Jäähypenkki

[Chimelli]

Ok, minulle jäähyssä tärkeintä ei ole ollut se rangaistusjuttu, vaan se että tyhmyydet saadaan katkaistua, ja lapsi rauhoittuu. Mutta en aktiivisesti käytäkään jäähyä enkä osannut käyttää silloinkaan kun oli tarve joten en ole mikään asiantuntija   En nyt usko kuitenkaan että lapsi sitä jäähyä varsinaisena palkintonakaan pitää, ellei teidän jäähypenkki ole joku superhieno valtaistuin johon ei pääse kuin tekemällä pahoja 

 

Olen kyllä välillä miettinyt pitäisikö ruveta jäähyttämään tuota melkein kaksivuotiasta, kun puree keskimmäistä, joka on luonteeltaan melko puolustuskyvytön, alkaa jäädä jo alakynteen pikkusiskolleenkin... Luulen että jäähyt voisi pikkuhiljaa auttaa lasta ajattelemaan mitä tekee ja keskimmäisellekin tulisi tunne että häntä puolustetaan.

[Pamina]

Mitäs mieltä olette, voisiko / kannattaisiko 5-vuotiaalle ottaa vielä käyttöön jäähypenkkiä, jos sitä ei aiemmin ole käytetty. 2-3-vuotiaana kiellot meni ajan kanssa perille ilmankin, välillä on komennettu huoneeseen miettimään tuhmaa käytöstä. Nyt on alkanut uusi, todella raju uhma ja keinot tuntuu olevan vähissä.

 

Hoputtamiseen ts. jos joku juttu ei etene (esim pukeminen, hampaiden pesu tms) toimii aika hyvin "kun lasken kolmeen" periaate, mutta välillä jos joku käytös pitäisi saada loppumaan, ei usko millään. Uhkailut ja porkkanat ja muu puhe soveltuu ja toimii joskus, mutta joskus tarvitaan jotain järeämpää.

 

Omaan huoneeseen komentaminen miettimään on kai aika sama kuin penkki, mutta penkillä ei joutuisi eristyksiin muista. Tuntuu vaan kauhealta, kun vastustelu on jo sen verran voimakasta, että äärimmäisissä tilanteissa lapsi pitää raahata sinne ja sitten lapsi huutaa että "sattuu" vaikka yhtään ylimääräistä voimaa ei käytetä.

 

Neuvoja?? Kannattaako jäähypenkkiä vielä opettaa ja miten? Onko muita ideoita ja keinoja? En oikein löytänyt ketjua tämän ikäisten uhmailuista..

[Guest RGB]

Jäähystä rankaisu- ja kasvatuskeinona tänään Ylen sivuilla:

 

http://yle.fi/uutiset/jaahy_tehoton_ja_jopa_vahingollinen_lapsen_kehitykselle/7491055

[duudeli]

Meinasin samaa uutista tulla tänne laittamaan ja kyselemään muiden mielipiteitä.

 

Mua ei niinkään turhauta se, että jäähy olisi haitallista, vaan se kun ei näitä lapsia saisi enää ojentaa vissiin mitenkään. Uutisessa mainittu sylittely ja silittelyhän on mitä oivin tapa uhmaikäiselle saada (positiivista!)huomiota. 

Vai mitä luulette, että tuore isoveli tai -sisko tekee, kun mustistelee vanhempien sylin menettämistä vauvalle ja huomaa, että vauvaa vahingoittamalla pääsee aina syliin (kuten uutisessa ohjeistetaan tekemään)? Sillä tavallako sen toiminnan muka saisi loppumaan?

 

Pöh. Tulisi nyt sitten edes toimivia vaihtoehtoja...

Edited September 27, 2014 by duudeli

[ingenjoor]

Pamina, mites olis keskustelu aiheesta ja sitten pelisäännöt. Esim. Jos vanhempi pitää jotain käytlstä huonona, eka sanotaan ja varoitetaan. Sitten kerrotaan mitä rapahtuu, jos käytös jatkuu. Esim. Lempilelu pois, ei jälkiruokaa, ei tehdäkään jotain kivaa yhdessä jne.

