Sign in to follow this  
Followers 0
kultanen

Kun minusta tulee äiti, aion...

125 posts in this topic

Tässä vastakohtana ketjulle "sitten kun minulla on lapsia en...". Mitä päätöksiä olette tehneet ja lapselliset voivat kertoa, ovatko päätökset pitäneet.

 

Itse aion:

-yrittää rintaruokkia, jos mahdollista

-yrittää tehdä itse mahdollisimman paljon soseita

-yrittää tukea lapsen kehitystä ja luovuutta esim. leikkien avulla

-antaa myös miehelleni huomiota

-käyttää kestovaippoja

Share this post


Link to post
Share on other sites

Yritän:

- Olla lapselleni mahdollisimman hyvä äiti.

- Antaa miehelleni kaiken tukeni, jotta hänestä tulee mahdollisimman hyvä isä. Yritän luottaa miehen vauvanhoitotaitoihin jne.

- Ottaa itselleni omaa aikaa aina kun pystyn.

- Välttää sudenkuopan: "Suutarin lapsilla ei ole kenkiä". Eli toisin sanoen yritän "unohtaa" ammattikasvattajan roolin ja keskittyä olemaan äiti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

- Huomioida suuresti kielenkäyttöni, etten kiroilisi enää!

- Antaa aikaa myös miehelleni

- Antaa mieheni olla tasavertainen vanhempi

- Puuhata lapsen kanssa mahdollisimman paljon kodin ulkopuolellakin, ei kotihiiri-äitinä

 

Hmm.. ainakin näin :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

lisää, näistä on puhuttu yhdessä

- pitää huolen ettei lapseni omista kaikkia mahdollisia pelikoneita (xbox,pleikkari,tietokone jne)

- pitää huolen ettei lapseni tule riippuvaiseksi netistä. Saatika käytä sitä kuin luvan kanssa.

 

......En ymmärrä kun tiedän 10v lapsia joilla on kaikki mahdollset pelikoneet ja huutavat jos eivät pääse nettiin. Ja siinä niiden päivät menee sisällä pelatessa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Päätin, että kun minusta tulisi äiti, niin laulaisin lapsilleni (erityisesti tuutulauluja nukkumaan mennessä, mutta muutenkin). Nyt olen äiti ja hoilaan joka päivä "Ihhahhaata" ja "Oravan pesää" ja "Piippolan vaaria" ja "Tuiki tuiki tähtöstä" ja... ^_^ (Uskallan nykyisin jopa laulaa, vaikka miehenikin olisi kuulemassa!)

Share this post


Link to post
Share on other sites

No jospa minä listaisin asioita, joita minun piti tehdä vauvan synnyttyä, mutta en ole saanut tehdyksi:

 

- käyttää alusta asti kestovaippoja. No yhden harsovaipan laitoin kun vauvan kanssa tultiin kotiin. Sen jälkeen on käytetty kertiksiä...

- piti olla paljon ihokontaktissa vauvan kanssa kun se oli pieni. No, mun rinnat ja sektioarpi oli niin kipeät tosi pitkään, ettei vauvan iholla pitämisestä tullut yhtään mitään. Onneksi ei ollut ongelmia maidonnousun tai vauvan imuhalujen kanssa.

- harrastaa alusta asti vauvahierontaa. Muutaman kerran olen tehnyt, mutta vauva kiemurtelee eikä tunnu erityisesti nauttivan hieronnasta, joten olkoon :rolleyes:

- jutella vauvalle paljon heti alusta asti. Vauvalle puhuminen tuntui alussa tosi toopelta, ja olen oppinut vasta nyt myöhemmin höpöttelemään enemmän.

 

En onneksi kanna näistä hirveän huonoa omaatuntoa :D Kaiken olen kuitenkin tehnyt parhaan kykyni ja jaksamiseni mukaan. Paljon on vielä lupauksia, joiden pitävyyttä pääsen testaamaan, kuten:

 

- kannustan lastani lukemaan kirjoja pienestä pitäen

- valmistan lapseni ruuat itse (poikkeuksena matkat ja semmoiset)

- säilytän malttini lapsen kanssa (epätodennäköistä, mutta pakko yrittää!)

