Riikka79

OYS

187 posts in this topic

Mulla takana synnytys hätäsektiolla OYS:ssa. Synnärillä en ehtinyt olemaan kuin pari tuntia ja sen jälkeen päädyin hätäsektioon. Tuon parin tunnin perusteella synytyssali oli ihan ok ja henkilökunta oli ottamassa huomioon toiveet synnytyksestä (jotka olin kirjannut esitietolomakkeeseen).

 

Osastolla olin 5 päivää (osasto 11). Osastolla olisin toivonut enemmän opastusta imetykseen ja tietoa siitä, että mikä on vauvan kanssa normaalia ja mikä ei, Kätilöopiskelijoilta sain eniten tukea/neuvoa ja siitä olen kiitollinen.

 

Nyt vauva sylissä, joten en yksikätisenä tämän pitempää raporttia ehdi kirjoittamaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Poika syntyi OYS:ssa lokakuun lopussa. Synnärillä kätilöt oli mukavia ja ottivat hyvin huomioon esitietolomakkeeseen kirjoittamani toiveet. Meidät otettiin sisään aamulla ennen seitsemää ja vauva syntyi illalla ennen yhtätoista, eli synnytyksen aikana ehti olla kolme eri kätilöä vuorossa. Kaikilla oli opiskelija mukana ja se oli minusta ainoastaan positiivista, koska he viettivät salissa enemmän aikaa kuin kätilö yksin olisi ehtinyt. Lisäksi kaikki opiskelijat olivat mulle ennestään tuttuja, aloitin heidän kanssaan kätilöopinnot yhtä aikaa mutta jätin itse opiskelut kesken.

 

Synnytyksen jälkeen oltiin osasto 13:lla pojan kanssa viikko. Alkuun bilirubiineita seurailtiin verikokeilla ja kun ne lopulta nousivat tarpeeksi, poika joutui vuorokaudeksi sinivaloon. Kaikki hoitajat olivat mukavia ja apua sai imetyksen kanssa aina tarvittaessa. Eikun olihan siellä yksi hoitaja joka ei muuta osannut ehdottaa kuin maitopulloa, ei siis neuvonut/näyttänyt miten vauvan saisi rinnalle. Mutta pääsääntöisesti olin imetysohjaukseen tyytyväinen. Muutenkin koko osastoaika jäi ihan positiivisena mieleen hoitajien osalta, vaikka välillä olikin henkisesti tosi rankkaa odotella verikokeiden tuloksia ja sitä myöten tietoa siitä joko vihdoin päästäisiin kotiin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitoksia synnytyskokemuksia jakaneille!

 

Olisikohan tuoreempia kokemuksia kellään? :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä poika tosiaan syntyi reilu viikko sitten OYS:ssa, ja sairaalassa olosta jäi ihan positiivinen kuva vaikka itse synnytyksestä ei niinkään. Me oltiin synnärillä klo 01.00-n.21.45, jolloin mut siirrettiin leikkaussaliin kiireelliseen sektioon. Jokaisen vuoron kätilöt ehti olla vuorossa, ja nytkin oli opiskelijoita kaikilla mukana. Kätilöt oli kannustavia ja ystävällisiä, ja samoin kyllä gynekologit, joita kans ehti pyörähtämään salissa jokaisella vuorolla. Sektiohaavaa ommellessa oli taas jo yövuoro tullut töihin, ja koska meidät edellisenä yönä vastaanottanut kätilö oli vuorossa, hän kävi vielä salissa katsomassa mua ja tuomassa vauvan kuulumiset.