[katya]

Mua ärsytti tossa uutisessa ja siihen liittyvissä suomalaisten asiantuntijoiden kommenteissa se, että jäähyä ei muka saisi käyttää siihen rauhoittumiseen vaan syliä ja kosketusta. Tekis mieli ihan pyytää nämä asiantuntijat tänne katsomaan mitä meillä tapahtuu siitä syliin ottamisesta tai holdingista! Lapsi sekoaa ihan täysin. Jäähyllä taas rauhoittuu muutamassa minuutissa. Ja sen jälkeen on sitten suostuvainen siihen halailuun ja opettamiseen ja tilanteen käsittelyyn.

 

Mä en kyllä näe jäähyä rangaistuksena. Meille se on enemmänkin aikalisä, keino puhaltaa peli poikki tilanteen niin vaatiessa. Ja syy voi sitten olla mitä vaan epäsuotuisaa käytöstä, joka tarvii 1)lopettaa ja 2)josta täytyy keskustella. Mielelläni mä jättäisin sen penkin välistä, ja joskus se onnistuukin, mutta yleensä tuo herra 2,5v ei ole järin vastaanottavainen mun opetuksille ennen kuin on rauhoittunut.

[Kasma]

Meillä mies totes, että mitä sitten kun lapsi puree, potkii ja raapii syliin otettaessa. Mut perusidea, että se ei sais olla hylkäämistä ja asiat pitää käsitellä on ok.

[duudeli]

Mä en oikein hiffaa tuota hylkäämisaspektia. Taisiis, meillä on jäähypenkki ihan näköyhteyden päässä, ei missään komerossa. Mutta onko pointti se, etten halaa häntä, joka ei halua tulla halatuksi?

 

Meidän poika ottaa kerhossakin aikalisiä, kun villiintyy lapsiporukassa ihan täysin. Näköyhteys pysyy porukkaan, mutta pakko välillä ottaa "sivuun" leikeistä, ennen kuin menee ihan pahoinpitelyksi. Meillä on pojalla tässä asiassa (=muiden kohtelussa) erityisen paljon opeteltavaa...

Ja minkä pskahalvauksen tuo saisikaan, jos kerhotäti ottaisi napakkaan syleilyyn kesken riehumisleikkien..

 

Lieneeköhän uutinen ihan tarkoituksella provosoivasti kirjoitettu, kun niin ronskisti verrataan jäähyä väkivaltaan (ihanaa vanhempien syyllistämistä, kun jäähyä niin monet ammattilaistahotkin yhtenä vaihtoehtona suosittavat) ja lisäksi todella yleistävästi tuomitaan, ettei jäähy edes toimi, mikä ei (sekään) pidä paikkansa yleistävästi kaikissa tapauksissa, vaikka joissain varmastikin.

Edited September 29, 2014 by duudeli

[Kasma]

^ Kai siinä haetaan sellaista mahdollisuutta, että vanhemmat ilmoittaa ruokapöydässä, että jos ruualla pelleily ei lopu, niin lähde pois jäähylle. Lähde pois = karkoitus = hylkääminen.

 

Seurasin miten kaverin työtä koskevaa uutista käsiteltiin eri medioissa ja kyllä ne vaihteli. Ei ylekään ole virheetön. Joku lapseton tjms. vois hyvin käyttää vähän ronskimpia sanamuotoja, kun ei tajua miten herkkä aihe tää on.

Edited September 29, 2014 by Kasma

[Lakiluka]

