Xim

Kohdunulkoinen raskaus

387 posts in this topic

Mulla oli ihan päinvastainen kokemus tuosta miten pärjää ku Windfallilla. Ei paljoa kyselty miten jaksan tms... Menin sillon päivystykseen kipujen takia (torstai aamu) ja silloin oli siis jo KU todettu aiemmin mitä yritettii metotreksaatilla hoitaa. Noh siellä päivystyksessä selvisi että vatsaonteloon oli vuotanut jo jonkin verran verta. Minut laitettiin leikkausta jonottamaan ja sielä sairaalassa odottelin syömättä 1,5 päivää kunnes lopulta perjantai iltapäivällä hoitaja tuli sanomaan että lääkärit ei ehdi tänään leikata ja sovitaan leikkausaika seuraavan viikon keskiviikolle.. noh ei siinä auttanut ku kotiin kärvistelemään n. 100 km päähän sairaalasta pieni paniikki päällä.. Sitten su-ma yönä iskiki kivut taas uudestaan ja ne ihan jäätävät hartiapistot. Saman tien takaisin sairaalaan ja siellä ultrassa taas todettiin että kyllä täällä vatsaontelossa on iso lätäkkö verta, ultran jälkeen melkein pyörryin sinne käytävälle kun kävelin takaisin huoneeseen odottelemaan jatkoa. Leikkaava lääkäri hälytettiin paikalle ja minut leikattiin sillon keskiyöllä. Voisin sanoa että tuo sairaalan touhu otti päähän aivan jumalattomasti..

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Kuulostaa tosi hurjalta, että sinut laitettiin kotiin kipujen kanssa. Ainakin itse sain sen kuvan, että tilanne voi muuttua tosi nopeasti huonoksi ja tilanne voi olla hyvinkin vaarallinen.  Täällä oltiin tosi huolissaan minun voinnista, niin yksityisellä puolella kuin sitten julkisella, jossa leikkaus suoritettiin. 

 

Windwall: Toi oli aika osuvasti sanottu, että kohtu pyrkii puhdistumaan. Ehkä se vanha paksuuntunut limakalvo tulee nyt ulos. Heti leikkauksen jälkeen tuli selkeästi sellaista vanhaa verta, mikä haisi tosi pahalle. Nyt tulee selkeästi paljon kirkkaampaa vuotoa, mikä on runsaudeltaan minulle tyypillistä kuukautisvuotoa. Keho pyrkii ilmeisesti muutenkin puhdistumaan, koska huomaan hikoilevani ja hiki haisee paljon voimakkaammalle mitä tavallisesti. Onko muut huomanneet vastaavaa?

Share this post


Link to post
Share on other sites

^^Minttu86, no huh huh! Tuo on kyllä minusta taas aivan liian huoletonta "hoitoa", varsinkin jos sairaalaan on lähemmäs 100 km (vrt. omalla kohdalla matkaa n. 5 km)! Käsittämätöntä ettet ole päässyt kiireellisenä leikkaukseen, ottaen huomioon mitä kohdunulkoisessa voi pahimmillaan käydä. Millä perusteilla sinut kotiutettiin, oliko hcg-arvo niin alhainen että jäit seurantaan?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joo hcg arvo oli hieman laskenut edellisestä kerrasta (taisi olla tässä kohtaa 1000 paikkeilla) ja kivut pikkasen helpottanut niin meinasivat että voi hyvin odottaa seuraavaan viikkoon vaikka vuotoa vatsaonteloon olikin näkyvissä.. Oli kyllä siinä vaiheessa itselläki aika monttu auki kun hoitaja tuli kotiuttamaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Tuhannen kieppeillä oleva hcg on kai vielä jotenkin seurattavissa, mutta se että lykkäävät leikkausta vaikka vatsaonteloon vuotaa, enpä olisi uskonut... Kamala tilanne.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hei itseltäni poistettiin vasen munanjohdin ja siellä oleva siniö toissapäivänä, samalla tehtiin myös kaavinta, koska kohdussa oli epämääräistä raskausmateriaalia. Kokemus oli todella rankka kun jouduin odottelemaan viikon varhaisultrassa jossa todettiin ettei kohdussa ole normaalia raskautta. Siitä huolimatta hcg arvo jatkoi nousua ja pääsinkin polille tarkastukseen ja siitä heti osastolle odottamaan leikkausta. Kaipuu lapseen on kova, mutta niin on myös meidän pelkomme siitä että joutuisimme kokemaan kaiken uudestaan. Onko teillä mennyt kauan totutella ajatukseen yhdestä toimivasta munasarjasta ja mitä ajatuksia se edes herättää. Itse tunnen olevani hiukan epätäydellinen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Cami, pahoittelut kohdunulkoisesta :lipsrsealed: Ymmmärrän hyvin tuon kokemuksen epätäydellisyydestä. Vaikka sitä ei fyysisesti tunne, että toista munanjohdinta ei enää ole, jotenkin silti tuntuu siltä, että jotain puuttuu. Pelotkin kuulostaa tutuilta, ku:n jälkeen olen jokaisen raskauden kohdalla pelännyt uutta ku:ta ja sitä, että toinenkin munanjohdin viedään. Näin ei ole onneksi käynyt. Voimia toipumiseen!

