Ink Q

Vkot 38-42 Odottavan aika on...

616 posts in this topic

Kyllä! Kustukea loppuraskauteen :lol: Kieltämättä tota paperia menee, kun käy yön aikana sen seitsemän kertaa vessassa.

 

Anoppi soitti aamulla miehelle into piukeena et "joko siellä Lethellä supistelee kovasti???". Ööö... no ei supistele, yhtään :dash2:

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Mullaki mutsipuoli lähettää viestejä että "mites siellä voidaan?" Voihan se olla että oikeesti kiinnostaa vointi,mutta otan ton jokotteluna.. :D Kyllä me ilmotetaan ku lähtö tulee ja ollaan lähimmille sanottukkin siitä että viestiä tulee sitte ku lähetään koitokseen.

 

Aamun suihku.. no joo,ihan turha reissu.. kohta pitää mennä uudestaan. Kaiken lisäks väsyttää ihan hirveesti. Onneks sain ostettua tänään lindexistä ihanan tuntuset imetysliivit ja uusia söpöjä pikkareita. Piristi vähän oloa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ai täältä löytyy tälläinenkin ketju? Olisin voinut tulla jo aikaisemmin tänne valittamaan, jos olisin tiennyt  :) Tulenpa nyt teidän elokuisten kanssa tänne kärvistelemään kun ei jaksais tuolla omassa heinäkuisten ketjussakaan viimeisimpinä vain valittaa.. <_< Olenkin lähes joka päivä teidänkin keskusteluja seuraillut ja teilläkin alkaa olla jännät paikat käsillä, ainakin Lethe taisi jo päästä tositoimiin! Tsemppiä kovasti Sanghi ja Tossavainen loppumetreille! Niin tiedän tällä hetkellä, miltä teistä tuntuu.

 

Täällä siis tänään rv 40+3 ja alkaa kyllä hajottaa aika pahasti tää odottelu..  :dash2: Mitään oireita ei ole, muutamia kivuttomia harkkasuppareita päivittäin, siinä kaikki. On ihan epäuskoinen olo, että tästä voisi ikinä synnytys alkaa ja alan päivä päivältä enemmän valmistautumaan ajatukseen että käynnistykseen mennään. Olin jotenkin aivan varma että tämä syntyy ennen laskettua aikaa, kun itse olen syntynyt muutaman päivän ennen, sisareni pari viikkoa ennen ja sisareni lapset kaksi ja kolme viikkoa ennen. Näköjään ei ainakaan omalla kohdalla mene yhtään samalla tavalla kuin äidillä tai siskolla..

 

Pahinta tässä odottelussa on just se, ettei voi oikein lähteä mihinkään kauemmas ja muutenkin vähän vaikea keksiä enää mitään tekemistä kun tän mahan kanssa liikkuminenkin on aika tuskaista varsinkin näin helteillä..Ollaankin naurettu miehen kanssa, että meillä on mennyt tässä jo pari viikkoa aika lailla päiväni murmelina - tyyliin.  :D Joka päivä toistuu sama kaava: Ensin herätään, vähän syödään, mies lähtee pyörälenkille, minäkin lähden kävelylenkille jos jaksan, sitten lähdetään useimmiten rannalle, tullaan kotiin ja syödään, katsotaan telkkaria, nukkumaan...ja aamulla taas herätään ja huomataan että kas vain, siinähän se maha vielä on.. :rolleyes: Ja edellisen päivän kaava toistuu.

