nania

Missä iässä isojen sänkyyn ja kuinka kauan tottuminen kesti?

40 posts in this topic

Meillä alettiin tänään laittaan 1v4kk taaperoa isojen sänkyyn. Nukutus kesti aika kauan, mutta se nyt oli arvattavissa kun oli kaikki outoa, kun oli peittoa myöten uusi sänky.

 

Koska teillä on alettu nukuttaan isojen sängyssä? Kuinka kauan kesti, että lapsi tottui nukahtaan sänkyynsä?

Kuinka paljon lapsi pomppi ylös sängystä, vaikka piti olla nukkumassa?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoinen oli 1v2kk kun siirtyi isojen sänkyyn. Kuopus oli hieman vanhempi, olikohan 1v5kk.

Kummankin osalta siirtyminen on sujunut todella hyvin. Ei ole oikeastaan mitään ongelmia ollut. Nukutukset on menneet oikeastaan ihan samalla lailla kuin pinniksessäkin ollessa. Heti sängyn saavuttua kummatkin on olleet innoissaan uudesta jutusta.

Meillä alotettiin niin, että uusi sänky tuli huoneeseen aamupäivästä ja ekat unet mitkä sängyssä nukuttiin oli päikkärit. Tiedä sitten oliko sillä mitään vaikutusta sopeutumiseen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä oli ~1v1kk ja siirtyminen sujui todellla hyvin. Kasasimme sängyn hyvissä ajoin ja tyttö sai siinä kiikkua ja leikkiä päivisin näin saatiin sänky tutuksi ennen sinne siirtymistä. Siirtyminen sitten sujuikin hyvin, vähän muutamana iltana piti kokeilla kun sieltä päääsi itse pois ja pari kertaa tippuikin sängystä kun tarpeeksi keekoili, mutta sitä ei kestänyt kauaa. Myös yöunet samantien paranivat, yöheräämisiä ei ole sen jälkeen ollut lähes ollenkaan, korkeintaan jos tutti on todellakin niin hukassa ettei sitä itsekään löydä niin alkaa herää ja pitää käydä antaan uusi tilalle :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on 6 lasta, ja pinnasänkyyn on siirretty 1v2kk-2v7kk ikäisenä. Ihan kivuttomasti se on käynyt, ja lapset ovat olleet tyytyväisiä, kun ovat päässeet pinnasängystä tavalliseen sänkyyn. Tosin yksi ei koskaan pinnasängyssä nukkunutkaan, vaan perhepedistä siirrettiin vähän yli 1 vuotiaana omaan lastensänkyynsä. Hän vähän protestoi sitä, mutta kun sänky oli äidin sängyn vieressä, sopeutui hän siihen nopeasti. Ja kuopuksen kanssa on ollut hiukan vääntöä. Hän oli 1v2kk, kun kokeiltiin tavallista lastensänkyä 1 viikon ajan. Lapsi ei malttanut nukkua siinä, vaan aina kun havahtui, lähti seikkailemaan. Iltaisin nukuttaminen oli työlästä, ja yöt levottomia. Vaihdettiin pinnasänky takaisin, ja tilanne rauhoittui. Katsotaan muutama kuukausi, ja kokeillaan uudestaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä taas siirryttiin isojen sänkyyn hippasen yli kaksivuotiaana, kun viihtyi ja pysyi siihen saakka pinniksessä. Meilläkin ekat unet olivat jo päikkärit ja sitten yöunille mentiin tavallaan jo tuttuun sänkyyn. Aika kivuttomasti on mennyt, mitä nyt vähän levottomampaa hulinaa on iltaisin. Tosin meillä tilanne oli se, että tutti oli just viikkoa aiemmin jätetty pois, niin sekin osaltaan varmasti lisäsi levotonta oloa.

Edited by Ravenna

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ei kovin helpolla päikyille nukahdeta, nytkin reilu puoli tuntia kiekkunu tuolla. Yöunet meni yhdellä heräämisellä niin että jouduin kantaan sen takas sänkyynsä. Nää päikkäriyritykset on tänään pinniksessä, joka on siirretty lastenhuoneeseen.

