Nimen periytyminen sukupolvelta toiselle

[Lovesi]

Pojan toinen nimi on isälläni että veljelläni toisena nimenä, joten halusin jatkuvan vielä seuraavankin sukupolven jos siitä vaikka tulisi pitkä perinne.

[laala]

Molemmat ollaan sillä linjalla että olisi kiva jos nimellä olisi perinteet, mutta mitään pakko miellettä tästä ei ole. Tämän hetkisistä nimisuosikeista tytön nimestä molemmat ovat suvusta, pojan nimestä vain toinen nimi periytyy.

Ja toiseen kysymykseen.. miehen nimi on tavallaan periytynyt isänsä toisesta nimestä, vaikkei ihan kirjaimellisesti sama olekaan...

[Adelita]

*

Edited December 2, 2009 by Isabelleza

[Vanda]

Miehen suvussa kulkee ensimmäisenä tai toisena nimenä nimi useassa sukupolvessa. Nimi ei kuitenkaan ole mieheni nimi vaan nimen "peri" (jo edesmenneltä) appiukolta miehen veli. En tykkää ko nimestä enkä koe, että meidän sitä kuuluisi jatkaa (kun on mennyt aikaisemminkin isältä pojalle eikä isoisältä pojalle). Nimiasia ei ole vielä ajankohtainen, varmaan joudutaan siitä jonkin verran keskustelemaan

[Guest iines26]

En oo oikein ikinä tykänny siitä, että joku tietty nimi kulkee suvussa ja se on tavallaan "pakko" antaa lapsille. Johtuu ehkä siitä, että oon vierestä kattonu miten tästä asiasta on tapeltu ku joku on sen perinteen halunnu päättää.. Mutta esim. itselläni on toisena nimenä äitini mummon nimi ja se taas on ihan mukavaa. On vieläpä nykyään aika harvinainen nimi. Lisäksi on miehen kans mietitty, että jos joskus poika saadaan, niin hänelle tulisi etunimeksi mieheni ukin etunimestä "nykyaikaisempi" lyhennys tai ukin nimi toiseksi nimeksi. Mut nämä onki keskenään aivan eri asioita.

[Marmalade]

Mitäs mieltä olette tällaisesta tilanteesta? Mieheni haluaisi antaa äitinsä nimen toiseksi nimeksi lapsellemme, jos hän on tyttö. Nyt on kuitenkin se tilanne, että miehen äidin nimi on annettu jo miehen veljen tytölle toiseksi nimeksi, eikä minusta ole korrektia antaa serkuksille samoja nimiä. Nyt on sitten vähän ollut sellaista ilmassa, että annetaan sitten ihan täysin "omakeksityt" nimet. Pidän sitä hieman epäreiluna, koska haluaisin antaa tytölle oman äitini nimen toiseksi nimeksi. Miehen äitihän on tämän "kunnianosoituksen" jo saanut, joten olisi aika itsekästä miehen puolelta, jos minun äidilleni ei samaa voisi suoda.

[Pamsu]

...

Edited February 7, 2010 by Pamsu

[Janica]

Meillä jatkuu luultavasti miehen puolelta tuleva nimi, mutta mitään pakonomaista tarvetta meillä ei ole jatkaa mitään suvussa kulkevia nimiä. Tykätään vaan kumpikin tuosta nimestä, joten saattaa olla että päätyy lapsen nimeksi joskus aikanaan.

[tuuli78]

Mulla on suvussa kulkeva nimi ja mieheni toinen nimi kulkee sattumalta meidän molempien suvuissa. Jos joskus saamme on poikalapsen on selvää että kyseinen nimi periytyy. Pidän nimestä muutenkin, kuuluu suosikkeihini, tosin on hyvin yleinen. Tytölle haluaisin antaa oman kolmannen nimeni, joka ei kyllä muuten suvussa esiinny.