 

Tälläistä avautumista siis, tiedän kyllä että viimeistään kahden viikon päästä sitten käynnistellään, joten eihän tässä todellakaan pitkä aika ole verrattuna siihen että yhdeksän kuukautta on jo odoteltu. Mutta tietysti sitä vain toivoo, että oma keho hoitaisi asian luonnollisesti ja tietenkin mahdollisimman pian  :)

 

Niin ja todellakin vessapaperia on alettu ostaa jo perhepakkauksissa  lähes joka kauppareissun yhteydessä.. :lol:  

Share this post


Link to post
Share on other sites

:dash2:  :dash2:  :dash2: x1000

 

Viikot vasta 39+1, mutta kun esikoinen putkahti maailmaan 38+1 ja toka hyvinkin hätäisenä, 33+3, niin tää odottaminen hajottaa! Olen epäsosiaalinen ja kiukkuinen, joka ilta harmittaa käydä yhdessä koossa nukkumaan! Päivät menevät samaa tuttua kaavaa kuten [email protected] totesi kun suurempia reissuja ilman miestä ei uskalla tehdä. Marjat ja sienet huutavat mun nimeä tuolla metsässä ja koirien lenkit on ihan vaan uittotasolla ja pihalla hengailulla näillä helteillä ja tällä mahalla. Mä haluun tän vauvan pihalle, nyt heti kiitos!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Muakin kyllä säälittää koirat, kun en lenkkiä jaksa vetää kun max. 2 km ja sekin niin köpöttäen et voi kalevi. Toki oon noita uimaan raahannu ja aitaukseen riekkumaan, mut silti. Ois jo kiva päästä lenkkeilee :)

 

Saas kattoo koska alkaa itte oottelee synnytystä vai oonko paniikissa vaan siihen asti, kun on vauva tossa vattan päällä rähmäsenä <3 Esikko syntyi lopulta 40+2, alotti maailmaan tulemisen laskettuna, ehtisin 39+6 illlalla ekan kerran miettiä et voishan se vauva toisaalta syntyäkin :D Jos mulla tulee nytkin torstaina ahaa-elämys 39+6 :P

 

Millalle tsempit odotteluun, varmaan hajottaa sekin jo kun suurin osa ketjulaisista on jo vauvaantunut...

Edited by tossavainen

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Joo, näinhän se on..ei ole kovin kivaa olla viimeisimpinä odottajina ketjussa, jos menee yli la:n.

 

40+4 taas yksi päivä murmelina eikä mitään uutta..huoh. Aamulla taas tirautin ahdistusitkut miehelle, onneksi sekin jaksaa tsempata ihanasti. ♡

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tsempit kärvistelijöille!

 

Täällä oireettomuus jatkuu. Kivuttomia suppareita juu,mutta muuten olo ihan semi-mukava.

Mieskin eilen jo kuulosti siltä että "tulis jo pihalle sieltä" :D

 

Tänään neuvola ja toivottavasti ens viikon neuvola-aikaa ei tarviis enää käyttää. Pliis,vauva,pliis..

 

39+4

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä, alkaa jo vähän tympimään, vaikka laskettu aika on tänään. Ja oikeastaan omien laskujen mukaan se ei ole edes tänään vaan vasta sunnuntaina. Kaksi ekaa lasta syntyi ennen laskettua aikaa, joten sitä kuvitteli että kyllähän tämäkin... Helle vie voimat aika tehokkaasti, ei jaksa oikein mitään, vaikka fyysinen vointi on aika hyvä ja öisin saa nukuttua. Onneksi lapset viihtyvät hyvin ulkona omassa pihassa keskenään, mutta harmittaa kun ei jaksa viedä lapsia uimaan jne. No, onneksi alkaa viikonloppu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ se on kyllä jännä, miten se LA on kuitenkin jokin henkinen rajapyykki. Vaikka kuinka joka suunnasta toitotetaan, että on ihan normaalia ja yleistä että menee synnytys la:n yli, niin silti jokainen päivä sen jälkeen vaan alkaa tuntua entistä enemmän ylivoimaiselta.

Eniten ärsyttää tällä hetkellä ihmiset, jotka kommentoi tyyliin "ai, vastahan sulla on viikon yli"  :dash2: Joo, tiedän kyllä, että voi mennä kaksikin viikkoa, mutta hajottanut on vaan siitä ensimmäisestä ylimenneestä päivästä lähtien.

