Kirppu82

Matkustelu raskaana

681 posts in this topic

Musta on kyllä vielä ankeempaa suunnitelma koko kesäloman pääohjelmaksi olla kotona sydän syrjällään miettimässä että jos kuitenkin rupeaa vuotamaan jossain vaiheessa seuraavan neljän viikon aikana. Kyllä niitä huolenaiheita löytyy ihan riittävästi päivän polttavistakin kysymyksistä, olen huomannut. Teillä on ilmeisesti jo lomat pidetty. Matkustamisesta tai hoidon puutteesta keskenmenoa ei saa.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Musta on kyllä vielä ankeempaa suunnitelma koko kesäloman pääohjelmaksi olla kotona sydän syrjällään miettimässä että jos kuitenkin rupeaa vuotamaan jossain vaiheessa seuraavan neljän viikon aikana. Kyllä niitä huolenaiheita löytyy ihan riittävästi päivän polttavistakin kysymyksistä, olen huomannut. Teillä on ilmeisesti jo lomat pidetty. Matkustamisesta tai hoidon puutteesta keskenmenoa ei saa.

 

 

No voi hyvä ihme, mikä ongelma se on jos minä haluan jättää matkat väliin raskauden aikana?! Mun puolesta muut voi lähteä vaikka maailmanympärimatkalle, ei hetkauta minun elämääni. Eiköhän nämä ole ihan jokaisen omia päätöksia. Ja tuskinpa ne ainoat vaihtoehdot on a) lähteä ulkomaan matkalle tai B) olla sydän syrjällään kotona :rolleyes:.

 

Kuten kerroin, me olemme matkustelleet miehen kanssa PALJON. Sekä eksoottisemmissa olosuhteissa että Euroopassa. Olen myös useampaan otteeseen sairastunut reissussa ja saanut mm. kaukomailla sellaiset vatsapöpöt, että niihin käytettäviä vahvoja lääkkeitä ei varmasti olisi saanut raskauden aikana käyttää. Eikä se paikallisessa sairaalahoidossa makaaminen silloinkaan suurta huvia ollut, vaikkei olisi ollut raskauttakaan. Eli siinä mielessä en kyllä ihan hirvittävän eksoottisiin olosuhteisiin / erilaiseen bakteerikantaan kehoittaisi raskaana olevia matkustamaan, kun tosiasia on, että siellä ihan oikeasti voi saada mahapöpön joka ei olekaan aivan normaali vatsatauti...

 

Ja kuten kerroin, mulla on tässä alkuraskauden aikana ollut olo välillä melko kehno, mm karmeita vatsakipuja ja aikamoista pahoinvointi nyt ennen tätä vuotoakin. Olotila on siis tosiaan ollut sellainen että kaikkein mieluiten olen kotona tutuissa ympyröissä :). Raskaus ei ole sairaus, tiedän, mutta ainakin itselläni se on tähän asti ollut melkolailla normaalista poikkeava olotila. Ja kun tosiaan olen ehtinyt elämäni aikana reissaamaan varsin paljon (22 maassa tullut matkailtua nopeasti laskettuna), ja lapsen kanssakin tarkoitus matkailla paljon, niin uskon, että tämän raskausajan jaksan olla ihan kotimaassakin. Ja jos sen takia olen neljän seinän sisään jäävä hysteerikko niin so be it B).

Share this post


Link to post
Share on other sites

^mä ainakin ymmärrän hyvin. Itse ensimmäiset 5kk oksentaneena päivittäin en olisi voinut parempaa lomaa kuvitella kuin oma sänky omassa kodissa ja ilman mitään sen kummallisempaa. Voimat kun ei riittänyt muuhun.

 

Nyt olen juuri Latviassa johon tulin autolla etelä puolasta ja liettuasta. Herran jestas kun en 5 tähden hotellissa johon yhdeksi yöksi tultiin lepäämään ja rentoutumaan saa kunnolla englanniksi palvelua niin kuinka sitten jossain pikku sairaalassa jos jotain tapahtuu. Mulla on kaikki hyvin enkä tarttekaan nyt sen kummempaa apua, mutta jos tarvitsisin niin oi voi.

