Synnytysasentosi

[Natalie]

Kysäisen tässä, onko se kätilön operoiminen jotenkin tosi hankalaa jakkaran kanssa? Kun olen sellaisen nähnyt ja musta se vaikuttaa niin matalalta...

[höpöli]

^ Meille tutustumiskierroksella kätilö sanoi, että se on ihan helppoa. Hän voi hyvin löytää lattialta hyvän asennon ja sitten ottaa itselleen pallin, jolla istua.

Synnytin jakkaralla ja oli eri kätilö kuin tolla kierroksella, eikä hänellä näyttänyt olevan ollenkaan epämukavat oltavat.

Eli uskoisin, että se on myös kätilön asenteesta kiinni, kuinka hankalaa se on. Tietenkin, jos kätilöllä on selkävaivoja tai muuta, niin voi olla, että se silloin on hänelle vähän vaikeampaa.

[anina]

Perinteisesti sängyllä puoli-istuvassa asennossa. Kun jossain välissä avautumisvaihetta siirryin keinutuolista sängylle vauvan päähän kiinnitettävän anturin laittoa varten, ei olisi tullut enää mieleenkään vaihtaa paikkaa siitä pois..

[nikunaku]

Ihan perinteisesti puoli-istuvassa asennossa. Pojalla oli niin hoppu maailmaan, ettei muuta edes ehditty siinä tilanteessa miettiä, mutta ihan ok minusta. Ponnistusten välillä on mukava levätä tuossa asennossa selällään.

[LeeLoo]

Ihan perinteisesti puoli-istuvassa asennossa.

 

Kuin myös. Koin asennon hyväksi. Olin tosi puhki pitkän avautumisvaiheen ja kipujen jälkeen, ja tuossa asennossa ponnistus tuntui tehokkaalta, kun pystyi rentouttamaan alapään ja tekemään työn vatsalihaksilla. Mies auttoi hienosti nostamalla tyynyjen avulla päätäni rintaa vasten aina ponnistuksen aikana.

Edited November 24, 2008 by Lia

[Tiuku1]

Ekalla kerralla 1 h 45 min puoli-istuvassa asennossa sängyllä, kaikin puolin tuskallista. Toisella kerralla 8 min ja 2 ponnistusta jakkaralla, ei varsinaisia repeämiä -pari nirhaumaa. Jos joskus vielä synnytän niin valitsen ehdottomasti jakkaran

[Possu]

eka jakkaralla sitten kontallaan sängyllä ja lopuksi puoli-istuvassa asennossa jossa saatiin ulos sitten imukupilla... Jotain tunti meni.

[miumiu]

Olisin halunnut kokeilla pystyssä synnyttämistä, mutta kun mulle ei ollut annettu

viimeiseen kolmeen tuntiin loppusynnytyksessä mitään kivunlievitystä, niin voimat

oli aivan loppu ja en jaksanut kuin maata sängyssä. Ensin aloitin ponnistamaan

puoli-istuvassa asennossa, jonka jälkeen kokeiltiin kyljellään synnyttämistä ja

sitten lääkäri muutti synnytyksen imukuppisynnytykseksi ja päädyttiin takaisin

puoli-istuvaan asentoon, jossa jalat sidottiin sänkyyn...

[milka]

Esikoisen ponnistin puoli-istuvassa asennossa, johon kätilö minut "pakotti". Hän suoraan perusteli asennon sillä, että siinä _hänen on helpompi työskennellä. Olin tuota ennen kokeillut ponnistaa polviseisonnassa, mutta ei onnistunut, kun kätilö ei suostunut nostamaan sängynpäätyä ylös tueksi...

 

Kakkosen ponnistin kontillani synnytyspöydällä. Kätilöltä en edes kysellyt mitään, vaan heti saliin päästyäni kiipesin pöydälle kontilleni ja annoin vauvan tulla

 

Kolmonen tuli ulos samaan tapaan kuin kakkonen, ainoa vain, että kätilö ei ihan saanut koppia, vaan likka "mätkähti" siihen pöydälle

 

Ekassa leikattiin väliliha, kaksi muuta tulivat ilman mitään interventioita tai paikkauksia.

 

Ja tuo puoli-istuva asento lienee "perinteinen" vain täällä länsimaissa Konttausasennon tunsin omakseni jo siksi, että sain käsistä lisää voimaa, eikä häntäluukaan ollut vauvan tiellä.

