Sign in to follow this  
Followers 0
white

Pyssyleikit ja muut taisteluleikit

65 posts in this topic

Miekkaleikkeihin reagoin ihan samalla tavalla kuin mihin vaan leikkimiseen, joka voi ja usein sitten meneekin, yli. Jos menee riehumiseksi, leikki poikki ja jotain rauhallisempaa tilalle.

 

Mä olen kieltänyt leikkimästä päiväkodissa ammuskelemista. Toki lapset leikkii keskenään kaikenlaista ja varmaan pyssyleikkejäkin, mutta päiväkodilla ei sitten ainakaan ole sormia kummempia pyssyjä leikin tekijäisiksi ja leikki on silloin lasten kesken spontaanisti syntynyttä. Lapsihan tarvitsee ns. mustia leikkejä eli spontaaneja leikkejä, joissa on kaaosta ja järjestystä rikkovaa, kehittyäkseen. Pyssyleikki on yksi tällainen eikä se tarvitse todellakaan oikean pyssyn näköisiä leluja. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä poika leikkii pyssyleikkejä, mutta pyssyleluja meillä ei ole (tai no, joillain lego-ukoilla saattaa olla pyssyt, mutta mitään sitä isompaa ei). Viime viikolla poika otti banaanin ja sanoi, että se on pyssy. Joskus on tehnyt duploista pyssyn jne. Useimmiten pyssy tehdään omilla sormilla.

Mä oon itse leikkinyt pyssyleikkejä pienenä ja ne oli ne hauskimmat leikit, kun kesäisin maalla leikittiin mun veljien ja serkkujen kanssa. Välillä enokin tuli mukaan. Mä en oo koskaan oikein osannu leikkiä nukeilla ja noi "poikien" leikit oli mun mielestä paljon hauskempia.

Isoveljeni on käynyt sivarin ja hän aina sanoi, että sai pienenä leikkiä ihan riittävästi sotaa, niin ei enää aikuisena tartte...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä pojat saa leikkiä sotaleikkejä mutta vesipyssyä kummempaa aselelua ei ole eikä tule.Legoista nuo taitavasti niitä rakentavat eikäsiinä mitään pahaa.Toisia ei saa edes leikisti ampua.

Meillä mies metsästää ja pyssyt on kotona,mutta niin kauan kun pojat on pieniä ei niitä edes niille näytetä.Kunhan ovat isompia ja jos kiinnostivat metsästyksestä ni sitten voidaan alkaa tutustumaan asiaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä miehen isä keräilee aseita. Miehelle on pienestä asti opetettu, että ihminen tappaa, ei se pyssy. Tätä linjaa vedetään sitten meilläkin. Itse en suostu, että lapsella annetaan aidon pyssyn näköistä lelua mutta pyssyleikkejä saa leikkiä. Leikkiväthän aikuisetkin värikuulasotaa, eikä sitä katsota pahalla. 

Share this post


Link to post
Share on other sites
Leikkiväthän aikuisetkin värikuulasotaa, eikä sitä katsota pahalla. 

Leikkivät, mutta toki ero on sinänsä iso, koska aikuiset tietävät, millaista jälkeä tulisi, jos aseet vaihtuisivat oikeisiin, mutta lapset eivät. Lasten pyssyleikeissä leikitään eri asiaa kuin värikuulasodassa. Siksikin mulle on tosi olennaista, ettei lapsella ole aseen näköisiä leluja, koska aseen ja lelun ero ei saa hämärtyä. Kyllä aseella voi tahattomastikin tappaa, ei se ole aina ihmisen harkittu teko.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mielenkiintoinen keskustelu.

Itse muistan lapsuudesta, että vesipyssyilläkin (tyttö ei muita pyssyjä kaivannutkaan) leikittiin rosvoa ja poliisia. Rosvot pakeni ja poliisit oli perässä ja lopputuloksena kuitenkin oli (muistaakseni) aina se, että rosvot jäi kiinni ja "paha sai palkkansa". En sitten tiedä kuinka naiivia tuo oli, koska todellisuudessahan noin ei aina käy.

