LottaP

KOS/H

223 posts in this topic

Mulle tuli juuri kutsu Haikikseen ja siellä näyttäisi olevan tällä hetkellä kolmenlaista teemaryhmää:

 

Seksuaalisuus raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Miten raskaus, synnytys ja lapsen syntyminen voivat vaikuttaa seksuaalisuuteen.

 

Mielialat. Keskustelua raskauden, synnytyksen ja vanhemmuuden mukanaan tuomista tunteista, tuntemuksista ja mielialoista.

 

Äitien rentoutusryhmä. Loppuraskauteen sopivia venytys- ja rentoutusharjoituksia

'Synnytyslaulu' eli hallittu äänenkäyttö synnytyksessä (5€)

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Oho, eikö isäryhmää enää järjestetä! :girl_impossible: Viime syksynä sellainen vielä järjestettiin, tosi mälsää jos ne on lopetettu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Heips,

 

 

Me toivottaisiin kovasti Haikaranpesään, mutta en ole mistään löytänyt tietoa, kuuluuko heidän mielestään kilpirauhasen vajaatoiminta perussairauksiin? Eli voiko tuo olla esteenä H-pesään pääsylle?

 

 

On tällä varmaan muitakin kilppari-ihmisiä mun lisäksi :). Itse en oikein ymmärrä, miten tuo voisi olla esteenä. Vaikka jäisi lääkketkin vahingossa ottamatta, niin eipä siitä juuri väsymystä kummempaa seuraisi. Ja kun esim. perussairaita rokotetaan riskiryhmissä välillä ennen muita, niin kilpparivaivaisia ei koskaan katsota riskiryhmäläisiksi. Lisäksi mulla on veriarvot tosi hyvät, vaikka eipä sillä varmaankaan ole väliä. Joko kelpaan tuonne tai sitten en.

 

En oikein löytänyt Haikaranpesän sivuilta tarkkaa tietoa, mihin voisi soittaa ja kysyä. Ehkä osastolle 5? Tai 15? En minä tiedä mellow.gif.

Edited by Elinainen

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Varmaan voi soittaa siihen numeroon, johon ilmoittaudutaan:

 

Ilmoittautuminen tapahtuu keskiviikkoisin klo 8-13 puh. (09) 471 65366.

 

 

Luulisi kyllä, että tuo kilpparin vajaatoiminta ei olisi sellainen sairaus, joka estää Haikaranpesään pääsyn. Mutta eihän sitä koskaan tiedä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hei kiitos noista ryhmävastauksista! Voi harmi tosiaan jos isäryhmää ei ole enää, mutta tuo synnytyslaulu kiinnostaa kyllä, onneksi se on listoilla!

 

Niin joo, perussairauksista piti myös mun kysellä: kun tuolla Haikaranpesän sivuilla on mainittuna vaan "perussairaus", niin ei kai astma voi olla esteenä tuolla synnyttämiselle? Onko joku astmaatikko siis käynyt synnyttämässä tuolla? Ei kai sen pitäisi niitäkään liikuttaa, kun sitä ei ainakaan meidän neuvolassakaan seurata mitenkään?

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Ja vastaanpa nyt tähän ketjuun, jos joku joskus tulevaisuudessa miettii samaa. Astma, jonka hoito on hyvin hallinnassa ja josta ei ole raskausaikana tullut ongelmia ei ole este Haikaranpesään pääsylle :girl_in_love: Tänään sinne ilmoittauduttu ja heinäkuun valmennuksia odotellaan :lipsrsealed:

 

*muoks.

Niin, ja jos joku täällä sattuu olemaan menossa myös Haikaranpesään heinäkuun valmennuksiin niin pistäkää vaikka yyveetä tai tulkaa käymään päikyssä, olisi hauska tietää ketä muita sinne tulee :)

Edited by Suee

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me käytiin valmennuksessa viime maanantaina. Kyseessä siis jo synnyttäneiden valmennus. Esikoinen syntyi muualla. Näissä uudelleensynnyttäjien valmennuksissa tarkoituksena on tutustua osastoon ja Haikaran filosofiaan. Meidän valmennuksen pitänyt kätilö käytti ilmaisua 'luoda pienet juuret'. Eli sitten on helppo tulla synnyttämään, kun ihan uppo-oudosta paikasta ei ole kyse.

 

Juteltiin kaikkea ryhmässä, esim. miksi on halunnut hakeutua Haikikseen, mitkä ovat olleet aikaisemmissa synnytyksissä sellaisia voimavaroja, jotka haluaa ottaa mukaan seuraavaankin synnytykseen jne.

