Solina

munajohdinten aukiolotutkimus

500 posts in this topic

Osaisiko joku sanoa, voiko yksityisillä klinikoilla varata ajan pelkästään aukiolotutkimukseen, ts. ei sen lisäksi edes mitään ensikäyntiä, josta vasta lähetettäisiin aukiolotutkimukseen? Asun nimittäin paikassa, jossa ei ole missään lähelläkään yksityisiä lapsettomuusklinikoita, mutta käyn aika säännollisesti sekä Helsingissä että Tampereella ja reissuun voisi yhdistää sen aukiolotutkimuksessa käymisen. En kuitenkaan voi reissata hirveän montaa kertaa kuukaudessa, joten haluaisin vain sen yhden käyntikerran sitä aukiolotutkimusta varten...

 

Joo, se voidaan ihan hyvin tehdä heti ekalla käynnillä, kunhan ajoittaa sen kierron 8.-12. päivään. Näin mulle sanottiin.

 

Ja yksityisellä saa ajan tosiaan melkein niin pian kuin haluaa, tätäkin joku kyseli. Ainakin pääkaupunkiseudulla on näin.

 

Ja oma kokemus:

jännitti aika paljon, vaikka kipukynnykseni ei ole kovin matala. Alkuvaiheessa tuntui hetken ilkeältä (täältä äsken lukemani perusteella kai se katetrin vieminen). Se oli pian ohi. Kuplien "ampuminen" oli epämiellyttävää, muttei missään nimessä sattunut. En halunnut seurata ruudulta, kun ne työvälineet jo olivat aika hurjia... Mutta auki olivat molemmat ja kohtu näytti oikenlaiselta. Koko homma kesti mielestäni vain muutaman minuutin.

 

En ottanut etu- enkä jälkikäteen lääkettä eikä jälkeenpäinkään ole tullut mitään tuntemuksia.

Edited by Solveig

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onko kukaan koskaan kuullut, että aukiolotutkimuksella olisi yhteys kohdunulkopuoliseen raskauteen?

Kuulin tutulta, että "se on ihan tavallista". :blink:

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Mun muistaakseni sinä päivänä, jona tutkimus tehdään ei suositella harrastettavan seksiä, ettei siittiöt hiippaile minne sattuu. (Ei kyllä tullut niissä tuskissa mieleenkään seksi :o ) Mutta sekin on käsittääkseni todella pieni mahdollisuus. Ja sen vuoksi tutkimus pitää tehdä juuri tiettyinä kierronpäivinä, ettei veri tai munasolu huuhtoudu minnekään. Eli kyllä sun tuttava on nyt jutellut ihan omiaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Okei, kiitti!! Kuulostikin jo niin oudolta, mut kuulemma "netissä on paljon juttua siitä!" Yeah, right. Löytäny mitään. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä aukiolotutkimus oli kohtalaisen helppo toimenpide. Otin aamulla valmiiksi Buranaa 800 mg. Katetrin täyttäminen kohdussa aiheutti normaalia kovemmat kuukautiskivut. Oikealla ei sattunut yhtään, mut vasen aiheutti melko kovat kivut. Onneksi se tutkimus keskeytettiin sit heti ja olivat jo kuplatki nähneet. Saman päivänä oli vielä menkkamaisia kipuja mut muuten en musita et siitä olsi jääny mitään pidempi aikaista kipua edes muutamaksi päiväksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla aukiolotutkimus meni myös hyvin, olin etukäteen ottanut muistaakseni 2 x 400mg ibuprofeenia. Mulla oli tutkimuksen aikana vähän kuukautiskipujen tapaista kipua, mutta kipu ei ollut edes yhtä kovaa kuin tavalliset kuukautiskivut. Jälkikäteen ei myöskään ollut mitään kipuja. smile.gif

 

 

Lääkäri kertoi koko ajan, mitä tapahtuu ja kertoi mulle paljon muutakin kuin pelkästään munanjohdinten aukiolosta, paljon enemmän kuin kukaan gynekologi koskaan. Tutkimushuonekin oli tosi viihtyisä ja mulla ei koko tutkimuksen aikana ollut sellainen olo kuin olisi ollut lääkärissä, tuntui enemmänkin hemmottelulomalta, kun sain tosi paljon kaipaamaani tietoa kohdustani ja munasarjoistani ja muista härveleistä. tongue.gif

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nyt on HSSG takana! Jännitin tämän päivän käyntiä hurjasti etukäteen, mutta hyvinhän se lopulta meni. Olin ottanut 1600mg buranaa joka selvästi tehosi. Oikean puolen huuhtelu ei tuntunut oikein missään, mutta vasemman puolen huuhtelu sattui sitten aika ronskisti. Onneksi se kipu oli silti semmoista jota pystyy sietämään! Hyvin olivat kummatkin auki, ja rakenne näytti normaalilta. Nyt jälkeenpäin veri-vesiliuoksen lorahteleminen on melko inhottavaa ja hartioita pistää jonkun verran.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olipahan inha tutkimus. Ajattelin etukäteen, ettei varmaan ees tunnu missään, kun on niin paljon jouduttu tekeen

kaikenmoisia operaatioita. Olis mukamas kipukynnys korkeemmalla. Onneks se on toimenpiteenä hirmu nopea. Sitä

karmeinta kipua kesti ehkä minuutin.

