Riikka79

OYS

187 posts in this topic

No mulle se, että lapsen isä pääsee vierailemaan onkin kaikkein tärkeintä. Olisi aika ankeaa olla siellä vain yksin..muut sukulaiset kyllä kerkeää näkemään tulokkaan sitten kotonakin (vaikka epäilen, että he eivät itse ehkä näin ajattele :) ).

Edited by Jadette

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hyvä että isät jo pääsee osastolle -Outidiilläkin ois kohta tukalat paikat pidätellä :lol:

 

Itsekin tahdon alkuun vain isän osastolle. Muut voisivatkin tulla vasta kotiin niin saataisiin rauhassa opetella olemaan vähän kolmisteen ensin. Mulla tosin sukulaiset tulee kauempaa joten täytyy yrittää tehdä kompromisseja miten pääsevät. Luulen kuitenkin että vihjaisen toiveikkaasti että ekat vierailut olisivat vasta kotona, jos edes osa ymmärtäisi vihjeen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oyssissa b2:2 ovella lukee, että ovet ovat auki vain tiettynä aikana aamusta iltaan. Miten ovista sitten pääsee yöllä??? Raivolla läpi? Vai onko siellä joku soittokello, jota painamalla ovet avataan?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mää vietin juuri 1,5 viikkoa OYSissa kun kuopus päätti syntyä kuukauden etuajassa. OYS ei ole mun "oma" sairaala vaan mut siirrettiin sinne vähäisten raskausviikkojen vuoksi. Ekat 4 päivää olin osastolla 11 tarkkailussa ja sitten vauvan synnyttyä olin osastolla 13 vielä 6 päivää. Muuten ei mitään pahaa sanottavaa ole OYSista, mutta ne vierailuajat olivat niin tyhmät! Arkisin vierailuaika oli ainoastaan 17:30-19. Mun miehen ei sitten joka päivä edes kannattanut ajaa tunnin matkan päästä mun ja vauvan luo noin lyhyen vierailuajan vuoksi. Ja kun meillä on 1,5 vuotias esikoinen joka menee iltaisin nukkumaan jo 19:30-20 välillä niin näin esikoista sitten tuon puolentoista viikon aikana vain kolme kertaa pikaisesti, kun aina oli miehellä ja pojalla kiire kotiin iltapuuhille. Tämä oli minulle henkisesti erittäin rankkaa ja nyt kotiutumisen jälkeenkin on ollut vaikeuksia päästä arkeen kiinni, kun tuntuu että olen ihan vieraantunut tuosta esikosta! :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Marinkainen - kuulostaapa tosi ikävälle, oon pahoillani sun puolesta :( Harmi muutenkin kun tähän ketjuun kirjottaneiden kokemuksista saa kyllä enemmän sen kuvan, että isät ei paljoa synnärille sovi... En osaa kuvitella miten itse pärjäilisin syksyllä siellä ensisynnyttäjänä ilman sitä lapsen toista vanhempaa ja mun tärkeintä ihmistä. Ja perhehuoneen saa JOS SAA, mutta sekin maksaa melko kivasti sitten...

 

Oisko kellään tuoreita kokemuksia OYSista? Pistetään toiveikkuutta peliin että siellä ois jotkut asiat muuttuneet/helpottuneet...girl_crazy.gif

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä synnytin oysissa toukokuun alussa ja mulle jäi oikein hyvä mieli synnytysosastosta sekä osasto 13:sta.

Ajattelin ennakkoon etten varmaan viihdy ollenkaan siellä osastolla, mutta ensimmäiset päivät pikkuisen kanssa ovat niin ihania ettei mikään sitä muuttanut.

Kaikki meni hyvin ja kaikki hoitajat olivat oikein ihania..!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla tuore synnytys Oysissa takana, joka sattui heinäkuun alun ruuhkapiikkiin. Me saatiin synnytyssali tosi nopeasti (olinkin jo kyllä 6cm auki sairaalaan tullessa), mutta kuulin, että jotkut olivat joutuneet odottamaankin, kun salit olivat niin täynnä. Kätilöillä oli myös kiirettä, koska vain yksi kätilö hoiti koko minun synnytyksen. Sattumalta juuri siinä vaiheessa, kun vauva syntyi, käväsi joku toinen kätilö huoneessa ja tuikkasi mm. kohtua supistavan piikin mulle reiteen, mutta ei hänkään ehtinyt jäämään avuksi. Mun kohdalle sattui myös ihanat kätilöt. Sisään tullessa toinen kätilö oli juuri lopettamassa vuoroaan, mutta hänen kanssaan sovimme kipulääkityksestä, jonka sainkin heti nopeasti toisen kätilön aloittaessa työvuoronsa. Tämä varsinainen kätilö, joka hoiti koko lopun synnytyksen, oli oikein tsemppaava ja keksi koko ajan kaikkia erilaisia tapoja lievittää kipua, kun lääketieteelliset keinot ei olleet enää loppuvaiheessa mahdollisia. Me laulettiin mm. kätilön, miehen ja minun yhteisvoimin aaaaaaa-synnytyslaulua, mikä oli välillä itte asiassa aika huvittavaa, mutta auttoi :) Kiitos siis hänelle oikein positiivisen mielen jättäneestä synnytyksestä! Kiirettä tosiaan oli niin paljon, että me saatiin olla synnytyssalissa synnytyksen jälkeenkin vielä jotain reilut 3 tuntia (mä jo aattelin, että unohtiko ne meidät sinne), kun se meidän kätilö jo joutui toiseen synnytykseen.