Share this post


Link to post
Share on other sites

No nyt mä tuskailen ihan yksin täällä! :D

 

Murr.. tulis jo pihalle!

 

 

40+1

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä täällä myös tuskailen... 40+2 eikä mitään! Tai no, välillä vihloo ja juilii ja painaa tuonne alas niin paljon että ei tiedä miten päin on, mutta ei siinäpä se. Voi jösses. Aiemmat kaksi raskautta selvisin ilman jokotteluja, nyt on sit jokoteltu jo tässä vaiheessa siitäkin edestä... Alkaa ärsyttää jo tässä vaiheessa sekin :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Huh.. hyvä ku en ole yksin! :D Tsemppiä sulle Vilperiina! :)

Täällä ei onneks ole jokoteltu..mies alkaa vaan oleen kärsimätön mun kanssa. Pilke silmäkulmassa sano ykskin päivä että vois tulla jo että pääsee viettään varpajaisia.. ;) Joopajoo.. sen takiahan niitä lapsia tehdään.

 

Huomaa että maha roikkuu päivä päivältä enemmän. Jännittää mitenköhän se synnytys omalla kohdalla sitten alkaa.. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onko täällä ketään kanssatuskailijaa? Rv 39+2 ja pää leviää. Hermot niin kireällä välillä et tekis mieli tiuskaista itselleen "nyt saatanan ämmä turpa kiinni" o.O

Kaikki ärsyttää. Jokotteleva sukulaistäti ärsyttää. Kavereiden hyväntahtoiset kyselyt ärsyttää enkä haluis tavata ketään. Kännykän ennustava tekstinsyöttö ja autocorrect ärsyttää niin paljon, et välillä on pitänyt sulkea silmät ja ihan oikeasti koittaa hillitä, etten heittäisi koko puhelinta seinään.

Välillä ärsyttää myös mies. Onneksi ei usein, ja yleensä on myös syy miksi ottaa aivoon. Esikoinen ei myöskään ole saanut mua ärtymään, enemmänkin haikea olo sen vuoksi, kun hän ei olekaan enää mun pieni vaan parin viikon päästä iso eskarilainen..

 

Miksi tää ei vaan voi syntyä. MIKSI!

Tänään on tarkalleen se rv, jolloin esikoinen syntyi. Vedet meni ihan yllättäen ja synnytys käynnistyi siis spontaanisti. Mä niin toivon et lähiaikoina alkaa tapahtua..

Edited by yell

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla tänään 39+2.

Ihan samoissa fiiliksissä. Mulla ollu nyt tiistaista 4.8. Saakka supistuksia jotka kovia välillä mutta epäsäännöllisiä. Viimeviikolla synnärillä totesivat että kolme senttiä auki ja kolme senttiä kanavaa.

 

Pikkusen hermo kireellä kun ei tahtois millään jaksaa odottaa ja toisaalta pelottaa kun esikko aloittaa koulun ens viikolla, että meneekö nyt sitten synnytys siihen päälle. Pläääääääh!

 

Mun edelliset on käynnistetty joten mä en osaa ees luottaa omiin oloihin. Varmaan päädyn synnyttään olkkarin matolle tai vessaan kun eihän omat supparit millään oo niin tajuja kuin oksitosiinitipan aiheuttamat.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Meillä alottaa esikoinen kans eskarin ensi viikolla, ja ahdistaa jos ei päästäkään itse viemään häntä ensimmäisenä päivänä :/

 

Mulla ei oo kivuliaita suppareita ollut ollenkaan, jollei lasketa niitä, joita oli synnytyssalissa kuusi vuotta sitten :grin: et ei hajuakaan milloin pitää lähteä sairaalaan. Jos vesienmenolla käynnistyy niin helpompaa, siitä on jo kerran kokemusta!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Löytyihän tämä  B) kopioin tuon uuden aloitukseni tekstin tähän niin saan upitettua samalla..

