Kuukkeli

Migreeni ja raskaus

26 posts in this topic

Olisin kiinnostunut kuulemaan, etta karsiiko taalla kukaan muu migreeneista ja miten raskaus on vaikuttanut migreeneihin? Raskauskirjassa (What to expect when expecting) vaitetaan, etta joillain ne lisaantyy ja joillain taas vahenee raskaana ollessa. Mutta tietaako kukaan miksi?

 

Itsellani migreenia on noin kerran parissa kuukaudessa, yleensa silmissa viiraa siksakit, jonka jalkeen jysahtaa paansarky. Migreenit vaheni huomattavasti yhdistelmapillerien lopetuksen jalkeen. Viimeisesta migreenista on nelja kk mutta nyt muutaman paivan sisaan on mahtunut jo kolme episodia. Oon miettinyt, etta mahtaisko taa liittya hormooneihin (onko raskaus ja siihne liittyvat hormoonit sama kuin luonnon oma 'yhdistelmapilleri'?).

 

Toivon todella, etta naista paansaryista ei tule osa arkea, varsinkin kun haluaisin valttaa sarkylaakkeita viimeiseen asti... Muita kohtalotovereita?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli vielä keväällä kuukautiskiertoon liittyvä aurallinen migreeni kerran kuussa, viimeisin migreeni olikin sitten juhannuksena ja sen jälkeen tuli plussa. Ei siis migreenin migreeniä raskausaikana, paitsi ihan siellä alussa. Hain heti alussa Panacodit varmuuden vuoksi, koska en olisi mitenkään pärjännyt pelkällä Panadolilla.

 

Muistelisin, että aurallinen migreeni yleensä helpottuu ja auraton voi pahentua raskauden aikana. Aurallinen voi sitten taas alkaa ja pahentua imetysaikana, kun hormonit taas heittää.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla taas auraton migreeni ja varsinkin alkuraskaudesta oli muutama kohtaus. Sain kuitenkin lääkäriltä luvan ottaa myös ibubrofeenia (panadolin lisäksi) ja muutaman kerran otin yhden tabletin, joka ei tietenkään juuri auttanut.

 

Alkuraskauden jälkeen ei yhtäkään kohtausta, mistä olen todella onnellinen. Nuo alun päänsäryt johtuivat osin myös siitä, ettei huomannut juoda ja syödä tarpeeksi. Sitten kun oppi syömään ja juomaan riittävästi, niin päänsärytkin tuli jotenkin hallintaan, vaikkei niitä sillä pystynytkään kokonaan estämään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla aurallinen migreeni. Nimenomaan raskauksien (ja imetyksen!) aikana vaivaa, tätä ennen oli ollut vain muutamia yksittäisiä kohtauksia elämäni aikana. Nyt kolmannessa raskaudessa tilanne pahin, alkuun migreeniä oli miltei päivittäin, kunnes opin löysäämään tarpeeksi. Nyt lepään kaikki liikenevät ajat (kaksi pikkulasta ei sitä helpoksi tee ;) ), ja migreeni pysyy aisoissa.

 

Lääkityksistä, parasetamoli 1g kolmesti (tai neljästi) vuorokaudessa on ok lääke, sitä tosiaan vaan täytyy ottaa tarpeeksi jotta se tehoaisi, 500mg aikuisella ei vielä kipuun auta (kuumeen alentaa). Jos migreeni kovasti pahenee, lääkkeet ei auta tms, nii kannattaa pyytää neuvolasta lähete synnytyssairaalaan sisätautilääkärille. Tulehduskipulääkkeitä (Buranaa) voi tietyin ehdoin ottaa tiettynä raskauden aikana, niin jolleiparasetamoli auta, saa siihen ohjeet. Varsinaiset migreenitäsmälääkkeet ei oikein raskauden aikana käy, joku niistä äärimmäisessä hädässä.

 

Minulla migreeni toisen raskauden jälkeen jatkui koko imetyksenkin ajan, helpotti vasta sitten... Hormoneistahan tuo johtuu. Joskus teininä kokeilin joitain pillermerkkejä, ja karmiva migreeni esti tehokkaasti niiden käytön.