Mun mielestä toi jäähyartikkeli oli hyvä ja ajatuksia herättävä. Kaikkihan me halutaan olla mahdollisimman hyviä vanhempia lapsillemme, mutta ollaan kuitenkin vain ihmisiä ja tehdään inhimillisiä erehdyksiä, usein toistetaan aiempien sukupolvien virheitä ja vääryyksiä vain tavan takaa, koska "niin minutkin kasvatettiin ja hyvä tuli!". Välillä on tosi terveellistä ottaa pikkasen etäisyyttä omiinkin kasvatusmetodeihin ja miettiä eri kannalta asioita. Kyllä, minua kasvatettiin ja kuritettiin myös fyysisesti, jäähynurkkakin oli "tekojen miettimistä ja häpeämistä" varten, eikä minusta tullut rikollista, ei päihdeongelmaista, vaan kaiken kaikkiaan ihan kelpo kansalainen. Mutta olisiko minusta tullut rikollinen tai muuten huonompi ihminen ilman rangaistuksia ja jäähyjä? Vai olisiko minusta voinut tulla ehyempi ihminen, olisiko minulla lämpimämmät ja luottavaisemmat välin vanhempiini ja muihinkin ihmisiin, uskaltaisinko olla aidompi ja avoimempi ihminen? Olisikohan minusta voinut tulla vähän parempi ihminen ilman rangaistusten pelkoa? Sitä ei varmaan kukaan osaa sanoa, mutta sen tiedän varmuudella, että jäähyllä ollessani en miettinyt pahoja tekojani, en katunut enkä pohtinut ylevämpiä ratkaisumalleja. Ei, katkerin mielin suunnittelin vain seuraavia metkuja, ja miten ne voisi toteuttaa jäämättä kiinni. Rangaistukset ja jäähyt opettivat minulle epärehellisyyttä, vilppiä ja erilaisia kiertoteitä ja vippaskonsteja, joilla pystyin parhaiten välttämään kiinnijäämisen ja rangaistukset. Samalla opin, etten kelpaa omana itsenäni, vaan oli rakennettava tietty kuori, teeskenneltävä tietynlaista, jotta tuli hyväksytyksi. Päällepäinhän se näytti siltä, että rangaistukset ja jäähyt toimivat, mutta lopputulos todellisuudessa oli varmasti jotakin ihan muuta kuin mitä vanhempani olivat tavoitelleet. Tai en tiedä, koska en voi sanoa tuntevani vanhempiani kovin hyvin, välillämme on nimittäin liikaa "hyvää käytöstä" ja teeskentelyä. Olemme kyllä kovin kohteliaita toisillemme, mutta toistemme todellisista tunteista ja ajatuksista emme tiedä. Joka tapauksessa uskon heidän tehneen parhaansa, joten tarkoitukseni ei ole heitä mitenkään moittia ja syyllistää, vaan yrittää myös itse vanhempana tehdä parhaani.

 

Rangaistusten ja jäähynkin ongelma on usein siinä, että väsyneet vanhemmat turvautuvat niihin hermonsa menettäneitä, vihaisina ja ärtyneinä. Tämä on aivan luonnollista ja ymmärrettävää, täysin inhimillistä, ja ainakin itse olen saanut itseni siitä kiinni. Lapsen näkökulmasta siinä on enemmän koston makua kuin varsinaista kasvatusta ja opetusta. "Huono käytös" on merkki jostakin. Usein lapsi kaipaa huomiota, ja hankkii sitä keinolla millä hyvänsä. Itsekin olen välillä tuskastunut lasten huomionhakuisuuteen, mutta eivätkö he ole sitten ansainneet vanhempiensa huomiota? Eikö vanhempien tehtävä ole juuri se, että on lastensa tukena ja turvana, antaa huomiota, lämpöä, läheisyyttä ja rakkautta, juuri niin paljon kuin lapsi sitä kaipaa? Ja ehkäpä "huono käytös" on merkki siitä kaipuusta. Ehkäpä toimivin ratkaisu olisikin  nimenomaan "palkita" huonosta käytöksestä antamalla huomiota - toisin sanoen poistaa se varsinainen ongelma, joka sen huonon käytöksen aiheutti. Uskaltaisin yleistää, että me vanhemmat touhotamme usein omia juttujamme emmekä keskity juurikaan kuuntelemaan lasta, oikeasti, tosissamme, kunnolla. "Joo joo." "Juu äiti tulee ihan just." "Joo, oota hetki, mulla on just tässä yks juttu kesken." Se kesken oleva juttu voi olla tärkeäkin, voi olla työasioita, ruoanvalmistus kriittisessä vaiheessa, laskunmaksua verkkopankissa, vessansiivousta tai mitä lie netissä luuhaamista, mutta usein lapsi jää sille kakkoseksi. Ehkä vähän liian usein. Enkä tarkoita, että vanhemman pitäisi heti singahtaa lapsen luokse ja antaa 100%, kun toinen vähän vingahtaa, mutta jos vähän koittaisi ymmärtää asiaa pienemmänkin näkökulmasta. Ehkä jaksaisi sitten ymmärtää paremmin sitä huonoa käytöstäkin.

