Sign in to follow this  
Followers 0
TrioHilpeät

Mielipideketju aiheeseen kht tuen muutoksista.

33 posts in this topic

Meinasin kirjoittaa tätä tuonne toiseen ketjuun, mutta aloitanpa erillisen mielipideketjun kht uudistuksesta. Käydään täällä puintia aiheesta ja aiheen vierestä!  :grin:

----------

 

En kyllä ymmärrä miksi on pakko saada miehet kotiin hoitamaan lapsia?

 

Miksi on pakko saada naiset sotimaan? Vaihtamaan auton renkaat? 

 

Jokainen ihminen on yksilö ja sukupuolilla ON eroa! Järkyttävää yrittää tunkea kaikkia samaan muottiin.

 

Hups! Eihän miesten ollutkaan pakko tunkea samaan muottiin. He voivat valita huonon omantunnon kun lastensa sijasta valitsevat uransa. 

 

Missä oli lasten etu? Onko sillä oikeasti mitään väliä? Kasvatustieteiden tutkijat, jotka väittävät päivähoidon olevan suurimmalle osalle lapsia liian stressaavaa ovat varmasti väärässä. 9h päivässä stressaavassa meluisassa ryhmässä ei voi mitenkään vaikuttaa 2v lapsen psyykkeeseen. Ei aiheuta missään nimessä mitään jälkiseurauksia. Samoin lasten sairaanhoitopalvelut on ihan turhia. Mitä väliä että joku tarvitsisi psyykkistä hoitoa. Meillä on tää puolen vuoden jonotus aika.

 

Mutta camoon. Jokainen hoitaa omat lapsensa. Miksi yhteiskunnan pitäisi mitään tukea? Voidaanhan me 20 vuoden päästä romuttaa tää sosiaalitukijärjestelmä kokonaan kun todetaan että työikäiset ei kestä, lapsista ei oo mihinkään ja se ainut järkevä joukko mikä on ollut psyykkeeltä vähän vahvempaa tekoa ei pysty keräämään riittävästi rahaa systeemin ylläpitämiseen. Mihin me ylipäänsä tarvitaan näitä pieniä räkänokkaisia 1,5v muksuja?

 

Ai niin, muistelen joskus kuulleeni sanan... Mikä se nyt olikaan..? Ahaa, TULEVAISUUS!

 

---------

Tässä vielä linkki kht tuen jakamista vastaan:

 

http://www.adressit.com/kodinhoidontuen_jakaminen_perheiden_paatettavaksi

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

No, jos ei edes haluakaan yhteiskuntaan tasa-arvoa vaan on sitä mieltä että naisen tehtävä on toimia lastenteko- ja hoitokoneena ja pitää koti siistinä ja miesten tehtävä on sotia, vaihtaa autonrenkaat, tuoda leipä taloon ja muutenkin hoitaa "ne miesten jutut", niin saahan sitä mieltä tietenkin olla. Mutta missäs siinä näkyy sitten ne yksilölliset erot ja kunkin vapaa tahto? Lapsen edun kanssa sillä nyt ei ainakaan ole enää mitään tekemistä. Minä kannatan mahdollisimman tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa haarovälin sisällöstä riippumatta yksilöillä on yhtäläinen asema niin työmarkkinoilla kuin kodin- ja lastenhoidon suhteen. Valitettavasti tähän ei taideta päästä ilman yhteiskunnan kannustusta (ja tuskin silloinkaan, mutta edes vähän lähemmäksi).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Missä oli lasten etu? Onko sillä oikeasti mitään väliä? Kasvatustieteiden tutkijat, jotka väittävät päivähoidon olevan suurimmalle osalle lapsia liian stressaavaa ovat varmasti väärässä. 9h päivässä stressaavassa meluisassa ryhmässä ei voi mitenkään vaikuttaa 2v lapsen psyykkeeseen. Ei aiheuta missään nimessä mitään jälkiseurauksia.

 

Ja tämähän todella on ainoa tapa järjestää lasten päivähoito. Perhepäivähoitajia, ryhmiksiä, pieniä päiväkoteja tai isoja, mutta toimivia päiväkoteja ei ole.

 

Ai niin ja ainoa mahdollinen hoitopäivä on tosiaan se 9h. Ei ole mahdollista palata esim. osa-aikatöihin tai järjestää vanhempien töissäkäynti niin, että toinen menee aikaisin töihin ja toinen myöhempään.

 

Ehkä todella osalle nämä on ainoita vaihtoehtoja. Mutta väittäisin, että aika marginaalissa tällaiset perheet on.

Edited by Ida-Mari

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mutta missäs siinä näkyy sitten ne yksilölliset erot ja kunkin vapaa tahto? Lapsen edun kanssa sillä nyt ei ainakaan ole enää mitään tekemistä. Minä kannatan mahdollisimman tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa haarovälin sisällöstä riippumatta yksilöillä on yhtäläinen asema niin työmarkkinoilla kuin kodin- ja lastenhoidon suhteen.

Mä olen sun kanssasi ihan samaa mieltä mutta teen siitä ihan eri johtopäätökset. Mun mielestä tasa-arvoa ei ole se, että naiset ja miehet _saa_ saman vaan että heillä _on_mahdollisuus_ samaan. Mua ärsyttää, että mua pidetään miehen tossun alla olevana siksi, että mua ei kiinnosta ura muutenkaan eikä varsinkaan lasten kanssa vietetyn ajan kustannuksella. Suututtaa, että me ei saataisi tehdä juurikin niitä yksilöllisiä, meidän perheelle sopivia ratkaisuja ihan siksi, että päättäjien mielestä kaiken pitää mennä tasan.

 

Me ei olla naimisissa mm. siksi, että se on miehen mielestä vanhanaikainen instituutio ja lapsilla on äitinsä sukunimi. Auton renkaat on vaihdettu yhdessä ja mä en imuroi. Meillä ei siis kumpikaan todellakaan ole myöskään sitä mieltä, että naisen paikka on kotona ja miehen töissä. Mun kotonaolo just nyt vaan sattuu sopimaan kaikille meidän perheessä parhaiten.