Jostakin lueskelin tuossa keväällä, että joku oli vuotanut loppupäivän vettä pitkin nilkkoja ja olinkin varautunu töihin muutamalla siteellä.

Vettä kuitenkin käytettiin hurjat 10 ml!! :girl_haha: Ei vissiin pitäis aina uskoo kaikkee, mitä ihmiset höpöttää.

Mutta pääasia, että lääkärisetä sanoi, että "kaikki on anatomisesti täydellistä". Kiitti kiitti. :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Omat kokemukseni olivat aukkarista lähes samanlaiset kun Hanttaleenalla :girl_impossible:

Olin ottanut pohjiksi 600mg särkylääkettä vaikka kipukynnykseni on omasta mielestäni korkea.

Katetrin vieminen ei sattunut juuri yhtään (ei se ihanaakaan ollut...) sitten nesteen ruiskuttaminen saikin minut jo lähes huutamaan. Molemmillla puolilla tuntui todella ilkeältä, ihan kun joku olisi tökkinyt munasarjoja tikuilla! Kuplat kuulemma kulkivat hienosti eli paikat oli auki. Tiedä sitten mistä se kaamea kipu aiheutui.

 

Lopuksi nestettä hulahti oikein ulos, samalla kun lääkäri otti välineet ulos. Onneksi siinä pöydän jalkopäässä on joku astia :girl_haha:, Pitkin päivää tuli vähän tuhruvuotoa mutta mitään suuria määriä ei enää hulahdellut, eikä muitakaan kipuja ollut.

 

Lääkäri oli kyllä ihana kun kertoi vaiheista aina mitä tekee ja hoitsu silitteli käsivartta samalla kun huusin. Lääkäri myös lohdutti että edes ivf ei kuulemma tunnu monellakaan näin ilkeältä, pahin siis takana. Ihana Graviditas!

Share this post


Link to post
Share on other sites

No nyt voin oman kokemukseni kertoa sitten täällä... Itse ajattelin etukäteen, että ei se nyt voi niin paljon sattua kuin mitä ihmiset ovat kirjoittaneet mutta kyllä se vaan sattui! Itse putken laittaminen ei sattunut juurikaan, vähän vain nippaili mutta sen nesteen laittaminen sattui aikalailla. Porukkaa oli (miehen lisäksi 2 lääkäriä - tai toinen tais olla opiskelija - ja kaksi hoitajaa, joista toinen laittoi sitä nestettä ja toinen silitteli olkapäästä kun itkin. Onneksi se ei tosiaan kauaa kestänyt ja varsinainen hirvittävä kipu oli ohi hyvin pian. Nyt on loppupäivän vaan pikkusen jomotellut ja tiputellut. Ne nesteet tuli mulla ihan pönttöön siellä lääkärissä, eikä holahtaneet pitkin lattioita tai mitään. ;) Kotimatkalla ajattelin että otan kotona buranaa tms. mutta ei sitten tarvinnutkaan.

 

Aluksi näytti siltä etteivät ole auki ja että joudun vielä röntgeniin varjoainekuvauksiin mutta sitten oikeanpuoleinen putki tais aueta tms. sillä vähän aikaa kun lääkäri oli katsellut (ja juuri ehtinyt puhua siitä varjoainekuvauksesta) niin virtausta näkyikin. Vasemmasta ei voinut sanoa samaa. Mutta yksikin riittää! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kävin eilen kyseisessä aukiolotutkimuksessa. Olin etukäteen lukenut palstoja, että millainen on ja miltä tuntuu. Mutta niin monen positiivisen kommentin jälkeen menin vastaanotolle luottavaisin mielin. Olin ottanut tuntia aiemmin 800mg buranaa, jonka toivoin vaikuttavan jos toimenpide sattuu.

Etukäteen ajattelin, että tämä on niin sanottu rutiini tutkimus ja siksi miestäni ei pyydetty tulemaan mukaan, enkä nähnyt sitä tarpeelliseksi.