- opetan lapseni kaikkiruokaiseksi

- pidän kiinni omasta harrastuksestani!

 

Joo, ja olisi noita tsiljoona muutakin :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aion...

-sylitellä, suukotella ja paijailla lasta mahdollisimman paljon ja kertoa hänelle, että hän on meille tärkeä ja rakas

- kiireessäkin löytää aikaa pysähtyä aidosti kuuntelemaan lasta

 

Siinä oli ne tärkeimmät. Ensimmäistä kohtaa olen jo noudattanut. Toisen kohdan vuoro tulee sitten, kun lapsi hieman kasvaa.

 

Lisäksi olen suunnitelmieni mukaan onnistunut ihan kiitettävästi huolehtimaan

-parisuhteestani

-kunnostani

-ulkonäöstäni

 

Sitten oli lisäksi vähän vähemmän tärkeitä juttuja, joista en olisi ottanut stressiä, vaikkei olisi aikomuksiani pystynytkään toteuttamaan. Toistaiseksi kuitenkin olen aikomuksieni mukaan onnistunut

 

-käyttämään kestovaippoja

- tekemään ruuat itse

- välttämään hirveät krääsävuoret ja lelukasat

 

Ja jotta ei kuulostaisi liian täydelliseltä, niin toki löytyy myös niitä juttuja, jotka eivät ole menneet lainkaan niin kuin suunnittelin. Etukäteen olin päättänyt, että vauva nukkuu alusta asti omassa huoneessaan. Noh, arvaatte varmaan, missä vauva loppujen lopuksi viettää ison osan öistään. ;):P

Share this post


Link to post
Share on other sites
- sylitellä, suukotella ja paijailla lasta mahdollisimman paljon ja kertoa hänelle, että hän on meille tärkeä ja rakas

- käyttämään kestovaippoja

- tekemään ruuat itse

- välttämään hirveät krääsävuoret ja lelukasat

 

Tässä tulikin esille sellaiset tärkeänä pitämäni asiat, jotka olivat aikeenani ennen pienten syntymää ja joista olen hienosti saanut (enimmäkseen) pidettyä kiinni nyt, kun pienet ovat jo mahan ulkopuolella. ^_^ ("Lievennys" kuitenkin, että kyllä sitä esim. joskus tulee ostettua purkkiruokaa kaupasta... ;) )

Share this post


Link to post
Share on other sites

Asioita joita päätin toteuttaa äitinä:

 

Halaan, pidän sylissä ja kosketan niin paljon/kauan kuin jaksaa ottaa vastaan

Luen lapselle kirjoja ja runoja joka päivä

Keskustelen lapsen kanssa päivän tapahtumista, kyselen ja olen kiinnostunut

Vien lapsia kaikkiin sellaisiin paikkoihin ja tapahtumiin joista pidän ja olen kiinnostunut

 

-Nämä kaikki olen toteuttanut

 

Asioita joita nyt tulee mieleen mitä voisin päättää:

 

Ulkoilla enemmän

Syödä enemmän yhdessä

Katsottais vähemmän tv:tä

 

-Noi on sellaisia että ajoittain parannetaan ja toisinaan repsahtaa!

Share this post


Link to post
Share on other sites
Aion...

-sylitellä, suukotella ja paijailla lasta mahdollisimman paljon ja kertoa hänelle, että hän on meille tärkeä ja rakas

- kiireessäkin löytää aikaa pysähtyä aidosti kuuntelemaan lasta

 

Siinä oli ne tärkeimmät. Ensimmäistä kohtaa olen jo noudattanut. Toisen kohdan vuoro tulee sitten, kun lapsi hieman kasvaa.