 

Toivottavasti aloittajalla ei mene kovin pahaksi, vaan ennemminkin helpottaa! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on auraton migreeni (osittain myös jännityspäänsärkyä) ja raskauden alkuvaiheessa se paheni niin, että pahimmillaan päätä särki neljänä päivänä viikossa. Olin kauhuissani, että tätäkö koko raskaus sitten on, ja jokaisen särkylääkkeen otettuani tunsin huonoa omaatuntoa, koska en olisi halunnut lääkkeitä ottaa (ainakaan niin paljoa kuin silloin joutui ottamaan). Joskus auttoi parasetamoli 1g, kerran kokeilin Panacodia joka toimi tosi hyvin. Lopullisen ratkaisun toi akupunktio, joka auttoi jo kolmen hoitokerran jälkeen. Tosin osaltaan saattoi vaikuttaa myös raskauden edistyminen, alkuraskauden jälkeen migreeni monesti kuulemma helpottaa. Nyt siis n.16. rvk:n ja kolmen akupunktiokerran jälkeen migreeniä ei ole ollut (pitänee koputtaa puuta). Tosin olen muutenkin vähentänyt stressitekijöitä ym, jotka varmasti osaltaan migreenejä alkuraskaudessa aiheuttivat.

 

Mulle yksi lääkäri kirjoitti parasetamolia ja Panacodia, toinen taas oli sitä mieltä, että mieluummin ibuprofeenia kuin Panacodia (jos pelkkä parasetamoli ei auta). Mutta tuoreimpien asiantuntijalähteiden mukaan tuo Panacod on ok ainakin 1. ja 2. kolmanneksella. Ja parasetamolia tosiaan pitää ottaa suoraan se 1g, koska 500mg ei yleensä aikuisen kipua juuri lievitä.

 

Lääkityksen lisäksi kannattaa miettiä myös omaa hyvinvointia. Säännöllinen elämä ja ruokailuajat, riittävä nesteensaanti, sopivasti ulkoilua, liikuntaa ja unta ja ennenkaikkea rauhallinen mieli ja kiireen ja stressin vähentäminen ovat tärkeää ennaltaehkäisyä, kuten kaikki migreenistä kärsivät varmaan tietävätkin. Mulla migreeni on monesti kehon tapa ilmoittaa, jos kroppa ja mieli eivät saa tarpeeksi lepoa tai jos jokin painaa mieltä.

 

Jaksamista kaikille, jotka migreenistä kärsivät :)

 

Edit. Mulla kanssa yhdistelmäpillerit provosoivat aikoinaan migreenin (ja mielialat) ihan hirveiksi. Heti yhdistelmien lopetuksen jälkeen helpotti. Normaalisti mulla on migreeni ehkä kerran kuussa, monesti se tulee menkkojen aikana. Eli kyllä tuo myös hormonitoimintaan selvästi liittyy.

Edited by Thingumy

Share this post


Link to post
Share on other sites

Lohduttavaa huomata, etta kohtalotovereita tahankin vaivaan loytyy ;)

 

Eilen oli tosiaan aika paha paiva, mulla oli kolme aurakohtausta ja soitin sitten laakariinkin, kun arvelin, etta kohta varmaan paassa poksahtaa suoni :blink: . Sanoivat samaa mita muutkin on jo sanoneet, etta kannattaa aloittaa silla paracetamolilla ja heti kerralla 1mg. Sita saa ottaa niin kuin ohjeissa sanotaan. Mina karvistelin yhdella tabletilla, mutta iltaan mennessa ei auttanut muu kuin ottaa lisaa.

