Sign in to follow this  
Followers 0
blue.eyes

Luomusynnytys.

110 posts in this topic

Yksilöllistä. Kaverillani kaksi käynnistettyä synnytystä ilman ilokaasua kummempaa kivunlievitystä. Ja itsestään käynnistynyt synnytys voi olla erittäin kivulias.

 

Masennuksen ja kivunlievityksen suhteesta: Suomalaisen väitöskirjatutkimuksen mukaan vähiten synnytyksen jälkeistä masennusta oli äideillä, jotka saivat kohdunkaula- tai epiduraalipuudutuksen. Eniten synnytyksen jälkeistä masennusta oli niillä, jotka eivät saaneet kivunlievitystä. Lähteenä Pauliina Hiltusen väitöskirjatutkimus.

Edited by Alexia

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Oliskohan noista suurin osa sellaisia tapauksia, joissa synnyttäjä ei jostain syystä ole saanut (riittävää) kivunlievitystä, vaikka olisi sitä halunnut? Joskushan kivunlievitystä ei voida antaa, vaikka synnyttäjä sitä toivoisikin, ja se varmasti vaikuttaa negatiivisesti synnytyskokemukseen.

Share this post


Link to post
Share on other sites
^Oonkin ymmärtäny, että käynnistetyssä synnytyksessä supistukset ovat paljon kivuliaampia kuin muuten, sillä niissä käytetään keinotekoista oksitosiinia supistusten aikaansaamiseksi eikä kropan omaa luonnollista oksitosiinia, joka myös poistaa kipua.

 

Jep. Kaynnistetty synnytys tai vauhditetut supistukset keinotekoisella oksitosiinitipalla ovat kylla usein (varmasti enemman saanto kuin poikkeus) kivuliaampia kuin "normaalit" supistukset. Siksi niihin paljon useammin tarvitaankin sitten epiduraalia tai muuta laakkeellista kivunlievitysta, kun ei elimiston hormoneja ole tehty kasittelemaan keinotekoisesti aiheutettuja supistuksia yhta hyvin. Ainakin taalla Englannissa tasta puhutaan ihan standardina ja katilot ja synnytysvalmennuksessa asia usein esitetaan nain, etta jokainen voi tehda sitten itselle oikeat ratkaisut :)

 

Joskus oksi-tippa on varmasti tarpeen - ja kaynnistykset on juttu erikseen - mutta itse kylla kammoan ajatusta tipasta vaan kiihdyttamaan supistuksia, uskon, etta sita harjoitetaan tosi herkasti synnytyssaleissa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuossa aiemmin HelmiQ kertoi juuri käynnistetystä synnytyksestä joka meni hyvin ilman lääkkeellistä kivunlievitystä.

 

Tuossa viime viikolla oli taas hesarissa juttua täsä aiheesta ja siinä 30 vuotta alalla ollut kätilö kertoi oman kielteisen suhtautumisensa lääkkeelliseen kivunlievitykseen. Ilokaasukin oli muistaakseni niputettu siihen. Artikkeli oli muuten ihan kivaa luettavaa mutta minulle jäi päällimmäisenä mieleen siitä ainoastaan kätilön lause "Kipu kasvattaa äitiyteen". Ja tämä edustaa taas sitä ajatusmaailmaa mitä en vain pysty tajuamaan. Että ok jos lääkkeetöntä synnytystä puolustetaan niillä mahdollisilla kivunlievitysten haittavaikutuksilla mutta pitääkö tuollaisia idiootteja lauseita sitten viljellä?

Share this post


Link to post
Share on other sites
Artikkeli oli muuten ihan kivaa luettavaa mutta minulle jäi päällimmäisenä mieleen siitä ainoastaan kätilön lause "Kipu kasvattaa äitiyteen".

 

Heh joo tervetuloa 1800-luvulle :rolleyes::lol:

 

Toki varmasti kaynnistetty synnytys voi sujua ilman kipulaakitysta. Kyllahan tapauksia aina varmasti loytyy ja hyva niin. Ei ollut mitenkaan tarkotus ignoraata tai vahatella yksittaistapauksia. Perusperiaate kuitenkin on se, etta kun oksitosiinitippa on kuitenkin keinotekoinen laake, on kivutkin yleensa rajumpia.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Artikkeli oli muuten ihan kivaa luettavaa mutta minulle jäi päällimmäisenä mieleen siitä ainoastaan kätilön lause "Kipu kasvattaa äitiyteen".

 

Joo, toi pisti silmään mullekin. Suora lainaushan se oli, mutta toisaalta ei voi tietää, olisko se (toivottavasti) kuitenkin tarkoittanut tuon jotenkin eri tavalla.