 

Lisäksi koska Haikiksessa isä/doula/tukihenkilö kuuluu äidin palveluskuntaan (jos on perhehuoneessa) niin tukijoukoille kätilö näytti erikseen, mistä kaapista sitten tukija saa hakea mehua ja evästä, missä mikrossa hurautetaan kaurapussit kuumiksi jne.

Sitten käytiin salissa koeponnistamassa jakkara ja muutenkin kurkkimassa.

 

Oman koottavan/puhallettavan altaan saa ottaa mukaan, mutta se pitää itse koota. Siis koska ruuhkista ja kiireistä johtuen kätilöllä voi olla muutakin tekemistä, kuin lukea käyttöohjetta isälle =) Kannattaa siis koota se kertaalleen jo kotona ja varmistaa mahd. pumpun toiminta ym.

 

Onkohan streptokokki B este Haikaraan pääsylle? Tuli nyt yllättäen mieleen, kun ei ole tullut missään tämä aikaisemmin puheeksi, neuvolassa eikä muuallakaan. Mulla edelisessä raskaudessa todettiin se, mutta sitä ei kuulemma uusintaseulota, koska ei kuulu muutenkaan seulottaviin ja saattaa tulla ja mennä muutenkin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kuinka pitkiä noi valmennukset on? Mun mies ei puhu suomea ja jätettiin (osin) sen takia kunnan perhevalmennuksetkin väliin, mutta haikaranpesä vielä kiehtoisi. Mitä luulette, menisikö valmennukset miehen osalta vain angry birdsin pelaamiseksi?

Share this post


Link to post
Share on other sites

^^Meillä molemmat lapset ovat syntyneet Haikaranpesässä ja kyllä me valmennuksissa käytiin (pakko jos siellä haluaa synnyttää) ja kyllä se oli aika rankkaa koska istuttiin huoneen perällä ja mä tein jatkuvaa käännöstä miehen korvaan. Oli kuitenkin ehdottoman hyvä juttu että siellä käytiin vaikka rankkaa se olikin. Siellä oli muuten myös yksi toinen pariskunta paikalla jossa mies ei puhunut suomea, joten kyllä HP:ssä on totuttu myös tällaisiin perheisiin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joo meidänkin ryhmässä oli yksi tuleva isä, joka ei osannut suomea. Sen vaimo sille välillä käänsi, mutta ehkä vaan n.20% ajasta. Mutta ei auta, jos haluatte synnyttää Haikaranpesässä niin kumpaankin valmennukseen on pakko molempien osallistua.

 

Ne valmennukset on kyllä todella hyvät, oli ihana päästä näkemään molemmat osastot, synnytyssali ja sen välineistöä! Lisäksi siellä ekalla kerrallahan tulee yleensä esikoisensa saaneet kertomaan kokemuksiaan tuoreeltaan ja mun mielestä se oli niin kiva juttu, että kun meitä kysyttiin samaan hommaan niin suostuin siihen vaikka jännitti hirmuisesti :grin: Puhuinkin sitten yhtä soittoa sellaiset parikymmentä minuuttia, hupsis :rolleyes: Mies lähinnä siis istui vieressä ja nyökytteli, tosin vastasi kyllä pariin yleisön hänelle esittämään kysymykseen :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitoksia valaisevista vastauksista. Mulle oli ihan selvää että niissä valmennuksissa on pakko molempien käydä, lähinnä mietitytti että lähdetäänkö vai mennäänkö suosiolla tavispuolelle. Vaan eiköhän me koiteta päästä haikaranpesään kanssa :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla olisi tyhmä kysymys haikaranpesään liittyen. Netissä lukee, että sinne voi päästä, jos synnytys ei tapahdu ennen 37. raskausviikkoa tai 42. raskausviikon jälkeen. Tarkoittaako tämä sitä, että sinne voi päästä synnyttämään rv 36+0 (37. raskausviikko) vai 37+0 (37 viikkoa täynnä)?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Muistaakseni raskauden pitää olla täysiaikainen eli viikkoja pitää olla 37+0

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joo munkin mielestä se on 37+0 ja loppupäässä 41+6 eli 42+0 ei enää pääse sisään. Näin muistelen et kätilö meille sanoi :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me toivottaisiin kovasti Haikaranpesään, mutta en ole mistään löytänyt tietoa, kuuluuko heidän mielestään kilpirauhasen vajaatoiminta perussairauksiin? Eli voiko tuo olla esteenä H-pesään pääsylle?

mellow.gif.