Itselläni on nyt tyttövauva, joten en usko ainakaan tytölle tulevan muita kuin vesipyssyjä, joilla leikkimistä pidän enemmän liikuntana ja hauskanpitona. Minun on kuitenkin vaikea mieltää lasten leikkejä sotimisen harjoitteluksi, joten en varmaan sellaista kävisi kieltämäänkään. Siitä olen samaa mieltä aiempien kirjoittajien kanssa, että liian realistisia leluaseita on nykyään saatavilla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla ja veljelläni oli pienenä leluaseita joilla leikittiin, ihan aseiden kopioiden näköisiä pyssyjä, lisäksi meillä oli lasertag-peli, missä ammuttiin toista rintapanssariin tai kypärään. Tyttönä olin innoissani aina mukana näissä leikeissä, enkä koe että niissä mitään pahaa oli. Oikeisiin aseisiin emme saaneet koskea ja niistä selitettiin huolellisesti mitä ne tekevät ja miksi niillä ei saa leikkiä, ero oli siis selvä jo pienestä asti. Me leikimme ihan sotaa ja myös salaisia agentteja, poliiseja ja rosvoja ja muita variaatioita, en koe että nämä leikit olisivat millään tavalla vaikuttaneet minun tai veljeni psyykkeeseen tai agressioon, olemme molemmat hyvin rauhallisia aikuisia. En aio myöskään kieltää tulevilta lapsiltani pyssyleikkejä, minusta on tärkeää että että aikuinen kertoo lapselle oikeiden aseiden käsittelystä ja turvallisuudesta, varsinkin jos omassa taloudessa aseita on. Jokainen vanhempi muodostaa oman kantansa tähän asiaan ja elää sen mukaan, mutta ei kannata ottaa niin vakavasti niitä pyssyleikkejä, kaikki muksut niitä varmaan jossainvaiheessa kokeilee.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Melkein kaikki meillä on sallittua, mutta olen niin vankasti pasifisti etten tule hyväksymään aeita poikani leikeissä. Se miten mun hyväksymiseni tai hyväksymättä jättämiseni tulee näkymään konkreettisesti on vielä mietinnän alla. Ainakaan en halua pojalle aitojen aseiden näköisiä leluja, ja uskon että lähipiiri tietää ajatukseni ja toivon että he kunnioittavat sitä. Mies on pienenä ammuskellut isänsä kanssa ilmakivääreillä jne ja on kysellyt saako ne ottaa pappan luota joskus mukaan, mutta ainakin vielä olen kieltänyt. Kun poika on selvästi vanhempi, ehkä 10 tai 12, niin asiasta on täysin eri puhua hänen kanssaan kuin nyt alle kolme vuotiaana.

Taistella saa, miekkailla saa ja pyssyjä saa kuvitella/rakentaa mistä vaan, mutta aion tehdä oman mielipiteeni pojalle selväksi enkä aseleikkeihin innosta tai itse osallistu. Vesipyssyt käy, mutta myös suihkupullot on näppäriä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse olin jota kuinkin pyssyleikkejä vastaan ennen kuin koulussa keskustelimme niistä yhden oppitunnin verran. Se keskustelu sai omat silmäni aukeamaan enkä ajattele asiasta enää niin radikaalisti. Siellä tunnilla juuri keskustelimme tuosta Jari Sinkkosesta ja hänen mielipiteistään. Yksi loisto ajatus oli että pyssy/sotaleikit ovat samanlaisia roolileikkejä mitkä esimerkiksi tyttöjen kotileikit. Mikähän on totta lasten maailmassa vaikkakaan todellisuudessa ne ovat ääripäät. 
Mutta sitten keskusteliin myös päiväkoti-ikäisistä lapsista, jotka leikkivät itsaria liukumäessä. Opettajan kyseltyä tämän leikin perää niin hän sai selville ettei lapset edes tiedä tai käsitä mikä itsari on. Tämä rinnastettiin meidän oppitunnilla tuohon sotaleikkeihin. Ei lapset ymmärrä pakosti tappamisen ja sodan todellista merkitystä. Heille se on vain leikkiä. 


Itse en kuitenkaan lapsiani koskaan tule kannustamaan pyssyleikkeihin ja ostamaan asearsenaalia kotiin. En niitä kuitenkaan kiellekkään. :) 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen leikkinyt veljieni ja kavereiden kanssa paljon sotaleikkejä lähimetsissä ja sallisin ne myös lapsille. En välttämättä kyllä ostaisi aseita kotiin, mutta kyllähän esim. puukeppi käy hyvin pyssystä leikeissä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse olen saanut leikkiä pyssyleikkejä ja sotaukoilla sotaleikkejä veljen kanssa, enkä niitä sen todellisempana ja vakavampana pitänyt kuin koti ja hääkeikkejä..