Edited by anjusha

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulle kohdunulkoinen oli viime joulukuussa lähinnä pelastus (vaihtoehtona oli uudelleen kasvamaan lähtenyt mola ja uudet sytohoidot). Toisen munatorven menetys tietysti toi lisähaastetta peliin, mutta molaan liittyvän karenssiajan jälkeen tulin raskaaksi ensimmäisestä kierrosta toimivalta puolelta. Pelkäsin kohdunulkoistakin, mutta mola tietysti oli paljon pahempi pelko. Mutta mitään ei saa, jos ei yritä. Nimimerkillä "7 raskautta, kaksi lasta"

Share this post


Link to post
Share on other sites

Miten pitkään te olette olleet saikulla ku.n jälkeen? Mulla olis ke ensinmäinen työpäivä eli viikko leikkauksen jälkeen ja en rehellisesti sanottuna tiedä selviänkö päivästä. Olen päiväkodissa töissä joten en voi sulkeutua yksikseni itkemään ja suremaan. Onneksi mulla on ihana mirs joka antaa mun surra ja itkeä. Tosin kokemus pelästytti hänet niin kovin, ettei hän tiedä haluaako edes yrittää uutta raskautta. Ajatus yrityksen lopettamisesta sattuu, ymmärrän kyllä mieheni ajatukset, mutta rn tiedä pystynkö niitä hyväksymään. Se tekisi kokemani jotenkin turhaksi, miksi lopettaa ytittäminen yhteen vastoinkäymiseen? Pelottaa se toki minuakin, mutta osa minusta huutaa vielä yhtä lasta eikä asiaa helpota se kun suurin osa kavereistani hankkivat esikoisiaan ja ihailevat ultrakuvia ja kaikkea sitä mitä minä jäin ilman.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Pahoittelut kohdunulkoisesta!

 

Itse olin pari päivää poissa töistä (mun diagnoosiksi jäi määrittämätön kohdunulkoinen raskaus, mutta ei leikattu vaan vuosi lopulta noin neljässä viikossa itsekseen pois), meillä kun saa omalla ilmoituksella olla max. 3 päivää poissa. Pidin päivät ihan "surulomana", en vaan jaksanut mennä töihin ja kohdata ihmisiä. Ymmärrän että teet töitä lasten kanssa mikä tuo varmasti surun helpommin pintaan, mutta oma kokemukseni oli että työ auttoi kuitenkin pääsemään arkeen kiinni. Kun on kädet täynnä tekemistä, varsinkin jotain todella konkreettista ja hetkessä tapahtuvaa, ei jää niin paljon aikaa pyöritellä ikäviä ajatuksia. Päivittäiset kohtaamiset ja keskustelut vetää tavallaan takaisin sieltä pahimmasta surusta, ja ehkä pikkuhiljaa saa uskomaan siihen että elämä jatkuu.

 