 

Mulle yksi tulevaisuuden vaihtoehto on lähteä opiskelemaan nuorimman ollessa n. 2v 4kk. Käsittääkseni tuleva systeemi mahdollisesti evää mun mahikset olla kotona myös tuo viimeinen 4kk. Kenenkähän elämää se auttaa, että etsin matalapalkkaista pätkätyötä tuolle ajalle, tai vaihtoehtoisesti elän täysin "miehen siivellä"?

Share this post


Link to post
Share on other sites

 

Missä oli lasten etu? Onko sillä oikeasti mitään väliä? Kasvatustieteiden tutkijat, jotka väittävät päivähoidon olevan suurimmalle osalle lapsia liian stressaavaa ovat varmasti väärässä. 9h päivässä stressaavassa meluisassa ryhmässä ei voi mitenkään vaikuttaa 2v lapsen psyykkeeseen. Ei aiheuta missään nimessä mitään jälkiseurauksia. Samoin lasten sairaanhoitopalvelut on ihan turhia. Mitä väliä että joku tarvitsisi psyykkistä hoitoa. Meillä on tää puolen vuoden jonotus aika.

 

Minua toisinaan ärsyttää tämä, että asiat nähdään niin mustavalkoisina. En todellakaan usko, että monikaan alle 3v on päiväkodissa 9h päivässä. Toki niitäkin lapsia on, mutta luulen heidän olevan melko pieni ryhmä suuressa joukossa. Meidän lapset ovat olleet päiväkodissa pienestä pitäen. Esikoinen oli 2v2kk aloittaessaan ja kuopus 1v. Hoitopäivät ovat olleet aina 5-8h mittaisia. En usko, että päiväkodissa olo on heidän psyykkeeseensä vaikuttanut.

 

En myöskään koe, että päiväkodit olisivat meluisia ja stressaavia paikkoja. En itse ainakaan ole kokenut meidän lasten päiväkotia sellaisena. Päiväkodissa tehdään niitä aivan samoja asioita kuin normaalisti myös kotona. Päiväkodissa leikitään, ulkoillaan, nukutaan päiväunet ja syödään. Samat asiat siellä tehdään kuin kotona. Toki päiväkodissa ne tehdään isomman porukan kanssa. Jos lasta ei halua laittaa sinne ison joukon keskelle, niin jokaisella on vapaus hakea lapselle paikkaa esimerkiksi perhepäivähoitajalta. Kaikkien lasten ei tarvitse mennä päiväkotiin, vaikka vanhemmat töihin menisivätkin.

 

Mielestäni tämä ainainen päiväkotien mollaaminen on aivan naurettavaa. Moni päiväkoteja haukkuva ei ole koskaan edes lastaan sellaiseen vienyt. SItä vaan uskoo kaiken mitä kuulee. Ennakkoluulot rajoittavat ihmisä aivan liikaa tässäkin asiassa. Miten voi tietää sopiiko päiväkoti sille omalle lapselle, jos ei ole koskaan lastaan sinne vienyt? Ainiin naapurihan sanoi, että päiväkodit on kamalia stressaavia paikkoja eli enhän minä omaa kultamussuani sinne voi viedä. :girl_sigh:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulle yksi tulevaisuuden vaihtoehto on lähteä opiskelemaan nuorimman ollessa n. 2v 4kk. Käsittääkseni tuleva systeemi mahdollisesti evää mun mahikset olla kotona myös tuo viimeinen 4kk. Kenenkähän elämää se auttaa, että etsin matalapalkkaista pätkätyötä tuolle ajalle, tai vaihtoehtoisesti elän täysin "miehen siivellä"?

Mutta miksi yhteiskunnan pitäisi tukea sitä, että menet opiskelemaan kun lapsi on 2 v. 4 kk ja olet kotona siihen asti? Jos haluat, voit tehdä sen ilman yhteiskunnan tukea, tai sitten voit mennä opiskelemaan aiemmin, tai sitten voit mennä välissä töihin. Lapset voi laittaa päivähoitoon tai mies voi hoitaa. Minusta tässä on ihan riittävästi vaihtoehtoja yhteiskunnan kannalta. Tietysti se aina harmittaa, jos yhteiskunta ei tue juuri sitä päätöstä, jonka itse haluaisi tehdä, mutta valinnat tehdään joko yhteiskunnan tukien rajoissa tai sitten oman halun mukaan ilman tukia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

 

 

Mulle yksi tulevaisuuden vaihtoehto on lähteä opiskelemaan nuorimman ollessa n. 2v 4kk. Käsittääkseni tuleva systeemi mahdollisesti evää mun mahikset olla kotona myös tuo viimeinen 4kk. Kenenkähän elämää se auttaa, että etsin matalapalkkaista pätkätyötä tuolle ajalle, tai vaihtoehtoisesti elän täysin "miehen siivellä"?

 

Mutta miksi yhteiskunnan pitäisi tukea sitä, että menet opiskelemaan kun lapsi on 2 v. 4 kk ja olet kotona siihen asti? Jos haluat, voit tehdä sen ilman yhteiskunnan tukea, tai sitten voit mennä opiskelemaan aiemmin, tai sitten voit mennä välissä töihin. Lapset voi laittaa päivähoitoon tai mies voi hoitaa. Minusta tässä on ihan riittävästi vaihtoehtoja yhteiskunnan kannalta. Tietysti se aina harmittaa, jos yhteiskunta ei tue juuri sitä päätöstä, jonka itse haluaisi tehdä, mutta valinnat tehdään joko yhteiskunnan tukien rajoissa tai sitten oman halun mukaan ilman tukia.