 

Tulen varmasti tekemään miljoonia virheitä vanhemmuudessa, mutta ainakin jäähyartikkeli pysäytti minut pohtimaan asioita ja meillä otettiin tavaksi, että toinen vanhemmista menee lapsen kanssa yhdessä "jäähylle", tilanteen mukaan ottaa syliin tai on muuten vain siinä lähellä, ja muistaa itsekin pysyä rauhallisena voidakseen rauhoittaa lapsen, ja keskustella tilanteesta kunnolla. Lapsia voi varmasti kasvattaa monella tapaa oikein, ja jokainen lapsi on erilainen yksilö, ja myös lapsen kehitysvaiheet vaativat erilaista säätöä kasvatuksessa, enkä usko ulkopuolisten pystyvän paremmin kertomaan, kuinka kasvattaa lasta. Silti, ulkopuolisillakin voi olla tarjota joitain ihan hyviä pointteja, joita ei ole itse tullut ajatelleeksi, ja ne kannattaa ottaa avoimin mielin vastaan.

[Lakiluka]

Mä en oikein hiffaa tuota hylkäämisaspektia. Taisiis, meillä on jäähypenkki ihan näköyhteyden päässä, ei missään komerossa. Mutta onko pointti se, etten halaa häntä, joka ei halua tulla halatuksi?

 

Mä ymmärsin hylkäämisaspektin niin, että lapsi TUNTEE itsensä hylätyksi, eli ettei häntä rakasteta ja hyväksytä, jos käyttäytyy ei-halutulla tavalla. Ja hylätyksi tuleminen (vanhemman rakkauden menetys) on jotakuinkin pahin asia, mitä lapselle voi tapahtua, ja se on lapselle hirvittävä kokemus, vaikka se olisi vain hänen henkilökohtainen sisäinen tunteensa siinä tilanteessa. Kokemuksena se on lapselle joka tapauksessa todellinen, vaikka vanhempi ei olisi hetkeäkään itse mieltänyt hylänneensä lastaan tai edes kokenut käyttäytyvänsä tavalla, joka voisi lapsen mielessä näyttäytyä hylkäämisen uhkana. Tässä on varmaan isojakin yksilöllisiä eroja, kuinka herkästi lapset näin kokevat ja miten tunteensa käsittelevät.

[duudeli]

^ juujuu, mutta miten se nyt liittyi tähän jäähyyn. Tai siis, miten voidaan sanoa, että jäähy (yleisesti ilmeisesti ihan kaikenlainen jäähyttäminen) viestittää (kaikille!) lapsille, että heidät on hylätty. Näin mä tulkitsin tuon uutisen sanovan ja siitä en oo samaa mieltä, tosin en tiedä tulkitsinko oikein.

 

Kyllä mäkin ymmärrän sen, että tässäkin asiassa on opittava ja edettävä ja pitkä matkahan me on tultu lasten rankaisemisesta vyöllä ja koivunvitsalla tähän, että nyt jäähy onkin se Iso Paha niistä yleisesti käytössä olevista metodeista.

 

Ja mua henkilökohtaisesti hiukan ärsyttää, että jäähyä tai muita opetusmetodeja tuomitsee aikuiset oman (nk. "kiltin") lapsen kasvatuspohjalta. Meidän poika kun tekee pahojaan paljon ilman mitään huomionhakutarvetta. Vai miten te tulkitsette, että lapsi herää yöllä vähän "tutkimaan"(eli tyhjentämään) salaa jauhokaappia ja hiipii takaisin nukkumaan kun on valmis tai ylipäätään, että vetäytyy aina piiloon tekemään pahojaan vaikka aikuinen yrittäisi aktiivisesti leikkiä ja seurustella lapsen kanssa.

