtunut?

 

Nyt kun on trendinä pitää kotiäitiyttä turhana lorvailuna ja velttoiluna, ja kotiäitejä työtä vieroksuvina laiskottelijoina, miltäköhän tuntuu esim. molemmista isoäideistäni ja muista kaltaisistaan, jotka ovat olleet käytännössä koko aikuisikänsä kotiäiteinä ja -rouvina? Eiväthän he siitä tietenkään tukia saaneet (paitsi puolisoltaan), mutta se ei ole koko pointti, vaan kotityön halventaminen ja väheksyminen. Omat isoäitini ovat olleet oikein ylpeitä omasta osastaan, kumpikin kasvattanut kolme lasta ja huolehtinut kodista, perheen yhteisistä aterioista, vaatehuollosta yms, eivätkä he älynneet pitää itseään laiskoina työn vieroksujina. Kyllä nykyinen keskustelu mahtaa hämmentää heitä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

"Käytetyin kotihoitoperustelu on tietysti myyttis-marttyyrinen "lapsen etu". Jostakin ufon tuomana meille on vakiintunut täysin perusteeton käsitys siitä, että "lapsen etu" on lähes aina olla äidin kanssa kotona."

 

Ufon tuomana, just joo. Luulisi nyt järjenkin sanovan, että 9kk ikäisen vauvan on parempi kotona vanhemman kanssa kuin vieraiden ihmisten hoidettavana vieraassa paikassa. Leikki-ikäiset on asia erikseen, heille päiväkodista tuskin on haittaa, mutta 9kk ikäinen on vielä ihan vauva. Meidän molemmilla lapsilla oli tuossa iässä vielä pahin eroahdistusvaihe. Mun mielestä olisi ollut yksinkertaisesti julmaa (siis meidän lasten kohdalla) siinä vaiheessa viedä lapset kodin ulkopuolelle hoitoon.

 

Joillekin hoitoonmeno saattaa tietysti sopiakin, ja hoitomuotoja on erilaisia, jotkut saavat lapset esim. isovanhemmille hoitoon.

 

Itse olen palaamassa töihin nyt ensi tammikuussa oltuani reilut kolme vuotta kotona. Kuopus on silloin vasta 1v3kk, ja kyllä mua surettaa jättää niin pieni hoitoon :( Taloudellinen tilanne vaan pakottaa töihin, voin kertoa Kataiselle ja Virpi Salmelle, että ei se kotihoidontuki kovin pitkälle riitä.

 

Päiväkodin johtaja sanoi mulle puhelimessa, kun puhuttiin hoidonaloituksesta että "teidän poika on vielä niin pieni, kyllä minä suosittelisin pitämään vielä kotona jos vaan on mahdollista". Vaan eipä ole ei.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minua taas ihmetyttää näissä puheenvuoroissa se, etteivät äitejä nopeammin takaisin työelämään patistelevat ollenkaan ota kantaa päivähoidosta aiheutuviin kuluihin kunnalle. Kun palaan ensi kesänä/syksynä töihin ja lapsemme (silloin n. 4 v. ja 1 v.) menevät kokopäivähoitoon, maksaa se kotikunnallemme yksityisen hoidon tukena ja kuntalisänä yli 1.100 €/kk, melkein puolet bruttopalkastani siis (ja itse maksamme hoitomaksuja n. 700 €/kk)! Jos lapset vielä kaiken lisäksi menisivät kunnalliseen päiväkotiin, maksaisi heidän hoitonsa kunnalle jopa 1.500 €/kk, koska silloin emme maksaisi maksukaton vuoksi itse niin suurta osuutta todellisista hoitokustannuksista.

 

Jos siis on tarkoituksena saada naiset kotoa töihin maksamaan veroeuroja ja lisäämään julkisen talouden tuloja, halutaanko myös kunnallinen (tai kuntien tukema yksityinen) päivähoito lakkauttaa kokonaan ja laittaa perheet maksamaan päivähoidosta todellisten kustannusten mukaan? Koska muussa tapauksessahan alle kouluikäisten lasten kummankin vanhemman työssäkäynti itse asiassa vain lisää julkisen talouden menoja.

 

---

 

Lisäyksenä vielä, että ymmärtääkseni kotihoidon tuki on alkujaan suunniteltu kannustimeksi pitää lapset poissa ylikuormitetusta päivähoidosta, ei niinkään kannustimeksi äidille tai isälle hoitaa näitä kotona, sillä kotihoidon tuen hoitorahaahan on mahdollista saada silloinkin, kun joku muu kuin isä tai äiti hoitaa lapsia eikä näillä ole kunnallista päivähoitopaikkaa.

Edited by rouva Tossavainen

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Nimenomaan näin, juuri näitä samoja asioita ihmettelen minäkin.

 

Mua ärsyttää eniten EK:n ehdotuksessa rajoittaa kotihoidontukea tämä jokseenkin holhoava asenne siitä, että naisrukat pitää patistella mahdollisimman pian takaisin töihin, kun ne eivät itse omaa parastaan ymmärrä. :girl_sigh:

 

Jos taas päivähoidon subventointi lopetettaisiin kokonaan (lienee aika etäinen mahdollisuus), niin sittenhän ne naiset jäisivät laumoina kotiin - aika harvan varmaan kuitenkaan kannattaa maksaa 1000 € kuussa lapsen hoitopaikasta.