 

Kylläpä mietitytti myös kun Liettuan puolella ajeltiin yksi yö läpi yön ja poliisi pysäytti keskellä ei mitään ja ottivat miehen autoon ja veivät hieman kauemmaksi. Yksin autossa klo 03.00 keskellä peltoa ajtukset laukkasivat. Toki mä osaan ajaa autoa ja selviän englannilla ja olen neuvokas ja omaan visan jne että pärjään kyllä, mutta eihän ne ikävät komplikaatiot tai kommellukset kivoja ole jos olo on super huono esimerkiksi. Ja kuka nyt oman puoliskonsa haluaisi jättää pulaan jonnekin epämääräiseen paikkaan. että on niitä muitakin riskejä matkoilla kuin sairastumiset. Minä sain mieheni takaisin ja pimeällä rahalla selvittiin, mutta ei kiva silti. Tämä matka onkin seikkailuhenkin ja siihen varauduttiin kun lähdettiin vain ilman suunnitelmia itäiseen eurooppaan autolla.

 

Eli juu, raskaus ei ole sairaus, joskus siinä vaan on kovin sairaudelliset piirteet ja miksi silloin matkustaa jos ei halua. Ja ehkä myös itse tässä vaiheessa raskautta suosittelisin lämpimästi turvallisia ja helppoja tai suht varmoja lomakohteita jossa esimerkiksi yöpymiset on taattu. "kyllä mä nukun vaikka autossa" ei olekaan niin helppo juttu mahan kannalta kun asentoa ei voikaan valita miten vain. Tai ruokaa et saakaan 6h mistään vaikka huoltsikoita oli just viimeisen 200km aikana vaikka kuinka monta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

tässäpä mun tän raskauden matkat (asun siis keski-euroopassa):

 

rv 5 laskettelureissu alpeilla

rv 10 laskettelureissu alpeilla

rv 12 sisiliassa

rv 15 suomessa laskettelemassa lapissa

rv 20 suomessa

rv 23 suomessa

rv 27 lontoossa

 

eka laskettelureissu meni vielä ok, mutta toinen ihan pipariks, kun kärsin sairalloisesta pahoinvoinnista rv5-19. sisiliassakin jonkin verran jaksoin kävellä, mutta pääasiassa lepäilin hotellissa ja kärsin pahasta olosta. lapin laskettelureissukin meni lepäillessa ja molemmat suomen reissut kanssa. lontoon reissu oli pahin kaikista, luulin että synnytän siellä, kun supistukset alkoivat tulemaan niin pahana. oon siis kärsinyt supisteluista jo tuolta rv 18 asti.

 

rehellisesti sanottunu yliarvioin oman kuntoni täysin, enkä halunnut perua reissuja (yhden ateenan matkan peruin kyllä rv 17, koska en yksinkertaisesti jaksanut lähteä). olihan varsinkin nuo kaksi ekaa reissua tosi kivoja, sai viettää aikaa miehen kanssa hotellissa ja muissa maisemissa, mutta kun oli paha olo, niin helpompi ois ollut olla kotona. tosin silloin paha olo oli vielä hallittavissa ja nautin noista matkoista. sisiliassa vaan toivoin et pääsisin kotia, vaikka sielläkin pahoinvointi hellitti välillä. ruoka tosin oli sellaista, ettei hirveästi tehnyt mieli syödä, aika rasvaista ja lihapainotteista.

 

mitä tästä opin.. ei kannata suunnitella mitään reissuja etukäteen (varsinkaan ekassa raskaudessa), koska omaa tulevaa olotilaansa ei voi ennustaa. mäkin kuvittelin reissaavani jonnekin viikoille 36, aattelin et oisin elämäni kunnossa. toisin kävi.. mutta mulla menee kyllä puoliks onnistuneet reissut ihan omaan piikkiin ja itsepäisyyteen. :wacko:

Share this post


Link to post
Share on other sites
mitä tästä opin.. ei kannata suunnitella mitään reissuja etukäteen (varsinkaan ekassa raskaudessa), koska omaa tulevaa olotilaansa ei voi ennustaa.