 

Lisäksi olen suunnitelmieni mukaan onnistunut ihan kiitettävästi huolehtimaan

-parisuhteestani

-kunnostani

-ulkonäöstäni

 

Sitten oli lisäksi vähän vähemmän tärkeitä juttuja, joista en olisi ottanut stressiä, vaikkei olisi aikomuksiani pystynytkään toteuttamaan. Toistaiseksi kuitenkin olen aikomuksieni mukaan onnistunut

 

-käyttämään kestovaippoja

- tekemään ruuat itse

- välttämään hirveät krääsävuoret ja lelukasat

 

Ja jotta ei kuulostaisi liian täydelliseltä, niin toki löytyy myös niitä juttuja, jotka eivät ole menneet lainkaan niin kuin suunnittelin. Etukäteen olin päättänyt, että vauva nukkuu alusta asti omassa huoneessaan. Noh, arvaatte varmaan, missä vauva loppujen lopuksi viettää ison osan öistään. ;):P

 

 

Mulla on oikeastaan ihan samat jutut (miinus kestovaipat). Ruokia ostan varmasti silloin talloin kaupasta, mutta jos suurimmaksi osaksi sais tehtya itse...

 

Mutta todella, hauan kertoa lapselle etta rakastan hanta (tama kun ei suomalaiseen kulttuuriin ole oikein kuulunut), haluan pitaa itseni ja parisuhteeni kunnossa, enka halua kotini nayttavan "lapsi/lelu-kaaokselta".

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mutta todella, hauan kertoa lapselle etta rakastan hanta (tama kun ei suomalaiseen kulttuuriin ole oikein kuulunut), haluan pitaa itseni ja parisuhteeni kunnossa, enka halua kotini nayttavan "lapsi/lelu-kaaokselta".

 

Näitä oon minäkin miettinyt.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aion:

- tehdä parhaani, että lapsi tuntee olonsa rakastetuksi

- käyttää kestovaippoja

- vaalia parisuhdetta

- pitää huolta ulkonäöstäni ja alkaa myös urheilemaan aktiivisesti

- tehdä useammin ruokaa kotona

- lukea ja laulaa vauvalle

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aion:

- halata ja pussata ja pitää lasta paljon sylissä

- kertoa avoimesti että rakastan (ehkä pieni trauma omasta lapsuudenkodista, jossa tätä ei koskaan saanut kuulla)

- käyttää kestovaippoja

- yrittää tehdä soseet ja ruoat mahd pitkälle itse

- antaa miehelle tilaa vauvanhoitoon (etten seiso vieressä nipottamassa että tämä tehdään näin ja näin..)

- lukea lapselle paljon

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aion antaa isän hoitaa vauvaa omalla tavallaan, enkä puutu ja korjaile hänen tekemisiään kokoajan.. (tää vaatii varmasti multa paljon tahdonvoimaa :unsure: )

 

Aion kieltää lelulahjat synttäreinä ja jouluna, kunnes lapsi alkaa itse tajuta saavansa lahjoja, eli varmaan n.2 vuotiaaksi asti, riippuen vähän siitä miten esim. joulu sijoittuu suhteessa lapsen syntymään! Musta on ihan käsittämätöntä että omalle kummitytölle (1vee 2kk) ostettiin synttärilahjaksi kasapäin leluja ja kuukausi sen jälkeen jumalattomat kasat joululahjoja! Vähemmästäkin kaapit alkaa tursuta..

 

Aion myös opettaa lapseni kaikkiruokaisiksi (tiedä sitten onko mahdollista) ja tehdä itse ihan kotiruokaa, eikä mitään saarioisten makaroonilaatikkoa joka toinen päivä!

Share this post


Link to post
Share on other sites

-Olla lapselleni paras mahdollinen äiti

-Antaa mieheni olla lapsellensa paras mahdollinen isä, enkä puutu hänen tapoihinsa toimia vauvan kanssa.

 

 

Kestovaippailua, täysimetystä,luomuilua,muskaria ym. en lupaa. Sen näkee sitten kun on sen hetki.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En muista muita tietoisia päätöksiä kuin sen, että en koskaan fyysisesti rankaise lasta esim. tukista tai anna luunappia. Tämän päätöksen olen myös pitänyt tähän saakka ja aion pitää myös jatkossa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

- välttää ulkonäköni arvostelemista/kauhistelua peilin edessä lapsen nähden

- ehdottomasti olla kurittamatta lastani fyysisesti

- yrittää parhaani kestovaippojen kanssa, mutta sallia myös hairahdukset kertakäyttöisiin ;)

- viettää mahdollisimman paljon aikaa lapseni kanssa ja nauttia hänen olemassaolostaan

- tehdä kotiruokaa mahdollisimman usein

- välttää turhia hankintoja ja kannattaa kierrättämistä myös vauvatarvikehankinnoissa

- tehdä osan vauvanvaatteista itse

- rakastaa pientä enemmän kuin mitään muuta unohtamatta rakasta miestäni kuitenkaan

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä aioin:

 

-Opettaa lapsen näyttämään tunteitaan

-Opettaa lapsen puhumaan tunteistaan

-Luottaa mieheni lastenhoitotaitoon ja päättää kahdestaa hänen kanssaan lastenhoitoon liittyvistä asioista yms.