[Kndr]

Kokeilin sekä seisten ponnistamista miehen kaulasta roikkuen että jakkaralla ponnistamista, molemmat tuntui ihan hyviltä. Jossain vaiheessa kysyin kätilöltä, miltä väliliha näyttää, ja hän arvioi että todennäköisesti repeän mikäli ponnistan jakkaralla tai muussa sellaisessa asennossa jossa hänellä ei ole pääsyä välilihaa tukemaan ja "vahtimaan". Tämän takia halusin itse kokeilla puoli-istuvaa asentoa, ja huomasin että se tuntuu yhtä hyvältä ja helpolta kuin pystymmätkin asennot. Jatkoin sitten siinä.

 

Avautumisvaihetta oli takana 18 h ja ponnistusvaihekin kesti lopulta 2 h 7 min (ponnistustekniikkani oli kuulemma hyvä, mutta supistukset tulivat liian harvoin joten vauvan pää pääsi aina liukumaan ylöspäin), joten loppujen lopuksi en olisi jaksanutkaan olla pystyasennossa. Pitkittyneen ponnistusvaiheen vuoksi päädyttiin imukuppiin jolla vauvan pään liukuminen takaisin estettiin. Episiotomia tehtiin, enkä revennyt yhtään lisää. Synnytysasentoni oli imukupin takia lopulta siis gyn (puoli-istuva jalat telineissä).

[Natti]

Jakkaralla synnytin, sujui tosi hyvin. Ei repeämiä, ei tikkejä. Ponnistusvaihe kesti puolisen tuntia.

[MissMom]

Synnytin jakkaralla, oli kyllä tosi hyvä asento minulle ainakin.. 7 min ja kolme ponnistusta niin vauva oli syntynyt. Ei tullut yhtäkään tikkiä - mutta se johtuu suurin osa siitä että oli niiiiin hyvä kätilö. Kertoi koko ajan mitä "täytyy" tehdä ja mitä ei saa tehdä ja miten oma olo helpottuu jne jne.. Ensimmäinen synnytys oli helppo, joten toivon että seuraava synnytys olisi yhtä helppo (jos meille suodaan lisää lapsia siis)

 

pakko vielä sanoa että eihän tuo synnytäminen ole mikään kiva juttu, mutta siitä saa niin paljon kiitosta työstään kun vauva nostetaan syliin et unhtaa (tai minä ainakin unohdin) kaiken pahan mitä ajattelin synnytyssalissa ennen tytön synnyttyä...

[sin]

Minä synnytin puoli-istuvassa asennossa jalat kätilön ja kätilöopiskelijan tukemina. Olin jotenkin niin kiinni tipassa ja muissa antureissa, etten halunnut liikkua yhtään enempää kuin oli pakko ja kääntyily oli muutenkin hankalaa. Se tippa sattui koko ajan, ponnistusvaihe taisi olla ainoa hetki kun en sitä sen ihmeemmin ajatellut. Ponnistusvaihe kesti 14 min, ei leikattu epparia, repesin jonkin verran. Mahdollisesti joskus tulevaan uuteen synnytykseen aion toivoa mahdollisimman vähän mitään piuhoja ja antureita, että voi vaihtaa asentoa rauhassa niin paljon kun tuntuu. Joku kyykkyasento voisi minusta olla kroppani tuntien hyvä, jos käsillä saa tukea jostain (esim. miehestä?)

 

Edit:

Toisella kerralla ponnistin kontallani. Ja niitä piuhoja oli paljon edelleenkin, mutta syystä. Hyvä asento oli tämä, ei tullut repeämiä/tarvetta epparille ja ponnistusvaihe kesti 12 min.

Edited April 27, 2010 by sincerity

[Nasty]

Vastaanpa itsekin kun tämän ketjun kerta aloitin Eli mulla oli tosiaankin suunnitelmissa synnyttää joko jakkaralta, seisaaltaan tai kyykystä, joka tapauksessa ei puolimakuultaan. No kuinkas kävikään, puolimakuulta synnytin Kerran kokeilin kyykyssä synnytyspöydällä siten että kätilöt tukivat molemmilta puolilta, mutta se ei tuntunut hyvältä, itse asiassa taisi vauvakin liikahtaa taaksepäin. Voimat oli kertakaikkiaan niin lopussa, että en voinut kuvitellakaan nousevani siitä mihinkään. Avautumisvaiheessa olin välillä seisaallaan, sänkyyn nojaten, mutta sekään ei tuntunut hyvältä. Eli mulle sopi se puolimakaava ja siten, että sain tukea molemmat jalkani kätilöihin. Sängyn pääty oli kyllä hyvin yläasennossa. Repeytymiä ei tullut, mutta eppari piti leikata eli en osaa sanoa olisiko repeytymiä sitten tullut. Ja ponnistus kesti 45 min.