 

Vajaatoiminta(ainakaan hoidettu) ei ole esteenä Haikaranpesään pääsylle, ainakaan minun kohdallani (5/2010).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Synnytimme myös toisen lapsemme Haikaranpesässä ja jälleen kerran kokemus oli loistava. Saimme itseasiassa saman kätilön kuin esikoisen aikanakin ja tällä kerralla pääsimme "oikeaan" perhehuoneeseen (esikoisen aikaan saimme kahden hengen huoneen perhehuoneeksi).

 

Kahden kokemuksen jälkeen parasta oli se, että miehellekin on sänky, jolloin hän pystyi (minun epiduraalionneni ajan) myös nukkumaan. Tavispuolella kun mies joutuu uinumaan säkkituolissa tms. Toinen loistava asia oli se, ettei kummallakaan kerralla meitä lähetetty kotiin, vaikka tultiin ehkä vähän ajoissa käymään (jälkimmäisessä meidät lähetettiin kyllä kävelylle kättärin ympäristöön, mutta paikkaa pidettiin meille kuitenkin). Ilmeisesti ainakin naikkarilla lähetetään helposti kotiin, ja musta se olisi ollut molemmilla kerroilla aika kamalaa.

 

Lisäksi kaikki henkilökunta oli tosi ihanaa ja hienoa oli myös se, että saimme itse päättää asioista. Toisella kerralla vielä enemmän, kun selvästi uudelleensynnyttäjiin luotetaan hieman enemmän..girl_haha.gif

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sorellina mukava kuulla hyvistä kokemuksista. Meidänkin ois tarkoitus synnyttää Haikaranpesässä kohta, jos vaan kaikki menee ok. Valmennuksissa ollaan käyty ja tykättiin molemmat.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä kävi tuuri ja lähdimme synnyttämään juuri sulun päätyttä ja pääsimme heti saliin, vaikka synnytys oli vasta alussa. Kokemus oli kaikin puolin loistava. Oli hyvä, että oli ennalta tehty kätilön kanssa synnytyssuunnitelma, niin kätilö osasi ehdottaa alkuun erilaisia lääkkettömiä kivunlievityksiä. Itse en olisi niissä tuskissa osannut enää ajatella selkeästi. Saimme kanssa perhehuoneen, mikä oli minulle tosi tärkeä juttu, koska kyseessä oli ensimmäinen lapsi. Näin sain keskittyä vauvaan tutustumiseen ja imetyksen opetteluun miehen hoitaessa kaiken muun esim. rintakumin pesemiset ja vaipanvaihdot.

 

Kätilöt olivat mukavia ja apua sai, kun sitä osasi pyytää. Meidän perhehuone oli samalla puolella kuin synnytyssalit, joten siellä oli ylimääräinen kätilö vain 8-16 ja muuten synnytyssalien kätilöt auttoivat, minkä kerkesivät. En kokenut sitä ongelmaksi, koska meillä ei ainakaan ollut mikään kiire edes imetysvinkkien kanssa, jos kätilö oli juuri sillä hetkellä kiinni synnytyssalissa.

 

Kaikin puolin oli kyllä mahtava kokemus. Toisaalta myös miehen/tukihenkilön apu on haikaranpesässä tärkeää, joten jos mies/tukihenkilö ei ole auttavaista sorttia, suosittelisin enemmän normaalia puolta, koska siellä saa taas enemmän hoitajien apua vauvan kanssa. Haikaranpesässä ollaan kuitenkin seka salissa, että perhehuoneessa pääasiassa kaksistaan ja hoitajat eivät turhaan ramppaa katsomassa, että kaikki on ok, ellei itse pyydä apua. Täytyy siis olla itse aktiivinen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Toi on tosiaankin totta, että Haikaranpesässä perhehuoneessa pitää itse olla aktiivinen varsinkin just tuolla os.15 puolella. Ideahan siellä onkin, että eletään mahdollisimman kodinomaisesti omana perheenä alusta lähtien, mutta niin että tarvittaessa tuki on kellonsoiton tai käytävän päässä (toimistolla). Musta tuntui (ja melkein hävetti), että mun mies ramppasi jatkuvasti siellä toimistolla pyytämässä meille puhtaita tuttipulloja ja lisämaitoa ja ties mitä, mutta sitten kuitenkin aamuin illoin hoitajat piipahti meidän huoneeseen kysymään että miten me oikein pärjäillään kun meistä "ei kuulu mitään" :girl_haha: Ne oli jopa epäilleet, että tää ei oo mun miehelle eka lapsi, kun se oli kuulemma ollut niin rauhallinen ja tottuneen oloinen ja olivat sitten yks päivä haastatelleet sitä tarkemmin :grin: Omasta mielestä oltiin molemmat ihan paniikissa ja kännykät oli hälyttämässä milloin mitäkin muistettavaa asiaa parin tunnin välein :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me käytiin vasta Haikaranpesässä valmennuksissa ja synnytyssuunnitelma tekemässä. En nyt kuitenkaan muista, mitkähän kaikki olivat sellaisia syitä, että sieltä voikin kesken kaiken joutua Kättärin normipuolelle? Ainakin sellainen juttu oli, jos vesien menosta oli joku tietty aika, mutta synnytys ei kuitenkaan lähtenyt käyntiin (tulehdusriski)... Tietäisiköhän joku paremmin? Sinne normipuolelle en haluaisi, ja mieluummin menisin sitten ihan alunperin toiseen sairaalaan.