 

Ruuhkaisaa tuolla kuulosti olevan, me oltiin pikkuisen kanssa 13/2:lla yksityishuoneessa, kun pyrkivät sektion jälkeen järjestelemään niin nuo paikat. Osastollakin kätilöt oli oikein ystävällisiä, yks vähän nihkeämpi oli, mutta onneks se oli vaan yhdessä vuorossa. Osastollakin oli opiskelijoita, ja esimerkiksi vauvan kylvetyksen meille ohjasi opiskelija kätilön katsoessa vierestä. Osastolla kannustivat vierihoitoon vaikka haavan kanssa toimiminen olikin vähän hankalaa. Yökkö kyllä varmisti illalla, että haluaako pitää vauvan huoneessa vai ottaako kansliaan, jos tuntuu ettei itse saa nukuttua muuten. Osastolla olosta jäi kaikin puolin positiivinen olo, ja hyvin sai ohjausta sekä apua aina tarvittaessa :girl_sigh:  Nyt ei tule muuta mieleen, lisäilen jos tulee vielä muuta sanottavaa :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mukava että sairaalassa oloajasta jäi Mismolle hyvä mieli :)

 

Jos jotain saa kysyä, niin kuinka hyvin otettiin huomioon synnyttäjän omat toiveet ja mies tukihenkilönä?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jos jotain saa kysyä, niin kuinka hyvin otettiin huomioon synnyttäjän omat toiveet ja mies tukihenkilönä?

Meillä synnytys päättyi helmikuussa hätäsektioon ja synnärillä ei ehditty olla kuin pari tuntia ennen sitä. Tuona aikana kuitenkin kaikki esitietolomakkeeseen kirjoittamani "pyynnöt/toiveet" pyrittiin ottamaan huomioon. Olin siis pyytänyt, että minulle esitettäisiin vaihtoehtoisia kivunlievityksiä eikä ensimmäisenä otettaisi esim. epiduraalia. Näin ollen minulle ehdotettiin ammetta ja/tai suihkua, mutta en niistä päässyt missään vaiheessa "nauttimaan", koska synnytyksessä oli ongelmia ja jouduin olemaan tilanteen vuoksi sängyssä tarkassa seurannassa.

 

Miestä ei keretty huomioida tukihenkilönä synnytyksen aikana, mutta jouduttuani hätäsektioon (mies ei siis saa sinne tulla mukaan) oli mies pidetty ajantasalla tilanteen etenemisestä ja heti vauvan synnyttyä oli tuore isä saanut hoitaa äidin tehtäviä kätilöiden avustuksella, koska itse olin noin 5 tuntia heräämössä nukutuksen jäljiltä. Ainakaan mies ei ole kertaakaan valittanut, että olisi jäänyt huomiotta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me saatiin heinäkuussa perhehuone, ekan yön vauvan syntymän jälkeen olin kolmen hengen huoneessa osastolla 13. Tyttö syntyi sektiolla ja kuulemma sektioäidit mielellään ohjataan perhehuoneeseen, koska miehestä on niin paljon apua siellä. Kätilöt olivat mukavia ja apua sai aina tarvittaessa, kun oltiin miehen kanssa molemmat ihan pihalla vauvan hoidosta alussa. Perhehuoneita on kai kolme ja tosiaan on ihan ruuhkasta kiinni onnistuuko sen saamaan. Meillä kävi hyvä tuuri. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä tyttö syntyi syyskuun alussa ja osastolla oltiin 5 yötä. Synnytysosastolla oli rauhallista, ei sattunut kiirepäivä onneksi meidän kohdalle. Päästiin heti tultuamme synnytyssaliin, jossa oltiinkin puoli vuorokautta ennen osastolle siirtymistä. Osastolla 13 oli mukava henkilökunta ja ainakin mulle sattui todella ihanat kätilöt. Hyvin sai opastusta imetykseen ja muutenkin, jos kysyttävää oli. Vähän tuntui kiire olevan, osasto oli melko täynnä parina viimeisenä päivänä. Oltiin tytön kanssa kolmen hengen huoneessa, jossa tosin keskimmäinen paikka oli tyhjänä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Synnytin itse Oysissa kesäkuussa, ensin vietin käynnistyksessä osastolla 11 reilun vuorokauden. Tuolla tosiaan oli ihan mukava henkilökunta ja muutenkin ihan jees tilanne, varsinkin kun kaikki huonekaveritkin olivat samassa tilanteessa. Tuolloin taisi synnärillä olla jonkin verran ruuhkaa, kun välillä oli synnytyssalit täynnä eikä oksitosiinikäynnistyksiin porukkaa otettu sisään. Tilanteet tuntuivat vaihtelevan salissa vaihtelevan suuresti.