 

Ja mähän en edes henkilökohtaisesti ole mikään kotihoidon kiihkeä kannattaja, mä uskon ennemminkin tähän pohjoismaiseen 1-vuotiaana sosiaalisia taitoja hankkimaan -ajatteluun. Mun mielestä on vaan kuntataloudn kannalta kestämätöntä ajatella, että kaikki alle 3-vuotiaat olisi hoidossa ja siksi toisekseen mua ottaa niin paljon aivoon tuo holhoava sävy, kuinka yhteiskunnan pitää kepillä paukuttaa naiset takaisin töihin, kun ne ei ymmärrä omaa parastaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä en ole tätä koko keskustelua nyt niin tarkkaan seurannut koska se ei itseä onneksi koske, mutta sen mitä Kataisen juttuja olen kuunnellut, ymmärsin että hän halusi vain tarjota vaihtoehdon näiden "lapsi 9-kuisena hoitoon tai lapsi kolme vuotta vain kotona" rinnalle? Mun mielestä osa-aikatyö on pienten lasten äideille erinomainen vaihtoehto, toki en kannata töihin pakottamista.

 

Tämä Virpi mikälie nyt taas halunnee vain soittaa suutaan että pääsee otsikoihin, en jaksaisi noin tökeröistä jutuista ottaa itseeni ollenkaan. Tuskin hänkään ilmeisesti friikkutoimittajana on kovin hirveillä summilla valtiota tukenut ja kovin monen äidin kotona velttoilua kustantanut.

 

Suomen systeemi ei munkaan mielestä ole kovin hyvä, en toki tiedä onko se sitten missään absoluuttisesti parempi. Ongelmana ovat mielestäni ne hurjan pitkät työpäivät, mun mielestä 10-tuntiset hoitopäivät ovat 3-vuotiaalle ihan yhtä huono juttu kuin 9-kuiselle. Harvalla vain on mahdollisuutta osa-aikatyöhön.

 

Omassa kotimaassani kaikki lapset menevät 3-vuotiaana päiväkotiin (aikaisemminkin pääsee jos äidin on pakko mennä töihin, mutta nuorempien hoito on kallista eli silloin pitää olla hyvä palkka) mutta vain puoleksi päiväksi. Äidit ovat joko kotona (mitään yhteiskunnan tukia ei saa lapsen täytettyä vuoden, tosin elinkustannuksetkin ovat täällä pienemmät) tai osa-aikatyössä, en tunne ainoatakaan äitiä joka tekisi täyttä työpäivää vaikka lapset olisivat jo isompiakin. Joo tämä ehkä aiheuttaa eriarvoisuutta työelämässä, mutta eipä Suomessakaan taideta palkkauksen ym. osalta ihan tasa-arvoisessa asemassa olla. Toisaalta täällä sitten taas pyritään juuri nyt mahdollistamaan äideille pidemmät työpäivät päivähoito- ja koulu-uudistusten avulla, mutta ketään ei ole vielä julkisesti oltu töihin patistamassa. Itse en haluaisi tehdä täyttä työpäivää kun lapset ovat pieniä, tai edes heidän ollessa vielä alakoululaisiakaan. Meillä tosin on vähän erilainen tilanne koska teen töitä kotona ja voin jakaa ne pitkin päivää aika vapaasti, joten henkilökohtaisesti mulla ei ole tämän asian kanssa nyt mitään ongelmia. Olen tehnyt aiemmin myös osa-aikatyötä lasten hoitopäivän (4,5 tuntia) verran ja sekin onnistui ihan hyvin.

 

Mutta siis kyllä mä miettisin omien lasteni ja perheeni hyvinvointia ennen kuin yhteiskunnallista velvoitetta, saati jonkun provosoivan tädin kirjoitelmia :P Mutta ei se nykyinen systeemikään välttämättä paras mahdollinen ole.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mitä tohon Kataisen aiempaan kommentiin tulee, niin joo, mun mielestä sitä on vähän vääristelty tai tulkittu (tahallaan?) väärin. Osa-aikatyö olisi varmasti houkutteleva vaihtoehto monelle pienten lasten äidille. Mutta mun ymmärtääkseni Katainen menee siinä vähän metsään, että osa-aikatyön lisääminen aloitetaan perhe-elämän tukia tarkastelemalla. Koska mun ymmärrykseni mukaan kysymys on usein siitä, että työnantaja on vastahankaan osa-aikatyön tullessa ajankohtaiseksi. Että ehkä sen Kataisen kannattaisi suunnata katseensa niihin kavereihinsa EK:ssa ennemmin kuin ryhtyä vaan karsimaan etuuksia.

 

Mitä noihin pienten pitkiin hoitopäiviin tulee, niin vaihtelee varmasti aika paljon. Mä olen pari kertaa hakenut oman lapseni tarhasta vasta lähempänä klo 16, ja joka kerta siellä on ollut ryhmästä enää ihan pari lasta jäljellä. Mun kokemuksen mukaan ehdoton enemmistö vanhemmista porrastaa omat työnsä niin, että toinen vie ja toinen hakee, etttei lapsen hoitopäivä veny älyttömyyksiin. Tietysti tämä ei ole aina mahdollista, mutta uskoisin, että 10-tuntiset hoitopäivät ei ole mitenkään kamalan yleisiä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Musta taas tuntuu siltä, että Katainen peräänkuulutti nimenomaan järkeviä osa-aikatyöpaikkoja yhteiskuntaan, eikä niinkään kotihoidontuen lakkauttamista. Minusta tuo on ihan kannatettava idea, mutta miten sen toteuttaisi?