 

Toimenpiteen alkaessa olo oli hieman epämiellyttävä. Mutta vasta kun tuli ilman lisäyksen vuoro, niin se sattui omalla kohdallani. En oo eläessäni tuntenut sellaista kipua, mikä siitä tuli. Ja ilmaahan lisättiin useamman kerran. Tutkimuksen jälkeen lääkäri kertoi että ei näe mitään syytä jatkaa tutkimuksia vaan laittaa meidät suoraan IVF jonoon. Eli molemmat johtimet tukossa ja syytä ei tiedetä. Eli se tutkimus todennäköisesti sattuu näin paljon vain jos molemmat johtimet on tukossa. Lääkäri siis sanoi suoraan, että luomusti ei kannata lapsitoiveita elätellä, vaikka ihmeitäkin sattuu.

Jälkeenpäin olisin toivonut, että mieheni olisi ollut paikalla. Rankaa kuulla tulos yksin jos kaikki ei ole kunnossa.

 

Yllätyksenä tuli se, että kuinka kipeeksi tulin jälkeen päin. Meinasin mennä töihin toimenpiteen jälkeen, mutta en kehdannut turvonneilla silmilläni.

Mutta onneksi en mennyt, sillä tulin päivänmittaa kipeämmäksi. Otin illalla vielä 2*400mg buranaa, joka ei tuntunut auttavan. Aamulla vatsanseutu oli edelleen arka, mutta töihin pääsin. Joten suosittelen ainakin varautumaan siihen, että pitää loppupäivän vapaata, ihan henkisten sekä fyysisten asioiden vuoksi.

 

Nyt pitäisi vielä sitten odottaa ensi vuoden kevääseen, että pääsisi tässä asiassa eteenpäin. Aika tuntuu jo nyt pitkältä kun tietää, että muulla tavoin on turha toiveita elätellä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Se tosiaan sattuu pahasti, kun tuuba(t) on tukossa. Mulla on toinen ja kun sinne yritettiin saada nestettä, tuli kamalia supistuksia.

Toivottavasti jaksat vielä ajatella asian niin päin, että nyt syy on tiedossa ja hoito on kuitenkin mahdollinen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on molemmat johtimet auki ja silti meinasin pyörtyä tutkimuspöydälle. Ja olen aika tottunut kipuun.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olin tänään aukiolotutkimuksissa ja oon nyt loppupäivän kotona.:huh:

 

Jännitin tietty koko aamun sitä tutkimusta ja otin n. tuntia ennen burana 600. Mukana oli mun normaali AVA:n lääkäri ja sitte joku hoitaja. Se hoitaja oli kyl hyvä, koska se sanos heti aluks et mennään ihan mun tuntemusten mukaan ja se silitti ja yritti puhua niitä näitä et rentoutusin oikeastaan tosi paljon. Mulle tehtiin ensin normaali ultra, koska syön clomeja, niin joudun käymään kontrolliultrasssa. Se rentoutti entisestään. Sitte alkoi itse tutkimus ja siinä kohtaa kun vasenta puolta tutkittiin, alkoi ensin etupuolella sellainen kaamea paineen tunne, mutta annoin tutkimuksen jatkua. Siinä kohtaa, kun kipu levisi selkään asti ja rupesin pelkäämään jo pyörtymistä, oli pakko sanoa stop (varmaan kyllä näkivät ilmeestänikin, että nyt vihlas oikein kunnolla)B). Sitte taas ku kipu lievitti, jatkettiin pikkuhiljaa. Kyllä se molemmilla puolilla sattus ihan hemmetisti ja tuli jo semmonen olo, et vedetään tää nyt kerralla loppuun , niin se kans loppuu joskus.

 

Sinänsä aika hassua, kun olin tältä samaiselta palstalta lukenu aikaisemmin, että jos sattuu oikein paljon, niin sitte ovat yleensä tukossa (ja sitä jo epäilinki kivun takia) mutta olivat erittäin avonaiset ja kaikki oli niinku pitääkin. :)

 

Palvelu oli kyllä taas erittäin hyvää. Toivat mehua tutkimuksen jälkeen ja käskivät ottaa varovasti ja jouduin 30 min lukemaan lehtiä, ennen kuin päästivät minut lähtemään. Ja varoittivat vielä että hartiat saattaa olla kipeät illalla, että tänän iltana katsot sitten vaan pitkiä elokuvia ja otat rauhallisesti. :lol:

 

Kun menin takaisin töihin, alkoi hartia särkeä oikein kunnolla ja muutenkin oli ihan outo olo. (varmaan kun en syö yleensä särkylääkkeitä, niin väsytti toi burana ja viel ku jännitys laukesi ym) Kun lähdin töistä, meinas jo jalat mennä alta kun vaan särkee toi olkapää. Aika outoo miten se voi särkeä kun alapäätä ronkitaan :ph34r:

 

Tää nyt oli sit taas yksi kokemus, voi olla (niinku onki) et jollai ei satu ollenkaan. Et ihan on kyl yksilöllistä toi mahdollinen kipu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kokemuksia on näköjään paljonkin tutkimuksesta! Mulla se ei sattunu onneks oikeesti yhtään.. Just se liian nopeesti ruiskutus sai hien pintaan, mut autto heti kun "vauhtia" hiljennettiin!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla olisi tämä edessä ensi viikolla ja pelottaa niin pirusti... :girl_sad: pelottaa se kipu ja ne tulokset...