-Lukea iltasatuja (myös niitä oman lapsuusajan suosikkeja :) )

-Opettaa sanat "kiitos" ja "anteeksi"

-Huomioida myös puolisoni ja järjestää aikaa myös sille kauan odotetulle häämatkalle, joka ei tässä opiskelijabudjetissa onnistu rahan/ajan puuttee takia :lol:

-Opettaa lapsen ennen kotoa muuttoa pyykkäämään, kokkaamaan ja tiskaamaan

-Tartuttaa kirppisinnostukseni :lol:

-Yritän itse olla hyvä vaimo ja äiti, kuitenkaan stressaamatta liikaa, jos maailma ei aina pyöri siihen malliin kuin itse haluaisi

-Totuttaa lapsen sosiaaliseksi, koska meillä suuri ja läheinen suku.

 

Huhhuh, kyll nyt tuli jo aika monta aikomusta, luetaan lista läpi uudelleen neljän vuoden päästä ja päivitetään :lol::lol::lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoisen ilmoitellessa tulostaan minulla ei ollut minkäänlaisia "näin aion tehdä" -ajatuksia. Päivä ja tilanne kerrallaan eteenpäin tarvottiin. Ihan hyvä, stressiä oli ihan ilmankin.

 

Nyt kun pääsen toivottavasti kokemaan ihanan elämän ihmeen uudestaan, voisin vähän listatakin jotain..

 

- Kuuntelen enemmän. Sekä lasta että miestä.

- Suljen korvani useammin. Ulkopuolisten kommenteilta.

- Pidän itsestäni ja jaksamisestani parempaa huolta.

 

Jokailtainen iltasatu tai tuutulaulu pysynee ohjelmassa ihan lupaamattakin, samoin kilometrejä pidemmäksi kasvanut pinna. Ehken enää taannu uhmaikäisen taaperon kanssa parkumaan lattialla kilpaa :P Opetan lapseni (molemmat) kunnioittamaan luontoa, eläimiä ja ihmisiä. Ketään ei satuteta tahallaan, mitään ei rikota tahallaan, omat jäljet siivotaan niin kotona kuin metsässäkin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ennen lasten syntymää olin ajatellut:

 

- leikkiä, lukea ja laulaa lasten kanssa

- pitää huolta miehestä, itsestäni ja kodista

- kokeilla kestovaippoja

- tehdä ruokaa itse

- kasvattaa lapsistani yhteiskuntakelpoisia

 

Ja kuinkas sitten kävikään? Esikoisen kanssa jaksoin leikkiä jonkun verran ennen toisen syntymää, mutta nyt aina vaan vähemmän (mutta toisaalta esikoinen on oppinut leikkimään itsekseen jo). Kirjoja luettiin esikoiselle tosi paljon ennen tätä toista, mutta edelleen useita kertoja viikossa. Laulan paljon (ja huonosti). Esikoinen tykkää laulamisesta ja se onnistuu vauvaa hoitaessakin.

 

Miehelle ei ole riittävästi aikaa ja toisaalta mies tekee ylitöitä eli hänelläkään ei ole aikaa mulle. Oma ulkonäkö kaipaisi kampaajaa ja lenkkeilyä, mutta ehkä sitten kun on aikaa. Koti on sen näköinen, että täällä asuu 10 lasta eikä yhtään aikuista.

 

Esikoisen kanssa kokeiltiin kestovaippoja jonkun verran ja toinen täyskestoilee.

 

Esikoinen osaa nyt 2-vuotiaana kiittää ja pyytää anteeksi eikä varastele kaupasta karkkia, joten yhteiskuntakelpoiseksi kasvattaminen on hyvällä mallilla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Päivityksen paikka.