 

Mä en itse ole ollut jäähyllä, mutta arestissa kylläkin jäähyn kaltaisesti ja muistan kyllä aina itkien miettineeni miten tyhmä olin kun tein noin, enkä varmana enää tee uudestaan. Olkoonkin, että se unohtui usein jossain vaiheessa, niin mulle arestilla oli oikea vaikutus. Ymmärsin itsekin tehneeni tyhmästi enkä halunnut tehdä niin uudestaan. Lapsi on kuitenkin toki lapsi ja iästä riippui kuinka nopeasti hölmöily unohtui ja tyhmä teko toistui. Ilman oikeasti mieltä pahoittavaa rangaistusta se muisti olisi ihan varmasti vielä paljon lyhyempi.

 

Mua kyllä toisaalta naurattaa ja toisaalta pelottaa tämä ylianalysoiva ja ylihysteerinen yhteiskunta. Ymmärrän hyvän tarkoituksen ja "pakkohan" noitakin asioita kai on tutkia, mutta ihan oikeasti ollaan kyllä menossa kohti yhteiskuntaa jossa lasta ei saa komentaakkaan ja siinä kohtaa mua oikeasti pelottaisi meidän pojan kaltaisen lapsen tulevaisuus jolla on vahva kiinnostus sellaisia asioita kohtaan mitkä on yleisesti maailmassa kiellettyjä ja jotka ei suurimmalla osalla lapsista tulisi edes mieleen. Siinä yhteiskunnassa, missä lasta ei saisi kasvattaa ollenkaan, ei meidän poika varmaan hyvin pärjäisi. Jos meillä tässä maailmassa oli päiväkodissa KELTO mukana jo kun poika oli 1v, niin ilman mahdollisuutta opettaa lasta hänen vaatimallaan tavalla ei häntä huolittaisi varmaan tavalliseen kouluun ikinä. Ei ainakaan sen perusteella, miten suuria vaikeuksia pojalla on nyt toimia ryhmässä, miten pahasti kohtelee muita lapsia. Tämä lapsi tarvitsee paljon vahvaa ohjaamista oikeaa käytöstä kohti, nyt alkaa olla pienen pieniä muutoksia näkyvissä. Ilman jäähyjä ja muutenkin aika ankaraa kasvatusta olisi meidän muksu varmaan tuleva luokan häirikkö ja koulukiusaaja, yhteiskunnan hyljeksimä, ehkä työtön jos edes koulutettu, koska ei osaa toimia ryhmässä vaan loukkaa tasapuolisesti kaikkia. Spekulointia juu... mutta ihan mahdollinen skenaario.

Mutta ymmärrän kyllä, että ei lapsen hakkaamistakaan ole voinut enää pitkään aikaan puolustella sillä että "tämä lapsi tarvitsee tällaista" vaikka varmaan sellainenkin vaihe on ollut. Ajat siis muuttuvat juu, mutta mua vaan pelottaa näiden lasten puolesta se, että jos sylin ja halauksen pitäisi riittää viemään oikealle tielle, niin mitä jos se ei riitäkään? Mitä jos me vaan lisätään sillä ongelmia sen sijaan että parannettais niitä?

Edited October 5, 2014 by duudeli

[Mintaka]

Seuraava lastenpsykiatri vuorossa: lapselle ei saa huutaa.

[Kasma]

 

Mä en itse ole ollut jäähyllä, mutta arestissa kylläkin jäähyn kaltaisesti ja muistan kyllä aina itkien miettineeni miten tyhmä olin kun tein noin, enkä varmana enää tee uudestaan.

 

 

Musta tuollainen pohtiminen on aika paljon oletettu lapselta ja tuntuu pahalta, että joku pitäisi itseään tyhmänä jonkun teon takia. Teko oli tyhmä ja harkitsematon, mutta ei se tee ihmisestä tyhmää. Ihan varmana nobel-palkitutkin on joskus tehnyt jotain typerää, eikä se silti tarkoittanut, että he ovat tyhmiä. Edit. tämä siis yleisenä pohdintana siitä mitä pienet lapset voi osata.  

 

Mun käsittääkseni pienet lapset ei osaa toimia ryhmässä. Ne harjoittelee sitä vuosi tolkulla. Mun näkemillä nelivuotiailla alkaa olla joku haju hommasta, mutta ei ne silti mitään mestareita ole.