Eipä tavallaan tarvisikaan. Mutta se nyt vaan on Suomessa hienoa, että vielä tänä päivänä näin tehdään. Ja se ärsyttää tässä holhoamisessa (jona tätä korvamerkkausta pidän), että eihän tässä edes sanota, että ei tueta lasten kotona pitämistä vaan halutaan vain määrätä kenen meillä niitä pitäisi hoitaa. Ja että tätä jakoa perustellaan sillä, että siten saadaan naisille tasa-arvoa, kun meillä se oikeasti voi tarkoittaa sitä, että sen sijaan, että mä lähtisin opiskelemaan itselleni kunnon ammatin hoitovapaiden jälkeen, päädynkin kouluttamattomana kaupan kassalle.

 

Tiedostan myös oikein hyvin, että tämä on vain yksi tilanne, mutta toisaalta kertoo myös siitä, että perheiden tilanteet on erilaisia ja siksi tällainen liian tarkka rajaus on musta hölmöä. Ja tiedän myös katsovani tätä just tasan omasta näkökulmastani, mutta siksihän mä purnaankin tätä täällä enkä hallitukselle. :P

 

Eniten mua lisäksi tässä v*tuttaa se, että näin isoja päätöksiä tehdään ihan yhtäkkiä ja meidän on vaan pakko mennä niiden mukaan. :( Musta vaan on inhottavaa, että vielä lapsen syntyessä luulee yhtä, sitten kuuleekin toista, eikä toisaalta vieläkään tiedä. Jos systeemin muutoksessa menee ensi kesään eikä ehkä yksityiskohtiakaan tiedä ennen sitä (voi olla että tietää ja voi olla että tulee voimaan vasta vuosien päästä mutta nimenomaan ei vielä tiedä sitäkään), voin luulla vielä lapsen täyttäessä vuoden saavani olla kotona vielä kaksi vuotta, mutta saankin olla enää yhden. :( Ja tiedän, että tääkin on nyt vaan mun ongelma, mutta eikös tää ketju mm. purnausta varten ollutkin?

 

Jos mulla olisi vakityöpaikka, hakisin nyt heti hoitovapaata kahdeksi vuodeksi, jotta mahdollisimman vaikeaksi tekisin mun töihin palautuksen ennen sitä. Ja toisaalta monet murehtivat onko heillä tuloja tiedossa jo haetulle vapaalle. Kertoisivat nyt edes yksityiskohdat ja säästäisivät monet epävarmuudelta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

 

Mielestäni tämä ainainen päiväkotien mollaaminen on aivan naurettavaa. Moni päiväkoteja haukkuva ei ole koskaan edes lastaan sellaiseen vienyt. SItä vaan uskoo kaiken mitä kuulee. Ennakkoluulot rajoittavat ihmisä aivan liikaa tässäkin asiassa. Miten voi tietää sopiiko päiväkoti sille omalle lapselle, jos ei ole koskaan lastaan sinne vienyt? Ainiin naapurihan sanoi, että päiväkodit on kamalia stressaavia paikkoja eli enhän minä omaa kultamussuani sinne voi viedä. :girl_sigh:

 

 

Tasan samaa mieltä. Mä haluan nähdä sen päiväkodin, jossa pienet jää _oikeasti_ jalkoihin, kenelläkään ei ole aikaa nostaa syliin jos itkettää, haavoille tuhahdellaan, ruoka viedään nenän edestä ennenkuin lapsi on syönyt tai vaihtoehtoisesti pakotetaan syömään ruokaa josta ei tykkää, lapset huutaa ja kiljuu ja möykkää ja pienimmät itkee, ulkona palellutaan, pienet ei saa nukkua tarpeeksi pitkiä päikkäreitä ja sitä rataa. Tällainen kuva päiväkodeista tuntuu monella olevan ja mä en ihan tosi usko, että tuollaista on. Ja jos on, niin eiköhän siitä ole vanhemmat tehneet ilmoituksen jo aikoja sitten ja vaihtaneet hoitopaikkaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ja että tätä jakoa perustellaan sillä, että siten saadaan naisille tasa-arvoa, kun meillä se oikeasti voi tarkoittaa sitä, että sen sijaan, että mä lähtisin opiskelemaan itselleni kunnon ammatin hoitovapaiden jälkeen, päädynkin kouluttamattomana kaupan kassalle.

Vaikka menisikin siksi 4 kk:ksi kaupan kassalle niin eihän mikään estä sen jälkeen menemästä opiskelemaan. Jos ei sitten mene niin ei siitä kyllä voi tätä uudistusta syyttää  :D

 

En millään usko että jo hoitovapaan aloittaneisiin vaikuttaa ja toivottavasti ei vielä syntyneisiinkään, koska yhtäkkiset suunnitelmanmuutokset ei kaikista ole tosiaankaan kivoja ja sen luulisi hyvin ymmärtävän kenen tahansa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Miksi yhteiskunnan pitäisi tukea sitä että opiskelen lasten ollessa kotona?

Ei varmaan miksikään. Saitko itse ilmaisen koulutuksen? Entä opintotuen? Mites aikuisopintotuki, jonka rinnalla nuorten opintotuki kalpenee. Että hmm... Mikä nyt oli kannattavaa yhteiskunnalle?

 

Niin siis ei mua stressaa ne uranaiset, mutta se stressaa, että mun olisi pakko olla sellainen. Että kaikki tarvitsee tunkea samaan muottiin.

Joo, voisin olla. Älykkyyteni menee hukkaan tällä tavalla.

Minkähän takia yritysjohtajuudessa puhutaan nykyään luovasta johtamisesta ym, mutta kunta ja valtio ei osaa muuta kuin laskea rahaa. Jotkut päätökset tuovat rahaa/vähentävät rahaa välillisesti. Näillä on yleensä kauas kantoisia vaikutuksia, jotka eivät näy siihen hetkeen. Heitetään nyt tällaisia vanhoja hyviä päätöksiä, jotka ovat vieneet rahaa, mutta joista kiistatta on myös saatu MYÖHEMMIN hyötyä. Äitiyspakkaus, kouluruokailu, neuvolajärjestelmä, kaikille yhteinen peruskoulu. Nämä siis lapsiperheitä koskevia muutoksia.