 

Mulle jäi yllättäen vähän tyly kuva synnytyssuunnittelun kätilöstä. Olin laittanut toiveeksi mm. sen, että mahdollinen tikkaus tehtäisiin erittäin hyvässä puudutuksessa, en halua sen sattuvan. Kätilö totesi vain kylmästi, että tosi kurjaa, jos liikkuu huhuja siitä, että jossain mukamas tikattaisiin huonosti puudutettuna tai niin, että se sattuu. Hän siis kielsi ihan suoraan, että tuollaista tapahtuisi - en millään usko, että joka ikinen kivulias tikkauskokemus on keksitty! (Ja esim. Hyvinkään valmennuksessa sanottiin ihan suoraan, ettei parin tikin takia kannata puuduttaa.) Ei jäänyt kovin luottavainen olo... Valmennuksessa myös todettiin, että kaikilta nettipalstoilta kannattaa pysyä pois, sillä kaikki kielteiset kauhusynnytyskokemukset on kuulemma keksittyjä. Mielestäni on ihan käsittämätöntä väittää noin - tuolla mitätöidään suoraan toisten huonot kokemukset tyyliin "ei se voinut niin paljon sattua". Ja vaikka kaikkea netissä olevaa ei toki tarvitse uskoa, en millään usko, että kaikki huonot synnytyskokemukset on keksimällä keksitty ihan vain toisten pelotteluksi....

Share this post


Link to post
Share on other sites

Elinainen -jokaisen kokemus on varmasti totta. Kaikki vain eivät ehkä koe samoja asioita samalla tavalla. Tyyliin esim toiselle kipu voi olla ihan järkyttävää ja toiselle sama järkyttävä kipu ei tunnukaan henkisesti rankimmalta osiolta vaan jokin muu... Synnytys lienee hyvin subjekstiivinen kokemus.

 

Ja tuosta puuduttamisesta en olisi huolissani. Itselläni tikkaus ei haikarassa meinannut onnistua kun olin niin kipeä eikä puudutuspiikit (auts) tehonneet joten ompelu suoritettiin leikkaussalissa. Kunnon puudutuksen siis varmasti saa!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tää nyt tulee Elinaiselle myöhässä, mutta mua tikattiin synnytyksen jälkeen salissa, kätilö laittoi puudutussuihketta ennen kuin aloitti. Tunsin pientä nipistelyä, ja kätilö pyyteli anteeksi, sanoi että häpyhuulia on hankala puuduttaa kunnolla ja laittoi lisää puudutetta. Mutta tosiaan vain pientä nipistelyä tunsin, ei se ponnistamisen jälkeen enää juuri miltään tuntunut.

 

Synnytin siis kuopuksen Haikaranpesässä kaksi viikkoa sitten, jäi hyvä mieli henkilökunnasta ja paikasta yleensä. Synnytyksessä avustava kätilö oli todella mukava ja kannustava.

Ainoa miinus yhdestä lapsivuodepuolen kätilöstä, jonka koin vähättelevän mun kipuja repeämien jälkeen.

Edited by Scarlet

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kun mä olin heinäkuussa Kättärillä, iski synnytyksen aikana ryysis ja mut sijoitettiin vauvan kanssa Haikaranpesään. Mukavan tuntuinen paikka joskin mua vähän harmitti olla yksin vauvan kanssa siellä perheiden keskellä. Tosin olin varsin tyytyvävinen omaan rauhaan ja siihen että sain tutustua vauvaan ilman muuta härdelliä. Ja kieltämättä oli mukavaa kun sai olla huoneessa ainut niin ei häirinnyt eikä häiriintynyt toisista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now