Jos olisin laittanu ton isojen sänkyyn päikkäreille, se olis varmaan repiny makkarissa kaiken alas, mihin vaan ylttää..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä siirryttiin myös isojen sänkyihin vuodenvaihteessa (kaksoset siis silloin n. 1 v. 5 kk). Lapset eivät vielä tajua pääsevänsä itse uusista sängyistään pois, mikä on varmaan helpottanut aika paljonkin sopeutumista. Koottiin sängyt aamupäivällä ja lapset saivat ihmetellä siinä mukana. Ekat unet uusissa sängyissä olivat päikkärit ja niille nukahdettiin toisella yrittämällä, kun eka meni kikatteluksi ja riehumiseksi ja välillä piti käydä vähän leikkimässä jotain muuta. Sen jälkeen ovat nukkuneet ihan normaalisti. Nukahtaminen välillä kestää vähän aikaisempaa kauemmin, mutta ei vaadi mitään erityisiä kikkakolmosia. Ovat kauhean ylpeitä uusista sängyistään ja esittelevät niitä heti kaikille vieraille. Pitkin päivää pitää muutenkin käydä aina välillä katsomassa, että onhan ne kivat sängyt vielä siellä olemassa.

 

Olin ajatellut, että siirryttäisiin pinnasängyistä pois vasta sitten, kun tajuavat yrittää itse kiivetä sieltä pois, mutta päädyttiinkin tähän ratkaisuun, kun lapset keksivät ryhtyä nitkuttamaan ja keikuttaman pinnasänkyjään niin, että jalakset nousivat toiselta puolelta ihan kunnolla ilmaan. Oli siis riskinä, että saisivat kaadettua sängyt. Mutta osoittautui siis ihan hyväksi ratkaisuksi siirtyä jo tässä vaiheessa, kun ei ole vielä mitään ymmärrystä siitä, että sängystä pääsisi itse pois.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä 1v3kk ja 1v2kk. Kummankaan kanssa ei ole totuteltu eikä tehty mitään erityistä eikä ole vaikuttanut nukkumaanmenoon tai mihinkään mitenkään. Meilläkään lapset ei ole heti älynneet että sängystä pääseekin itse pois.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Toivoa siis on :). Meidän tytön 1v2kk (ensi viikolla) olisi tarkoitus tänään kokeilla isojen tyttöjen sänkyä. Ainakin kaupassa oli siitä innoissaan. Tulenpa tänne sitten kertomaan kokemuksistamme.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tyttö oli suunilleen 2v, kun siirrettiin pinniksestä isojen lasten sänkyyn.

Share this post


Link to post
Share on other sites

meillä poika siirtyi jatkettavaan sänkyyn tällä viikolla, eli 1v ikäisenä. Ekana iltana nukuttamiseen meni 2,5h, kun olisi ollut parempaakin tekemistä sängyssä kuin nukkuminen ja tänään nukahtaminen venähti muuten vain pitkäksi. Mutta hyvin on nukkunut uudessa sängyssä joka yö, vaikka nukahtaminen onkin ollut parina iltana vähän tuskasta. (tosin niin se on välillä muutenkin)

Ei ole edes yrittänyt sängystä pois kuin yhtenä aamuna konttasi meidän sänkyyn.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän poika oli 2v1kk, kun siirrettiin isojen sänkyyn. Illalla tuotiin uusi sänky huoneeseen, mutta yöunet nukkui vielä sen yön pinnasängyssä. Seuraavana päivänä poika meni itse päikkäreille suoraan uuteen sänkyyn ja siitä lähtien nukkui kaikki unet uudessa sängyssä. Ei ole karkaillut kuin muutamia yksittäisiä kertoja tässä yli puolen vuoden aikana ja yhdestä kiellosta lopettaa yrittämisenkin. Herättyään (yöllä tai päivällä) ei lähde vaeltelemaan vaan kitisee, kunnes joku tulee hakemaan pois.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä tyttö tais olla reilusti yli kahden ennen kuin siirtyi isojen sänkyyn. Poika oli kuukautta vajaa 2v. ja sen kanssa oli enemmän sitä sänkyyn palauttamista kuin tytön kanssa, mutta yllättävän helposti on molempien kanssa sujunut. Oon kuullut niitäkin juttuja, että saanut jonkun 30 kertaa palauttaa omaan sänkyynsä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoinen oli vuoden ja seitsemän kuukautta, kun siirtyi isojen sänkyyn. Poika oli oppinut kipuamaan pinnasängystä pois, joten laita oli laskettu jo pari kuukautta ennen. Ehkäpä juuri siksi uuteen sänkyyn siirtyminen meni niinkin kivuttomasti kuin meni: poikanen oli jo tottunut siihen, että pääsee itse pois sängystä, kun tahtoo. :)