Voimia ja jaksamista <3

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä sain suorilta sen kaksi viikkoa. Tosin mulla oli verta ehtinyt vuotaa yli litra vatsaonteloon ja hemppa putosi 150 - 91,joten tuo tuli pitkälti kai tuosta hempasta kun maailma pyöri vain.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pahoittelut kohdunulkoisesta Cami :(  Mä olin yhteensä vajaa pari viikkoa sairaslomalla. Viikko ennen leikkausta ja vähä vajaa viikko sen jälkeen. Henkisesti oli aika romuna paljon kauemmin eikä töistä meinannu tulla mitään alkuun, mutta pikkuhiljaa siitä sitte alkoi elämä voittaa. Täällä uusi raskaus alkoi neljännestä yrityskierrosta tuon ku:n jälkeen ja tällä kertaa tyyppi on oikeassa paikassa :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä otin nyt vuosilomaa loppuviikon kun en edes voinut ajatella meneväni töihin. Tuskaani tosin taitaa lisäyä se ettei mies ainakaan vielä halua yrittää uudelleen ja patologin lausunto kohdun löydäksestä tulee vasta ensiviikolla. Onnea Minttu. Ja kiitos kaikille vadtauksista. En ikinä aravannut että tää voikin ottaa näin koville.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Herättelen hiukan tätä ketjua, jos löytyisi kokemuksia. Sellaista ketjua en ainakaan äkkiseltään bongannut kuin "raskaus ku:n jälkeen", joten tämä oli lähimpänä vaikka ei aivan täsmällisesti tähän ole rajattu, pahoittelut. Mutta asiaan: mun diagnoosi keskenmenon jälkeen oli "määrittämätön kohdunulkoinen raskaus". Käypä hoito -suosituksissa lukee:

 

Uusi raskaus
Ektooppisen raskauden jälkeisen uuden raskauden oikea sijainti on varmistettava emättimen kautta tehtävällä kaikututkimuksella viimeistään raskausviikolla 7, koska uuden ektooppisen raskauden todennäköisyys on yli 10 % 

 

 

Onko tästä ymmärrettävissä, että kohdunulkoisen jälkeen olisi oikeutettu kunnalliseen varhaisultraan? Myös tuolla yllä mainitulla "määrittämätön"-diagnoosilla? Onko jollakulla tästä kokemuksia, oletteko joutuneet vääntämään tästä kättä? Milloin olitte ku:n jälkeisessä raskaudessa ensimmäistä kertaa yhteydessä neuvolaan? Jostain luin myös, että neuvolassa pitäisi käydä ennen kuin pääsee yhteenkään (kunnalliseen) ultraan, mutta onkohan paikkakuntakohtaista? Tyhmältä tuntuisi mennä neuvolakäynnille näin varhaisessa vaiheessa...

Edited by Windfall

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulle sanottiin polikliniikalla että kun raskaudun niin saan itse ottaa polille yhteyttä ja varata ajan varhaisultraa sinne. Eli ei tärvi neuvolan lähetettä. Tosin meidän neuvolassa on aika vanhat ultra laitteet etteivät siellä edes pystyneet toteamaan kohdunulkopuolista raskautta. Onko kukaan teistä raskautunut uudestaan enne ekoja kuukautisia tai kauanko on mennyt että menkat alkaa?

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Hyvä tietää! Ehkäpä yritän polille ensin. Minulle ei juuri seuraavasta mahdollisesta raskaudesta puhuttu, muistan vain että ensimmäinen km:n takia ultrannut gyne sanoi, että pitäisi odotella kolme kiertoa (en noudattanut koska mikään nykylääketieteen lähde ei tätä väitettä tue).

 

Mulla kierto palasi aika nopsaan vaikka vuosinkin sen nelisen viikkoa ja olin hcg-arvojen nousun takia seurannassa. En odottanut menkkoja yritysten väliin eli heti jatkettiin yritystä kun tuo vuoto loppui, mutta ei kyllä lykästänytkään, eli nega tuli. Tästä toisesta yrityksestä km:n jälkeen on plussa ihan alulla. Toisaalta mun km ei ollut mikään tyypillinen kohdunulkoinen, ja itse asiassa jäin epäileväiselle kannalle koko diagnoosin suhteen. Mullahan ei missään vaiheessa ollut kovia kipuja, eikä ultraamalla löytynyt mitään. Loppuviimein ulos tuli neljännellä viikolla vuodon alkamisesta koko alkio + istukka, ja kokoa oli n. 1,5-2 cm - tuskinpa olisi oireettomana missään munanjohtimessa mahtunut köllöttelemään!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä ne oli sairaskertomukseen kirjoittanu että seuraavan raskauden kohdalla ultrattava rv 6. Soitin sillon neuvolaan ja tuon tekstin perusteella laitto lähetteen polille. Muuten ei kuulemma olisi laittanu.. Tosin voi olla että olisin saanu ajan suoraa polille soittamallaki, mutta en jotenki tajunnu että sinne vois mennä ilman lähetettä.

 

Me pidettiin taukoa yrityksestä yks kierto ja tosiaan neljännestä yrityskierrosta alkoi tämä uusi raskaus :)  Toinen lääkäri sanoi että heti voi alkaa yrittää ku ittestä siltä tuntuu ja toinen sanoi että pari kuukautta kannattais käyttää ehkäisyä metotreksaatin takia.