 

Mua huvitti tuo Niemen kirjoitus. Vaikka kyseessä olikin provosoiva kirjoitus, en pitäisi sitä huonona. Tyylilajiin kuuluu tietty sarkasmi valitsevaa ajattelumallia kohtaan.

 

Jännä näissä päivähoitokeskusteluissa on se, että ne jakaa mielipiteitä tosi jyrkästi. Jos ulkopuolelta ei voi tulla sanomaan, miten kannattaisi ko. perheen elää, niin miksi sitten toisten tekemiä vaihtoehtoja pitää ruveta kritisoimaan?

Miten sitten niissä muissa maissa lapset selviävät päivähoidosta ja esim. Ranskassa päivähoitopaikoista suorastaan tapellaan? Miksi päivähoito on hyvä asia Ranskassa, mutta huono asia Suomessa?

Share this post


Link to post
Share on other sites
Tämä Virpi mikälie nyt taas halunnee vain soittaa suutaan että pääsee otsikoihin, en jaksaisi noin tökeröistä jutuista ottaa itseeni ollenkaan. Tuskin hänkään ilmeisesti friikkutoimittajana on kovin hirveillä summilla valtiota tukenut ja kovin monen äidin kotona velttoilua kustantanut.

 

Tästä tulikin vielä mieleeni, että itsehän palaan töihin kuopuksen ollessa 1-vuotias (olin lasten välissäkin töissä) ihan siksi, ettei kotona todellakaan pääse velttoilemaan, aina riittää siivottavaa, pyykättävää ja ruoanlaittoa sekä jomman kumman lapsen tarpeisiin vastaamista. Töissä pääsen sekä henkisesti että fyysisesti paljon helpommalla ja kotikin pysyy siistimpänä, kun siellä ei arkipäivisin olla. :lol: Kuntatalouden kannalta on tosiaankin hyvä, jos mahdollisimman moni nainen/mies pystyy taloudellisista syistä ja omasta halustaan hoitamaan lapsensa 3-vuotiaaksi kotona, mutta minusta ei vain ole kotiäidiksi.

 

Enemmistöllä kotihoidon tuella enimmäisajan kotona olevista äideistä tuskin muuten on työpaikkaa, johon palata.

Edited by rouva Tossavainen

Share this post


Link to post
Share on other sites

Enemmistöllä kotihoidon tuella enimmäisajan kotona olevista äideistä tuskin muuten on työpaikkaa, johon palata.

Tätä mä olen miettinyt myös. Itse en tunne henk. koht. ketään vanhempaa, joka olisi ollut maksimiajan hoitovapaalla ja hänellä olisi ollut vakituinen työpaikka. Omassa ystävä- ja tuttavapiirissä yleisintä on töihinmeno silloin kun lapsi on 1-2-vuotias ja heistäkin ihan vain muutama on ollut kotona 2-vuoteen asti. Oman työn puolesta taas olen tekemisissä paljon ihmisten kanssa, jotka hoitavat lasta 3-vuotiaaksi ja he ovat kaikki pitkäaikaistyöttömiä minimituilla eläviä ja en usko, että valtiolle tulee mitenkään paljon halvemmaksi se, että nämä ihmiset siirtyisivät kotihoidontuelta työmarkkinatuelle ja lapset menisivät kokopäivähoitoon. Olisi mielenkiintoista nähdä näistä tilastoja.

 

Mutta itse kolumniin..ärsytti kirjoittajan kotiäitejä väheksyvä asenne. Kotona oleminen lasten kanssa on tosiaan varsinaista chillailua :girl_mad:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kotiäitejä väheksyvä asenne ärsytti muakin. Ihan niinkuin minimirahalla kotona oleminen olisi aina muutenkin pakon sanelema juttu.

 

Täytyy kyllä sen verran kommentoida, että mä taas tunnen aika montakin pitkään, muttei maksimiajan kotona hoitovapaalla olleita, joilla on vakituinen työpaikka odottamassa. Itsekin kuulun niihin äiteihin, joilla on vakituinen työ ja silti aion olla tokasta kotona kunnes hän täyttää kolme (nyt olin esikoisesta kotona ennen tokan äitiysloman alkua putkeen reilut 1 v 10 kk). Ja ihme kyllä tästä, täysin omasta ja pitkään suunnitellusta kotonaolosta on jo tähän mennessä kuullut lähinnä vain negatiivisia kommentteja tutuilta ja tuntemattomammiltakin, vaikka itselläni on vielä niin hyvä tilanne, että oma ammatti mahdollistaa koska vaan keikkatöiden tekemisen kotona olemisen lomassa ja vieläpä ihan omallakin työpaikalla.