Kuopus sen sijaan siirtyi pinnasängystä isojen tyttöjen sänkyyn pari viikkoa sitten vuoden ja kolmen kuukauden iässä, kun pinnasängynkutale hajosi alta. Sänky oli jo odottamassa kokoamista varastossa, emmekä tahtoneet parin kuukauden takia ostaa uutta pinnistä, joten sänky kasaan ja tyttö sinne nukkumaan. Peitto ja tyyny ovat samat kuin jo pinnasängyssä, mikä kai hiukan on helpottanut totuttelua, ja sängyssä on molemmin puolin laidat, mikä lisännee turvallisuuden tunnetta. Nyt pari päivää likka on nukahtanut sänkyynsä yksikseen, kun alkuun toinen vanhemmista istui jalkopäässä katkaisemassa karkumatkat lyhyeen. Aamuisin herätystaapero pärähtää kuitenkin aiempaa aikaisemmin leikkimoodiin: tänäänkin vähän viiden jälkeen alkoi kantaa Duploja meidän aikuisten sänkyyn, ties kuinka kauan on itsekseen hiljaa leikkinyt sitä ennen.  <_<

Edited by tiinanni

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä siirryttiin jatkettavaan sänkyyn 3 viikkoa sitten. Ei mitään ongelmia. Muksu nukahti todella tyytyväisesti yöunille ja tuntuu nukkuvan jopa paremmin isommassa sängyssä (mahtuu nukkumaan mitä kummallisimmissa asennoissa) :) Eli eikää oli n. 1v4kk.

 

Poika ei ole onneksi keksinyt - vielä - miten sieltä sängystä tullaan pois. Odottelee kiltisti kun jompi kumpi vanhemmista tulee aamulla hakemaan.

Edited by Yazz

Share this post


Link to post
Share on other sites

1v3kk. Tätä ennen nukkui perhepedissä, ja siihen nähden siirto sujui kuin unelma! Ei minkäänlaisia kitinöitä äidin viereen :) Poika siirtyi samalla omaan huoneeseen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tyttö siirtyi omasta halustaan perhepedistä omaan lastensänkyyn ja omaan huoneeseen 1 v 9 kk:n iässä. Pinnasängyssä ei suostunut nukkumaan kuin muutaman kuukauden ajan joskus pienenä vauvana. Siirtyminen siis sujui hyvin ja yöheräämiset vähenivät.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Noin 1,5vuotiaana on siirrytty isoon sänkyyn nukkumaan: totutellessa meni ehkä jokunen päivä. :)
Tuotiin siis sänky jo aiemmin sisälle ja laitettiin paikalleen, ja siinä sai taapero käydä pyörimässä ja kokeilemassa nukkumista päiväsaikaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä kuopus siirtyi muutaman kuukauden yli kaksivuotiaana isojen sänkyyn. Nukkuu kerrossängyssä isoveikan kanssa. Todella hyvin meni siirtyminen, ehkä viikon verran totutteli ja sitten siitä tuli oma peti. :) 

Share this post


Link to post
Share on other sites

No huh, kaikilla on niin ihannekertomuksia täällä!

Meillä on nukuttu vastasyntyneestä asti perhepedissä, mikä on tuntunut hyvältä myös miehestä. Pinnasänkyyn koitettiin jossain vaiheessa vauvana, vaan ei tuntunut kenestäkään hyvältä, joten se jäi oikeastaan käyttämättä - onneksi ei oltu hankittu sitä, vaan lainasänky.. Lastensänky hankittiin käytettynä neidin ollessa reilun vuoden, tarkkaa aikaa en muista, kesäaikaa oli. Alkoi olla sen verran ahdasta neidin vieressä nukkua (180cm leveä sänky meillä kuitenkin), laitettiin sänkyymme kiinni, ulkolaidalle turvalaita ja sisälaidalle pehmustetta sänkyjen laitojen päälle. Ei vaadittu siinä nukkumista, taidettiin alusta lähtien nostaa siihen unen tultua. Välillä nukkui koko yön siinä, välillä kiipesi vanhempien sängyn puolelle. Edelleen, vuotta myöhemmin, sama kuvio. Nyt kun ollaan uutta vauvaa odotellessa vaihdettu miehen kanssa puolia ja neidin sänky siis isän puolella, saattaa yöllä itkeä äitiä, toisinaan kierähtää tosin unia jatkamaan isän viereen, välillä kapuaa yli mun kainaloon.