 

 

Täällä rv 38+3 ja alkanut stressaamaan yliaikaisuuden takia käynnistäminen. Kyllä, nyt jo... Olen koko raskauden odottanut sitä hetkeä kun tajuan, että nyt synnytys käynnistyy - mitä jos en pääsekään kokemaan sitä (luonnollisesti)?

Muuta synnytykseen liittyvää en ole osannut stressata, enkä ole vauvaa tosissani yrittänyt masusta häätää. Raskaus on edelleen ihan ok, mitä nyt maha on tiellä ja liitoksia särkee. Satunnaisia kipeitä supistuksia tulee, mutta ei mitään menkkajomottelua pahempaa. Niitä on siis tullut jo rv 31 asti, ja silti olin rv 35 kiinni ja kaulaa jäljellä yhtä pitkästi kuin rv 18. Huoh! Pehmentymistä oli kuulemma (sentään!!) tapahtunut.

 

Alle kaksi viikkoa laskettuun, mutta olen ihan varma, että yliajalle mennään. Neljä viikkoa kuulostaa ihan kamalan pitkältä ajalta! Melkein kuukausi.   :dash2: 

Share this post


Link to post
Share on other sites

39+2 ja täällä vaan porskutetaan, ei mitään merkkiä synnytyksestä vieläkään. Hitto miten tylsää tämä odottelu! :grin:

 

Edit: vauva syntyi 39+5, synnytys starttasi spontaanilla lapsivesillä edellisenä yönä. Tuskallinen odotus on ohi. :)

Edited by Nouppu

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Voih, onnittelut :give_heart: Ja perään jäätävä kateus :D Tänään 40+2 ja tuntuu, ettei tää synny IKINÄ!!!!! Supistuksia ja kaikenmaailman merkkejä on ollut jo yli 6 viikkoa (!!!!!), joten tän tuloa on odotettu sama aika "syntyy ihan koska vaan"-meiningillä. No eipä ole syntynyt! Koti on siivottu lähes lattiasta kattoon, oon jumpannut, kävellyt koirien kanssa verenmaku suussa, tehnyt kaiken mitä vaan keksin mikä vois edistää asiaa. Mutta ei, ei synny.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tänään 39+2, tää raskaus ei lopu ikinä!

Esikoinen syntyi käynnistettynä 41+6, joten ihan potenttiaalisesti haudon ainakin pari viikkoa vielä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

38+3 ja nyt jo kypsyttää tää raskaana olo, kiva jos tässä joutuu kärvistelemään jonnekin 42+ asti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä alkais kans jo riittään tää raskaana olo.

Pisimmillään vielä 5 viikkoa raskautta jäljellä..

 

37+0

Share this post


Link to post
Share on other sites

Voi tämä olisi ollut kiva purkautumisketju mullekin. Nimimerkillä kolme lasta ja 27 päivää eletty lasketun ajan jälkeistä elämää.. :D Ja esikoinen kuitenkin syntyi ennen la:ta. Saa nähdä mihin lukemiin tän neljännen kanssa päädytään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hihahhaa, 40+0 jälkeen mä ravasin vyöhyketerapiassa ja lopulta 41+0 meni vedet ja päivää myöhemmin synty jässikkä! Raskauden vikat viikot kestää kuukausia ja päivät viikkoja.

 

Tsemppiä jokaiselle!  :give_heart:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nyt kun kivut ovat yltyneet niin alkaa kyllä todella olemaan sellainen olo, että saisi jo loppua tämä vaihe. Synnytys ahdistaa ja pelottaa, mutta sekin alkaa olemaan miellyttävämpi vaihtoehto tähän oloon verrattuna. Noh, kaiketi viimeistään keskiviikkona aloitellaan käynnistystä jos ei ennen sitä tapahdu. Nuo parikin päivää vaan tuntuvat juuri nyt tosi pitkiltä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now