 

Synnytyssalista jäi ihan ok fiilis, vaikka itse olin parin vuorokauden jälkeen niin pöllyssä, etten tajunnut oikein mistään mitään. Hienosti kuitenkin selittivät kaikki toimenpiteet, mitä tehdään ja miksi ja meillä olikin synnytyksen aikana seurannassa melkoisen monta asiaa. Henkiökunta oli tutustunut toiveisiini kivunlievityksestä ja synnytyksestä.

 

Osastolla 12 päästiin parin tunnin odotuksen jälkeen perhehuoneeseen, mikä oli ihan hyvä juttu. Saapuessamme osastolla oli tilaa, mutta viikonlopun siellä vietettyämme alkoivat pikkuhiljaa "potkia" porukkaa pois, kun huoneet kävivät vähiin. Syynä ilmeisesti se, että meitä aika monta vuorokautta sairaalassa viettäneitä oli melko pino, joten vaihtuvuus olisi muuten ollut vähäistä. Itse olimme siis sokeriseurannassa sairaalassa neljä vuorokautta. Imetyksen kanssa oli suuret ongelmat alussa, kun imuote oli hukassa ja maito ei tahtonut millään nousta, joten perhehuone oli kyllä tarpeen kun tuo syötön opettelu oli melkoinen operaatio. Mukavasti henkilökunta ohjeisti ja auttoi ja tsemppasi tuon imetyksen suhteen ja opastivat kyllä ihan hyvin hoidossa ja pumppauksessa ym. Inhottavaa oli se, että vauvaa pistettiin parina päivänä "turhaan", kun sokeriseurannan olisi voinut tehdä yhtäaikaa aamuverikokeiden aikaan, kun ei se niin tunnin päälle kuitenkaan ole.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vietin elokuussa osastolla 11 yhteensä 9 päivää, käyden välillä yhden yön synnyttämässä. Minut otettin polilta osastolle tiistaina ja ke-pe yritettiin käynnistystä. Siinä välissä sain huonekaveriltani flunssan, mutta se ei ole sairaalan vika, harmitti toki itseä kun synnytin. Perjantain ja lauantaina välisenä yönä meni vedet ja lauantaina lounasaikaan siirryin synnytyssaliin.  Epiduraalin vuoksi en päässyt ammeeseen tai alun jälkeen ei päästetty sängystä pois, mikä sillä hetkellä harmitti vaikka ymmärsinkin, että miksi niin tehtiin. Kuuntelin sitten veden loiskumista seinän takana ja haaveilin ammeesta. Käytin ilokaasua, mutta en juuri havainnut alun jälkeen vaikutusta, valitettavasti epiduraalistakaan ei juuri ollut apua. Sunnuntaina illalla tehtiin kiireellinen sektio. Sama kätilö joka lauantaina oli ottanut meidät synnärillä vastaan tuli lopulta sektioon sunnuntaina mukaan. Tosi mukava ja ihana ihminen, muiden kanssa ei tullut niin paljoa juteltua.

 

Sektion jälkeen mies meni kätilön kanssa pesemään vauvaa ja minä jäi ommeltavaksi. Miehen ja vauvan palattua he lähtivät osastolle 11 ja minä heräämöön. Sunnuntaina synnytyssalin heräämö ei ole auki, vaan olin toisessa heräämössä muutaman tunnin ja mies lähti kotiin. Palasin osastolle 11 neljäksi päiväksi. Emme saaneet perhehuonetta, mutta sillä oli loppujen lopuksi aika vähän merkitystä.