Klinikalta käskettiin ottaa Buranaa etukäteen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Ei se niin paljon satu kuin täällä pelotellaan, eikä se kestä kuin minuutin-pari. Pari Buranaa huiviin ennen toimenpidettä ja jos mahdollista, loppupäivä rennosti kotosalla.

 

Vaikka mulla sattui itse tutkimuskin, niin kyllä se jälkikäteen tullut hartiapistos oli paljon inhottavampi. Kyllä sä selviät!

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ no sekii just mietityttää, että ku mun pitäs mennä vielä sen jälkeen töihin... ja siellä pitäs kyetä kuitenkin kulettamaan hevosia, ruokkimaan, kantamaan vesiä ym. Noh, enköhän mä joo selviä...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei sulle välttämättä tuu mitään jälkituntemuksia, ajattele mielummin niin päin. Ja tuloksiinkin kannattaa suhtautua reippain mielin: jos sulla on tuubat auki, niin säästyt paljolta. Jos vain toinen on auki tai vaikka molemmat tukossa, mutta munasarjat skulaavat, niin silti on vielä paljon mahdollisuuksia.

 

Mä tiedän, että ennen tutkimuksia pelkää aina kaikkia mörköjä (mullakin on aina vähintään joku kasvain, omasta mielestäni siis). Kummasti aina lääkärikäynnin jälkeen helpottaa, vaikka oliskin saanut vähän huonoja uutisia.

 

Mitä reippaammin sä jaksat mennä tutkimukseen, sitä rennompi olet ja sitä vähemmän se sattuu. Aattele, kuinka paljon synnyttäminen sattuu! Noh, tuntuuko vielä jossain? wink.gif

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tsemppiä, Sweetie! Mullehan ei tullut mitään oireita jälkikäteenkään enkä ollut ottanut missään vaiheessa särkylääkettä. Toki toimenpiteen aikana tuntui hetken aikaa epämiellyttävältä, mutta olen siiis yhä vakaasti sitä mieltä, että toimenpiteestä voi selvitä suuremmitta traumoitta, vaikka niitä toisenlaisia juttuja tälläkin palstalla on aika paljon. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos tsempeistä takussa ja Solveig :lipsrsealed: silleen tähän nyt vaan on suhtauduttava, että sinne on mentävä ja piste.

 

Toisaalta mieleen hiipii tilanne yläasteajoilta, kun multa oli leikattu luomia ja sitte oli tikkien poiston aika. Niihin oli jotenki omituisesti kasvanut nahka päälle tjsp. ja lääkäri sitte sano, että kohta sitte sattuu ja paljon, ku hän joutuu näitä repimään. Istuin hiiren hiljaa paikallaan, ei oikeestaan edes tuntunut missään. Odotin vaan sitä kohtaa, että koska sattuu. Kohta kysyy lääkäri ihmeissään, että mikset sie huua yhtään... hän ei oo ikinä tehny tätä ilman itkua ja huutoa :grin: Tää toimenpide nyt ei ole samaan verrattavissa, mutta tuudittaudun siihen, että jos kävisi taas näin kivasti :girl_smile:

 

Paljonhan sitä Buranaa voi ottaa? Meillä on kotona noita 600mg, ni jos niitä 2 ottais, ni ois vissiin ihan ok?

Share this post


Link to post
Share on other sites

S_A, Hei, mie en tarkota yhtään niinku pelotella mutta siis mullahan (jolla on aika alhanen kipukynnys) toi itse toimenpide sattui aika kamalasti, mutta jälkikäteen ei tullut sitten yhtään mitään tuntemuksia. Ja siis se kipu kesti niin hetken aikaa vaan, että heti tutkimuksen jälkeen sanoin miehelle jolla oli tosi paha mieli mun takia (oli siis siinä vieressä kun tutkimus tehtiin ja näki ko. tapahtuman) että voisin kärsiä sen uudelleenkin jos siitä vaan apua tähän hommaan on! Eli niinkun se kipu oli "sen arvoista" jotenkin. :girl_smile: En tiiä oliks tossa nyt mitään järkeä..mutta tsemppiä, selviät siitä ihan varmasti!!

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ kiitos Lara tsempeistä :lipsrsealed: kyllähän tämän asian takia on tosiaan valmis kestämään kipuakin, kun siitä vaan olisi apua! Ja onhan siitä, saadaan tietoa jatkosta!

Mies lupasi lähteä mukaan, joten se helpottaa oloa jo tuhannesti :lipsrsealed:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now