Alisia84

Tyhmät kysymykset synnytyksestä

133 posts in this topic

mulla on reilusti (liikaa) lapsivettä ja vauva ei oo todellakaan kiinnittynyt. Asento on ns. epämääräinen.

 

Mitäs jos lapsivedet menee? Pitääkö heittäytys samantien makuuasentoon ja soittaa ambulanssi? Näin oon kuullu, mua ei oo mitenkään neuvottu.

 

Nyt rv37

Share this post


Link to post
Share on other sites

mulla on reilusti (liikaa) lapsivettä ja vauva ei oo todellakaan kiinnittynyt. Asento on ns. epämääräinen.

 

Mitäs jos lapsivedet menee? Pitääkö heittäytys samantien makuuasentoon ja soittaa ambulanssi? Näin oon kuullu, mua ei oo mitenkään neuvottu.

 

Nyt rv37

 

En osaa vastata tuohon lapsivesiasian näkökulmasta, mutta itselläni synnytys käynnistyi lapsivesien menolla (ei tihkunut, vaan tuli ihan runsaasti), eikä svo:lta sanottu mitään ambulanssista jne., vaan käskettiin tulla n. 10 h päästä ns. virka-aikaan paikalle. Ambulanssikeskustelua näkyy silloin tällöin, mutta ei ainakaan TAYS:ista ohjeistettu.

 

Muokataan, allekirjoitetaan tuo Mumpsin kiinnittymisjuttu. Ehkä näkivät sen sitten jostainpäin tietojani tms., kun soitin (kävin äitiyspolilla 2 vk välein ennen synnytystä).

Edited by Jenny-Maria

Share this post


Link to post
Share on other sites

^^Meille neuvottiin synnytysvalmennuksessa, että jos vauva ei ole kiinnittynyt ja vedet menee niin heti makuulleen (sen verran voi liikkua, että menee vaikka sohvalle, lattialle ei tarvitse heittäytyä :) ) ja soitto synnärin päivystysnumeroon. Kun vauva ei ole kiinnittynyt on iso riski napanuoran ulos luiskahtamisesta, joka on oikeasti vakava juttu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Täällä ohjeistetaan neuvolassa samoin; jos vauva ei ole kiinnittyny ja vedet menee niin ambulanssilla synnärille.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos teille! Mulla vauvan asento edelleen "seilaava" ja lääkäri totes tosiaan ettei oo kiinnittynyt (lähimainkaan) ja muistan vaan toisaalta lukeneen ton lapsivesijutun, mulle siitä ei mainittu nyt mitään. Tosin siinä oli niin paljon asiaa, ettei ihmekään jos jäänyt sanomatta. Mut hyvä tosiaan tietää, et asia on  näin, niin osaa sit olla varovainen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä tuo ohje koskee ainoastaan perätilaa. Mulla meni vedet eikä kiinnittymistä ollut kukaan koskaan todennut, päinvastoin vauva oli korkealla, ja ohje oli tulla synnärille illalla. Jos asento on niin epäselvä, että ei tiedä vauvan olevan pää alaspäin pitää varmaan mennä makuulle, mutta muuten ei täällä tarvitse toimia mitenkään ihmeellisesti. Tuntuu olevan ihan sairaalakohtaista.

 

Edit. Liian lapsiveden osalta en osaa varmaksi sanoa, mutta muistelen kaverilla olleen eikä hänkään ihmeempiä ohjeita tainnut saada, kun vauva kuitenkin oli pää alaspäin. Tätä en kuitenkaan vannomaan menisi.

Edited by Kärpänen

Share this post


Link to post
Share on other sites

(Meillä ohjeessa oli soittaa svo:lle joka tapauksessa lapsiveden mentyä, sekin on aika varma vedonpaikka tähän kohtaan)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Epiduraalista pari kysymystä, joita en älynnyt esikoisen jälkeen sairaalassa tai neuvolassa kysellä.

 

Miten sen epiduuraalin kanssa oikein on, onko sen tarkoitus viedä pois supistusten kipu, mutta ei enää varsinaisesti helpottaa varsinaisessa ponnistusvaiheessa. Sain epiduraalin ja se vei supistusten tuskan hyvin pois, sitten tunsin että sen vaikutus alkaa selvästi hiipumaan, mutta ponnistusvaihe ei vielä ollut lähelläkään ja supistukset alkoivat taas tuntumaan tosi kivuliailta. Pyysin, että onko mahdollista saada toinen epiduraali ja kätilö sanoi, että ei, sillä sitten en tunne mitään ponnistaessa. Siis onko pakko tuntea, kuvittelin että kivunlievitys on just sitä varten.