[Anno]

Me mietittiin suvun nimiä ja loppujen lopuksi annettiin pojalle nimi ihan omasta päästä. Ristiäisten jälkeen oli hauska kun mummi tuli sanomaan että vauvan toinen nimi on hänen enonsa nimi. Sillä lailla "kunnioitettiin" perinteitä että annettiin nimi mikä juontaa juurensa meidän sukujuuriin ja sattuikin sitten näin sopivasti Joten nyt voidaan sanoa että juu nimi tulee suvusta. Tytölle oli mietittynä nimi ja tytön toinen nimi olisi ollu miehen mummon toinen nimi. Ehkä se päästään vielä joskus käyttämään

[Tilsu]

Minun kolmas nimi on kulkenut suvussa jo pienen tovin, mutta esikoista kastaessa ei oikeastaan käynyt mielessäkään antaa sitä neidille kiertämään... tai olisinkohan ristiäisiä edeltävänä iltana kysynyt mieheltä, että pitäisikö se jo valmiiseen nimeen pakonomaisesti lisätä ja päädyttiin että ei. Sitäpaitsi äidin puolen suku tuntuu muutenkin jotenkin niin kaukaiselta...

 

Miehen toinen nimi on sellainen, jonka tahtoisin laittaa kiertämään. Nyt ollaan päästy neuvotteluiden tuloksena siihen, että hyvin todennäköisesti se tuleekin pojan toiseksi nimeksi. Nimi ei siis ole vielä perinteikäs suvussa, mutta ehkä joku päivä...

[eveliinuska]

Haluaisin antaa lapselle suvussa kulkevan nimen, ainakin toiseksi nimeksi. Jos joskus saamme tytön, haluaisin antaa hänelle oman toisen nimeni kutsumanimeksi. Mies tosin on vähän eri mieltä...

[Minnie]

Ensin ajattelin mummoni toista nimeä lapseni toiseksi nimeksi, mutta olen tullut toisiin ajatuksiin, enkä halua periytyvää nimeä. Miehenikään ei ole innostunut antamaan lapselle periytyvää nimeä.

Joten ihan omasta päästämme nimen lapsellemme annamme ja jos se nyt on jollain suvussa ollut tai on, niin se on sitten ihan sattumaa.

[Annine]

Meillä ollut nimet mietittynä jo pitkään, vaikkei vielä olla edes raskaana.

Tytölle tulisi kolme nimeä, joista eka ihan tuulesta temmattu nätti nimi, toka miehen mummon nimi ja kolmas mun mummon nimi.

Pojalle myös kolme mietittynä, ekaksi nimeksi miehen isosedän nimi joka on myös minun äitini vauvana kuolleen veljen nimi, tokaksi miehen isävainaan nimi joka on myös minun isän toinen nimi, ja kolmanneksi taas tuulesta temmattu komia nimi.

Mutkikas selonteko, mutta kaikesta päätellen melko perinnerakkaita ihmisiä ollaan.

[sunniva]

Mun mielestä perintönimestä voi puhua vain jos nimi on joko kulkenut suvussa pitkään, tai sitten tulee joltain lapsen vanhemmille aidosti tärkeältä henkilöltä, jonka muistoa sillä halutaan kunnioittaa. Jos sukupuuta selatessa löytyy kivoja nimiä periaatteessa tuntemattomilta ihmisiltä, niin silloin on kyse enemmän inspiraatiosta.

[Adelita]

Nuo meidän pikkuisille tulevat toiset ja kolmannet nimet ovat kulkeneet suvuissa vuosisatoja. Pojan toinen nimi esimerkiksi on kulkenut sukupolvelta toiselle jo 1600-luvulta asti, ties vaikka kauemminkin (kirjallisia todisteita kun ei ole tuota vanhemmalta ajalta). Sama nimi löytyy myös serkkupojalta.

 

Kyllä perintönimestä voidaan puhua myös jo silloin, jos nimi siirtyy esim. isältä pojalle. Oman isäni toinen nimi on myös veljelläni ja mielestäni kyseessä on perintönimi. Perinteiden ei tarvitse aina olla iät kaiket vanhoja.

[sunniva]

Tietenkin isän nimi on perintönimi! Mun isän suvussa on semmoinen perinne että esikoinen saa äitinsä/isänsä kutsumanimen toiseksi nimeksi. Periytyvä nimi on siis aina eri nimi.