 

 

Tää on mun mielestä pääpointti asiassa!! Eipä ois mullekaan tullut mieleen että tähän mennessä (oikeasti nyt siis rv 10+0, tickeri on viikon jäljessä, nyt kun ultrassa saatiin asiasta varmempaa tietoa) lähes koko ajan olotila on ollut melko karsea. Töissä olen onneksi pystynyt olemaan pääosin ihan hyvin, mutta tämäkin johtuu siitä että on fyysisesti helppo työ missä saa ISTUA miltei koko ajan. Töiden jälkeen en sitten juuri muuta olekaan tehnyt kuin maannut :rolleyes:. Ja yhtään ei tietysti voi tietää, mikä tulee olotila olemaan jatkossa.

 

Mua vaan jotenkin v**uttaa ylikaiken asenne että jos ei halua syystä tai toisesta raskauden aikana paljoa matkustella on hysteerinen kotiin linnoittautuva daiju :rolleyes: . Näin siis kärjistetysti :angry:.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^tai ylipäätänsä mitä tahansa ei halua raskauden aikana tehdä tai syödä tai juoda on hysteerinen. grhh.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on mieheni kanssa muutto Etelä-Amerikkaan syyskuun lopulla, rv 20. Ensin lennetään Ranskaan ja sieltä sitten määränpäähän. Tulee siis HYVIN pitkä lento.

Minua vähän jännittää se tuleva lento, olen lukenut että jos lentokoneessa ei ole jonkinlainen tietyntyyppinen ilmastointi/tms, sikiö kärsii hapenpuutteesta. Tuohan on ihan kamalaa. En ole saanut oikein tietoa lentämisestä raskauden aikana, olen täältä jotain lukenut mutta.. Kokemuksia? Tukea? Jotain? Tunteet vie vallan.

Neuvolassa en ole vielä päässyt asiasta puhumaan, suomessa meillä on muutenkin vain yksi neuvola-aika ja se oli viikoila 8..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Siitä lentämisestä.. Itse otin selvää, koska syksyllä ois reissu pohjois-amerikkaan, noista yläilman tiloista ja niiden vaikutuksesta. Itse en ainakaan löytänyt mitään tuollaista happeen liittyvää rasitetta. Lentokoneen ilma on ihan käypää käsittääkseni sikiölle. Eniten ehkä huolestuttaa valloilla oleva sikainfluenssa... Ja saako siihen rokotetta ennen matkustamista?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Antsa, pyysitkö neuvolan lääkäriltä tuon "sika"reseptin vai keneltä? Itse olen miettinyt ihan samaa ja sen hommaamista tuota matkaa varten.. Tuota en tiennyt, että vakuutuksesta voisi kysellä noita toimistokuluhommia matkojen peruutuksista, joten kiitos vinkistä!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aiemmin tässä ketjussa taisi olla puhetta eri vakuutusyhtiöstä ja heidän suhtautumisestaan raskauteen. Eurooppalaisen vakuutusehdot ovat muuttuneet 1.7. ja ainakin tällainen pätkä löytyi: Lisäksi raskauden tilaa, synnytystä tai raskauden keskeyttämistä tai näihin liittyviä sairauksia ja komplikaatioita ei korvata, ellei kyseessä ole äkillinen ja välitöntä hoitoa vaativa raskauden tilan muutos.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Antsa, pyysitkö neuvolan lääkäriltä tuon "sika"reseptin vai keneltä? Itse olen miettinyt ihan samaa ja sen hommaamista tuota matkaa varten.. Tuota en tiennyt, että vakuutuksesta voisi kysellä noita toimistokuluhommia matkojen peruutuksista, joten kiitos vinkistä!

 