Edited by Ravenna

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ja ihme kyllä tästä, täysin omasta ja pitkään suunnitellusta kotonaolosta on jo tähän mennessä kuullut lähinnä vain negatiivisia kommentteja tutuilta ja tuntemattomammiltakin

 

Tässähän se onkin: koko yhteiskuntaan on saatu istutettua se asenne, että ansiotyö on ihmisen arvon mitta ja työssä oleminen pitää nostaa arvojärjestyksessä kaikkein korkeimmalle. On ihan hirveää, miten tämä kansa on saatu nokkimaan toinen toisiaan, vaikka se ei toden totta ole naapurilta pois jos joku haluaa säästää alle kolmevuotiaansa niin kutsutulta varhaiskasvatukselta eli täpötäysiltä päiväkotiryhmiltä, joissa ehditään nippanappa lasten perustarpeista huolehtia ja loppu meneekin sitten elintilasta taistelemiseen. Suututtaa niin hirveästi tämä hirveän vihamielinen ilmapiiri ja se, että taloudesta on tehty kaiken mitta. Aivan kuin ihmisen pitäisi elää elämänsä kansantaloutta varten eikä niin että se kansantalous on ihmisiä varten. Okei, säästää pitää mutta miksi ihmeessä ei ansiotuloverotukseen voida koskea? Miksei pääomatuloja voisi verottaa progressiivisesti?

 

On sitä paitsi jotenkin omituista vedota tasa-arvoon ja naisten oikeuksiin, kun minusta tasa-arvoa on se, että tuetaan ihmisten mahdollisuutta valita pienille lapsille kotihoito tulotasosta riippumatta. Entä miksi tasa-arvoa olisi se, että kaikki tekevät päivälleen samanpituisen työuran, kun kaikille se ura ei ole yhtä tärkeä? Kokoomuskin niin mielellään puhuu "mahdollisuuksien tasa-arvosta", mutta tämähän ei viittaa muuhun kuin suuryritysten mahdollisuuteen välttyä verotukselta. Kokoomus on aina ollut omistavan luokan puolue, ja nyt tämän omistavan luokan ideologia on saatu levitettyä kaikkialle niin ettei kukaan kykene kyseenalaistamaan sitä. Miettikää sitä, että varakkailla perheillä on aina mahdollisuus valita kotihoito, joten kotihoidontuen heikentäminen on nimenomaan pienituloisten valinnanvapauden kaventamista ja siksi aivan sitä samaa yhteiskunnan eriarvoistamista kuin kaikki muukin nykyinen oikeistolainen talouspolitiikka.

 

Sitä paitsi useimmilla äideillä on kuitenkin aikomus palata sinne työelämään, joten on se nyt hitonmoista ajojahtia nyysätä jotain muutamaa vuotta siellä uran keskellä. Työttömyys kasvaa koko ajan eikä parempaa näy, joten on se nyt ihan naurettavaa väittää, että nyt sitten kotiäitien saamisella töihin tämä kansantalous jotenkin vahvistuisi.

 

Kylläpä *tuttaa. Tämä on kylmä ja kova yhteiskunta nykyään. Aamen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Paljonko tuo kotihoidontuki oikein on? Olen käsittänyt ettei juuri mitään.

Itselläni on tällä hetkellä 4 työkaveria jäänyt kotiin niin pitkäksi aikaa kuin mahdollista, yksi on raskaana ja meinaa sen 3 vuotta olla, itselläni (sitten joskus) tarkoitus olla mahd. pitkään pois. Kaikilla siis vakituiset työt. Kaksi työkaveria on joutunut tulla takaisin jo aiemmin, mutta vain taloudellisista syistä, ei omasta halusta.

Onhan siinä se kääntöpuoli, että niin kauan kuin äiti on pois työmaailmasta lasten kanssa kotona, työllistää se siksi aikaa jonkun toisen, mahdollisesti pitkäksikin aikaa (joka mahdollisesti tulisi työttömänä vielä kalliimmaksi työttömyyskorvauksineen).

Mielestäni jokaisella pitäisi olla mahdollisuus itse päättää siitä miten kauan on kotona, ilman että se päätös pitäisi tehdä talouden puitteissa gtai että päätös tulisi joltain julkiselta taholta.

 

*Kävin katsomassa paljon tuo kotihoidontuki on ja sehän on vähemmän kuin työttömänä saisi kelan korvausta, saati sitten jos olisi ansiosidonnaisella! No ei vaikuta silti haluuni pysy mahdollisimman pitkään itse kotona (sitten joskus).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Miten sitten niissä muissa maissa lapset selviävät päivähoidosta ja esim. Ranskassa päivähoitopaikoista suorastaan tapellaan? Miksi päivähoito on hyvä asia Ranskassa, mutta huono asia Suomessa?

 

Tätä minä olen miettinyt monta kertaa! Miksi joissakin muissa maissa äidit palaavat työelämään heti lapsen synnyttyä ja laittavat lapset hoitoon ja silti niistä lapsista tulee iha tasapainoisia ihmisiä. Suomessa taas ajatellaan että jos lapsi laitetaan päivähoitoon pienenä on hänen lapsuutensa ollut huono, koska hän ei ole saanut olla kolmea vuotta kotona vanhempien kanssa.

 

Pahoittelut OT!

Share this post


Link to post
Share on other sites

siksi aivan sitä samaa yhteiskunnan eriarvoistamista kuin kaikki muukin nykyinen oikeistolainen talouspolitiikka.