 

Osastokokemus ei ehkä sitten ollut enää niin positiivinen. Jouduin osastolle 11, joka oli aivan tupaten täysi (samoin kuin muutkin synnyttäneiden osastot). Olin kolmen hengen huoneessa, jossa kyllä huonekaverit sattuivat tosi mukavia (terkkuja vaan heillekin ;)), mutta mua ahdisti, kun hoitajien painotus esim. syömisasioissa oli vaan se, että pullosta vaan ruokaa/tai ainakin lisämaitoa ja just imettämiseen liittyvää opastusta ei juuri saanut. Vierailuajoista oltiin myös tarkkoja, mikä oli aika ahdistavaa, kun näin ensisynnyttäjänä olisi kaivannut, että isikin olisi saanut olla tärkeät ensipäivät lapsensa lähellä. Muuten kyllä vauva hoidettiin hyvin ja häntä seurattiin tarkoin ja äitiäkin aina siinä sivussa, joten menihän tuo, mutta olisin enemmän tosiaan kaivannut opastusta kaikessa vauvanhoitoon liittyen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Synnytin Oysissa kesäkuun lopulla ja ihan hyvät fiilikset jäi.

 

Aamulla mentiin vastaanotolle vähän ennen seitsemää eli siinä vuoronvaihdon hujakoilla mutta ei aiheuttanut sen kummempaa murhetta. Ennemminkin se oli helpotus koska juuri vuoroaan oli lopettamassa kätilö joka mut otti vastaan, ja mun kivut oli jo ihan kamalat ja olin jo aukikin hiukan mutta hän oli erittäin tyly ja laittamassa mua vielä kotiin. Vedetki oli menny pari tuntia aikaisemmin.

 

Tilalle tuli ihana kätilö ja molemmat kätilöt jotka auttoivat synnyttämään pojan ulos olivat ihania. Varsinkin viimeinen joka kannusti mua aivan mahtavasti ponnistus vaiheessa ja muutenkin. Heille suuri kiitos.

 

Iltapäivällä ku poika syntyi saatiin syödä melko rauhassa hoitajien tuomat eväät ja sitten mut kärrättiin osastolle, 13 II.

 

Tämä sattui just vierailu aikaan eli mies joutui häipymään melkeinpä heti kun vierailu loppui. Mä jäin vähän itkusena yksin heti vauvan kans kolmen hengen huoneeseen, keskelle vieläpä girl_mad.gif Huonetoverit oli kyllä mukavia että ei sen puolesta mitään huonoa sanottavaa. Seuraavan yön olinkin yksin kun toverit kotiutui mutta heti seuraavana aamuna tuotiin sektio toiselle puolelle ja toiselle puolelle synnytyssalista suoraan. Väillä siis tilaa oli paljonkin ja yhtäkkiä iski kauhee ruuhka.

 

Osastolla kätilöt olivat mukavia kaikki, ja heitä olikin paljon. Vain muutama hoitaja ehti olla kaksi kertaa aikanani töissä. Imetykseen sain apua ja koko ajan kehotettiin tulemaan pyytämään apua jos tarvi ja ihan hyvin ehtivätkin neuvoa. Sain imetyksen käyntiin hyvin ja muutenkin tukea kivasti.

 

Muoks. Ja lisäyksenä vielä että enää eivät muut kuin isä ja vauvan sisarukset pääse osastolle vierailemaan.

Edited by johku_

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä synnytin suunnitellulla sektiolla perätilavauvan huhtikuun lopussa OYS:sa.

 

Sain yhden hengen huoneen synnyttäneiden osastolta, johon olin oikein tyytyväinen. Tosin sielläkin pidettiin vierailuajoista kiinni.. Ruoka oli ok, sitä sai myös ruoka-aikojen ulkopuolella.