 

Olen kotona opintovapaalla ja pystyn ottamaan aika rennosti talla hetkella ja tarvittaessa lepaamaankin, joten taitaa mulla tosiaan olla enemman noi hormoonit riesana. Aikaisemmin tulin jo toivoneeksi enemman raskausoireita, mutten tiennyt, etta raskauden sivuoireena saa myos migreenia tilattua! Jos tasta nyt tosiaan tulee riesa, niin voisin tuota akupunktiota harkita.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ota vaan suosiolla suoraan se gramma, 500mg on ihan yhtä tyhjän kanssa ja tavallaan "turhaan" otat sitä silloin ollenkaan... Ja se on tärkeetä että sen lääkkeen ottaa HETI kun alkaa tuntua heikostikin siltä, että kohtaus olisi tulossa, niin sen saa katkaistua alkuunsa. Tsemppiä kovasti, toivottavasti alkaa pian helpottaa :)

 

Minulla rasitus ihan selvästi pahentaa kovasti, nimittäin viime viikko oli lasten sairasteluiden ja miehen työmatkojan takia poikkeuksellisen raskas, ja migreeni oli päivittäinen seuralainen heti aamusta herättyä aina nukkumaanmenoon saakka :rolleyes: Ei kiva.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mullakaan ei ollut ainottakaan kohtausta viivojen ilmaannuttua testiin. Alkoivat taas uudestaan (yhtä pahoina ja yhtä usein kuin ennenkin) synnytettyäni :mellow:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hyvä että on olemassa tämäkin ketju :)

 

Eilen sitten pamahti kunnon päänsärky jo koska tietty en voinut ottaa tavallisia migreenilääkkeitä pää tuntuu nyt hajoavan. Panadolia kokeilin mutta se ei auttanyt ollenkaan :angry:

 

Miten se Panacod, onko se reseptilääke? Vai voiko sitä hakea apteekista suoraan?

Auttaisi varmaan tähän hätään, kun sain ajan päänsärkylääkärilleni vasta ensi viikolle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ainoastaan reseptillä, koska se sisältää parasetamolin (suht' mieto ja vaaraton) lisäksi myös kodeiinia (ns. keskivahva kipulääke, joka vaikuttaa lievän huumaavasti. Huom. vain lievän, joten sitä ei kannata pelästyä, jos reseptin hankit).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minäkin joudun valitettavasti liittymään tähän klubiin, aiemmin lieviä aurattomia migreenejä n. 1-2 kertaa vuodessa, nyt rv 14+ ja kolme päivää putkeen olen kärsinyt aurattomasta migreenistä, johon liittyy toispuoleinen kipu, pahoinvointi jne. Panadolia olen pelokkaana ottannut mahdollisimman vähän eli 1x500 2-3 kertaa päivässä, täytyypi ottaa siis suosiolla kaksi kerrallaan. Myös Panacodia löytyy muiden särkyjen jäljiltä mutta sitä taidan uskaltaa ottaa vasta kun tuntuu että kuolema on seuraava vaihtoehto :P

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ite jännityksellä seuraan mitä tuleman pitää.Olen kärsinyt aurattomasta migreenistä välillä tosi useinkin ja otan siihen lääkärin määräämää para-tabsia.Raskaus on vielä aivan alussa joten sen aikana ei vielä ole migreeniä ollut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Justiinsa kun pääsin sinuiksi sen kanssa, että nyt on vaan levättävä niin paljon kuin mahdollista ja "löysäiltävä", jolloin migreeni pysyy aisoissa - eikös vaan viimeiset 2 viikkoa taas ole ollut päivittäinen migreeni :rolleyes: Eli oliskohan nyt taas jotain loppuraskauden hormonimutoksia tms, jotka tämän aiheuttaa. En ala, jos koko loppuaika on tätä (vielä kumminkin 2,5kk raskautta jäljellä...)!

 

Ihan kamala vaiva! :angry:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on ollut lievää migreeniä kouluiästä saakka. Se on muuttanut vuosien varrella muotoaan kehittynyt auralliseksi migreeniksi. Alkuraskaudessa ei ollut yhtään kohtausta mutta mitä pidemmälle raskaus eteni, sitä useammin alkoi olla kohtauksia. Joskus saattoi tulla pelkkä aura ilman päänsärkyä, joskus auran mentyä iski kova päänsärky. Synnytyksen jälkeen ei ole ollut yhtään kohtausta (vielä). Mulle ei sappivaivaisena Panacod sovi juurikin codeiinin takia, joten ei oikein auttanut kuin kärsiä. Pelkästä parasetamolista ei tuntunut olevan apua vaikka maksimiannoksen otinkin.