 

 

Tähän oli pakko tarttua. Oma mielipiteeni on, että jokaikinen Suomen kolmesta suurimmasta puolueesta harjoittaa ihan samaa politiikkaa. Ei kokoomus ole sen oikeistolaisempi tai demarit vasemmistolaisempi. Demarit ovat poistaneet varallisuusveron ja Kokoomus oli kannustamassa matalapalkkaisten naisten tuporatkaisua. Väitän, että Suomen oikeistolaisin politikko on Paavo Lipponen, joka ei ole Kokoomuksen jäsen. Entäpä Ahtisaari? -_-

Suomen oikeistolaisinkaan politiikka ei ole mitään verrattuna oikeistolaisuuteen. Ehkä joskus tulevaisuudessa, mutta ei nyt.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä oon asunut joitain vuosia Keski-Euroopassa ja myös toisella puolella palloa, maissa joissa varsinaista kotihoidontukea ei tunneta, mutta käytännössä vastaavan kaltaisia tukia on, verohelpotuksia yms, eli lapsiperheitä kyllä tuetaan ja sillä mahdollistetaan lasten hoito kotona. Omia huomioitani näistä maista: varsinkin varakkaampien perheiden äidit ovat usein pitkäänkin kotona lasten kanssa (ja vielä lasten mentyä kouluunkin!), ja myös lyhennetty työpäivä tai -viikko on melko yleinen vielä ihan kouluikäistenkin äideillä. Äidit vievät lapsia erilaisiin kerhoihin ja lastentarhoihin muutamaksi tunniksi kerrallaan, muutamana päivänä viikossa, mutta omassa tuttavapiirissä yksikään pikkulapsi ei ole kokonaista työpäivää päiväkodissa viitenä päivänä viikossa, päin vastoin, sitä pidettäisiin melkein lastensuojelurikoksena. Toki erityisen tukalassa taloudellisessa tilanteessa olevilla perheillä ei ole juuri vaihtoehtoja. Koulunkäynti aloitetaan sit suomalaista aiemmin, mutta tällöinkin siis moni äiti käy töissä korkeintaan puolipäiväisesti, että ehtii hyvin hakea lapsen koulusta ja viettää loppuiltapäivän lapsen kanssa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Mutta miksi Suomessa osapäivätyö on niin vaikeasti järjestettävissä ja harvinaista? Eihän se nyt kotihoidon tuesta johdu? Mä näkisin sen johtuvan ensisijaisesti siitä, että pyrkimyksenä on nimenomaan ollut naisten tasa-arvoisuus työmarkkinoilla, ettei työt olisi siis tuolla lailla jakautuneet kahtia niin, että nainen "saa" tehdä puolta päivää, kun mies tuo leivän pöytään.

 

muoks. Mä haluaisin kyllä vielä sanoa, että vähän vastustan sitäkin, kuinka paljon päivähoitoa aina haukutaan. Tiedän, että tilanne on monin paikoin ongelmallinen, mutta en yhtään pidä siitä yleistyksestä, että kaikki päivähoito on elintilasta taistelua, jossa on aikaa just ja just perustarpeista huolehtimiseen. Musta sekin on tarpeetonta mustamaalausta.

Edited by avena

Share this post


Link to post
Share on other sites

Miten sitten niissä muissa maissa lapset selviävät päivähoidosta ja esim. Ranskassa päivähoitopaikoista suorastaan tapellaan? Miksi päivähoito on hyvä asia Ranskassa, mutta huono asia Suomessa?

 

Tätä minä olen miettinyt monta kertaa! Miksi joissakin muissa maissa äidit palaavat työelämään heti lapsen synnyttyä ja laittavat lapset hoitoon ja silti niistä lapsista tulee iha tasapainoisia ihmisiä. Suomessa taas ajatellaan että jos lapsi laitetaan päivähoitoon pienenä on hänen lapsuutensa ollut huono, koska hän ei ole saanut olla kolmea vuotta kotona vanhempien kanssa.

 

Pahoittelut OT!

 

No se osa-aikaisuus. En usko, että Suomessakaan pidetään kovin haitallisena sitä, jos lapsi on 4 tuntia päivässä hoidossa järkevän kokoisessa ryhmässä missä hoitajia on tarpeeksi?

 

Mutta kyllähän sen nyt ilman kummempaa psykologinkoulutusta tajuaa, että jos lapsi (etenkin kovin pieni) on 8-10 tuntia joka ikinen arkipäivä isossa ryhmässä, jossa hoitajat eivät ehdi solmia kengännauhoja tai edes vahtimaan että lapset eivät karkaa, ei se pidemmän päälle varmaan lapsen kehitystä juuri edistä. Ja luulenpa, että jos vanhemmat ovat molemmat kokopäivätyössä, ei silloin viikonloppuisinkaan ole aina aikaa lapsille...? Ainakaan jos haluaa harrastaa tai tavata joskus ystäviäkin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sitten on tosielämän tapauksia, joissa töissäkäynti + päiväkoti-yhdistelmä ei vain yksinkertaisesti onnistu. Meidän 1-vuotiaalle ainoa vapaa päiväkotipaikka löytyisi toiselta puolelta kaupunkia, n. 20 km meiltä eri suuntaan kuin mun ja miehen työpaikat. Tähän asti meillä on selvitty mainiosti ilman omaa autoa, mutta nämä päiväkoti+työmatkat edellyttäisivät ehdottomasti oman auton hankkimista, ja sittenkin olisi tosi tiukassa, että pystyisimme sumplimaan työmme niin, että päiväkotiin vienti ja sieltä haku onnistuisivat, ja välissä ehtisi tehdä normipituisen työpäivän. Ja aika tuskaista se ruuhkassa istuminen on omassa autossakin. Tosin meillä ei ole varaa hankkia autoa, joten mun töihinpaluu on toistaiseksi pantu jäihin. Jos ja kun kaupungissa ei yksinkertaisesti ole tarjolla 1-vuotiaille päivähoitopaikkoja, niin vaihtoehdot ovat vähissä, eikä siinä kotihoidontuen muutoksilla ole mitään vaikutusta asiaan. Eli ennen kuin aletaan kepillä tyrkkiä äitejä töihin, pitäisi varmistaa vähintäänkin hoitopaikkojen saatavuus.

