Drusilla

Toinen lapsi

147 posts in this topic

Ensimmäinen lapsi on vielä kovin pieni, mutta ajatuksissa on jossain vaiheessa laittaa toinen tilaukseen.

 

Mikä olisi hyvä ikäero? Onko kahden lapsen kanssa paljonkin rankempaa kuin yhden? Millainen on toinen synnytys verrattuna ensimmäiseen? Millaista olisi olla raskaana uudestaan?

 

Keskustelua toisen lapsen suunnittelusta ja yrityksestä siis tänne.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Samoja mietteitä. Poika täyttää viikon päästä 5kk ja ollaan suunniteltu, että toisen yritys alkais vuodenvaihteessa. Sillon palailen myös työelämään. Ihan vaan senkin takia, että sitten kun toista pukkais, niin ei tarvis elellä minimiäippärahalla.

 

Nyt on kyllä alkanut mietityttään se, miten kahden pienen kanssa sitten pärjää. Tai kai sitä pärjää, onhan muutkin pärjänny, mutta tossa oli pari vähän raskaampaa päivää ton pojan kans ja ajattelin, että mitähän, jos siinä olis ollu vielä isompikin muksu mukana.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä en osaa niinkään ajatella miten sitä pärjää useamman kanssa, vaan miten pärjään esikoisen kanssa raskausaikana. Ainakin ensimmäinen raskaus oli sen verran ikävä, että ihan kauhistuttaa ajatuskin että siinä olisi pyörinyt vielä lapsi jaloissa. Toisaalta seuraava raskaus voi olla helpompikin kuin ensimmäinen.

 

Toinen lapsi on jo nyt haaveissa, vaikka ensimmäinenkään ei ole vielä 5 kuukautta. Pieni vauvakuume on siis jo iskenyt. Seuraavaa alamme varmaan yrittää sitten kun olen saanut opintoni päätökseen ja ehtinyt olemaan töissäkin, jotta saisi enemmän kuin sen kuuluisan miniäitiysrahan.. :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Toikin tosiaan joo. On näemmä aika kullannut jo muistot, kun ei se raskausaika käyny pienessä mielessäkään.. :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli helppo eka raskaus, vaikka voihan toinen olla sitten jotain ihan muuta. Silti vähän mietityttää, että miten siinä isomahavaiheessa jaksaa taaperon kanssa, kun silloin oli vähän pakko ottaa päiväunet jossain välissä.

 

Eniten mietityttää, että miten sitten sen pienen kanss hoitaa kahta. Tämä ensimmäinen on ihan kohtuullisen helppo lapsi, mutta todella tempperamentikas ja itkee välillä lujaa. Tuskin tuo temperamentti tuosta helpottuu, joten mitäs jos seuraavalla onkin vaikka koliikki. Tällä hetkellä tuntuu, että yhdessäkin on kädet ihan täynnä töitä.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Eniten mietityttää, että miten sitten sen pienen kanss hoitaa kahta.

 

Joo, etenkin jos isompi on mustasukkainen ja/tai kunnon uhmaikä päällä. :blink: Joo ja totta, välillä ei kädet riitä yhdenkään kanssa B)

 

Olen aina ajattellut että pari vuotta olisi sopiva ikäero. Olisipa lapsilla ainakin seuraa toisistaan. Toisaalta taas aikuisiällä ei joku viisi vuotta tunnu missään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joo, meillä on kans toi poika ollu tosi helppo vauva, joten oonkin miettinyt, että entäs jos toinen onkin koliikkivauva ja sitten esikoisella just uhmaikä tms päällä.. :rolleyes:

 

Pari vuotta olis kiva ikäero, toisaalta mulla on sisaruksia monella eri ikäerolla (2v-18v) ja kaikissa on kyllä puolensa. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä kuulun tänne myös. Neiti on nyt 5kk ja kovasti vauvakuumetta pukkaa.. Mulla on veljen kanssa reilun vuoden ikäero, ja se on mun mielestä ollut aivan ihana juttu, kun on ollut suunnilleen omanikäistä leikkiseuraa lapsuudessa. Eli haluttaisiin toinen mahdollisimman pienellä ikäerolla. Alussahan se olisi tosi raskasta, ja siihen olen varautunutkin, mutta muutaman vuoden kuluttua lapsilla olisi jo tosi paljon seuraa toisistaan, ja se helpottaisi meidän vanhempien elämää.