 

Tsemppiä kaikille migreenin kanssa tuskasteleville!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla särki päätä ensimmäiset 4 kk, en enää pysynyt laskuissa, mikä oli migreeniä ja mikä vain todella kovaa päänsärkyä.. Ihan sumussa meni ensimmäiset raskauskuukaudet. Kävin hierojalla, joka suositteli osteopaattia, kun on kallonpohjat niin jumissa. Osteopaatin hieronta auttoi pariksi päiväksi, sitten taas iski uudestaan. Myös vyöhyketerapiasta sain hetken avun, mutta todenteolla päänsäryt loppuivat kun raskausviikkoja tuli 16 täyteen, samalla loppui pahoinvointi. Todennäköisesti johtui ihan hormoneista, normaalisti minulla auraton migreeni. Onneksi naisen mieli on ohjelmoitu unohtamaan, kohta tuo päänsärkyaika on toivottavasti vain haalea muisto :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Noniin, tänään kävin omalla päänsärkylääkärillä. Ja sain burana 800 reseptin. Eli samaa mitä yleensäkin otan migreenin, paitsi että se toinen lääke jätettiin pois.

 

Ihmetteln vain että buranaa saisikin ottaa :blink: Lääkäri kertoi itse että hän oli tiedustellut asiaa olleensa itse raskaana, ja saanut ohjeistusta että buranaa saa käyttää, ja niinpä hän oli käyttänyt sitä ja kaikki oli mennyt hyvin.

 

Ja koska se panadol ei minua yhtään auttanut, niin olisi kyllä todella hyvä jos buranaa voisi otta. Siis JOS saa käyttää. Mitähän minun nyt tulisi tämän asian kanssa tehdä? Käyttää buranaa vai ei? Tuntuu hieman sekavalta kun eri tahoilta kuulee eri juttuja samasta asiasta...

Share this post


Link to post
Share on other sites

En kyllä itse uskaltaisi ibuprofeenia ottaa, paitsi ihan keskiraskaudessa. Lääkelaitoksen sivuilta Buranan yhteydessä:

 

Prostaglandiinisynteesin inhibitiolla voi olla haitallisia vaikutuksia raskauteen ja/tai sikiön kehitykseen. Epidemiologisten tutkimusten perusteella on viitettä siitä, että prostaglandiinisynteesi-inhibiittorin käyttö alkuraskauden aikana lisää keskenmenon, sikiön sydämen epämuodostumien sekä gastroskiisin riskiä. Sydän- ja verisuoniepämuodostumien absoluuttinen riski lisääntyi alle 1%:sta noin 1,5%:iin. Riskin uskotaan kasvavan lääkkeen annoksen suurenemisen ja käytön pitkittymisen myötä. Eläinkokeissa prostaglandiinisynteesi-inhibiittorin käytön on osoitettu johtavan lisääntyneeseen munasolujen tuhoutumiseen (sekä ennen implantaatiota että sen jälkeen) ja sikiökuolleisuuden kasvuun. Lisäksi eläinkokeiden perusteella erilaisten (mm. sydän- ja verenkiertoelimistön) epämuodostumien ilmaantuvuuden on raportoitu lisääntyvän kun prostaglandiinisynteesi-inhibiittoria on annettu organogeneesin aikana. Raskauden ensimmäisen ja toisen kolmanneksen aikana ibuprofeenia ei pitäisi käyttää ellei ehdottoman välttämätöntä. Jos raskautta yrittävä tai ensimmäisellä/toisella raskauskolmanneksella oleva nainen käyttää ibuprofeenia, tulisi käyttää mahdollisimman pientä annosta ja mahdollisimman lyhytkestoisesti.

 

Prostaglandiinisynteesi-inhibiittorin käyttö viimeisen raskauskolmanneksen aikana altistaa sikiön:

 

- sydän ja hengityselimistöön kohdistuvalle toksisuudelle (ennenaikainen valtimotiehyen sulkeutuminen ja keuhkovaltimopaineen nousu)

 

- munuaisten toimintahäiriölle, joka voi johtaa munuaisten vajaatoimintaan ja lapsiveden määrän vähenemiseen.