Mulla on ollut näitä kontrollikäyntejä aika tiheään (joka toinen viikko), joten yhden käynnin yhteydessä sitten pyysin tamiflu-reseptin. Samalla kerralla pyysin myös sen lentämistä varten tarvittavan todistuksen. Mutta periaatteessa tuon tamiflun olisi voinut antaa kuka tahansa lääkäri, jos ei olisi sattunut olemaan kontrolliaikaa ultraan, niin olisin mennyt ihan kunnalliselle terveysasemalle reseptiä antamaan. Lentotodistusta varten lääkäri ultrasi ja teki sisätutkimuksen, eli sitä ei varmaankaan ihan normaali tk-lääkäri voi kirjoittaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Matkustin jossain 18 viikon paikkeilla Malesiaan. Kuumuus toisinaan vähän vaikeutti kulkemista, mutta oli vain otettava rauhassa. Lisäksi joudun muutenkin ottamaan verenohennusruiskeen joka päivä ettei tule veritulppaa, niin ei tarvinnut erikseen lentoa varten olla mitään lääkitystä. Matkaa ennen otin jäykkäkouristusrokotuksen koska se ei ollut ollut moneen vuoteen voimassa ja riskit on suuremmat jos sen saa kuin että ottaa rokotuksen. Selitinköhän järkevästi... Ei ollut mitään ongelmia matkustaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites
mitä tästä opin.. ei kannata suunnitella mitään reissuja etukäteen (varsinkaan ekassa raskaudessa), koska omaa tulevaa olotilaansa ei voi ennustaa.

 

Tämä on totta, mutta kannattaa myös muistaa, että pikalähtöjäkin on olemassa! B) Itsekään en viitsinyt suunnitella kesälomareissua loppuraskauden ajaksi, kun ei ollut mitään tietoa tulevasta olotilasta, mutta onneksi sain mahdollisuuden lähteä matkaan lyhyellä varoitusajalla. Olo oli tuolloin mitä mainioin!

 

Minua vähän jännittää se tuleva lento, olen lukenut että jos lentokoneessa ei ole jonkinlainen tietyntyyppinen ilmastointi/tms, sikiö kärsii hapenpuutteesta. Tuohan on ihan kamalaa. En ole saanut oikein tietoa lentämisestä raskauden aikana, olen täältä jotain lukenut mutta..

 

Tuollaista vaaraa ei kyllä tänä päivänä ole olemassa. Finnairin sivuilla sanotaan, että "matkustamon ilmanpaineen lievästä laskemisesta lennon aikana ei ole mitään haittaa äidille tai kehittyvälle sikiölle." Kohdasta "matkustusinfo" voi lukea tarkemmin, mitä ilmailulääkäri kertoo koneen ilmanpaineesta ja matkustamon ilmasta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä kävin työmatkalla Ranskassa rv7+ eikä lentäminen ollut mitenkään raskaampaa raskaana ollessa. Raskainta oli odottaminen joka vaiheessa (3 eri lentoa mennessä ja tullessa) ja se, että jouduin mm. odottamaan 10 tuntia Pariisin lentokentällä kun siellä oli niitä lumimyrskyjä silloin ja lennot oli myöhässä. Mutta itse lentäminen ei ollut erilaista.

Niin ja mulla onneksi pahoinvoinnit alkoivat vasta rv8+ eli suht myöhään, mutta ton reissun kannalta "sopivasti".

Share this post


Link to post
Share on other sites

Taalla on juuri kayty Englannista Suomessa kesalomalla, raskausviikolla 14. Lennot menivat hyvin, mita nyt paluulennolla tuli laskeutuessa vahan paha olo, mutta selvisin pelkalla kuvotuksella - ja lyhyt lentohan se on, alle kolme tuntia. Raskaus ei mitenkaan haitannut tassa vaiheessa matkustamista, mutta perilla huomasin, etta oli enemman tarvetta iltapaivatorkuille, jos olimme koko paivan menossa. Ulkona syominen osoittautui myos vahan rahan haaskaukseksi, kun en millaan jaksa pienia annoksia enempaa, mutta eipa sitakaan tullut harrastettua kuin parina iltana. Muuten oli kylla loistava olo koko matkan ajan. Seuraava samanlainen reissu on sitten suunniteltu joskus rv:lle 31-32 - saa nahda, miten lentaminen siina vaiheessa sujuu...