 

Eli teoriassa vauva saisi tulla vaikka heti jos olisi tullakseen, mutta rohkenen kyllä epäillä, että täysimetys pitää vielä huolen ehkäisystä. Kuitenkaan en imetyksestä ihan vielä olisi valmis luopumaan, kun se kerran on sujunut hyvin.

 

Luulisin, että raskausajastakin selviäisin, vaikka edellisessä raskaudessa alku olikin hankala oksentelun vuoksi (tosin eeppiksen pahoinvointiin sitä ei voi edes verrata). Ehkä pikemminkin raskauden loppuvaihe mietityttäisi, kun pitäisi kuitenkin saada levättyä, ja se on tuskin mahdollista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Toinen lapsi on haaveissa ja sikäli poikkeuksellinen tilanne että minun esikoiseni on jo kohta 12v. :rolleyes:

 

Selviytyminen ei niinkään pelota vaikka alustahan kaikki alkaa. Esikoinen on ollut helppo vauva/lapsi ja nyt esimurkkuiän kynnyksellä huomaan tämän tulevan takaisin korkojen kera. ;)

 

Ikäeroa tulee olemaan huimasti ja monesti on sisarusta täällä kaivattu. Ja vieläkin sitä toivotaan. Ehkä tässäkin ikäerossa tulee olemaan hyviä puolia, aika sen näyttää. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä esikoinen on tosi helppo poika.

Raskausaikakin oli tosi helppo, ainoana "miinuksena" muistan vaan sen järjettömän väsymyksen alkuraskaudesta jolloin oisin voinut vaan nukkua. Silloin mietinkin että miten ihmiset selviää raskaudesta kun niillä on jo yksi taapertaja kotona.

 

Kuitenkin vauvakuume on kova ja haluaisin mieluusti kohta jo alkaa pikkukakkospuuhiin.

En jaksa ressata asialla sen kummemmin että miten kahden kanssa pärjää, koska pärjättävähän se sitten vaan on. Ei auta. ;)

 

Mielellään loppuvuodesta haluaisin alkaa yritellä toista tulokasta, jottei ikäero turhan suureksi kasvaisi. Se pari vuotta ois just optimi mun mielestä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meilla on kanssa kakkonen toiveissa ja eniten mietityttaa tassa vaiheessa se raskauden alkuvaihe. Ensimmaista odottaessani se oli vaikeinta aikaa jatkuvan pahoinvoinnin ja vasymyksen kanssa. Silloin riitti kun jaksoi toihin raahautua ja kotiin taas, nyt pitaisi sitten jaksaa myos esikoisen huomioiminen. Mutta uskon etta vaikka varmasti tulee syyllisyydentunteita huomion jakamisesta niin varmasti lapsillekin ihana kun on sisaruksia.

 