 

Prostaglandiinisynteesi-inhibiittorin käyttö raskauden loppuvaiheessa altistaa äidin ja vastasyntyneen:

 

- verihiutaleiden aggregaation estoon ja mahdollisesti vuotoajan pitenemiseen, mikä voi liittyä pieniinkin annoksiin

 

- kohdun supistusten heikentymiseen, mikä voi johtaa viivästyneeseen tai pitkittyneeseen synnytykseen.

 

Tämän vuoksi ibuprofeeni on vasta-aiheinen raskauden viimeisen kolmanneksen aikana.[/i]

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tässä vielä copy-paste Gravbase-tietokannasta, jossa on päivitetty tieto ja suositukset lääkeaineiden turvallisuudesta raskausaikana. Siellä ibuprofeeni on luokiteltu potentiaalisesti melko haitalliseksi.

 

"Säännöllistä ibuprofeenin käyttöä on suositeltavaa välttää ensimmäisen raskauskolmanneksen ja erityisesti loppuraskauden aikana, mikäli mahdollista. Satunnaisesta ibuprofeenin käytöstä raskauden aikana ei todennäköisesti ole haittaa. Raskauden aikana suositeltavin kipu- ja kuumelääke on parasetamoli.

 

Tulehduskipulääkkeet (nonsteroidal anti-inflammatory drugs, NSAIDs) eivät ole osoittautuneet eläinkokeiden ja ihmisillä tehtyjen tutkimusten mukaan merkittäviksi teratogeeneiksi. Eläinkokeiden ja epidemiologisten tutkimusten perusteella on kuitenkin viitettä siitä, että NSAID-lääkkeiden käyttö alkuraskauden aikana voi lisätä sikiön sydämen epämuodostumien riskiä, mutta tutkimusten tulokset ovat osin ristiriitaisia. NSAID-lääkkeiden käyttö voi vaikeuttaa hedelmöittymistä ja alkuraskauden aikana lisätä keskenmenon riskiä.

 

NSAID-lääkkeiden käyttö raskauden viimeisen kolmanneksen aikana altistaa ennenaikaiselle sikiön valtimotiehyen sulkeutumiselle ja keuhkovaltimopaineen nousulle, sekä sikiön munuaisten toimintahäiriölle, joka voi johtaa munuaisten vajaatoimintaan ja lapsiveden määrän vähenemiseen. NSAID-lääkkeiden säännöllinen käyttö lisää sikiön verenvuotojen riskiä. NSAID-lääkkeiden käyttö raskauden viimeisen kolmanneksen aikana voi johtaa viivästyneeseen tai pitkittyneeseen synnytykseen."

 

Mutta tästä huolimatta mulle kanssa neuvolalääkäri sanoi, että pahoihin kipuihin voi ottaa esim. parasetamolia+ibuprofeenia tai parasetamolia+ketoprofeenia yhdistelminäkin. Tuon Gravbasen mukaan kuitenkin Panacodkin (parasetamoli+kodeiini) on noita edellämainittuja turvallisempi.

 

Edit. Lisäyksenä vielä, että mä itse luotan ennemmin tuon Gravbasen suosituksiin, kuin esim. neuvolan lääkäriin. Gravbasen tieto on päivitetyintä ja mielestäni luotettaviin lähteisiin perustuvaa, kun taas lääkärien tietämys saattaa joskus olla ajalta kivi :)

Edited by Thingumy

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oukkidoukki, kiitos neuvoista :) Pitää kai vaan odotella ja katsoa miten voimakkaaksi migreeni muuttuu ja tehdä päätös sen mukaan. Jos se vaikka häviäis ihan kokonaan!

Edited by Auringonkukka

Share this post


Link to post
Share on other sites

Alkuraskaudessa burana ei ole suositeltava, ja ihan lopussa suorastaan kielletty - keskiraskaudessa voi ottaa, mutta mielummin ei kovin isoja annoksia eikä usein (esim burana 600mg pari-kolme kertaa VIIKOSSA oli ohje, jonka itse NKL:lta sain), ja muistaakseni vko32 saakka ok. Soita Teratologiseen tietopalveluun, ne osaa varmimmin ja luotettavimmin sinua ohjeistaa!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ennen raskautta aurallinen migreeni lähes viikottain, lääkkeenä estot + täsmät.