Lapsuudenkotoa löytyi hirvikivääreitä ja jokin ilmakko, nekin jätimme rauhaan.. Ilmakon kanssa saimme tarkkuusammuntaa harrastaa valvotusti. niitä saatiin valvotusti myös katsella ja meille kertottiin selvästi etteivät ole leluja ja niillä saa pahaa aikaiseksi.

En siis näe syytä kieltää lapsilta sotaleikkejä, kun en kiellä niitä kotileikkejäkään..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ja entäs miekat?

Mä haluisin antaa samaa vapautta leikkeihin kuin itse sain.. Siis rajat ja kuri meillä oli, mut jos me jotain leikittiin niin ei meitä kielletty leikkimästä..

Eli jos hieman vanhempana tekevät kepeistä, sanomalehdis miekkoja niin siitä vaan, jos näpeille osuu niin molemmat keikkikät varmasti ymmärtävät miekkailla rauhallisemmin. Toki jos oma muksu olisi 4v niin ehkä tällöin vielä miekkailun tilalle olis hyvä ottaa jokin muu juttu..

Jos 6vuotias osaa leikkiä järkebästi, kuten olen nähnyt niin ei se miekkailu kiellettyä ole..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä linja tulee leikkiaseiden suhteen menemään todennäköisesti vesipyssyissä koska mieheni harrastaa ampumista ja meillä tulee siis olemaan aika tiukka linja siinä että aseet on vaarallisia jos niitä ei käsittele varovasti eikä oikeaan aseeseen saa koskea jos ei ole isänsä kanssa harrastamassa ja opettelemassa ihan ampumaradalla. Nää tulee tietty meillä vastaan vasta pitkän ajan päästä mutta me ollaan päätetty että lelupyssyt ei saa näyttää aidoilta aseilta ettei vaan koskaan mene sekaisin.

 

Me leikittiin pieninä siskoni kanssa joskus pyssyleikkejä mutta vesipyssyt oli ainoat ns. aseet mitä meillä oli. Toisaalta maailma oli vähän erillainen silloin, nykypäivänä kun on kaikki internetit ja tietokone pelit jotka on välillä turhankin toden oloisia. Omassa lapsuudessa Super Mario oli jännin peli ja sitä ei realismiksi voi lapsikaan erehtyä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on lapsella vesipyssyjen lisäksi puinen pyssy, jolla "ammutaan" jäniksiä ja muita riistaeläimiä. Ollaan selitetty lapsille, ettei ihmisiä ammuta pyssyillä. Hoidossa ovat oppineet tekemään käsillä pyssyn ja ampuvat sillä vaikka silloin, kun äiti komentaa. Se tuntuu ikävältä. Tuollaisiin rosvo- ja poliisileikkeihin tai vastaaviin leikkipyssyt sopii, mutta jotenkin se ajatus, että en tykkää kun äiti mua komentaa -> ammun sitä, ei tunnu kivalta ja siitä pyrin opettaa lapset pois.

Pointtina on itsellä se, että aseet itsessään ei ole paha (vaikkakin ovat vaarallisia) ja lapsetkin saa lelupyssyillä leikkiä, mutta se tyyli millä leikitään pitää olla sellaista, ettei siinä pääasia ole ihmisen vahingoittaminen. Noista sotapeleistä haluan olla tarkkana, sitten kun ne omille pojille tulee ajankohtaisiksi, ettei niitä kaikista pahimpia meillä kotona ainakaan pelata.

Meillä mies harrastaa metsästystä, joten toivon ja uskon, että sitä kautta pojat oppivat kunnioittamaan aseita ja ymmärtävät, että niitä pitää käsitellä oikein eikä niiden kanssa saa olla ympäristölle vaaraksi. Hankalasti selitetty, toivottavasti pointtini kuitenkin välittyi tästä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä leikitään pyssyillä ja esim. sotajutut on nyt aika pinnalla piirustuksissa. Perheessä ja suvussa harrastetaan paljon metsästystä, niin aseet ja sellainen on "tavallista" meille. Pyssyillä ei saa leikkiä niin, että osoitellaan ihmisiä tai "tapetaan" toisia. Lähinnä juoksentelevat leikkipyssyineen ja huitovat ilmaa ja "ammuskelevat" ilman mitään kohteita.

