urppis

Raskausdiabetes vol. 2

1072 posts in this topic

Okei täytyy kokeilla tota kunnollista iltapalaa, mulla on vähän hankaluuksia sen kanssa kun en ole tottunut syömään normaalisti iltapalaa. Katotaan sitten huomenna josko se auttais, eihän toi onneksi vielä ylitys ole mut just siinä rajalla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei kyllä mikään laske noita sokereita aamusta 5,4 vaan kokoajan paitsi sunnuntaina kun oltiin edellisenä iltana ravintolassa syömässä niin kostautui ja 5,7 sain. Olen syönyt hiilaria ja protskua yhdessä ja erikseen pientä ja isompaa annosta..en tajua. Eikai sitä syömättäkään voi jättää kun paasto tulee liian pitkäksi, nyt se yön paasto mulla 8-10 h. Huomasin kyllä vuorokausikäyrässä että mun hiilarinsieto on aika mininmaalinen sain parhaan tuloksen ikinä 4,6 ennen päivällistä kun välipala oli vähähiilarinen (laktoositon) maitorahka ja mehukeittoa (tämä kyllä sokerista).

 

Oletteko itse muuttaneet noiden suositusten vastaisiksi ruokavalioitanne jos olette huomanneet positiivisia muutoksia sokereissa. Mulle ilmeisesti sopisi aika vähäinen määrä hiilaria eikä toi pasta/peruna/leipä linja.

 

Lisäksi oikeassa kädessä on ilmeisesti matalammat sokerit kun vasemmassa koska toi mittari antaa siitä selvästi alempaa tulosta, voiko noi mittarit tosiaan olla noin epätarkkoja vai onko se sokeri sitten niin epätasaisesti veressä?

Share this post


Link to post
Share on other sites

En tiedä muuten mutta mulla ihan sama, että oikeassa kädessä matalammat sokerit. Ootko kokeillut illalla syödä tukevan iltapalan n.20 aikaan ja juuri ennen nukkumaanmenoa (mulla n.klo 23) pienen ruisleipäsiivun? Mulla auttoi se aamupaastoihin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joo, iltapala just ennen nukkumista (tai se yöpala) auttavat. Mutta jos esim. onnistuu vetelemään 10 h unet, ei iltapala enää riitä. (Miten niin uninen?)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla on toi paasto kohoillut, nyt on hiukan asettunut. Kai se keho vähän tottunut hormoneihin. Diabeteskätilö soitteli ja kehotti pitämään seurannan ja jos paasto pysyy edelleen koholla niin Metformin käyttöön. Hurjaa, kun viime raskaudessa riitti ruokavalio ja nyt vasta 7+4 ja puhutaan jo lääkityksestä :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nyt vetäisin äkkiarvamatta nolot ja ahmaisin YKSIN 1/3 eilen leipomastani unelmatortusta. En uskalla mitata sokereita.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joo mäkin sorruin tossa itsenäisyyspäivänä mässyttämään joulutorttuja mutta onneksi ei pitänyt mittailla silloin :D

 

Neuvolan tädin kanssa käytiin noita arvoja läpi ja kuulemma ihan hyvät, paastot ja ennen ateriaa alle 5,5 ja kaikki aterian jälkeiset olleet reilusti alle 7,8. En nyt stressaa siitä aamuarvosta jos se kerran pysyy siinä alle 5,5. Mittaan jatkossa joka toinen viikko 4 aamua paastoja ja joka toinen viikko yhden vuorokausikäyrän. Onneksi ei ihan joka päivä tule noita mittailuja.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Voi että osaa kismittää. 

Kauan odotettu rakenneultra meni täysin pieleen, kun se olennaisin asia eli sikiö jäi täysin ylipainoni varjoon. 

Hän piti koko ajan huolen siitä, että muistin asemaani: lihava odottaja, joka tulee sairastumaan raskausajan diebatekseen ja verenpainetautiin, siis ei ole minkäänlaista mahdollisuutta, että voisin kantaa lastani terveellisesti. Meille on kuulemma syntymässä painoarvioltaan väh. se 4,5 kg. painava vauva, joka on sataprosenttisesti sokerivauva, koska en yksinkertaisesti osaa syödä oikein (viiden kuukauden aikana paino tippunut kuusi kiloa, tummaa pastaa, ruisleipää ja hedelmiä menee ihan hirvittäviä määriä). Vauva ei kuulemma mahdu syntymään alakautta, mutta lihavuuteni vuoksi en saa sektiota. Kuulemma sokerirasituksen puhtailla (paasto tosin koholla, mutta viitearvon alla) arvoilla ei minun tapauksessa ole mitään väliä. Sain välittömästi käskyn mennä diabeteslääkärille ja hankkia sieltä oikea ruokavalio ja mittari. 