Raskauden aikana ollut 2 pahaa kohtausta. Ensimmäisellä kerralla kohtaukset ja niskajännityspäänsärky vuorottelivat tauotta 1,5 viikon aikana ja valoherkkyys oli päällä koko ajan. Yksin oloa ei suositeltu, joten miehen ollessa töissä äitini päivysti meillä. Parasetamolista ei hyötyä. Panacodia lääkäri määräsi 2 kpl 3 kertaa vuorokaudessa. Ne sitten aiheuttivatkin sen, että olin kuin pilvessä koko ajan ja mikään ruoka tai juoma ei pysynyt sisällä. Ja lisäksi eivät poistaneet särkyä. Soittelin äitiyspolille useaan kertaan, mutta sinne en päässyt käymään. Päivystyksessä olin seuraavaksi ja tarkkailussa sain nesteitä ja kahta lääkettä suoneen. Olo kohentui, mutta jännityssärkyä ei poistanut. Seuraavaksi soittelin neuron polille ja sieltä kehoitettiin ottamaan niskaan puudutuspiikit. Ne sain terveyskeskuksen kautta. Sen jälkeen sitten tervehdyinkin lopulta.

 

Toisella kerralla samanlainen tila kesti 4 päivää. Panacodia otin pienempänä annoksena ja puudutuspiikit kävin hakemassa. Siten selvittiin sillä kertaa.

 

Nyt toivon, ettei enää näiden muutaman viikon aikana puhkeaisi moista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on auraton migreeni, ennen raskautta estolääkityksenä betasalpaaja, lisäksi täsmälääkkeet. Estolääkityksen lopetin kun tulin raskaaksi, mutta raskauden aikana ei onneksi tullut yhtään kohtausta :)

 

Nyt lapsi on kohta 11kk, tänä aikana kohtauksia ollut kaksi. Ensimmäinen lievä, otin täsmälääkkettä (soitin ensin Teratologiseen tietopalveluun ja kysyin saanko ottaa vaikka imetän). Toinen olikin sitten pahempi, ja täsmälääke ei auttanut. Veikkaisin että se johtui hormonitoiminnan käynnistymisestä, koska vajaa kuukausi kohtauksen jälkeen alkoi ekat kuukautiset.

Nyt vaan toivon että täsmälääkkeet auttais ens kerralla, muuten pitää varmaan vaihtaa lääkettä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Taustalla lievä aivoinfarkti jonka jäljiltä hemipleginen migreeni. Pahimmillaan 3-8 särytöntä päivää kuukaudessa, lopun aikaa sängyn pohjalla maaten. Kohtauksen ainoa hoito oli alkuun tulehduskipulääkkeet ja kun niistäkään ei apua löytynyt sirryttiin aina tiputukseen.

Sopivan estolääkeyhdistelmän löydyttyä kohtaukset harvenivat noin 2-6krt/kk.

 

Ennen raskautta oli siis varsin rauhallinen jakso, kohtauksia kuukausittain, mutta aiempaan verrattuna todella hyvä tilanne. Raskauden myötä estolääkkeet lopetettiin ja ralli jatkui. Noin 3kohtausta viikossa ilman mitään kohtauslääkitystä. Hyvin väsyttävää tohua. Vasta rv 16 kohdalla suostuttiin estolääkitys aloittamaan kun olin sitä ennen maannut taas sängyssä toimintakyvyttömänä useita päiviä.

Nyt estolääkityksen kanssa on mennyt muutamia viikkoja ja olo alkaa helpottua. Hiukan tasapainotusta haetaan että selviää taas verenpaineen laskusta, mutta päivä päivältä olo on parempi.

Edited by laura!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onko kellään todettu aurallista migreeniä ILMAN PÄÄNSÄRKYÄ? Mun omituisia näköhäiriöitä selvitetään parhaillaan, ja raskauden aikana aktivoitunut aurallinen ja särytön migreeni olisi todennäköisin ja toivotuinkin diagnoosi. Vähän pelottaa ne muut vaihtoehdot...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now