[Cordelia]

Miehen suvussa miehen toinen nimi on kulkenut pitkään isältä vanhimmalle pojalle. Tuo nimi oli sattuomoisin mun pitkäaikainen pojannimisuosikki, joten siitä tulee aika varmasti meidänkin ekan pojan toinen nimi. Meidän perheessä on menty kaavalla oma-isän suvusta-äidin suvusta-sukunimi, (toisen ja kolmannen nimen järjestys sointuvuuden mukaan) mutta mitään tiettyjä nimiä ei ole periytynyt pitkään. Musta toi on ihan kiva kaava, tykkään kun nimillä on perinteitä ja tuossa on kuitenkin aika paljon valinnanvaraa. Sekä meidän että miehen suvuista löytyy paljon kivoja, toisiksi ja kolmansiksi nimiksi sopivia nimiä.

[riikkamari]

sitten kun saadaan lapsi on tarkoitus antaa hänelle sellainen nimi joka kulkee suvussa..oma nimeni kokonaisuudessaan kulkee suvussa ja miehen toinen nimi kulkee heidän suvussa. joten yhdistelmällä molempien sukujen nimiä ollaan päädytty jo mikä nimi lapselle annetaan...

[Guest iines26]

Mun isän suvussa on semmoinen perinne että esikoinen saa äitinsä/isänsä kutsumanimen toiseksi nimeksi. Periytyvä nimi on siis aina eri nimi.

 

Tääki on ihan hauska.

 

Mut mites sellanen ku mulla on parillaki ihmisellä lähipiirissä sellanen perinne jo useammalla sukupolvella, että äidin kutsumanimi tulee lapselle ekaks nimeks ja lapsen kutsumanimi on sit se toinen nimi. Eli esim. äiti on Anna-Eija ja kutsutaan Eijaksi ja lapsi on Eija-Riitta ja kutsutaan Riitaksi. Onko vähän vaikeaa?? Toinen kellä on näin (aikuinen ihminen) sano just että onpa mukava ku äitin kans menee postit aina sekasin ku samalla paikkakunnalla asuvat. Tätä tapaa en vaan tajua.

[SutturaSaara]

Meidän molempien suvuissa on tapana laittaa ensimmäiselle lapselle toiseksi ja kolmanneksi nimeksi vaarien ja mummojen nimet. Elikkä minun mummoni olivat Helmi ja Lisbeth niin minun nimeni on sitten Plaaplaa Helmi Lisbeth Korhonen Ja sama tapa siis myös mieheni suvussa

[madele]

Suvuissamme on moni amukavia nimiä, joita olisi kiva jatkaa ainakin toisena nimenä. (mukaan lukien mun ja miehen omat, kivat nimet )

Mitään kovin suurta perinnettä ei ole meidän suvuissa nimissä ollut, mutta esim. minun toinen ja kolmas nimeni "periytyivät" isovanhemmiltani.

[Nuski]

Meillä jatketaan perinnettä jos sattuu poika tulemaan. Annetaan miehen toinen nimi pojalle kans toiseksi nimeksi. Sama nimi toistuu myös miehen isällä ja ukilla! Nimen jatkaminen oli ihan täysin minun idea, muuten en ole mikään kovin "perinteet kunniaan" ihminen...

[miumiu]

Kumpikaan meistä ei halua jatkaa kummankaan suvuissa

kulkevia nimiä. Lapsille tulee toiset ja kolmannet nimet

meidän omien nimien mukaan - tosin omilla muunnoksilla.

Mutta nämä nimet eivät kumminkaan ole niitä "kulkevia" nimiä.

[Pupuliin]

Meillä ainoa ns. kiveenkirjoitettu asia on ollut, että mahdollisesti tuleva poikamme saa mieheni toisen nimen. Hän on saanut sen isältään ja on molempien mielestä vielä tosi kiva nimi, joten asia on ollut päätettynä jo kauan.

Tyttö saisi puolestaan minun toisen nimeni, vaikkei se suvussa olekaan kulkenut. Etunimistä pojalle on myös tällä hetkellä suosikkina perintönimi vaarilta. Vaarin sukupolvessa se on ollut tosi erikoinen, eikä ole yleinen vieläkään, muttei kuulosta enää mitenkään kummalliselta. (selkeä sepustus taas... )