 

Sitten vähäpätöisempi kysymys: aiheuttako epiduraali hillitöntä palelua? Minua alkoi palelemaan ihan älyttömästi sen jälkeen kun epiduraali oli laitettu. Pyysin peittoa moneen kertaan, mutta en saanut ja palelin ihan hytisten kun mitään lämmikettä ei tuntunut löytyvän. Nyt toisella kerralla otan oman peiton mukaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Käsittääkseni epiduraalin tarkoitus olisi auttaa avautumisvaiheessa, että homma oikeasti etenisi, kun mamma pystyy/pystyisi rentoutumaan. Tämä oli tuntumani asian suhteen. Tuo ponnistusjuttu, jollakin epiduraali on sellainen kokemus, ettei supistuksen tuloa välttämättä tunne muutoin kuin kai jonkinlaisena paineena ja siten se ponnistamisen ajoittaminen on kai vähän haastavampaa?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ilmeisesti epiduraali voi siis tunnon niin hyvin, että ponnistaminen hankaloituu. Silloin ei siis tosiaan tunne milloin pitäisi ponnistaa ja jos kaikki tuntemukser on hävinny, voi olla mahdotonta onnistua ponnistamaan oikein. Eli ei välttämättä saa kiinni siitä, mihin ja miten pitäisi ponnistaa. Epiduraali siis on tosiaan apuna avautumisvaiheessa.

 

Minulla ei epiduraali vaikuttanut enää ponnistusvaiheessa, joten tunsin hyvin paineen ja suunnan mihin ponnistaa. Mitään muutakaan kivunlievitystä ei siinä vaiheessa laitettu, eikä minusta se ponnistusvaihe ollut kivulias. Tuntemukset vaan auttoi toimimaan oikein ponnistaessa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä foorumilla olen kuitenkin lukenut useamman kertomuksen siitä, että ponnistusvaihe ei sattunut yhtään epiduraalin takia. Minä olen saanut epiduraalin vain ekassa synnytyksessä ja silloin ponnistusvaihe kyllä sattui ja paljon vaikka epiduraali vei kaikki kivut täysin ponnistusvaiheeseen asti. En tiedä loppuiko sen vaikutus täsmälleen sillä hetkellä kun ponnistaminen alkoi vai oliko se vauvan ulostulosta aiheutuva kipu vain niin eri kipua, että siihen epiduraali ei tehonnut...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla epiduraali jätti kyllä ponnistamisen tarpeen ja tunteen ihan selkeäksi mutta vei kivun pois niin supistuksista kuin ponnistusvaiheestakin. Toki asiaan voi vaikuttaa se että 6 tunnin synnytyksessä sain epiduraalin 5 tunnin kohdalla, tuntia ennen tytön syntymää. Ja kylmä horkka tuli jossain vaiheessa tytön synnyttyä, epiduraali vaikutti vielä siinä vaiheessa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä sain ekassa synnytyksessä pienen lisäannoksen epiä just ennen ponnistamista ja se vei kaikki kivut pois. Paineen tunteen mukaan osasin ponnistaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Epiduraali voi kai joidenkin lähteiden mukaan nostaa ihan kuumeenkin. Itsellä nousi ekassa synnytyksessä kuume ja palelin ihan kunnolla. Minäkään en peittoa saanut, mutta sentään pyyhkeitä ja buranaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla epiduraali ei vaikuttanut enää ponnistusvaiheessa, mutta siihen sain spinaalin, joka vei kivun ja tunnon pois, mutta pystyin mä kyllä ponnistamaan ja tunsin itse sen jostain, milloin piti ponnistaa.

 