Mutta siis nukuttamaan ollaan jouduttu ihan pikkuvauvasta lähtien, ei rauhoittunut itse unille silloinkaan, nykyään menee vieressä makoillessa tunnin verran, ennen kuin nukahtaa, ja äiti vain kelpaa.. Mun käydessä keikkatöissä mies kyllä sai nukutettua, kun en ollut kotona, mutta me ollaan miehen kanssa molemmat "ei huutokoulua"-kannalla, joten tällaista se sitten on.. Yömaitojen lopettaminen vaati kyllä aikamoiset taistelut itkuineen, mutta nukutuksen kohdalla ei haluta jättää yksin itkemään. Maitoa itkiessään oltiin kuitenkin vieressä..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä laitettiin vasta tuossa pari kuukautta sitten, jolloinka tyttö oli yli 2,5 v. Tähän asti on nukuttu suuressa 240 cm leveässä sängyssä kaikki kolme. (Pinnasänkyä ei tarvittu kuin ihan alussa, kun meillä oli vielä kapeampi sänky, jolloin pinnis oli sivuvaununa meidän sängyssä.)

 

Me rakennettiin sänky yhdessä tytön kanssa ja samalla selitettiin hänelle, että tämä on sitten sinun oma sänky ja sinä nukut jatkossa tässä. Illalla menen aina viereen lattialle istumaan, että tyttö saa edelleen hiplailla mun kättä ja samalla kuunnella iltalauluja yms. Olen vieressä niin kauan, että hän nukahtaa. Aivan ekoina iltana tyttö puheli jotain, että minunkin pitäisi tulla viereen nukkumaan, tai että "nuku sinä isä tässä ja minä nukun äitin kanssa isossa sängyssä". Mutta nopeasti nuo puheet jäivät, eikä mitään vastaväitteitä sitten enää tullut. Jonkin verran piti aluksi käydä yöllä rauhoittelemassa, kun tyttö heräsi kesken unien ja vaati minua viereen, mutta tuokin on jäänyt tosi satunnaiseksi. Joskus tyttö tulee aamuisin meidän sänkyyn, mutta ei läheskään aina.

 

Ihana oli päästä jo tytöstä "eroon" ja saada itsellekin parempi nukkumarauha. Vaikka en tätä rauhaa ollut osannut kaivatakaan, vaan olin itse asiassa ollut aina tosi tyytyväinen meidän perhepetiin, niin on se nukkuminen ilman vieressä pyörivää kaksivuotiasta aika paljon helpompaa. :D Luulen, että seuraavan kanssa siirrytään omaan sänkyyn aika paljon aikaisemmin, enkä ole enää varma, perhepeteilläänkö lainkaan.

Edited by TuiTui

Share this post


Link to post
Share on other sites

Siirrettiin 1v iässä samalla siirrettiin omaan huoneeseen. Siirto sujui hyvin ja ilman suurempia ongelmia. Ekoina öinä karkailtiin muutaman kerran sängystä, mutta muuta ongelmaa ei ollut. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nyt 4v7kk iässä on poika siirtynyt perhepedistä sivuvaununa olevaan lastensänkyyn. Varmaan menee toiset 5 vuotta, että siirtyy omaan huoneeseen :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä siirryttiin pinnasängystä juoniorisänkyyn 1,5 v iässä. Uuteen sänkyyn tottumisessa ei mennyt yhtään aikaa, vaan jo ensimmäinen yö ihan jo nukkumaanmenohetkestä lähtien oli normaali (keskeytyksetön 12 tunnin yöuni ilman sängystä karkaamisia). Asiaa varamasti auttoi se, että poika oli tottunut nukkumaan päiväkodissa päiväunia tavallisessa sängyssä.

 

Minä itse jännitin sängynvaihtoa kamalasti etukäteen, että kutakuinkin täydelliset yömme muuttuisivat kauheiksi sängynvaihdon jälkeen. Poikamme on kuitenkin luonteeltaan hyvin mukautuvainen, joten ehkä helppo sängynvaihto olisikin pitänyt osata ennakoida.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now