 

Voidaan myös arvioida mitä tekee yhteiskunnalle se, jos kaikki (miehet ja naiset) rupeavat hengailemaan kotona. Tasa-arvoa, jes. Entä kun puhutaan, että Suomessa on jo nyt ongelma saada jonkun tietyn asian huippuosaamista? Hei, hyllytetään kaikki vanhemmat 1,5vuodeksi kotiin. Kyllä siinä sitten on aikaa kuroa umpeen sitä ammattiosaamisen ruostumista. Tehdään meistä kaikista tasapaksuja osaajia. Ei kenenkään tarvitse huippu olla. Pienenä maana meillä on kuitenkin hyvä kilpailukyky... NOT!

 

Kaikki samaan muottiin

Onhan meillä asevelvollisuus miehillä pakollisena ja naisilla vapaaehtoisena. Naisilla taas on äitiysloma pakollisena (kai me joskus onnistutaan taistelemaan luontoa vastaan ja saadaan miehetkin synnyttämään) ja miehillä se on vapaaehtoisena. 

Sori, unohdin. Armeija on erittäin tärkeä Suomen tulevaisuuden kannalta, mutta mihin me näitä pieniä lapsia tarvitaan?

 

Monikaan alle 3v ei ole 9h päiväkodissa.

Totta. Siksihän meillä onkin kattava verkosto puolipäivähoitopaikkoja. Hetkinen... Googlaan... En löytänytkään! Ööö... siis alle 3veet on vain puolet päivästä hoidossa, mutta heille varataan tilat ja hoitajat 9h mukaan. Tosi kätevää! Ja mistähän syystä mahdetaan rajata kotona olevien VANHEMPIEN mahdollisuutta viedä isommat mussukkansa täysipäivähoitoon. Jepjep, varmasti tällaisia linjauksia tehdään, vaikka vanhemmat (ainakaan suurin osa) ei TIETENKÄÄN vie pieniä lapsiaan koko päiväksi hoitoon (ei edes töissä ollessaan, saatikka sitten kotona ollessaan).

 

"Moni päiväkoteja mollaava ei ole itse lapsiaan sinne edes vienyt."

Totta. He ovat hoitaneet siellä toisten lapsia! Tai käyneet siellä tutkimassa väitöskirjaansa varten. Se nyt on aivan liian mitätön tieto siihen verrattuna, että on sentään vienyt lapsensa sinne aamulla ja hakenut illalla.

 

------

 

Kaikkiaan mua stressaa se, että mulla ei ole mahdollisuutta päättää oman perheeni tulevaisuudesta. 3v ei ole vain hatusta vedetty luku, vaan ihan oikeasti se ikä, jossa vaiheessa lapsi keskimäärin alkaa tarvita sosiaalisia kontakteja.

 

Miksi pienten lasten äidit sanoo lasten kesän jälkeen protestoivan hoitoon lähtöä? Ja miksi harvoin kuulee isompien lasten tekevän samaa?

 

Jokainen tuntee lapsensa parhaiten. Jos olet sitä mieltä että sinun lapsi pärjää kodin ulkopuolella tai työsi antaa joustoa niin, että saat lapsen päivähoidon pysymään 5h/päivä niin hei mahtavaa! SInulla on MAHDOLLISUUS tehdä asiat niin kuin lapsesi kannalta on parasta. Jos taas minä en ole omien lasteni kannalta samaa mieltä, eikä työni mahdollista tätä, niin sori. Yhteiskunta ei voi tukea kaikkia. VÄÄRIN. Sen pitäisi nimenomaan pitää huolta heikoimmistaan, eli lapsista. Millainen tulevaisuus meillä on jos tuijotetaan tätä päivää ja unohdetaan tulevaisuus. 

 

Olen onnellisessa asemassa. Mulla on mahdollisuus valita. Kävin kahden ekan välissä töissä, kun en kokenut olevani enää hyödyksi lapselleni, joka oli allergioillaan saanut minut loppuun. Nyt kolmannen kohdalla voin valita, koska taloudellinen ja työelämätilanteeni mahdollistaa minun jäävän kotiin. Miehelläni oli mahdollisuus ennen ja nytkin jäädä kotiin lasten kanssa. En kuitenkaan voi pakottaa häntä samanlaiseksi kuin olen. Hän tekee omat ratkaisunsa ja hoitaa suhteensa lapsiin omalla tavallaan. Hänellä on omia vahvuuksia, joita minulla ei ole. Uskon että meistä molemmista on hyötyä yhteiskunnalle. Vaikka emme samaan muottiin mahdukaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

 

Ja että tätä jakoa perustellaan sillä, että siten saadaan naisille tasa-arvoa, kun meillä se oikeasti voi tarkoittaa sitä, että sen sijaan, että mä lähtisin opiskelemaan itselleni kunnon ammatin hoitovapaiden jälkeen, päädynkin kouluttamattomana kaupan kassalle.

 

Vaikka menisikin siksi 4 kk:ksi kaupan kassalle niin eihän mikään estä sen jälkeen menemästä opiskelemaan. Jos ei sitten mene niin ei siitä kyllä voi tätä uudistusta syyttää  :D

Äh, kun menee jo vääntämiseksi, mutta ei siis tietenkään. Mutta tuntuu se vaan tyhmältä perustella uudistusta naisen aseman parantamisella ja pätkätöiden vähentämisellä, jos se juurikin lisää pätkätöitä. Ja joo, tää on vaan minä mutta...