 

Sinänsä en tajua miksi tästä aiheesta on noussut niin älytön haloo, kun kyse on kuitenkin aika marginaalisesta asiasta, ja näistä äideistä suurin osa tuskin on mitään työn vieroksujia, vaan ilolla ja innolla palaamassa töihin, kunhan perhetilanne sen sallii. Työn vieroksujat pysyvät työn vieroksujina ihan kotihoidontuesta riippumatta. Henk.koht. palaisin mielelläni töihin, ja koen sen monella tapaa kevyempänä ja helpompana kuin tän kotona "chillailun". Töissä saa pitää lounastauon ja juoda kaffensa ihan rauhassa, puhumattakaan siitä ylellisyydestä, että pääsee käymään vessassa yksin. Ja mullahan on vain yksi lapsi, kaverillani on 3 alle 3-vuotiasta, joten hän todellakin odottaa innolla pääsyä kotoa takaisin töihin hengähtämään. Jos vaan löytäis hoitopaikat lapsilleen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Miten sitten niissä muissa maissa lapset selviävät päivähoidosta ja esim. Ranskassa päivähoitopaikoista suorastaan tapellaan? Miksi päivähoito on hyvä asia Ranskassa, mutta huono asia Suomessa?

 

Tätä minä olen miettinyt monta kertaa! Miksi joissakin muissa maissa äidit palaavat työelämään heti lapsen synnyttyä ja laittavat lapset hoitoon ja silti niistä lapsista tulee iha tasapainoisia ihmisiä. Suomessa taas ajatellaan että jos lapsi laitetaan päivähoitoon pienenä on hänen lapsuutensa ollut huono, koska hän ei ole saanut olla kolmea vuotta kotona vanhempien kanssa.

 

Pahoittelut OT!

 

No se osa-aikaisuus. En usko, että Suomessakaan pidetään kovin haitallisena sitä, jos lapsi on 4 tuntia päivässä hoidossa järkevän kokoisessa ryhmässä missä hoitajia on tarpeeksi?

 

Mutta kyllähän sen nyt ilman kummempaa psykologinkoulutusta tajuaa, että jos lapsi (etenkin kovin pieni) on 8-10 tuntia joka ikinen arkipäivä isossa ryhmässä, jossa hoitajat eivät ehdi solmia kengännauhoja tai edes vahtimaan että lapset eivät karkaa, ei se pidemmän päälle varmaan lapsen kehitystä juuri edistä. Ja luulenpa, että jos vanhemmat ovat molemmat kokopäivätyössä, ei silloin viikonloppuisinkaan ole aina aikaa lapsille...? Ainakaan jos haluaa harrastaa tai tavata joskus ystäviäkin.

Kommentti ei ole osoitettu sinulle!

Esim. juuri Ranskassa päivähoito on auki 7-18, 5 päivää viikossa. Ja äidit taistelevat noista paikoista JA vievät lapsia sinne, vaikka olisivat itse kotona JA siellä ryhmäkoot eivät ole 3 lasta.

Sieltä tulee kuitenkin kunnon kansalaisia, jotka maistelevat eri ruokia, osaavat käyttäytyä ja nukkuvat täysiä öitä 2-3kk ikäisestä alkaen.

http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9522341487

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla aina näissä keskusteluissa iskee hermoon se, että aina kun mennään tähän aiheeseen, muttuu elämä mustavalkoiseksi. Eli on vain hyvä ja paha, ei välimuotoja. Eli jos laitat lapset hoitoon, ne on kurjissa oloissa kymmentuntisia päiviä ja kärsii. Vastineena onnellinen kotihoito, jossa kaikki on vain ihanaa idylliä. Kuitenkin kaikki tietää, että eihän se näin ole. Osa-aikaisuus toimii meillä ainakin hienosti, ja lapset menee vuodenvaihteessa kivaan kunnalliseen päiväkotiin kolmeksi päiväksi viikossa. Me vanhemmat jäädään molemmat nelipäiväiselle työviikolle, siihen meillä rahat riittää, kotihoitoon ei riittäisi. No, me toki ollaan onnellisessa asemassa, koska meillä on molemmilla vakituiset työpaikat, josta jäädä osa-aikaiseksi. Yritän siis sanoa, että kyllä niitä välimuotojakin on. Ei kovin paljon, mutta on kuitenkin.