Tää on kyllä tosi tyhmä kysymys, mut miksi ja mistä ne mustelmat "tonne alas" tulee synnytyksessä? Siis semmoisiin kohtiin mitä mun mielestä se vauva ei kyllä ulostullessaan murjonut?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Piti vaan epiduraaliin sanoa, että mä sain epiduraalin joka vei supistuskivun muttei ponnistustarvetta (joka mulla alkoi siis jo about viiden sentin kohdalla). Sitten sain ponnistaa ponnistustarpeen mukaan. Lopulta mulle annettiin jotain mikä vei ponnistustarpeenkin pois ja odoteltiin että vauva laskeutuu kanavassa tarpeeksi alas. Ponnistusvaiheessa tunsin supistukset vain paineena, alapää puudutettiin jollain suihkeella enkä tuntenu ku ihan vähän venymistä ja polttelua (mut mulle tehtiinkin eppari). Heti epiduraalin saatuani aloin täristä aivan horkassa ja kätilö sano että se johtuu siitä kun lihakset on niin väsyneitä pitkään jatkuneiden supistustusten jälkeen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ainakin minulla se epiduraalitärinä johtui juuri lihasten rentoutumisesta eikä kylmästä, koska salissa ei ollut liian viileää eikä peitosta ollut apua. Vaikka miten olin yrittänyt siihen asti rentoutua, niin väkisinkin kroppa pysyi jonkin verran jännittyneenä ja epiduraali sitten laukaisi kertalaakista kaikki jännitykset - minkä ansiosta paikat avautuivatkin vauhdilla, ilman kipuja. :)

 

Sama vieras, olisivatko mustelmat tulleet kätilön käsittelystä tms.? Itselläni oli synnytyksen jälkeen mustelma toisessa häpyhuulessa sillä puolella, joka oli lähinnä sänkyä, ja veikkaan sen tulleen kätilö auttaessa käsin päätä tai hartioita ulos. Toisaalta lääkäri myös tökkäsi repeämää kursiessaan vahingossa jonnekin (pyyteli kovasti anteeksi, vaikka eihän se nipistys tuntunut miltään itse synnytyksen jälkeen :girl_crazy:), joten saattoi se tulla siitäkin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä oon käsittänyt, että ne alapään mustelmat tulee ihan vaan siitä, että kudoksiin kohdistuu aivan järkyttävä paine vauvan tullessa ulos ja pienimmät pintaverisuonet siellä sitten poksuu. Voisin kuvitella, että mustelmien syntyminen riippuu siitä kauanko ponnistusvaihe kestää ja omasta kudostyypistä tietysti myös, että miten hyvin se antaa periksi. Mun kaverilla oli alakerta yhtä isoa mustelmaa synnytyksen jälkeen, ei kuulemma paljon tarvinnut istua :wacko:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Teema suunniteltu sektio...

 

Ohjeessa on kaikkea hanuriruiskeista siihen sun tähän tabuun, jotka pitäisi napsia edellisenä iltana, mutta myös syömättömyys tietyn tuntimäärän osalta jne.

 

Esikoisesta vedet menivät käynnistystä edeltävänä yönä ja nyt on pieni epäilys, että myös toisio päättäisi vääntää maailmaan ennen sektioaikaa. Minulle on kirjattu tietoihin, että sektio joka tapauksessa. NO, mietin sitä, että miten tuossa tilanteessa sen lääkejutun, hanurin jne. kanssa, saati sitten syömättömyyden?

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Ei kai siinä oikein mitään voi, jos lähtee syntymään ennemmin? Tarkoitan siis, että varmaan vain nuo valmistelujutut täytyy jättää väliin, kun suunniteltu sektio vaihtuu kiireelliseksi.

 

Itselläni käynnistyi synnytys suunniteltua sektiota edeltävänä iltana. Mulle ei oltu annettu mitään ruiskeita, tabletit olin ehtinyt ottaa, muttei ne kauaa kerenneet vaikuttaa eikä myöskään ohjeistettu tuntimäärä syömättömyydestä täyttyä. Mulle lykättiin joku litku juotavaksi siinä vaiheessa, kun lähdettiin kiiruhtamaan leikkaussaliin; senkin olisi pitänyt ohjeiden mukaan saada vaikuttaa elimistössä kauemmin. Muuten kaikki meni ok, mutta illalla syömäni ruoka tuli leikkaussalissa ylös sulamattomana siinä vaiheessa, kun toimenpide oli jo loppusuoralla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ehkä tuo oksupuoli on juuri se, jota tässä vähän jännitetään. Edellisen (toisenlaisen) leikkauksen menin täysin ohjeita noudattaen ja heräsin nukutuksesta oksentamalla happimaskiini. Toki tässä nyt on vähän erilainen "tainnutuskin" edessä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Käsittääkseni jotkut ovat saaneet sektiossa lääkettä pahoinvointiin tms. kun on alkanut tuntua siltä, että oksu tulee. Vaikka itsekin olin aika tokkurassa, pystyin sanomaan (ja älysin sanoa) asiasta ja joku kerkesi lykätä astian lähelle, joten homma sujui siististi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now