En kuitenkaan näe syytä, miksi kieltäisin lapsilta pyssyleikit, leikin niitä itsekin lapsena.

 

Lisään vielä, että sodasta on lasten kanssa keskusteltu paljonkin, isopapat ovat veteraaneja ja se on lapsille sellainen iso juttu, mikä aiheuttaa kysymyksiä paljon.

Edited by fuksia

Share this post


Link to post
Share on other sites

Se, millainen tunnelma pyssyleikissä on, on mielestäni tärkeää. Esim. itse leikittiin useinkin lumisotaa sisarusteni kanssa ja se oli tosi hauskaa. Pikkutyttönä leikin myös pyssyleikkejä poikien kanssa, mutta en ainakaan muista, että olisimme "ampuneet" toisiamme päin, vaan vihollinen oli aina näkymätön. Jos leikki on iloista ammuskelua, se on ok. Myös se, että aikuinen leikkii lapsen kanssa ja asettaa tiettyjä rajoja leikkiin pelkällä läsnäolollaan, tekee pyssyleikistä "sallittavamman". Vaikea selittää mitä ajan takaa, toivottavasti edes joku tajuaa. 

 

Oman lapseni päiväkodissa on sotaleikit sallittu. Ihan suoraan sanottuna en pidä siitä pätkääkään. Olen myös sanonut asiasta lapseni hoitajille, jotka ovat onneksi kanssani samaa mieltä (sotaleikkejä leikkivät isommat lapset, eli ei oman lapseni ryhmäläiset), mutta koska sotaleikit ovat olleet sallittuja päikkärissä ennenkin, ei niitä kuulemma voi kieltää... Mielestäni sotaleikit eivät kuulu päiväkotiin! Leikkiköön niitä sitten kotona, kuka haluaa.

 

Itse en pidä sotaleikeistä enkä haluaisi, että lapseni niitä leikkivät.  Aion ohjeistaa lapsiani, ettei ihmisiä tai eläimiä saa ampua edes leikisti. Metsästysleikit sinällään on ihan ok, mutta en halua, että edes leikkipyssyn (tai kepin, joka on leikisti pyssy) edessä on oikea elävä olento. Mieheni metsästää ja on ammatissaan tekemisissä aseiden kanssa , joten jos lapseni (tyttöjä) sitten haluavat isompana ruveta metsästämään tai mennä armeijaan, ryhtyä poliiseiksi tms. en aio heitä tietenkään estää, mutta aseista en kyllä tule itse koskaan pitämään. 

 

Mutta tuskin kukaan lapsi sinällään pyssy- tai sotaleikeistä "pilalle" menee. :) Ennemminkin on kyse siitä, miten lasta opetetaan kunnioittamaan ja suvaitsemaan toisia ihmisiä ja elämää ylipäätään. 

Edited by haisuvanukas

Share this post


Link to post
Share on other sites

Se, millainen tunnelma pyssyleikissä on, on mielestäni tärkeää. Esim. itse leikittiin useinkin lumisotaa sisarusteni kanssa ja se oli tosi hauskaa. Pikkutyttönä leikin myös pyssyleikkejä poikien kanssa, mutta en ainakaan muista, että olisimme "ampuneet" toisiamme päin, vaan vihollinen oli aina näkymätön. Jos leikki on iloista ammuskelua, se on ok. Myös se, että aikuinen leikkii lapsen kanssa ja asettaa tiettyjä rajoja leikkiin pelkällä läsnäolollaan, tekee pyssyleikistä "sallittavamman". Vaikea selittää mitä ajan takaa, toivottavasti edes joku tajuaa. 

Tosi hyvin sain ainakin minä kiinni ajatuksestasi, ja ajattelen samoin!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pakko muuten vielä sanoa, että harvinaisen selväpäistä porukkaa täällä! :grin:  Ihana lukea forumia, jossa ihmiset osaavat perustella omat mielipiteensä eikä kukaan hyökkää toista vastaan, vaan osataan arvostaa muidenkin mielipiteitä. Jees!  :girl_in_love: Kiitos!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen kyllä ymmärtänyt että ne pyssyleikit ovat ihan normaali osa lapsen kehitystä, ja jos lasta ei pidetä ihan pullossa niin hän jossain vaiheessa niitä joka tapauksessa leikkii.