Edited October 8, 2014 by Kasma

[duudeli]

^ No niin ne väittää ettei osaa, silti 2-3vuotiaiden ryhmässä meidän lapsi on se vaikea tapaus joka ei sopeudu joukkoon ja jonka vuoksi kellään muullakaan ei ole kivaa. Nyt tosin kuulemma parannusta havaittavissa..

 

Ja mun mielestä nyt vähän ylitulkitsit jäähykokemustani. Mä en ole ikinä ajatellut olevani tyhmä vaikka kirjaimellisesti otettuna ajatus sitä tarkoittaakin, oon aina ollut varusteltu aika hyvällä itsetunnolla, tyhmäksi itsensä tunteminen oli tuolloin liitettynä yhteen tekoon eikä yleisesti kaikkeen ja aina. Kokemukseni oli siis lähinnä vastakohta sille, että olisin ollut ylpeä teostani. En ollut ylpeä, teko oli tyhmä mutta ymmärsin sen vasta jälkeen päin, opin siis jotain. Tokikin olin taaperoikäistä selvästi vanhempi.. tuommoinen ajattelu tämänikäiselle vielä liian monimutkaista. Tämän ikäiselle riittää, että joku teko on kiellettyä ja sen tekemisestä ei seuraa hyvää, että kannattaa jättää tekemättä. Jossain kohtaa sitten alkaa ymmärrys riittää niihin selityksiin (koska sattuu/vaarallista/tmv).

 

Mä meinasin tuon viimesimmän uutisen jälkeen poistaa uutisfeedini näkyvyyksistä kaikki lapsiin liittyvät aiheet. Oikein hierottiin taas syyllisyyttä satojen tuhansien äitien naamoihin.

 

Ja vielä:

Eilen oli A2:n koulukiusaamisilta jossa joku mun mielestä asiaankuuluvasti totesi, että opettajille on sysätty vastuu siitä, minkä vanhemmat on jättäneet tekemättä aikoja sitten.

 

Seuraavana päivänä tosiaan moralisoidaan kovaan ääneen niistä viimesistäkin epätoivoisista yrityksistä vanhemmilta saada lapsia kuriin.

 

Että onko tässä nyt se avain: vaihdetaan kaikki tiuskimkset, jäähyt yms. sylittelyyn ja silittelyyn. Loppuuko sitten myös koulukiusaaminen?

 

Mun henkilökohtainen arvaus on, että seuraus olisi päinvastainen, vaan mistäs sen tietäisi.

 

En jaksa puhelimella kommentoida muuhun. Vaikea selittää, kun on lapsi millaista moni alan ihminenkään ei kuulemma ole koskaan tavannut.

Edited October 8, 2014 by duudeli

[Kasma]

Ja mun mielestä nyt vähän ylitulkitsit jäähykokemustani. Mä en ole ikinä ajatellut olevani tyhmä

 

Pyydän anteeksi.

 

Mä olen muualla elämässä tavannut tuota "olen tyhmä"-ajatusta ja olen vuosia ihmetellyt, että mistä se tyhmyyden tunne ihmisille tulee. TArkoitus oli selittää omia juttujani, ei sua.

 

Mun lapset eivät osaa toimia ryhmässä. Isompi karjuu ja pienempi lyö. Leikkipuiston täti lohdutti, että ei nää muutkaan osaa ja sitä vasta harjoitellaan. Se kommentti tuli ihan puhtaasti sieltä.

Edited October 8, 2014 by Kasma

[ingenjoor]

Käytän jäähyä esim.toisten satuttamisesta. Se on ns.kovia tekoja varten.

En huuda lapsille (ehkä joku varoitus liikenteessä joo, mutta en 99,9% käytöksen takia). Mitä pahempi tilanne, sitä rauhallisempi ja matalampi ääni.

 

Pääasia, että lapsi rauhoittuu, oppii ottamaan auktoriteetin ja vanhemmat pitää jämäkkää ja rakastavaa kuria. Jos siihen sopii jäähy, sitten niin. Jos lapsi tajuaa ilmankin, hyvä. Syyllistäminen on turhaa. Kasvattaminen on pakko

[duudeli]

^ Hyvin sanottu!