 

Esikoisen ollessa kyseessä, olisin toivonut enemmän imetysohjausta. Toisilta hoitajilta sitä sai, toisilta ei ja opin oikean imetysotteen vasta kotona netin avulla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse olen kaikinpuolin tyytyväinen Oysiin. :girl_smile:

Me olimme synnyttämässä siellä tosin reilu vuosi sitten (04/09), mutta edelleenkin voin antaa vain hyvää palautetta. Kuulin toki huonoja kokemuksia tästä sairaalasta ennen synnyttämään menoa. Ne osoittautui kyllä ihan turhaksi. Synnyttämään pääsin pian tulotarkastuksen jälkeen ja enkä joutunut nukkumaan missään siivous-/liinavaatekomerossa vastasyntyneen kanssa. :D

 

Synnytyksestä kuin viikonlopun osastoelämästä jäi hyvät muistot.:girl_smile:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuo mua just pelottaa, että jos ei heru perhehuonetta ja isä saa käydä sen jonkun surken puolitoistatuntisen päivässä. Ollaan niin paita ja pehva, etten ymmärrä miten sitä Meidän Yhteistä Vauvaa jään minä vaan sinne ihmettelemään. Aivan outo käytäntö näin ummikkona, että isät ei saa olla 24h osastolla! Se tuntuis luonnollisimmalta. Sulle syntyy vauva ja sit sut vaan heitetään pihalle, menet tyhjään kotiin miettimään että muistatko minkä näköinen se oli.

 

...Ja juu, tajuan kyllä sitten miksi tommonen käytäntö on. :girl_mad:

 

Just kuulin neuvolasta että OYS:in osastoon/osastoihin ei edes tutustuta enää nykyään. "Ne on kato näitä säästöjä." :hysteric:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itselle jäi hyvä kuva Oys:n toiminnasta, tosin vierihoitoa en päässyt kokemaan, toivottavasti seuraavalla kerralla sitten :)

Vierailua osatolle ei sikaflussan takia sallittu ollenkaan, mutta käytävälle ja lastenosastolle kyllä pääsi :blink:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oma OYS-kokemus on kyllä 3 vuoden takaa mutta kommentoinpa vielä:

 

Tuosta imetysohjauksesta : sitä kannattaa ensisynnyttäjien pyytämällä pyytää ja vaatia. Eivät kyllä OYSissa sitä kauheasti ehdi tyrkyttää, mutta kyllä minua aina autettiin kun apua pyysin (eli joka imetykseen ekat 3 päivää). Rohkeasti vain nappia painamaan!

 

Meidän kohdalla oli kyllä vierailuajoissa sen verran joustoa, että jos miehellä oli iltavuoro niin hän sai tulla käymään päivällä jne.

 

Mä en edelleenkään koe noita OYSin vierailuaikakäytäntöjä yhtään negatiivisena asiana. Toki niissä on hyvä olla joustoa silloin kun tarvitaan, esim. just silloin jos perhe asuu kaukana sairaalasta. Mut en mä kaivannut miestä osastolle jatkuvasti kun siellä oli kaikki hoitajat pitämässä meistä huolta ja ruoka tuli valmiina pöytään. Kannattaa muistaa että suurin osa synnyttäjistä ei synnytä ensimmäistä lastaan (ja varsinkin OYSissa on varmasti paljon niitä 10. lapsen synnyttäjiä...), jolloin lyhyt vierailuaika on ihan sopiva ja sitä rauhaa äidelle levätä huoneissaan on riittävästi. Perhehuoneet taas käsittääkseni priorisoidaan juuri ensisynnyttäjille. Ja vaikka ei perhehuonetta saisikaan, niin se 3-4 päivää osastolla on aika lyhyt aika, ehtii se isä siihen vauvaan tutustua sitten kotonakin.

Edited by fleur

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla jäi ihan hyvä fiilis Oysin synnytysosastojen (13) toiminnasta, kun siellä kuukauden päivät keväällä jouduin makoilemaan vakavan raskausmyrkytyksen takia. Pääosa henkilökunnasta oli ihan mukavaa ja samoin lääkärit. Tosin se ärsytti välillä, että lääkäreiden mielipiteet vaihtelivat sen suhteen milloin tilanteeni on mm. niin vakava, että synnytys käynnisteään ja toisaalta ärsytti välillä, kun tiettyjen hoitajien/ kätilöiden ollessa työvuorossa piti itse muistaa huhuilla lääkkeiden ja verenpaineen mittauksen perään..Onni oli kuitenkin saada synnyttää yliopistollisessa sairaalassa, sillä pahimmassa mahdollisessa perätilassa oleva pikkuihmeemme päätti lähteä syntymään (rv 34+6) niin vauhdikkaasti, että ihan hirvitti..Toki kuukauden aikana ärsytti alati vaihtuvat huonetoverit (toiset lähtivät synnyttämään ja toiset vielä kotiin), enkä siis saanut privaattihuonetta. Hoiva ja huolenpito tosin hellitti heti, kun lapsonen oli syntynyt, eikä ollut niin nöpönuukaa olinko lääketipassa oikeaan aikaan (sain siis haahuilla sektiohaavoinen pyörätuolilla lasten teholla..). Mutta ei minulla mitään moitittavaa ole, anestesiahoitajaltakin pyysin anteeksi, kun olin kivuissani huutanut hänelle. Suklaat ostin sekä kätilöilöille/ hoitajille unohtamatta niitä ihania ihmisiä, jotka siistivät petini ja kyselivät kuulumiset päivittäin (siis onko ne siistijöitä nykyisetä tittelitään, jotka siivoavat ja tuovat mm. ruokia?).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kellään tietoa kuinka herkästi ouksissa käynnistetään esim. raskausmyrkytyksen tai muiden vaivojen takia?

