Leikki-ikäinen ei varo vedessä

[Sapphire]

Miten opettaa lapsi olemaan varovainen veden kanssa? Neljä vuotias lapseni ei osaa yhtään varoa, että naama ei mene veden alle kun ollaan uimassa. Uimahallissa ei olla koskaan käyty tästä syystä, vain rannalla kesäisin. Koskaan en päästä lasta kuin ihan rantaveteen ja olen itse koko ajan haukkana aivan vieressä. Neiti kerran kaatui veden alle ollessa pieni (vaikka olimme aivan vieressä ja saimme tietty heti ylös) mutta se pelästytti meidät pahanpäiväisesti. Nykyäänkin melkein joka kerta on jokin läheltä piti tilanne, vaikka koko ajan paasaan vieressä, että ei naamaa veden lähelle. Ollaan yritetty opetella nenästä kiinni pitämistä, mutta eihän se vielä sitä muista kun touhuaa. Kohta en uskalla enää rannalle mennä, eikä olla käytykään kuin ihan pari kertaa. Miten opettaa vedessä käyttäytymistä?

[Kasma]

Mä pistäisin lapsen uimakouluun. Logiikkana, että jos hän osaa uida ja sukeltaa, niin ei tarvitse pelätä hukkumista. Halutessas voit tarkistaa opettajan pätevyyden, mutta ainakin mun tuntemat uimaopettajat osaavat sekä toimia lasten kanssa (=ennakoida), opettaa uimaan, että hätätapauksessa elvyttää. Uinti on myös hyvää liikuntaa ja hauskaa.   

[ingenjoor]

Edellä mainittua komppaan. Jos ei uimakouluun halua laittaa niin etsisin jonkun sellaisen veden, missä ei voi hukkua ja antaisin lapsen humeltaa rauhassa valvovan silmän alla. Näin lapsi saisi kokemuksia vedestä ja oppisi sitä varomaan paremmin kuin aikuisen ohjeita noudattamalla.

Ei lapsi opi varomaan, jos ei koskaan satu mitään!

[ingenjoor]

Tuli mieleeni, että miksi naama ei saisi mennä veden alle? Jos teillä on joki sellainen uimapaikka, joka on tarpeeksi syvä,, että rinta on veden yläpuolella, mutta sen verran matala, että jalat ottavat helposti pohjaan, niin sinne vaan kokeilemaan. Tällöin lapsi saa itse säädellä toimintaansa ja oppii puljaamaan vedessä, kun siellä voi temppuilla MUTTA jalat ylttävät myös pohjaan.

Kellukkeet käsiin voi olla hybä aikuisen rauhoittaja, niiden kanssa ei huku.

[anemone83]

minä Mietin ihan samaa kuin ingerjoor, eli miksi ei naama saa mennä veden alle? vetääkö lapsi heti niin paljon vettä henkeen? eikö olisi iuhan hyvä harjoitella matalassa vedessä sitä, että lapsi kaatuessaan pidättää hengitystä ja nousee itse pinnalle?

[Sapphire]

Naama saisi toki mennä veden alle, jos ei vetäisi heti henkeen vettä. On sen lähes joka kerta tehnyt, kun niin on käynyt. Pari kertaa niin että on saanut ihan pelästyä. Viime kesä harjoiteltiin lähinnä altaassa ( ehkä 40 senttiä vettä) ja jotenkin taas sai henkeen kunnolla vettä. Uimakoulu olis ehkä hyvä juttu, täytyy katsoa löytyykö tältä paikkakunnalta. Neiti itse ei pelkää vettä, mutta minä nyt sitäkin enemmän. Tytön kohdalla siis, en omalla

[ingenjoor]

Mitäs jos lapsen antaisi vetäistä henkeen muutaman kerran verran? Valvottuna altaassa ja lapsi saa puljata veden kanssa itse. Jokaikisen kerran jälkeen kertoo, että miksi vettä meni henkeen ja miten sitä ei menisi. Uskon, että nelivuotias kyllä tajuaa homman juonen viimeistään kymmenen kerran jälkeen, KUNHAN joka kerta selittää syy-yhteyden ja ratkaisun siihen. Ei kukaan varmastikaan kuole tuohon, kun saa henkeä välillä, aikuinen valvoo ja olosuhteet ovat turvalliset.

[Yazz]

Sehän on totta, että jopa vesilammikkoon sateen jälkeen voi hukkua.

 

Kuitenkin takaisin aiheeseen.

 

Pienenä, mulla oli rannalla KOKO ajan kellukkeet käsissäni ja/tai rengas. Veljeni kävi kunnallisessa uimakoulussa ja oppi hyvin uimaan sitä kautt. Jos liikaa varoo vettä, alkaa loppupeleissä pelkäämään sitä, ja loppupeleissä välttää koko uimista. (tiedän muutaman tapauksen). Vettähän lapsi (ja jopa aikuinen) vetää henkeensä, mutta kaikkeista helpoin ongelmaa on opettaminen oikeaan taktiikkaan

[ingenjoor]

joo niinhän se on. saivartelu sikseen uskon kuitenkin, että riski on häviävän pieni noilla mainitsemillani reunaehdoilla.

[Yazz]

^totta. Ilman syy-seruaussuhdetta ei ikinä opi. Juuri tuolla tavalla muistaakseni opetetaan uimakoulussakin.

[anemone83]

ja voisi opettaa ihan oikeasti sukeltamaan (tai ainakin tarkoituksella pää veden alle), niin oppisi ettei saa hengittää kun naama on vedessä.

[TrioHilpeät]

itselläni on uimaopekoulutus, mutta silti esikko käy ihan ryhmässä. Kyllä ne siellä vaan pulaavat paremmin.

 

Jos haluat koittaa itse, niin tuo sukeltaminen aloitetaan ensin puhaltamalla ilmaa, sitten pikku hiljaa suuta veden alle. Ekana pisaroita veden pinnasta ja lopulta kuplia. Monesti tuossa on joku leikki tai loru innoittajana. Itse teet siinä edessä mallina yhdessä lapsen kanssa. Ja tosiaan suun ei tarvii olla vedessä ekalla uimakerralla. Pikkuhiljaa.

 

Kannattaa myös tarkkailla onko joku erityinen juttu mikä saa lapset säikähtämään ja vetämään vettä nenäänsä. Aristaako korvia, päätä, silmiä vai mitä. Ja sitten pikku hiljaa totuttaa esim kastelemaan korvia, ettei säikähdä jos ne sukelluksessa kastuu. Tai hankkii uimalasit ym. Suihkussa kannattaa lotrata ihan urakalla myös. Ei toki niin että lapsi on paniikissa!

 

Jos vettä menee nenänkautta niin kuviouimareilla on olemassa sellaisia nenäklipsuja,joilla nenä suljetaan. En tiedä kuinka pienelle noita on. Enkä itse kyllä noita suosittele, koska aikuisena oikean sukellustekniikan oppiminen on vaikeaa. 4 vuotias oppii sen yleensä jo hyvin.

 

Kaiken kaikkiaan kannattaa itse pysyä rauhallisena ja antaa lapsen kakoa vesi itse pois. Ylihysteerinen välittömästi rannalle/ selkään takominen/ hermostuminen/ käsien ylös nostaminen yleensä vaan säikäyttää lapsen. Vedessä olemisen oppii vain vedessä olemalla. Omalla esimerkillä kuplien puhaltelusta ja sukeltamisesta saat lapsesi kiinnostumaan ja opettelemaan oikeaa tekniikkaa. Ryhmät on mainioita juurikin tämän mallioppimisen takia.

 

Tsempit!