Hyvä artikkeli kuitenkin, mun mielestä oli positiivista lukea, ettei kätilöt ole tuputtamassa lääkkeellisiä kivunlievityksia ekoina vaihtoehtoina. Silti olisin toivonut esimerkiksi siihen jonkun muun kuin äidin, joka on synnyttänyt kaksi lastaan kotona.

Itse haluan ehdottomasti synnyttää sairaalassa, ja vaikka haluankin ensin kokeilla lääkkeettömiä kivunlievityksiä, mulle on tärkeää tietää että niitä puudutteita yms. on saatavilla, jos tuntuukin että haluan niitä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Nimenomaan tuokin häiritsi että siihen otettiin sitten mukaan vielä se kotona synnyttänyt. Tuntuu että synnyttäjät niputetaan joko niihin jotka haluavat mahdollisimman epäluonnollisen synnytyksen kaikkine lääketieteellisine apuineen tai kotisynnyttäjiin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olisi muuten mukava, jos voitaisiin palata tassa ketjussa juttelemaan luomusynnytysmietteista, kokemuksista ja vinkeista! Tuntuu, etta keskustelu aina lipuu jotenkin epiduraalikeskusteluihin ja luomun rinnastamiseen ja vertailuun muiden synnytysten suhteen. Jotenkin se vie energiaa ja vie paahuomion silta, etta tassa ketjussa oli (kai?) tarkotus jutella luomusta, eika kuluttaa kaikki aika sen puolusteluun. Molempi parempi, eiko voitais jo sopia niin.

 

Tama vain oma mielipiteeni :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Adamon tarina oli kyllä todella lähellä mun esikoisen synnytystä ja ajatukset kyllä ihan samoja, erona se, että mulla synnytystä ei tarvinnutkaan käynnistää, vaikka käynnistysaika olis sairaalaanlähtöaamulle ollutkin. Synnytys kesti yli vuorokauden ja loppuviimeks 18 tunnin kipujen jälkeen otin mulle tarjotun epiduraalin. Se oli oikeesti taivas, kuten adamokin totes, niin se kivuttomuus sen tuskasen loppuodotuksen ja tuntien supistuskipujen jälkeen oli todella tervetullutta. Loppuviimeks sainkin sitten vissiin kaikki mahdolliset puudutteet synnytyksen aikana vielä viemään pois ponnistamisen tarvettakin. Eli niin kaukana luomusta, ja myös siitä omissa ajatuksissa olleesta ihannesynnytyksestä, oltiin kun mahdollista.

 

Nyt tähän toiseen synnytykseen lähtiessä olinkin varautunut siihen, että samalla kaavalla mennään. Yllätys olikin suuri, kun tyttö syntyikin paljon aikasemmin kun veljensä (42+4 vs. 40+3), joten loppuodotus oli paljon helpompaa ja oma henkinen ja fyysinen vointi oli huomattavasti parempi kun esikoisen synnytyksen aikaan. Lisäks toinen synnytys oli huomattavasti nopeempi (26h vs. 7h) ja tällä kertaa ehdittiinkin sairaalassa oleen vaan pari tuntia. Näistä syistä johtuen synnytys menikin sitten ilman puudutteita, kivunlievityksenä toimi kaurapussi, suihku ja synnytyssaliin päästyä ilokaasu.

 

Eli kaksi hyvin erilaista synnytystä takana, mutta en koe kummassakaan mitenkään onnistuneeni tai epäonnistuneeni. Vaikka siis oon myös törmännyt tänkaltaiseen ajatteluun. Itse olen ainakin sitä mieltä, että syy ton jälkimmääisen synnytyksen puudutteettomuuteen on se, että siinä oli täysin erilaiset olosuhteet ensimmäiseen verrattuna, siitä en nimittäin olis selvinnyt mitenkään ilman niitä puudutteita. En myöskään ole huomannut, että tällä kertaa olisi vuorovaikutus vauvan kanssa jotenkin erilaista, vaiikkei sitä pahamaineista epiduraalia annetukaan

Share this post


Link to post
Share on other sites
^ Mä en muuten muista kuulleeni tapauksesta, jossa synnytys olisi käynnistetty, muttei olisi käytetty lääketieteellistä kivunlievitystä. Oonkin ymmärtäny, että käynnistetyssä synnytyksessä supistukset ovat paljon kivuliaampia kuin muuten, sillä niissä käytetään keinotekoista oksitosiinia supistusten aikaansaamiseksi eikä kropan omaa luonnollista oksitosiinia, joka myös poistaa kipua.

 

Mulla toinen käynnistetty synnytys meni ilman kivunlievitystä, kun en ehtinyt mitään saamaan. Toisessa sain epiduraalin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0