 

Melkein vuosi sitten lupasin:

- kannustan lastani lukemaan kirjoja pienestä pitäen

- valmistan lapseni ruuat itse (poikkeuksena matkat ja semmoiset)

- säilytän malttini lapsen kanssa (epätodennäköistä, mutta pakko yrittää!)

- opetan lapseni kaikkiruokaiseksi

- pidän kiinni omasta harrastuksestani!

 

Ja kyllä, näitä olen noudattanut mielestäni tähän asti erittäin kunniakkaasti! Toki tuo kirjojen lukeminen on vielä vähän hakusessa, mutta kirjoja saa selata (myös aikuisten kirjoja) enkä ota kirjaa pois vaikka sivu vähän repeäisi tms.

 

Maltti mulla on kestänyt hämmästyttävän hyvin, mutta toisaalta en ole muutenkaan sellaista räjähtelevää tai huutavaa sorttia.

 

Kaikkiruokaisuutta opetetaan parhaamme mukaan, kaikkea saa (ja pitää) maistaa :) Paitsi karkkia :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Hyva lista, haluaisin itsekin pyrkia noista kaikkiin :)

 

Lisaksi kauniit kaytostavat ovat minulle todella tarkeita, joten aion opettaa lapsen pienesta pitaen sanomaan aina kiitos, anteeksi ja ole hyva, jakamaan omastaan ja ottamaan muut lapset ja aikuiset huomioon. Ja jottei elama kay liian helpoksi, haluan ulkosuomalaisena/meidan kaksikulttuurisessa perheessa parhaani mukaan yrittaa opettaa lapselle suomea ja yllapitaa suomenkielen taitoa lapsen kasvaessakin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

-yritän tehdä soseet itse (äitini teki niin ja on suositellut lämpimästi)

-kestovaippoja aion ainakin yrittää

-annan hellyyttä lapselle mahdollisimman paljon

-leikin ja olen läsnä paljon, mutta

-annan myös miehelle paljon vastuuta lapsen kasvatuksesta

-kannustan harrastamaan, myös jotain urheilua

-autan oppimaan

-opetan hyvät käytöstavat

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tähän listaan voisi kirjoittaa paljon, mutta ensimmäiseksi tuli mieleen:

 

vauvana

- antaa sylihoitoa mahdollisimman paljon

- kannustaa myös isää hoitamaan

- harrastaa vauvan kanssa yhteistä liikuntaa, jotta äidinkin mieli pysyi hyvänä ja siten myös jaksaminen

 

lapsena

- lukea paljon kirjoja hänelle

- antaa tukea ja turvaa vanhemmista

- yrittää ylläpitää suhteita myös ystävien lapsiin ja luoda näin hyviä verkostoja lapselle jo pienestä asti

- aloittaa lapsen kanssa jokin mieluisa harrastus, musiikkiryhmä, uiskentelu, jalkapallo, voimistelu tms.

Share this post


Link to post
Share on other sites

- Treenata kovaa

- Suhtautua intohimolla työhöni

- Sylitellä lasta hirveästi

- Suhtautua miehen kanssa huumorilla lapsen mukanaan tuomiin vaikeuksiin

- Keskustella lapsen kanssa paljon, varsinkin sitten kun on vanhempi

- Kasvattaa lasta mahdollisimman sukupuolettomasti

- Heittää ystävien kanssa kuivaa läppää lapsesta ja äitiydestä

- Pitää lasta mukana jokapaikassa, ei ylisuojella, opettaa avarakatseiseksi ja humaaniksi

- Jakaa vastuun ja hoidon miehen kanssa tasapuolisesti

 

Siinäpä niitä, suurimmat tavoitteet on itse säilyä omana itsenä, pitää hauskaa miehen ja lapsen kanssa, ja kasvattaa lapsesta omanarvontuntoinen, empaattinen ja kriittinen ihminen ;)

 

Miehen kanssa kyllä just viimeks tällaisen ylevän keskustelun jälkeen naureskeltiin että kunhan nyt saatais se lapsi suunilleen ruokittua ja puhtaana pidettyä niin katellaan niitä muita sitten....

 

edit. lisäsin viimeisen kun noin tärkeä unohtui

Edited by Salia

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0