Edited by Coco

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä olis suunnitelmissa lentää Aasiaan pariksi - kolmeksi viikoksi rv 12-14 paikkeilla. Ei tosin vielä ole varattu lentoja eikä suunniteltu tarkemmin. Nyt vähän hirvittää suurkaupunkeihin lähteä kun on tuo sikaflunssa.. Että kannattaakohan tuo nyt kuitenkaan. Mutta kun pitäisi päästä viettämään 1-vuotishääpäivää reissuun. Lentomatka on yli 10 tuntia, joka ajatuksena ei oikein houkuta. Ja sitten se, että miten tietää mitä syödä, kun siellä on kirjoitusmerkitkin ihan erilaisia, eikä porukka juuri puhu tai ymmärrä englantia. Saas nähdä mitä siitäkin tulee. Voi kyllä kaatua budjettiin jo ennen noita pohdintojakin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Lensin juuri viikolla 17+4 Australiasta Suomeen (kaksi noin 10 tunnin lentoa ja yksi puolen tunnin), yhteensa matkustamista noin 27h. Sitten 21+4 takaisin tanne Ausseihin, lennot samaa luokkaa. Hyvin meni, vaikka jalat kylla

turposivat etenkin Suomeen pain lentaessa (oli lentosukat, mutta en tieda paljonko niista oli hyotya). Kaikenkaikkiaan meni matkat paremmin kuin osasin epailla! Paljon piti vain juoda koko ajan. Ja potkujakin tuli takaisintulomatkalla! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onko jollakulla lääkäri kieltänyt matkalle lähdön ja jos niin miksi? Itsellä on ollut tällä viikolla paljon supistelua, vaikkakin kivuttomia. Ensi viikolla on lääkäri missä näkee sitten ovatko ne tehneet kodunsuulle jotain.. Varmaan todella tyhmä kysymys, mutta voiko kohdunsuun pehmentyminen, supistelu tms. olla este lentämiselle?

 

Toinen mikä nyt mietityttää on, että olisiko nyt raskausaikana hyvä huomioida jotain erityistä matkalle lähtiessä? Tukisukat esim. voi olla hyvät lyhyemmälläkin matkalla.. Tosin turvotuksia vielä ole juurikaan ollut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eilen just katselin lentoja alustavasti joulun ajaksi, ja nyt jo alkoi ahdistaa tuo koko matka. :unsure: Tarkoitus olisi siis lahtea taalta Jenkkilasta jouluksi Suomeen, mutta tuo matka osuisi n. viikoille 32-34, eli tosi loppuvaiheeseen. Ekan raskauden aikana tehtiin samanlainen matka aika samoilla viikoilla (ehka noin vkot 31-32?), ja oli kylla siina vaiheessa aika raskasta lentaa, vaikka kylla loppujen lopuksi hyvin meni eika tullut ongelmia. Kyseessa on kuitenkin kolme eri lentoa ja yhteensa matkustusaika yli 20 tuntia, ja talla kertaa viela tuollainen tarmokas taapero matkassa. Onko kukaan muu matkustanut nailla viikoilla tallaisia pidempia lentoja? Tarkoitus on kylla tallakin kertaa varata lennot vahan myohemmin, etta ehtii vahan paremmin tunnustella, miten raskaus etenee ja minkalainen olo silloin joulun paikkeilla voisi olla. Arsyttaa vaan, kun ekan raskauden jalkeen paatin, etten kylla enaa ikina matkusta nain myohaan raskauden aikana, ja nyt sitten kuitenkin taas kaikki odottaa Suomessa meidan vierailua niin kauheesti, ettei oikein voi olla menematta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Heippa ja terveisiä Portugalin lämmöstä.

 

Oon nyt rv28. Mulla ollu kivuttomia supisteluja alle 20 viikolta lähtien ja toinen raskaus menossa. Kävin ennen reissua lääkärissä ja pisti mut äitipolille. Pikkusen oli paikat auki, sormelle etureunaa ja pehmeä kohdunsuu, mut kaulaa oli 4cm. Lääkäri ei SUOSITELLUT lentämistä eikä antanut lääkärintodistusta lentämiselle mutta lensin omalla vastuulla. Mies ollu täällä jo reilun kuukauden ja kamala ikävä oli ja takaisinkin tulis vasta syyskuussa, joten tänneppä tultiin ja matka meni hienosti! Muutamia kivuttomia suppareita tuli lennon aikana ja vauva liikku tavallista enemmän, mut muuten meni hyvin. Lääkäri äitipolilla suositteli lentämistä vasta viikon 32 jälkeen, jolloin vauvan syntymä ei olisi niin "paha" enää. Oishan se vähän rääpäle vielä syntymään, painoarvio 1250g. Että näin meillä. Nyt sitten nautitaan älyttömästä lämmössä täällä ison mahan ja reilun vuoden ikäisen tyttären kanssa! Ja onhan meillä iskä nyt lähellä!:)