Nyt pitaisi vaan yrittaa nauttia hetki omasta palautuneesta kropasta tassa valissa eika vaan stressata kun plussaa ei nay tulevan... :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillakin alkaa vauvakuume nostaa paataan... Keisarinleikkauksen vuoksi laakari suositteli odottamaan ainakin vuoden ennen toista lasta, ja vaikka sita sairaalassa hymahtelinkin, etta TOTTAKAI ma nyt ainakin vuoden odotan (oli sen verran traumaattinen synnytys) niin nyt olisin jo ihan valmis kaymaan kaiken uudelleen lapi. Mutta siis vuodenvaihteessa mekin ollaan suunniteltu etta aloitettaisiin taas yritys. Tuntuu vaan olevan niin kaukana...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on nyt tulossa lasten ikäeroksi 1v 7kk, vaikka aluperin mun piti tehdä seuraava lapsi vasta joskus vuosien päästä.. Monella tutulla on suurin piirtein samanlaisella ikäerolla lapset, ja he väittävät tätä hyväksi päätökseksi. Näin samanikäisistä lapsista on vuosia seuraa toisilleen, mikä helpottaa vanhempien hommia sitten jonkin ajan päästä. Alussahan on varmasti oma hommansa, kun on vastasyntyneen lisäksi toinen melko pieni ipana, joka sekin kaipaa vaipanvaihtoa, syöttämistä, huolenpitoa eikä oikein osaa vielä yhtään mitään, ja se mua tässä eniten jännittääkin. Raskausaika on ollut aika erilainen esikoiseen verrattuna, pahoinvointia on tällä kertaa esiintynyt jonkin verran, mutta siitäkin selvittiin. Muuten koko raskautta ei liiemmin ehdi edes ajatella, kun esikoinen vie kaiken ajan tehokkaasti. Kyllä mä uskon näistä kahdesta selviäväni, kun niin moni muukin on selvinnyt. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on lapsilla ikäeroa 1v10kk ja olen todennut sen aivan loistavaksi! Meillä on kummatkin lapset ollut melko helppoja tapauksia (eli ei koliikkia, eikä allergioita tms.) ja vaikka välillä on tuntunut, että kädet loppuu kesken, tai nukuttua ei saa nimeksikään, niin kyllä mä olen ollut aivan äärimmäisen tyytyväinen tähän ikäeroon -jotain kertoo varmaan sekin, että meillä on toiveissa kolmas lapsi suunnilleen samalla ikäerolla! :lol:;)

 

Meillä on esikoiselle tullut uhmaikä nyt, ikää pojalla 2v6kk. Ja täytyy sanoa, että jos vauva olisi syntynyt tässä vaiheessa, niin olisi ollut huomattavasti rankempaa! Aluksi poika halusi vaan pusutella ja hoitaa siskoaan, nyt käy välillä ihan tahallaan kiusaamassa ja tekemässä muutenkin tuhojaan. Tietysti kaikki lapset on yksilöitä, mutta näin meillä. Lapsista on ihanasti seuraa toisilleen ja on tosi upeaa seurata, kuinka lapset rakastavat toisiaan ihan silminnähden! :wub:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä neiti täyttää vuoden toukokuussa ja vauvakuume on tällä hetkellä hirmuinen :rolleyes: Toivomme että noin vuoden sisään olisi pikku kakkonen masussa matkassa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me ei kovin pian uskallettu eikä haluttu alkaa yrittämään kakkosta, koska synnytys pelotti ja väsymys vaivasi liikaa. Sitten annoimme luvan pienelle tulla ja onneksemme aloimme odottamaan pikkukakkosta myöhään viime syksynä. Pieni kuitenkin kuoli kohtuun rv 12. :(

 

Nyt pelottaa raskaus ja odotus hirveesti, jos menisi taas kesken. Silti olemme taas antaneet seuraavalle pienelle mahdollisuuden taas lähteä alulle ja pelottaa haaveilla raskautumisesta, jospa ei tämä onnistuisikaan... Onko muita km kokeneita kakkosesta haaveilevia?

Share this post


Link to post
Share on other sites
Meilla on kanssa kakkonen toiveissa ja eniten mietityttaa tassa vaiheessa se raskauden alkuvaihe. Ensimmaista odottaessani se oli vaikeinta aikaa jatkuvan pahoinvoinnin ja vasymyksen kanssa.

 

 

 

Sama täällä...Esikoisesta oksensin 7 viikkoa putkeen ja väsymys painoi <_<

Eli viikot 5-11 oksentelua ja oksentelua <_< Tosin mä olin kotona koko raskausajan

niin se hiukan helpotti kun sai makoilla sängyllä jne...Olen kovin sitä miettinyt että

sitten kun kakkonen ilmottaa tulostaan niin mitä sitten jos sama rumba alkaa alusta??