 

Muuten sain osastolla ihan mahtavasti neuvoja ja apua, mutta imetysohjaus oli turhauttavaa, kun maitoa ei tullut pisaraakaan ja ohjannut kätilö vain ihmetteli miksi vauva raivoaa rinnalla. Kotiutuspapereissa lukee, että maitoa tulee ja imettää. Niin varmaan  :rolleyes:  Yleisesti ja olosuhteet huomioon ottaen olen tyytyväinen ja kiitollinen hoidosta. Leikannut lääkäri kävi juttelemassa osastolla sektion kulusta, samoin mukana ollut kätilö. Paljon luottavaisimmin mielin lähtisin synnyttämään toista, kun olen ne asiat saanut heidän kanssa keskustella.

Share this post


Link to post
Share on other sites

janiina, miten sinulle perusteltiin sitä, että jouduit olemaan sängyssä epiduraalin saatuasi? Tämähän ilmeisesti vaihtelee sairaaloittain. Ainakin Oulaskankaalla minä sain spinaalin jälkeen liikkua ihan normaalisti ja olinkin jalkeilla koko ajan.

 

Harmillista kuulla, että imetysohjaus on tuota tasoa Oys:saakin :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä synnytin 2010 Oysissa ja silloinkin oli tuo, että epiduraalin jälkeen en saanut nousta sängystä, ja luulin, että se on ihan tavallinen käytäntö epiduraalin yhteydessä. Nyt lokakuussa synnytin Taysissa, ja siellä kätilö kannusti liikkumaan ja käymään itse vessassa yms. vaikka olin vaikka kuinka monissa piuhoissa kiinni epiduraalin saamisen jälkeen. Jännä homma.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mua ei erikseen kielletty liikkumista, mutta kun tuo epiduraali vei jalat kokonaan alta, niin ei ois ollu mahdollistakaan. En siis pystynyt yhtään liikuttamaan jalkoja itse.

Edited by taiqa

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä synnytin Oysissä 2009, silloin sai epiduraalin jälkeen liikkua ja siihen kannustettiin. Vuosi sitten ei sitten saanutkaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oon kyynisenä miettinyt, että lataakohan ne Oulussa sitä puudutetta niin tujun annoksen, että jalat ei kanna ja näin aktiivinenkin synnyttäjä saadaan sänkypotilaaksi <_< Tuntuis maallikosta, että makuullaan olo vaan hidastaa vauvan laskeutumista ja synnytystä. Itse ainakin avauduin tosi näppärästi, kun pysyttelin pystyasennossa ja liikkeellä ja kivut oli paljon helpommat sietää. Välillä kun kävin käyrillä pötköttelemässä, niin olo oli t o d e l l a tuskaisa.

 

Minä kyllä kirjasin jo esitietolomakkeisiin, että jos ja kun puudutteita saan, niin haluan pysytellä senkin jälkeen jalkeilla jos vaan sitä itse haluan. Saa nähdä ottavatko kuuleviin korviin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

janiina, miten sinulle perusteltiin sitä, että jouduit olemaan sängyssä epiduraalin saatuasi? Tämähän ilmeisesti vaihtelee sairaaloittain. Ainakin Oulaskankaalla minä sain spinaalin jälkeen liikkua ihan normaalisti ja olinkin jalkeilla koko ajan.