 

Tsemppiä kaikille päätöksiin matkustamisen suhteen! Aina ei kaikki kuitenkaan mene niin kuin lääkärit uhkailee, vaikka tokihan heitäkin, ammattilaisia on kuunneltava. Hyvää loppukesää ja aurinkoisia kelejä!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä lensin Suomeen rv 23 ja Suomesta rv 32. Lennot ovat n. 9t plus odottelut kentillä ja ihan hyvin meni kumpaankin suuntaan. Ensin lensin yksin taaperon kanssa ja takaisin lensimme koko perhe. Me ei valitettavasti saatu viereisiä paikkoja vaan mä istuin pojan vieressä ja mies käytävän toisella puolella eli olin taas enemmän tai vähemmän päävastuussa lapsesta.

 

Erityisesti tässä tokassa lentomatkassa mulla oli lentosukat, join tunnin välein n. puoli litraa vettä ja kävin ahkerasti vessassa jumppaamassa ja venyttelemässä. Jalatkaan eivät turvonneet ja sain jopa pienet unetkin, vaikka olen yleisestikin tooosi huono nukkumaan koneessa. Lääkäri sanoikin, että kannattaa ottaa veritulppariski vakavasti tässä vaiheessa raskautta ja sanoi, että jos olen hyvä koneessa nukkumaan niin herätyskello soimaan tunnin välein... Onneksi en ole niin ei tarvinnut sellaista viritellä.

 

Mulle ei ainakaan lentäminen tuntunut erityisen raskaalta ja otin vain tosi rennosti enkä koettanut "suorittaa" mitään. Mulla oli myös omia eväitä mukana, jotta jos huonovointisuutta tms olisi ilmennyt.

Edited by JackieO

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä on juuri palattu Turkin reissulta. Matkat meni ihan hyvin, lentohan on kyllä vain 3,5 tuntia. Ainoa ongelma oli mun selkäsärky, joka ilmenee varsinkin istuessa. Pahinta oli kyllä matkat Helsinkiin, ei niinkään lennot.

 

Mulla on ollut aika paljonkin kivuttomia supistuksia, ja neuvolalääkäri teki sisätutkimuksen kaksi päivää ennen lähtöä, ja kaikki oli kohdunsuulla ok, eli hyvillä mielin kirjoitti luvan lentämistä varten. Ihanaa oli käydä viimeistä kertaa kahdestaan lämmittelemässä ja rentoutumassa :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Lääkärit eivät saa uusien ohjeiden mukaan määrätä enää raskaana oleville tuota viruslääkettä (Tamiflu) varalta matkalle mukaan. Jos tulee sairaaksi, on vaan mentävä lääkäriin ja hoito oireiden mukaan. Näin mulle viime viikolla neuvolan lääkäri selitti. Sanoi myös, etteivät apteekitkaan saisi antaa lääkettä reseptillä, vaikka lääkäri sen suostuisi varulta kirjoittamaankin...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä meidän Japanin matka taitaa olla ihan oikeasti totta, raskausviikkoja on silloin kasassa 12 - 14. Juteltiin neuvolassa ruokajutuista jne, mutta koska Japanissa on tosi korkea hygieniataso niin ei pitäisi mitään ongelmaa olla syömisten tms. suhteen. Suositteli maitohappobakteereja ja normaalia maalaisjärkeä, niillä pitäisi pärjätä. Ja tietty tarkistaa reitin varrelle osuvat lääkäriasemat ja niiden yhteystiedot talteen, ja katsoa että matkavakuutus korvaa jos raskaudessa ilmenee jotain ongelmia matkan aikana. Tukisukat ja riittävästi juotavaa + liikettä lentokoneessa, niin kuin normaalistikin etenkin pitkillä lennoilla suositellaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

willow, näinhän se asia varmaan on. mä ymmärsin noin viikko sitten, että olen viettänyt koko raskausajan stressaten ja asioista peläten ja nyt ajattelin vain alkaa nauttimaan raskaudesta.

 

tuo lentojuttu on minulle hyvä esimerkki, ettei pidä uskoa kaikkea esihistoriallista, mitä lukee/kuulee. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now