 

Sitähän tässä peräänkuulutetaan, tässä kolumnissakin, vaihtoehtoja. Eli mä nään koko Virpi Salmen kolumnin tarkoituksen provota ihmisiä keskustelemaan ja ennen kaikkea vaatimaan vaihtoehtoja. Sitä osa-aikaisuuden mahdollistamista, lastenhoidon tasa-arvoisempaa jakoa vanhempien välille, uudistuksia kodinhoidontukijärjestelmään jne. jne. Ei kai kolumnia voi ottaa niin tosissaan, että ajattelee Salmen olevan oikeasti tuota mieltä? Mua ainakin naurattaa yleensä sen jutut, kun se sohaisee aina sinne, mistä varmasti saa eniten kuraa niskaan.

 

Toki mä olen sitä mieltä, että jokainen tekee ratkaisunsa omista lähtökohdistaan, ja se on hyvä. Mutta mä uskon kyllä, että on paljon kotiäitejä, jotka haluaisi olla töissä, jos vain olisi helpommin mahdollista sovitella elämää lapsilähtöisemmin. Siis niitä osa-aikaisuuksia, työaikajärjestelyitä yms. Ihan hyvä esimerkki olis jo päivähoitojen laskutuskäytännöt suhteessa hoitopäiviin. Osa-aikaisesti hoidossa oleva lapsi kun helposti joutuu maksamaan suhteessa ennemmän hoitopäivästään kun kokopäiväinen. Ja erityisen tärkeänä mä pitäisin tässäkin kysymyksessä isien roolia perheessä. Nytkin siis koko ajan puhutaan äideistä. Milloin me eletään sellaisessa maailmassa, jossa isällä on yhtä suuri oikeus (ja velvollisuus) järjestää elämäänsä perhelähtöisesti, kun äidillä? Minä kyllä niin toivoisin 6+6+6 - mallin toteutuvan, se toisi vaihtoehtoja perheen sisällä suunnitella kotonaoloa ja myös pidentäisi kotonaoloaikaa puoleentoista vuoteen. Tämän jälkeenkin voisi toki jäädä toinen vanhemmista kotiin, tai olla osa-aikaisesti töissä, tai kokoaikaisesti tai ihan miten kullekin oikealta tuntuu.

 

Ja vielä, vaikka mä tiedän, että mut lynkataan tästä: kaikki äidit ei ihan takulla jää kotiin pelkästään lapsen edun vuoksi. Kyllä siellä taustalla on joskus myös ihan puhtaasti haluttomuutta mennä töihin, syystä tai toisesta. Lapsen edulla se vaan on kotiin jääminen on helppo pyhittää. Tätä en siis kohdista keneenkään tämän foorumin kirjoittajiin henkilökohtaisesti, tunnen vain monenlaisia äitejä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Hyviä pointteja :) Ja todellakin asiasta pitää voida puhua ilman, että ensimmäiseksi vedetään lapsen etu -marttyyrinviittaa niskaan ja pihistään vaan, että "tulepa ite kokeilemaan, kuinka kivaa se chillailu on!"

 

Mun puheissa on ainakin puurot ja vellit sekaisin johtuen ihan siitäkin, että ajattelen tässä yhteydessä ehkä Salmea enemmänkin tuota EK:n lausuntoa, jossa ihan suoraan sanotaan, että kotihoidon tukea halutaan rajoittaa (EK lienee kuitenkin Salmea merkittävämpi yhteiskunnallinen vaikuttaja, ainakin toistaiseksi :lol: ). Tässä YLE:n uutisointi asiasta (mulla ei ole HS:n tunnareita). EK siis ajaa myös osittaista kotihoidon tukea (mitäköhän tuo mahtaa tarkoittaa?), mutta toisaalta EK:n pyrkimys on, että nyt kokoaikatyötä tekevät eivät "valu" osa-aikatyöhön. (Eli eipä tarkoitus ainakaan liene helpottaa koko perheen mahdollisuuksia joustaviin ratkaisuihin...)

 

Noista päiväkotien laskutuskäytännöistähän väläytellään aika usein tuntiperusteista laskutusta (jossain paikkakunnillahan tuo on jo voimassa), koska sen uskottaisiin "motivoivan" lyhyempiin hoitopäiviin. Omalla kohdalla kuulostaa uskomattomalta, mutta kai se sitten niin on.

Edited by avena

Share this post


Link to post
Share on other sites

siksi aivan sitä samaa yhteiskunnan eriarvoistamista kuin kaikki muukin nykyinen oikeistolainen talouspolitiikka.

Tähän oli pakko tarttua. Oma mielipiteeni on, että jokaikinen Suomen kolmesta suurimmasta puolueesta harjoittaa ihan samaa politiikkaa. Ei kokoomus ole sen oikeistolaisempi tai demarit vasemmistolaisempi.