Edited by Minttu86

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Vähän veikkaan että joka kunnassa on sama meno, eli näitä varhaisultria ei tehdä ilman pakottavaa syytä. Mun epikriisi on vähän ristiriitainen, kun todetaan että ei selvää kohdunulkoiseen viittaavaa mutta silti dg määrittämätön ku. Seuraavasta raskaudesta ei puhuta mitään. Noh, katsotaan miten käy! Voi olla että käyn yksityisellä ihan oman mielenrauhan takia, jos ei ota onnistuakseen julkiselle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä en saanut alkuraskauden ultraa julkiselta puolelta vaikka takana oli kohdunulkoinen (oli leikattu yksityissairaalassa). Kävin sitten yksityisellä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Oho, miten perustelivat? Lukee kuitenkin Käypä hoito -ohjeissa ja sulla on sentään varmuudella ollut ku?

Share this post


Link to post
Share on other sites

En löydä mistään tietoa, että voiko kohdunulkoisessa oireet olla alaselkäkipuja? On hieman alkanut pelottamaan että jos tämä raskaus olisikin kohdunulkoinen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Oho, miten perustelivat? Lukee kuitenkin Käypä hoito -ohjeissa ja sulla on sentään varmuudella ollut ku?

Ei ollut mitään uuden kohdunulkoisen oireita (kipuja, vuotoja).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Valkosiipitiira, alaselkäkivutkin voivat olla kohdunulkoisen oire, mutta näppituntumalla (aika paljon tästä eri foorumeilla kahlailleena), yleensä ilmantuu jokin muukin oire lisänä (esim. tiputteluvuotoa, menkkamaisia kramppeja, alavatsan kramppeja/juilintaa jne.). Sanoisin, että suoraan soitto naistentautien poliklinikalle, jos muita oireita ilmaantuu. Ainakin itse pääsin nopeasti hoitoon päivystystapauksena.

 

Peppar, hyvä tietää että tulkinta Käypä Hoito -ohjeista voi olla tuokin, pystyy vähän varautumaan. Mulla ei ole tällä kertaa ollut mitään ku-aikaisia oireita, mutta ajattelin soitella polille tänään joka tapauksessa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä kysyin ku kohdalla mihin olen yhteydessä ja käskivät soittaa suoraan naistentaudeille. Sain ajan viikolle 6+ ja hcg seurattiin pitkin matkaa. Hcg nousi yli 2000 jo viikolla 5+,joten soittivat mut lääkäriin samalle päivälle (hcg=2000 tai yli niin näkevät jo jotain). Toki mulla nyt oli ku lisäksi isompi rasite molan muodossa taustalla. Neuvolaan soitin sitten vasta myöhemmin.

 

Käypähoitosuositukset on samat koko maassa ja niitä tulee noudattaa, joten kyllä kyseenalaistaisin miksei sen mukaan toimita, jos ei ultraa saisi.

Edited by tahdenlento

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse sain kohdunulkoisen keskenmenon niin etten edes tiennyt olleeni raskaana. Minulla oli ainoastaan mystinen aavistus asiasta, kun yhtäkkiä alkoi kolme päivää kestänyt kivut oikealla puolella alavatsaa. Kipuja ennen olin tiputellut ruskeaa vuotoa muutaman päivän. 

 

Ensin mahaa alkoi ikään kuin supistella. Toisena päivänä iski oikeaan nivuseen tajuton kipupiikki, joka pisteli, aaltoili ja jomotti niin, että kipu tuntui reidessä ja alaselässä myös. Sitä jatkoi kolmanteen päivään, jolloin ulos tuli peukalonkokoinen valkoinen limamöykky. Vuoto jatkui reiluna viisi päivää ja tiputtelua oli puolitoista viikkoa.

 

Myöhemmin gynellä selvisi, että kohdunulkoinen raskaushan se, jonka munatorvi oli itse työntänyt pihalle! Sellaistakin kuulemma sattuu sanoi gyne. 

 

Ja minä kun luulin, että minulla oli vain astetta reippaammat kuukautiset  :rolleyes: Vaikka syvä aavistus minulla olikin tapahtuneesta. 

 

Yhdet menkat piti odottaa ennen uutta yritystä. Ja nyt jännäillään onnistuttiinko saamaan plussa jo heti  :wub:  (pessimisti sanoo että ei... :girl_haha: )

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now