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Mun synnytys ainakin käynnistettiin viivyttelemättä ja mukisematta hepatogestoosin vuoksi. Riippunee siis "vaivan" tasosta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Ei. Ei ainakaan puolitoista vuotta sitten "saanut". Käytännössä kuitenkin synnyttämässä olleen ystäväni mummo sai tuoda sisarukset katsomaan vauvaa ja äitiä, kun isä ei ollut paikkakunnalla.

 

Eli vain isä ja sisarukset saa. Käytännössä tosin kun isä ei edelleenkään ollut paikkakunnalla ja minä olin ollut synnytyksessä tukihenkilönä, minä sain käydä "isän sijasta". Eli mun mielestä joustoa löytyi tuollaisessa tilanteessa :)

 

En ole kuullut, että käytäntö olisi muuttunut ja samaa sanoo nettisivut -> http://www.ppshp.fi/kanavat/synnytys/103/

Edited by Hilja

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Kolme vuotta sitten isovanhemmat sai vielä käydä. Ehkäpä se pitää uskoa tuota nettisivua, vaikka edelleen tässä raskaudessa neuvolasta jaettu lappu väittää toista. Eivät ole näköjään sitä vaivautuneet päivittämään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä kävin jakaantumassa OYS:ssa 7 viikkoa sitten ja ei edelleenkään saa vierailla muut kuin isä/tukihenkilö ja lapsen sisarukset. Sikainfluenssan aikaan tuli tää rajoitus ja siitä on tullut paljon positiivista palautetta, että osastolla ei käy kovin paljon vieraita. Olivat myös tarkkoja siitä, et vierailuajat pitivät. Esim. olin yks päivä koko iltapäivän ja illan yksinäni 2 hengen huoneessa ja kysyin, voisko mies tulla klo 16.30 tai 17.00 vieraileen kun on OYS:n lähellä töissä. Ei passannut, vierailuaika alkaa 17.30 ja sillä siisti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulle tehtiin suunniteltu käynnistys lapsen suuren koon vuoksi. Tarkoitus oli aloittaa maanantaina ja koko maanantain olin osastolla odottamassa vain käskyä tulla seuraavana aamuna takaisin. Tiistaina vietin koko päivän osastolla odottelemassa ja olin jo valmiina lähtemään kotia (kello oli saman verran kuin edellisenä piävänä kun minut lähetettiin kotiin) kun kätilö tullee sanomaan, että vaiha vaatteet, lähet synnyttämään. Eli vaikka minulla ei sinällään ollut mitään kiirettä, niin aika hyvin ne yrittävät pitää kiinni ajoista (tai ainakin minun kohdallani). Kätilö meinasi, että kun minä olen jo kaksi päivää osastolla ollut tekemättä mitään, niin eiköhän se ole jo aika päästä tositoimiin. Tämä siis vuosi sitten elokuussa.

 

Vierailuaikoja voisi tietenkin venyttää puolella tunnilla tai tunnilla eteenpäin, mutta minäkin olen kummallakin kerralla ollut kolmen hengen huoneessa, niin tiän hyvin, ettei se ole kivaa, jos koko ajan joku vieras ramppaa siellä (ekalla kerralla kun yksi huonetoveri ei osannut pitää kiinni ajoista, vaan vieraat tulivat varttia tai puolta tuntia aiemmin ja lähtivät samoilla rajoilla. Tympäsi). Ja se aika laitoksella on niin lyhyt yleensä, niin kotona kerkeää tutustua.

 

Ekalla kerralla (3,5 vuotta sitten) hoito ja huolenpito oli hyvää leikkauksessa paikatulle ensisynnyttäjälle. Toisella kerralla samassa tilanteessa, mutta hoito ei niin intensiivista ja huolehtivaa ollut (liekö vaikuttanut sekin, etten ollu enää ensisynnyttäjä ja koko homma oli minulle kuin toisto ensimmäisestä).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now