 

Kyllä, demarit ovatkin olleet oikeistolaisempia kuin monet oikeistolaiset itse. Melkeinpä koko puoluekenttä on enemmän tai vähemmän saman ideologian pauloissa, eikä se rajoitu pelkästään Suomeen. Tämä yksi suurisuisimmista kotihoidon tuomitsijoista, Ruotsista pois ajettu Juhana Vartiainen (Lipposen klaania) on demari, ja hänen ajatuksensa ovat suorastaan libertarianistisia: valtio pitäisi kuristaa suurin piirtein hengiltä ja tuloeroja ei pitäisi ollenkaan tasata. On ilmeisesti aivan okei että maailman varallisuus keskittyy harvoille, ja kuulemma solidaarisuus on pelkää atavistinen vaisto ihmisessä, eikä sille perustalle pidä yhteiskuntaa rakentaa. Tyypin aatteellinen tausta on suoraan uusliberalistisissa ajattelijoissa, olen kuullut häneltä luennon aiheesta. Ei sitä voi ymmärtää, mitä hän tekee demareissa.

 

Toisaalta pitää myös muistaa, että itse asiassa tässä kysymyksessähän vasemmisto taitaa kannattaa kotihoidontuen poistoa, oikeistolle taas kaikki tuet yleensä ovat huono asia. Vasemmiston mielestä sukupuolten välinen tasa-arvo näkyy siinä, että isä ja äiti tekevät täsmälleen samanlaiset työurat, ja kotihoitojakso heikentää kotivanhemman myöhempää työllistymistä. Minä taas ajattelen, että jos terve aikuinen ei enää kelpaa työmarkkinoille muutaman kotivuoden jälkeen, ongelma ei ole kotihoidontuessa vaan työnantajan asenteessa. Työnantajan toimintaa ja periaatteita ei kyseenalaista kukaan, vaikka heistähän se on kiinni, työllistyvätkö kotiäidit uudelleen vai eivät.

 

Miten sitten niissä muissa maissa lapset selviävät päivähoidosta ja esim. Ranskassa päivähoitopaikoista suorastaan tapellaan? Miksi päivähoito on hyvä asia Ranskassa, mutta huono asia Suomessa?

 

Tätä minä olen miettinyt monta kertaa! Miksi joissakin muissa maissa äidit palaavat työelämään heti lapsen synnyttyä ja laittavat lapset hoitoon ja silti niistä lapsista tulee iha tasapainoisia ihmisiä. Suomessa taas ajatellaan että jos lapsi laitetaan päivähoitoon pienenä on hänen lapsuutensa ollut huono, koska hän ei ole saanut olla kolmea vuotta kotona vanhempien kanssa.

 

Pahoittelut OT!

 

Eipäs ajatella. Täällä ajatellaan, että on oikein tukea vanhempien valinnanvapautta. Ei tässä nyt kukaan vauhkoa sitä, mikä on se ainoa oikea tapa hoitaa lapset, vaan kysymys on siitä, että nythän tällä kotiäitiyden julkisella demonisoinnilla nimenomaan annetaan ymmärtää, että oikea tapa on laittaa lapset päiväkotiin ja että kotiäitiys on tuomittavaa. Valinnat ovat kiinni niin monesta, myös lapsesta itsestään ja tarjolla olevista päivähoitopaikoista.Jos vanhempi vilpittömästi katsoo, että kotona pienen on parempi, ei pitäisi niin törkeästi käydä tuomitsemaan tällaisia perheitä, ihan riippumatta siitä onko koko kotihoidontukea oleamassa vai ei.

 

Eli minusta tässä on nyt kaksi kysymystä: toinen on kotihoidontuki ja toinen - minusta paljon isompi asia - on tämä henkinen ilmapiiri, jossa yksi pieni ihmisryhmä lynkataan näin häijysti. Haluaisin nähdä, että kaikenlaisia valintoja tehneet vanhemmat ryhtyisivät yhdessä puolustamaan valinnanvapautta, olipa sitten koti- tai uraäiti tai -isä. Mutta ei, sen sijaan katsotaan asialliseksi mennä paheksumaan päin näköä, että olet jotenkin kelvoton kansalainen jos olet sen muutaman vuoden kotona. On kauheaa, että kotiäitiydestä on tehty häpeä. Sitähän pitää alkaa kotiäidin pian salailla tai jopa valehdella olevansa töissä, jos haluaa säilyttää kasvonsa tässä yhteiskunnassa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minusta on utopistista ajatella, että työmarkkinoita voisi muuttaa niin ettei pitkä kotiäitiys vaikuttaisi negatiivisesti työnsaantiin. Totta kai se vaikuttaa. En keksi montaakaan syytä, miksi työnantaja palkkaisi pitkään kotona olleen hakijan, jolla ei ole ajantasaista työkokemusta jos vaihtoehtona on hakija, jolla on kunnon työhistoria. Poikkeuksia varmasti on ja niin edelleen, mutta noin pääsääntöisesti. Etenkin avioerotilanteessa pitkään kotona ollut on huonommassa asemassa ja vaarassa pudota köyhyysloukkuun. Tämä on usein kotihoidontuen vastustajien pääkritiikki tukijärjestelmää kohtaan, ei kotiäitejä kohtaan.

 

En ole havainnut minkään ihmisryhmän lynkkaamista. Perhepolitiikasta on voitava keskustella järkevästi ja huomioitava, että ihmiset keskimäärin tekevät valintoja hyvin monenlaisten syiden vuoksi. Ihmisten valinnat eivät koskaan ole "vapaita", vaan kyllä tuilla ja päivähoitotilanteella on huomattava vaikutus siihen, mikä on se oman perheen valinta.

Edited by Josephine

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0