 

Minä en ole mitenkään kannustanut ammuskeluleikkeihin enkä esim. ostanut mitään aseleluja, paitsi viime kesänä vesipyssyjä ja niiden kanssa pointti oli kyllä siinä muiden kastelussa, ei pyssyleikissä. :D Mutta kyllä meidän pojat on silti leikkineet ampumista, kepeillä ja vaikka sormilla. Päiväkodissa eivät kyllä tietääkseni mitenkään kannusta niihin leikkeihin mutta kavereiden kanssa oppivat. Isompi ei ollut niinkään innokas eikä taida leikkiä enää (reilu 7v.) ollenkaan mitään ampumisleikkejä, nuorempi oli jossain vaiheessa innokkaampi mutta nyt se on häneltäkin tainnut vähän unohtua.

 

Mitään sotaleikkejä eivät kyllä osaa leikkiä kun eivät edes tiedä mitä sota on. Enkä tykkää sellaista ylenmäärin asepainottuneista leluista, onneksi pojatkaan eivät ole niistä innostuneet. Mutta ei minua haittaa jos he kaverin kanssa leikkivät jotain "pum pum"-juttuja, yleensä ne liittyvät kai johonkin poliisileikkeihin tai metsästämiseen.

 

Meillä on lähipiirissä paljon metsästäjiä joten jos poikia alkaa myöhemmin pyssyjutut enemmän kiinnostaa niin mieluummin sitten lähetän metsälle kuin ostan jotain sotavideopelejä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse en aio antaa lapseni leikkiä pyssy- tai taisteluleikkejä. Mielestäni ne tekevät väkivallasta normaalia/hyväksyttävää lapsen silmissä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Esitän eriävän mielipiteen. Mun mielestä pyssy- / taisteluleikit eivät tee väkivallasta mitenkään normaalia tai hyväksyttävämpää. Leikki on aina leikkiä. En kuitenkaan lähtis lasta kannustamaan niihin leikkeihin, mutta jotenkin miellän ne "normaaleiksi" lasten leikeiksi. Kun lapsi vähän kasvaa, hän todennäköisesti ymmärtää kuitenkin leikin ja todellisuuden eron (ainakin, jos ja kun  vanhemmat opettavat). Vanhemmat voivat esimerkillään antaa niin paljon. Jos vanhemmat eivät hyväksy väkivaltaa oikeassa elämässä, niin lapsikin oppii, ettei se ole hyväksyttävää. Oli aikaisemmat leikit olleet sitten mitä vain. :) 

Share this post


Link to post
Share on other sites

^^ Myös samaa mieltä. Onhan lapsilla tapana esim lyödä toisiaan, eikä se silti tee asiasta hyväksyttävää, vanhemman tehtävä on ohjeistaa mikä on hyväksyttyä, mikä ei.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mitenkä minusta tuntuu, että kukaan pyssyleikin vastustaja ei ole 4-6-vuotiaan pojan äiti tai isä? Näin kärjistettynä. On helppoa huudella, että meidän lapsi ei sitten pyssyleikkejä leiki, kunnes itsellä on se taisteluleikkejä leikkivä lapsi vaikkei käsillä olisi ainuttakaan leluasetta. Ja kun huomaa, ettei leikkiminen tee kenestäkään väkivaltaista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jotenkin voisin kuvitella niinkin, että jos jonkin asian kieltää aivan täysin ehdottomasti, vaikka nyt pyssyleikit, niin ne kiinnostavat ja kiehtovat ihan eri tavalla. Siis että jos vanhempi ei ole valmis perustelemaan lapselle, että miksi pyssyleikkejä ei saa leikkiä, vaan tyrmää koko leikin täysin. Ja veikkaan, että ne lapset silti leikkivät pyssyleikkejä, vaikka sitten vanhemmilta "salaa". Lähinnä painottaisin ehkä tervettä suhtautumista aseisiin sekä leikin ja todellisuuden eroa. Kuten Josephinekin kirjoitti, niitä pyssyleikkejä voi leikkiä ilman ainuttakaan leluasetta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0