 

Toivottavasti olet oikeassa ajoituksesta. Tosin mullahan alkaa kotihoidontuki vasta ensi vuoden puolella eli on sinänsä mahdollista, että pääsisin uuden systeemin piiriin... Nyt jos koskaan toivon toiminnan hitautta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

 

 

Mielestäni tämä ainainen päiväkotien mollaaminen on aivan naurettavaa. Moni päiväkoteja haukkuva ei ole koskaan edes lastaan sellaiseen vienyt. SItä vaan uskoo kaiken mitä kuulee. Ennakkoluulot rajoittavat ihmisä aivan liikaa tässäkin asiassa. Miten voi tietää sopiiko päiväkoti sille omalle lapselle, jos ei ole koskaan lastaan sinne vienyt? Ainiin naapurihan sanoi, että päiväkodit on kamalia stressaavia paikkoja eli enhän minä omaa kultamussuani sinne voi viedä. :girl_sigh:

 

 

Tasan samaa mieltä. Mä haluan nähdä sen päiväkodin, jossa pienet jää _oikeasti_ jalkoihin, kenelläkään ei ole aikaa nostaa syliin jos itkettää, haavoille tuhahdellaan, ruoka viedään nenän edestä ennenkuin lapsi on syönyt tai vaihtoehtoisesti pakotetaan syömään ruokaa josta ei tykkää, lapset huutaa ja kiljuu ja möykkää ja pienimmät itkee, ulkona palellutaan, pienet ei saa nukkua tarpeeksi pitkiä päikkäreitä ja sitä rataa. Tällainen kuva päiväkodeista tuntuu monella olevan ja mä en ihan tosi usko, että tuollaista on. Ja jos on, niin eiköhän siitä ole vanhemmat tehneet ilmoituksen jo aikoja sitten ja vaihtaneet hoitopaikkaa.

 

 

Niin siis tekevät jos tietävät. Harvoilla on aikaa mennä kesken työpäivän katsomaan, miten hoitajat toimivat ulkona. Montako päiväkotia sä haluaisit että listaan? En nyt kehtaa kyllä julkisesti. Mutta olen saattanut muutamalle viikonloppuna tapaamalleni vanhemmalle mainita. Moni vaan on tietämätön tilanteesta.

 

Mut joo, moni tekee töitä sydämellä. Mutta sitä aikaa vaan on enemmän jos sulla on yksi pieni neljän sijaan. Kärjistetyimmin tämä näkyy niillä perhepäivähoitajilla, joille lykätään neljä pientä. Voidaan kysyä jo ihan kaksosten äideltä, että riittääkö aika molemmille vai kiristyykö pinna ja tarviiko toisen odotella vuoroaan. Ei tämä nyt mikään kovin suuri yllätys pitäisi kenellekäään olla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mutta tuntuu se vaan tyhmältä perustella uudistusta naisen aseman parantamisella ja pätkätöiden vähentämisellä, jos se juurikin lisää pätkätöitä.

Joo tuskin se pätkätöitä kauheasti vähentää, ehkä pikemminkin ajatellaan että pätkätyöt on parempi kuin kokonaan syrjäytyminen työelämästä (minkä siis pelätään tapahtuvan jos on kotona vuosikausia ilman kosketusta työelämään).

Share this post


Link to post
Share on other sites

 

 

Niin siis tekevät jos tietävät. Harvoilla on aikaa mennä kesken työpäivän katsomaan, miten hoitajat toimivat ulkona. Montako päiväkotia sä haluaisit että listaan? En nyt kehtaa kyllä julkisesti. Mutta olen saattanut muutamalle viikonloppuna tapaamalleni vanhemmalle mainita. Moni vaan on tietämätön tilanteesta.

 

Mut joo, moni tekee töitä sydämellä. Mutta sitä aikaa vaan on enemmän jos sulla on yksi pieni neljän sijaan. Kärjistetyimmin tämä näkyy niillä perhepäivähoitajilla, joille lykätään neljä pientä. Voidaan kysyä jo ihan kaksosten äideltä, että riittääkö aika molemmille vai kiristyykö pinna ja tarviiko toisen odotella vuoroaan. Ei tämä nyt mikään kovin suuri yllätys pitäisi kenellekäään olla.

 

Kyllä minä ainakin uskon, että sen jo omasta lapsesta huomaa millaista hoitoa hän päiväkodissa saa. Ei siihen vaadita sitä, että äiti menee sinne päiväkotiin katsomaan millaista elämä siellä on. Jos suomen päiväkodit olisivat niin hirveitä paikkoja, kuin moni väittää niin tuskin sellaisia hoitopaikkoja Suomen maassa olisi!

 

Ja mitä tuohon vuoron odotteluun tulee niin sitä varmasti tapahtuu jo ihan kotonakin, jos on useampi lapsi. Itse ainakin muistan, kun esikoinen oli 1v2kk ja toinen syntyi, niin tuli niitä tilanteita, kun esikoisen piti odottaa. Tätä on siis turha sysätä vain perhepäivähoitajien tai päiväkotien syyksi. Kyllä jo 1,5-2v lapsen pitää ymmärtää, että aina kaikki ei tapahtu heti, vaan välillä pitää hetki odottaa omaa vuoroa.

Share this post


Link to post
Share on other sites
 3v ei ole vain hatusta vedetty luku, vaan ihan oikeasti se ikä, jossa vaiheessa lapsi keskimäärin alkaa tarvita sosiaalisia kontakteja.

Itse ainakin myönnän, että lapset päiväkotiin laittaessani 1v ja 2v2kk iässä en ajatellut lasten sosiaalisia kontakteja en niiden tarpeellisuutta tai tarpeettomuutta. Itse palasin töihin, joten lapset piti laittaa hoitoon. Sama tilannehan se on silloin, kun lapsi on sen 3v. Ei sitä lasta silloinkaan yleensä laiteta päiväkotiin saamaan sosiaalisia kontakteja, vaan se laitetaan sinne siksi, että vanhemmat menevät töihin ja lapsi tarvitsee hoitoa.

Edited by minnariina

Share this post


Link to post
Share on other sites

 

 3v ei ole vain hatusta vedetty luku, vaan ihan oikeasti se ikä, jossa vaiheessa lapsi keskimäärin alkaa tarvita sosiaalisia kontakteja.

