Sign in to follow this  
Followers 0
Sue Ellen

Kysymyksiä muslimikulttuurista vs. länsimaiset "tavat ja tottumukset"

3 posts in this topic

Pahoittelen heti alkuun typerää ja epäilemättä yleistävää otsikointiani. Muslimikulttuuria on varmaan yhtä monenkirjavaa kuin on yksilöitäkin, mutta en nyt keksinyt parempaakaan.

 

Taustaa kysymyksille: naapurissamme asuu iranilaissyntyinen rouva perheineen, muuttanut Suomeen jo reilu 20 vuotta sitten, suurin osa lapsista Suomessa syntyneitä ja suomalaisia nimiä myöten hyvin integroitunut perhe. Rouva on kertakaikkiaan ihana, esikoisemme syntymästä asti saamme säännöllisesti ruokalähetyksiä kotiovelle kannettuna, eikä mitään ole haluttu korvaukseksi. Ovat kuitenkin tuottaneet meille paljon iloa tällä tavalla, ja jollakin tavalla olisi kiva ilmaista kiitollisuutta. Kerran olemme kutsusta käyneet heillä kylässä, tuolloin vein kimpun auringonkukkia niin kuin veisin suomalaiseen kotiin, mutta vastaanotto oli sen verran hämmentynyt ettei tainnut osua ihan nappiin... Joku joskus sanoi että karkeasti yleistäen muslimit antavat jotain puhtaasti antamisen ja auttamisen halusta, eivätkä sinällään toivo mitään vastineita, mutta sitten kun tarvitsevat apua, tulevat kysymään. Ja se että vastavuoroisesti kiikuttaa ovelle jotain, aiheuttaa sen että heille tulee paineita taas tuoda jotain ettei itse jää kiitollisuuden velkaan. Itselle vaan umpisuomalaisena tuntuu oudolta aina vain ottaa vastaan, eikä ikinä antaa mitään takaisin. Josta päästäänkin seuraavaan kysymykseen:

 

Yksi naapurin pojista kävi elien illalla ovella, kysyi olisiko meillä antaa äidille muutama tupakka, kun hän on sairas eikä pääse kauppaan. On aika kova tupakoimaan siis. No, mieheltäni tottakai löytyi antaa kotiin vietäväksi muutama kääryle, ja vielä teroitettiin että niitä ei tarvitse palauttaa. Niin eikö tänään iltapäivällä rouva itse ollut ovella, tuomassa ei ainoastaan vastaavaa määrää samanmerkkistä tupakkaa, mutta lisäksi kukkurainen ruokatarjotin. Joten se siitä, että kerrankin edes jotain pientä olisi annettu takaisin päin...  :rolleyes: Kysyin joko hän on parantunut, ja kertoi että kevät ja pöly tehneet huonoa oloa, ja lisäksi surua kun hänen äitinsä kuoli äskettäin. Esitin osanottoni ja kysyin oliko äiti iäkäs, siinä pari sanaa vaihdettiin rappukäytävässä. Rouva ei siis tule koskaan meille sisälle, kun meillä on koira, pojat kyllä tulevat ja myös rapsuttavat koiraa nätisti.

 

Sitten ne itse kysymykset:

 

- onko mitään soveliasta tapaa jolla kiittää jatkuvasta meidän huomioimisesta ja muistamisesta (on siis tullut ruokaa, leivonnaista, lapsille vaatteita ja mitä kaikkea)?

- minkälainen on kuoleman käsitys islaminuskoisilla, onko surevaa tapana huomioida jollakin tavalla, ja voiko sen tehdä eriuskoinen ja vainajalle tuntematon henkilö?

 

Tähän ketjuun toki tervetuloa muutkin kysymyksineen, ja ennen kaikkea muslimikulttuuria tuntevat sankoin joukoin vastaamaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En osaa muuta sanoa kun että mieheni on kova auttamaan ihmisiä, jopa ventovieraita, eikä todellakaan odota mitään vastineeksi. Mutta uskoisin että jos jotain saisi niin vakuuttaisi ettei tarvitse mutta lopuksi kiittäisi :) Tämä nyt ei auta paljoakaan mutta ainakin mieheni kotimaassa on täysin normaalia auttaa/muistaa muita eikä odottaa mitään vastapalveluksena. (Tosin uskoisin anopista että jos joku hänelle lähettäisi vaikka ruokaa niin hän lähettäisi takaisin jotakin). 

 

Kun joku kuolee miehen kotimaassa, ihmiset kutsutaan kuolleen henkilön kotiin (siis sukulaisten/perheen luo), jossa tarjotaan ruokaa, rukoillaan yms. Adressit ja kukkalähetykset ei kuulu asiaan. Ihmiset surevat, mutta kuitenkin kuolemaa pidetään luonnollisena elämään kuuluvana asiana. Mutta voithan sä lähettää vaikka kukkia ja sanoa että niin on Suomessa tapana tehdä? Tai jotenkin selittää että et ole tottunut ottamaan vastaan muistamisia ilman vastapalvelusta? Tai että kun he tarvitsevat apua niin voivat tulla pyytämään?

 

Enpä tiedä oliko tästä mitään hyötyä, toivottavasti :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ja siis pakko sen verran sanoa heti että iranilainen on hieman eri asia kuin muslimi. Minä olen iranilainen enkä ole missään vaiheessa ollut muslimi, eikä kukaan meidän perheessäkään :)

 

Kai voisitte vastineeksi kutsua heidät teille syömään? Tai leipoa heille jotain missä ei tietysti olisi kinkkua.

Kukasta sen verran, luulen siinä olevan se että joillekkin se on liian pientä. Mitä itse huomannut niin tuomiset kutsuile ovat välillä aika suuria. Iso kimppu tai joku lasinen kippo yms.

 

Tietysti voisit pyytää rouvaa kertomaan sulle tarkemmin iranilaisesta kulttuurista. Itse kerron aina suomalaiselle miehelleni ja hänen perheelle kun he tulivat siskoni häihin tai meidän häihin. Kaikkia ei tietysti kiinnosta kunnioittaa niitä, sille ei voi mitään :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0