No sen näkee sitten ja stressata ei sais asialla...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on jo se toinen lapsi, mutta pistän silti lusikkani soppaan. Pojilla on ikäeroa 1v 3,5kk. Raskausaika meni todella helposti ja nopeasti. Esikoisen raskaus oli vaikeampi. Varmaan johtui siitäkin, että ei samalla tavalla ehdi kuulostella jokaista muutosta omassa kropassa, vaan raskaus menee siinä sivussa. Jännäsin, että miten jaksan loppuraskaudesta, mutta ei ollut mitään ongelmaa. Hyvin pystyi esikoistakin kantamaan ja hoitamaan. Kakkonen on nyt 3 vkoa vanha ja tämä alku ainakin on mennyt tosi hyvin. Tuollainen vajaa puolitoistavuotias osaa jo paljon juttuja itse ja on minullekin apuna (tuo esim vaipan pikkuveljelle). Noin pieni ei kuitenkaan osaa olla erityisen mustasukkainen. Toisen lapsen kanssa tämä vauva-aika tuntuu helpommalle, kun rutiinit on jo tutut. Esikoisen kanssa oli rankempaa, vaikka ei ollut kuin yksi lapsi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä haaveillaan jo toisesta, vaikka ensimmäinen täytti juuri puoli vuotta. Musta pieni ikäero oisi ihana, vaikka varmasti alkuun hieman työläämpi. Tosin esikoiselle ei nuo kiinteä kovinkaan hyvin toistaiseksi uppoa, joten meillä on vielä melko monta imetystä vuorokaudessa, mikä tuskin edistää hirveesti tuota pikkusisarushaaveilua. :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meilläkin puhutaan jo siitä toisesta lapsesta, vaikka tyttö täytti torstaina vasta 3 kuukautta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tyttö on nyt 8kk ja vauvakuumetta kyllä on ilmassa B) Järkisyistä odotetaan kuitenkin vielä vähän aikaa ennen kuin annetaan lupa toiselle, mutta varmaan jo tämän vuoden puolella saapi tulla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä halua olla jonkunlaisen pätkän töissä ykkösen ja kakkosen välissä, kuka ties vaihtaa työpaikkaakin. Siksi ikäeroa tulisi ihannetapauksessa kolmisen vuotta. Ykköstä värkättiin kuusi kiertoa, joten toistakaan ei kuitenkaan välttämättä tehdä aivan kalenterista katsomalla. :unsure:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä oli alusta asti selvillä, ettei heti perään haluta toista lasta elämäntilanteen eikä senkään vuoksi, että ensimmäinen saa rauhassa olla "pieni ja vauva". Olemme kaavailleet lasten ikäeroksi kahta vuotta, joten kohta pitäisi alkaa toista yrittämään, ettei ikäero sitten (toivottavasti!) kovin suureksi paisu.

 

Aiemmin mulla ei ollut oikeastaan edes vauvakuumetta, mutta nyt esikoisen ollessa vuoden ikäinen toinen raskaus alkaa houkuttaa. Lisäksi etten halunnut toista lasta ennen tätä, lääkäri määräsi että raskauksien välillä on hyvä olla väliä 1,5 v.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli esikoisesta kova kuume ja näyttää olevan nytkin :) Mä en oikeen pysty sitä ees hillitsemään :rolleyes::D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän esikoinen on 2v ja 3kk vanha. Kakkoselle ollaan annettu luopa tulla jo viime vuonna, muttei ole näkynyt :( . Toivottavasti pian jo tärppäis, ettei ikä ero enää suuremmaksi kasva. Mielestäni yli kolmen vuoden ikäero on jo aika suuri. Tosin meidän lapsille nyt tulee väkisinkin se yli kolmen vuoden ikäero. (toivottavasti siis saadaan se toinenkin joskus)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now