Itse ainakin myönnän, että lapset päiväkotiin laittaessani 1v ja 2v2kk iässä en ajatellut lasten sosiaalisia kontakteja en niiden tarpeellisuutta tai tarpeettomuutta. Itse palasin töihin, joten lapset piti laittaa hoitoon. Sama tilannehan se on silloin, kun lapsi on sen 3v. Ei sitä lasta silloinkaan yleensä laiteta päiväkotiin saamaan sosiaalisia kontakteja, vaan se laitetaan sinne siksi, että vanhemmat menevät töihin ja lapsi tarvitsee hoitoa.

 

 

 

Paitsi kyllä aika monet nimenomaan hoitaa lapsiaan kotona sen takia, että se on niille parempi vaikka pitäs tulojen vuoksi hampaita kiristellä. Itsekin näin teen, mutta kyllä haluan että 4vuotiaana pääsevät vähintään osapäivähoitoon eli laittaisin hoitoon nimenomaan sen takia että heille siitä alkaisi olla jo (minun mielestäni) hyötyä. Enkä tosiaankaan ole ainakaan omissa elinympyröissäni ainoa joka näitä päätöksiä tekee nimenomaan lasten näkökulmasta. ITseasiassa en ymmärrä sitä että joku ei halua tehdä näitä päätöksiä ensisijaisesti lasten näkökulmasta JOS muut  elämän puitteet siihen suinkin mahdollisuuden suovat.

Edited by Hibi

Share this post


Link to post
Share on other sites

 

 

 3v ei ole vain hatusta vedetty luku, vaan ihan oikeasti se ikä, jossa vaiheessa lapsi keskimäärin alkaa tarvita sosiaalisia kontakteja.

Itse ainakin myönnän, että lapset päiväkotiin laittaessani 1v ja 2v2kk iässä en ajatellut lasten sosiaalisia kontakteja en niiden tarpeellisuutta tai tarpeettomuutta. Itse palasin töihin, joten lapset piti laittaa hoitoon. Sama tilannehan se on silloin, kun lapsi on sen 3v. Ei sitä lasta silloinkaan yleensä laiteta päiväkotiin saamaan sosiaalisia kontakteja, vaan se laitetaan sinne siksi, että vanhemmat menevät töihin ja lapsi tarvitsee hoitoa.

 

 

 

Paitsi kyllä aika monet nimenomaan hoitaa lapsiaan kotona sen takia, että se on niille parempi vaikka pitäs tulojen vuoksi hampaita kiristellä. Itsekin näin teen, mutta kyllä haluan että 4vuotiaana pääsevät vähintään osapäivähoitoon eli laittaisin hoitoon nimenomaan sen takia että heille siitä alkaisi olla jo (minun mielestäni) hyötyä. Enkä tosiaankaan ole ainakaan omissa elinympyröissäni ainoa joka näitä päätöksiä tekee nimenomaan lasten näkökulmasta. ITseasiassa en ymmärrä sitä että joku ei halua tehdä näitä päätöksiä ensisijaisesti lasten näkökulmasta JOS muut  elämän puitteet siihen suinkin mahdollisuuden suovat.

 

 

Itse taidan olla aika julma vanhempi, kun omasta tietyllä tapaa vapaasta tahdosta laitoin lapseni päivähoitoon pieninä ja palasin itse töihin. Kyllä olisimme varmasti pärjänneet rahallisesti, jos olisin jäänyt kotiin. Se olisi kuitenkin ajanut meidät tilanteeseen, että olisimme joutuneet laskemaan joka pennin ja säästämään asioista, joista emme ole halunneet säästää.

 

Lisäksi olen iloinen, etten jäänyt vuosiksi pois työelämästä. Olen sivusta seurannut sellaisten ihmisten töihin paluuta, jotka ovat olleet monia vuosia pois työelämästä. Töihinpaluu esimerkiksi yli viiden kotona vietetyn vuoden jälkeen ei ole todellakaan helppoa. Moni on harmitellut ettei ole aiemmin palannut töihin. Maailma muuttuu ja elämä liikkuu samoin tapahtuu myös siellä töissä. On surullista tulla töihin jonka luulee osaavansa, mutta töihin palatessa huomaa joutuvansa opettelemaan monta asiaa uudelleen.

 

LIsäksi ihmettelen, että miksi aina toitotetaan lapsen etua. Onko todella niin, että ainoa oikea tapa luoda onnellisia ja tasapainoisia lapsia on se, että heitä hoidetaan 3vuotta kotona? Enpä usko. Jos lapsi viettää kotona sen 3v kyllästyneen ja elämäänsä tyytymättömän äidin kanssa, ei varmasti synny tasapainoista ja onnellistä lasta. Jos taas lapsi menee hoitoon jo esim. 1,5v iässä ja äiti pääsee töihin ja nauttii siitä on varmasti myös lapsella paremmat lähtökohdat siihen tasapainoiseen ja onnelliseen elämään. Kuten useaan kertaan on mainittu kaikkia ei kannata koittaa sulloa sinne samaan muottiin. Se mikä sopii yhdelle ei sovi toisella ja sama pätee myös toisinpäin :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ juuri tämän takia me, jotka haluamme lapsemme parhaaksi olla kotona, nyt vastustaminen sitä, että emme saa. Varmasti sinäkin vastustaisit jos hallitus yhtäkkiä pakottaisi sinut lusimaan lasten kanssa kotona 3 vuotta, koska muillekin pitää antaa mahdollisuus työn tekoon. On kyse vaihtoehdosta. Ei siitä että minäkään olisin viimeisen kanssa 3 vuoteen asti kotona. Ekasta en ollut, toisesta olin. Kolmannesta en tiedä, kun en osaa elämääni suunnitella 3 vuoden päähän asti.