 

Seuraavassa synnytyksessä olisin kuitenkin yhä halukas kokeilemaan jakkaraa, nyt en vaan jaksanut.

[Silkkis]

Toisen lapsukaisen synnytin sitten siinä kuuluisassa "sukka-asennossa" (vaikka jakkaran olisin halunut) ja voi sanoa, että ponnistusvaihe oli tosi paljon rankempi kuin jakkarassa synnyttäessä. Ponnistusvaihe kesti esikoisella jakkaralla n. 20 min ja tässä toisen kohdalla n. 40min. Joten jo ponnistusvaiheen kestokin kertoneen kumpi oli mulle luonnollisempi ja täten myös helpompi asento. Jakkaraa siis suosittelen edelleenkin kaikille

[rizie]

Vasemmalla kyljellä ponnistin poikamme maailmaan. Ponnistus kesti 26 min, ei tullut tikkejä eikä repeämiä. Jakkaraa olisin halunnut kokeilla, mutta jalkani olivat niin puutuneet.

[Gilda]

Mä synnytin synnytysjakkaralla. Minusta tuo oli tosi hyvä asento. Ponnistaminen ei juurikaan sattunut ja sain tehokkaasti käytettyä voimani. Ponnistusvaihe kesti vain 15 min ja kyseessä oli esikoisen syntymä. Sain kyllä repeämiä ja paikat olivat jälkikäteen turvoksissa, mutta mitään episiotomiaa ei tarvittu.

[shh]

Mä kerkesin 1,5 tunnin aikana ponnistamaan molemmilla kyljillä ja selällään niin että pidin itse jaloistani kiinni. Viimeiseksi ponnistin sängyllä jalat telineissä ennen kuin vauva suostui syntymään.

[marlee]

Selällään puoli-istuvassa ja välillä melkein istuvassa asennossa. Olisin halunnut kokeilla jakkaraa tai vaikka kontallaan ponnistamista, mutta vasen jalka oli puutunut eikä toiminut. Minusta tuo puoli-istuva asento oli tosi hankala ja voimia meni "hukkaan" kun en saanut kunnollista asentoa.

[Morticia]

Mikä ihme on sukka-asento? Mä synnytin puoli-istuvassa, muu ei kai olis tullut kysymykseen kun vauvalla oli anturit päässä.

[anemone83]

Mie synnytin puoli-istuvassa asennossa, missä jalat oli tuettu kahden kätilön lonkkia vasten. Koin asennon hyväksi, ponnistusvaihetta kesti 30 min. Tosin olin valvonut jo niin pitkään (reilun vuorokauden), että en tiedä oliskin muussa asennossa enää jaksanut edes koittaakaan.

 

Voi olla että mahdollisessa seuraavassa synnytyksessä koitan muitakin asentoja jos tuntuu siltä, mutta ei puoli-istuva asento ole poissuljettu vaihtoehto mulle ainakaan.

[Gilda]

Morticia: meidän vauvalla oli myös piuha päässä ja mulla oli epiduraali ym letkut. Siltikin sain jakkaralla työskennellä .

[sode]

puoli-istuva asento. en edes muita ehtinyt harkita kun ponnistustarve iski kuin salama päälle.

[Ninnuli]

Kysymys ihan uteliaisuudesta: Mihin toi väite perustuu että jakkaralla repeäisi helpommin tai pahemmin? Ts. onko tästä joku nähnyt jotain tutkimustietoa vai onko kyseessä "kaikkihan sen tietää" -henkinen väite.

[höpöli]

^ En tiedä, mulle ei tullu jakkaralla ponnistaessa kuin muutama pieni nirhaisu, eli ei repeämää.

Voi olla, että väite perustuu siihen, että lapsi pääsee syntymään nopeammin, kun painovoima auttaa.