 

Harmillista kuulla, että imetysohjaus on tuota tasoa Oys:saakin :(

Muistaakseni kaatumisriskillä perusteltiin. Minussa oli myös muita piuhoja mm. antibiootti, ravintolios ja katetri epiduraalin vuoksi, joten en tiedä miten olisi onnistunut muutenkaan. Ennen epiduraalia pääsin itse vessaan piuhoineni. Synnytyksen kokonaiskesto oli 41,5 tuntia, josta epiduraali laitettiin noin 18. tunnin kohdalla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä synnytin OYS:ssa 5. päivä ja sain spinaalin saatuani luvan nousta jalkeille, mutta vähän nihkeästi pyyntööni suhtauduttiin. Hyvin kuitenkin jalat kantoivat. Vessaan en päässyt, kun piuhoissa piti olla koko ajan ja täysi rakko aiheutti vähän ongelmia ponnistusvaiheessa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen synnyttänyt OYS:ssa 9/2012 keskostytön. Raskausviikot oli 33+5 kun tyttö tuli maailmaan, olin OYS ssa muutaman päivän osastolla ennen kuin tyttö lähti syntymään. Meiltä matkaa on noin 150km Ouluun. Tarkoitus oli synnyttää Oulaskankaalla mutta ei mennyt niin kuin oppikirjoissa :P Tyttö on kuitenkin terve ja kasvaa hurjaa vauhtia =)

 

Tykkäsin teho-osaston 55 ilmapiiristä ja hoidosta.

 

Omasta osastostani en tykännyt. Jotenkin oli niin tiukka ilmapiiri ja tuntui ettei mitään uskalla kysyä, nukuttuakaan ei saanut huonetoverin kuorsauksen takia ja korvatulppia en saanut  kun oli loppu (en hoksannut miehellä sitten tuotattaa kun oli muutakin miettimistä). Ja eräs yökkö juoksutti minua aulaan jonne oli matkaa ottamaan sydänääniä vauvasta vaikka minulla oli liikkumiskielto! Ja tämän sen takia ettei huonetoveri herää... Jäi kyllä paska maku omasta osastosta. Nuoremmat kätilöt olivat vähän huomaavaisempia ja kuunteli enempi että siitä plussaa =)

 

Odotan nyt toista lasta ja raskausviikot on 21 ja risat. Vaihtoehdot on: Oulaskangas (Oulainen), Kokkola ja Oulu. Toiveena olisi kokea tuo Oulaskangas että se on pääsynnäri jos viikot menee sinne asti. Jos ei sinne pääse niin sitten haluaisin kuitenkin Ouluun koska se tuntuu turvalliselta ja osaavalta paikalta vaikka "omasta osastosta" ei jäänyt miellyttävää kuvaa. Mutta synnytys-salissa ja teho-osastolla kaikki kävi mallikkaasti =)

 

Kokkolasta kuullut jonkin verran huonoja tarinoita ja epäpätevästä henk.kunnasta että oikein pelottaa jos sinne joutuu mutta eihän sitä tiedä ennen kuin itse kokee.

Edited by Jozzu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä synnytin tammikuun alussa OYS:ssa ja tykläsin kovasti. Esikoinen syntyi TAYS:ssa ja musta OYS:n synnytyssali oli kivempi. Synnytyksessä kätilöt kuunteli ja kannusti vaikka oli pika synnytys.

Vuodeosastolla mulla oli tosi kivat kätilöt jotka auttoi imetysjutuissa aina kun tarvin. Muutenki jäi tosi hyvä mieli koko hommasta :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kuinka suhtautuvat OYS:ssa siihen että synnyttävä äiti haluaa itse valita ponnistusasennon? Tapahtuuko ponnistaminen automaattisesti sängyssä?

Entäpäs eppari, leikkaavatko sen herkästi? Kiitos vastauksista! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä ponnistin sängyssä eikä siinä kiireessä käynyt edes muu paikka mielessä :D Aloitettiin ponnistaminen puolimakuulta ja kätilö kysyi onko asento hyvä ja sanoin että ei niin vaihdettiin kyljelleen mikä oli parempi ja ponnistin siinä. Mun kohdalla siis kätilöt kyselivät myös asennosta mikä itseltä tuntui hyvältä.

Epparia mulle ei leikattu ja käsittääkseni sitä ei automaattisesti edes leikata nykyään. Tapauskohtaisesti taitaa olla että leikataanko vai ei. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now