 

On väärin väittää että kaikki khtn saajat ovat kotona koska eivät halua töihin. Rahaakin tärkeämpi minusta on säilyttää mahdollisuus olla kotona vakityötään menettämättä. Jos pitää valita kotona olo tai vakityöpaikasta irtisanoutuminen, on panokset aika kovat. Ja sitten taas päästään siihen, että kaikkien talous ei kestä edes tuon 300e menetystä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

"Jos lapsi viettää kotona sen 3v kyllästyneen ja elämäänsä tyytymättömän äidin kanssa, ei varmasti synny tasapainoista ja onnellistä lasta. Jos taas lapsi menee hoitoon jo esim. 1,5v iässä ja äiti pääsee töihin ja nauttii siitä on varmasti myös lapsella paremmat lähtökohdat siihen tasapainoiseen ja onnelliseen elämään."

 

-Varmasti näin. Mutta miksi pitää "poistaa" niiltä äideiltä "oikeus" olla kotona sen 3-vuotta jotka rakastavat lapsensa kanssa puuhastelua, ovat täynnä elämäniloa ja antavat aidosti aikaansa ja aktiviteetteja omille lapsilleen? Miksi laki ei voi pysyä samanlaisena, jolloin myös isällä olisi mahdollisuus pysyä kotona, eikä isiä periaatteessa pakotettaisi sinne tai lapsia vastikään päiväkotiin?

 

En millään pystyisi uskomaan että esimerkiksi oma 2v poikani olisi tällä hetkellä valmis päiväkotiin, enkä näe yhtään syytä miksi hänet sinne pistäisinkään kun koen pystyväni antamaan kotona niin paljon rakkautta ja kehittämään lapsen erillaisia taitoja. Ei se pieni summa mitä kotona olemisesta saa, ole niin tärkeää, vaan periaatteessa se oikeus, että saa virallisesti olla kotona lasta hoitamassa ja se on tasa-arvoa että vanhemmat saa tästä itse päätää, ei se, että oikeus viedään äidiltä ja pakotetaan isälle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Miksi, miksi, miksi pitää aina tapella siitä onko koti vai päivähoito lapselle parempi paikka? Lapset ja aikuiset ovat yksilöitä ja ei ole niin yksisellitteistä, mikä on kullekin parhain ratkaisu. Molemmissa on hyviä ja huonoja puolia. Väittely taitaa myös olla hieman ohi ketjun aiheen, vai?

 

Uudistuksessa minua ärsyttää näennäis tasa-arvoisuus. Tämä ei ole tasa-arvoa, koska monella perheellä ei ole oikeasti tosiasiallista mahdollisuutta siihen, että molemmat vanhemmat jäisivät kotiin vuorollaan. Ensin pitäisi saada palkkaerot tasottumaan miesten ja naisten välillä, jotta useammilla perheillä olisi vaihtoehtoja valita, kuka jää kotiin. Nykyajan työelämä ei ole standardien mukaista ja uudistus tuntuu jättävän tämän täysin huomioimatta. Perheiden tilanteet eroavat suuresti toisistaan.

 

Uudistus tuntuu tasa-arvon sijaan perustuvan ajatukseen, että nyt tulee säästöjä valtiolle, kun perheiden on pakko laittaa lapset hoitoon. Kunnillehan tilanne on ihan päinvastainen, kun joutuvat järjestämään kallista päivähoitoa entistä useammalle. Ainahan sanotaan, että kotona hoidettu lapsi on kunnalle huomattavasti edullisempi. Nopealla aikataululla toteutettuna se ei ole kenenkään etu, että ennestään täydet päiväkotiryhmät suurenevat.   

Share this post


Link to post
Share on other sites

^^Se on kyllä minunkin mielestäni täysin perhekohtainen näkemys, eikä siitä pysty tappelemaan. Jokaiselle päättää omat tapansa ja voin helposti kuvitella tilanteen, jossa päiväkoti on lapselle parempi paikka. Tuntuu vain tyhmältä periaatteessa evätä lapselta se oikeus olla kotona, mikäli se on koko perheen mielestä paras vaihtoehto omassa perheessä. Vaikka tässä uudistuksessa ei kirjaimellisesti mitään pakoteta päiväkotiin, niin kyllähän se monissa perheissä niin on.

 

Muoks. lisähakanen.

Edited by Eleanoora

Share this post


Link to post
Share on other sites

Uudistuksessa minua ärsyttää näennäis tasa-arvoisuus. Tämä ei ole tasa-arvoa, koska monella perheellä ei ole oikeasti tosiasiallista mahdollisuutta siihen, että molemmat vanhemmat jäisivät kotiin vuorollaan. Ensin pitäisi saada palkkaerot tasottumaan miesten ja naisten välillä, jotta useammilla perheillä olisi vaihtoehtoja valita, kuka jää kotiin. Nykyajan työelämä ei ole standardien mukaista ja uudistus tuntuu jättävän tämän täysin huomioimatta. Perheiden tilanteet eroavat suuresti toisistaan.

No niinpä, onkos ehdotuksia palkkaerojen poistamiseksi? Tehdäänkö laki, ettei saa tehdä lapsia sellaisen kanssa, jonka tulot ei 5% tarkkuudella ole samat kuin itsellä? Miten minusta tuntuu että saattaisi nousta aikamoinen haloo siitäkin, jos vaadittaisiin, että parin täytyy erota, jos toinen saa palkankorotuksen  :D

Parin välisiin palkkaeroihin voi vaikuttaa ihan itse valitsemalla puolison, jonka tulot ovat samaa tasoa. Nykyään ihmiset edelleen tiedostamatta valitsevat puolisonsa niin, että miehellä on paremmat tulot, koska ajatus on, että mies kantaa rahan kotiin ja nainen hoitaa lapset. Tämä uudistus tähtää palkkaerojen pienentämiseen tuota asennetta muuttamalla antamalla viestin, että miehetkin voivat hoitaa lapsia ja naiset käydä töissä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

 

Parin välisiin palkkaeroihin voi vaikuttaa ihan itse valitsemalla puolison, jonka tulot ovat samaa tasoa. Nykyään ihmiset edelleen tiedostamatta valitsevat puolisonsa niin, että miehellä on paremmat tulot, koska ajatus on, että mies kantaa rahan kotiin ja nainen hoitaa lapset. Tämä uudistus tähtää palkkaerojen pienentämiseen tuota asennetta muuttamalla antamalla viestin, että miehetkin voivat hoitaa lapsia ja naiset käydä töissä.

 

 

Öö, jos kuitenkin miehen euro on yhä naisen 80 senttiä, niin ei siinä kauheasti tiedostamista tai tiedostamattomuutta tarvita, että perheen sisäisiä tuloeroja syntyy. 

 

Tämä uudistus tähtää tasan siihen, että kotihoidonkausi lyhenee ilman, että sen kestoon nimellisesti puututaan. Jos nyt 94% kotihoidontuen nostajista on naisia, niin edes hallitus ei ole niin hölmö että kuvittelisi tämän uudistuksen johtavan siihen että isät päättävät joukolla jäädä kotiin hoitamaan lapsia. Se toki varmasti laskee kynnystä miehille jäädä kotiin, jos perheelle on periaatekysymys ettei alle 3-vuotiasta laiteta päiväkotiin, mutta uskon että joko lapsia laitetaan aiemmin päivähoitoon, ihmiset tiivistävät lisääntymistä niin että äiti voi jäädä kotihoidontuen kauden päätteeksi taas vanhempainvapaalle tai sitten äidit jatkavat kotona oloa joko valtion (työttömyyskorvaus) piikkiin tai miehen "siivellä" - mun mielestä melko vanhanaikainen näkemys se, että kotona oleva olisi etsinyt puolison vaan elättäjäkseen, sellainen old school kotirouva-meininki taitaa olla nykyään melko marginaalista.

 

Meiltä löytyy ihan pihapiiristä perheitä, joissa mies on ollut kht:llä kotona kun nainen on ollut tienaamassa (isompaa palkkaa!), ja he ovat kuvailleet itseään "koti-isätyyppisiksi miehiksi", jotka olisivat halunneet jäädä kotiin vaikka palkkaeroa ei olisi ollutkaan. Meillä taas mies tuskin jäisi kotiin, vaikka siihen kuinka lahjottaisiin, koska ei samalla tavalla nauti lasten kanssa touhuamisesta ja viihdy hiekkalaatikolla sosialisoiden. On olemassa naisia, joille kotiarki ei riitä virikkeeksi (ja tämä ei ole mitään piilotettua uraäitikritiikkiä vaan ihan toteamus) ja heille suotakoon mahdollisuus palata töihin vaikka heti äitiysloman päätteeksi. Kuitenkin mä pitäisin tärkeänä myös sitä oikeutta, että ne jotka jaksaa olla kotona ja siellä jopa 3 v putkeen tai pidempäänkin (perhevapaita ketjuttaen) viihtyvät, saisivat mahdollisuuden hoitaa lapsia kotona. Nyt voi tietty nillittää, ettei se ole yhteiskunnan tehtävä tukea sitä, mutta onko sitten yhteiskunnan tehtävä tukea yli tuplaten isommalla summalla lasten päivähoitoa? Voidaan siis jättää Keltinkangas-Järvinen keskustelun ulkopuolelle, mutta jos ihan kansantaloudellisesti ajatellaan niin kyllä se alle 3-vuotiaan hoito päiväkodissa käy kalliimmaksi kuin kotona, jollei äiti satu olemaan keskiverto palkansaajaa paremmin tienaava.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Niin siis ei mua stressaa ne uranaiset, mutta se stressaa, että mun olisi pakko olla sellainen. Että kaikki tarvitsee tunkea samaan muottiin.

Joo, voisin olla. Älykkyyteni menee hukkaan tällä tavalla.

Minkähän takia yritysjohtajuudessa puhutaan nykyään luovasta johtamisesta ym, mutta kunta ja valtio ei osaa muuta kuin laskea rahaa. Jotkut päätökset tuovat rahaa/vähentävät rahaa välillisesti. Näillä on yleensä kauas kantoisia vaikutuksia, jotka eivät näy siihen hetkeen. Heitetään nyt tällaisia vanhoja hyviä päätöksiä, jotka ovat vieneet rahaa, mutta joista kiistatta on myös saatu MYÖHEMMIN hyötyä. Äitiyspakkaus, kouluruokailu, neuvolajärjestelmä, kaikille yhteinen peruskoulu. Nämä siis lapsiperheitä koskevia muutoksia.

 

"Moni päiväkoteja mollaava ei ole itse lapsiaan sinne edes vienyt."

Totta. He ovat hoitaneet siellä toisten lapsia! Tai käyneet siellä tutkimassa väitöskirjaansa varten. Se nyt on aivan liian mitätön tieto siihen verrattuna, että on sentään vienyt lapsensa sinne aamulla ja hakenut illalla.

 

 

 

Jes! Justiinsa näin. Etenkin alempi. Tuntuu, että Suomessa on äitien (ja isien) keskuudessa joku kummallinen silmien sulkemisen massailmiö meneillään. Itsekin olen pyörinyt harjoitteluissa päiväkodeissa, arvioimassa lasten toimintakykyä/harjoittelemassa asioita lasten kanssa (ja samalla kuullut ohjaajan kokemuksia eri päiväkodeista, mitkä liittyy meidän työnkuvaan eikä olisi mitenkään tarkoituksellista niistä valehdella) ja paras ystäväni on ollut kymmenissä päiväkodeissa töissä plus harjoittelujen myötä suoraan kuullut kokemuksia toisilta harjoittelijoilta. Ei mitään kaverin kummin kaimalta kuultuja "kauhujuttuja", vaan ihan aitoja, todellisia omien ja välittömien tuttujen kokemuksia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0