Ensi viikolla on neuvola-aika. Tällöin pitää muistaa sanoa, että vaikkei suositukset ole kaikkialla Suomessa samanlaiset niin kohtelun pitäisi olla. Sikiön hyvinvointi tulisi olla esillä rakenneultrassa vaikka äiti olisikin ylipainoinen. Rakenneultrasta jäi trauma, pelko ruokaan, itkuisuus, lannistunut tunnelma ja muistikuva siitä, että vauva on rakenteeltaan hyvä eikä hänessä näy poikkeamia. Ja että siellä näkyi pippeli. 

Nyt pitää vissiin ennaltaehkäistä raskausajan diabetes liikkumalla todella paljon enemmän, syömällä vielä vähän tummemmin ja ehkä vielä vähän enempi kohtuudella. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Syyllistäminen, edes raskaana olevilla, ei kuulu lihavuuden käypään hoitoon. Päin vastoin, syömis- ja painosyyllisyys ovat lihavuuden torjunnan keskeisiä ESTEITÄ. Voin kaivaa asiasta tutkimusviitteitä, jos joku ei usko.

 

Jos kerran asia noin kovasti hoitavalla puolella painaa, niin mä kääntäisin tätä voitoksi ja vaatisin lähetettä ravintoterapeutille. Siellä vastassa on hyvin suurella todennäköisyydellä ammattilainen, joka oikeasti osaa purkaa asiaa rakentavasta näkökulmasta ja arvioida, mitä kannattaa tehdä (vai kannattaako mitään).

 

Tulin tosi vihaiseksi ja surulliseksi edellisen kirjoittajan kokemuksista. Suomeksi sanottuna vituttaa hoitavan tahon suoranainen ammattitaidottomuus niin, ettei veri kierrä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

mariesoneau, olet kyllä joutunut kokemaan kauheita! Olen pahoillani. Minä ehkä tekisin ilmoituksen epäasiallisesta käytöksestä! Eihän noin voi ketään höykyttää, vaikka olisi lihava. Kyllähän kaikkia itseaiheutettuja sairauksiakin hoidetaan (alkoholi ja tupakka jne.)

Itse olen ja olin odottaessani BMI 36. Painoa tippui aluksi 6kg ja maltillisesti nousi loppuun asti. Yhteensä nousua noin 7kg. En saanut painosta juuri mitään kuittia, mutta yksi äitiyspolin lääkäri otti asian tosi hienovaraisesti esille ja saatiin todella hyvä keskustelu hänen kanssaan. Ja tosiaan mulla oli radi silloin todettu ja vauvan paino oli tarkkailun alla. 10 päivää ennen laskettua aikaa arvio oli jo 4kg ja pelättiin, että kasvaa makrosomiseksi. 

 

Nooh, ei syntynyt sokerivauvaa vaan pitkä 53,5cm ja 4030g painava poika. Ja lopulta mulle tehtiin kiireellinen sektio vaikka olen isokokoinen eli en usko, että lihavuus olisi este sektiolle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ai kamala. Kyllä mäkin tekisin ilmoituksen, ei noin kohdella ketään ihmistä. Pitäisikö kätilö samanlaisen saarnan vaikka anorektikolle? Että syömättömyydelläsi pilaat vauvan?

 

Ei hyvää päivää. Mariesoneau, nyt vaan pidät itsestäsi ja vauvastasi hyvän huolen. Yrität unohtaa tuollaisen tikku poikittain perseessä olevan tyypin. Jos onnistuu (neuvolanterkka, joku muu?) niin kannattaa hakeutua juttelemaan aiheesta jonkun vähä myötämielisemmän ihmisen kanssa niin saat oikeita faktoja eikä asia kaiherra loppuraskautta niin pahasti mielessä. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Raskausviikkoja koossa vasta 13, mutta minäkin saan liittyä tähän ketjuun. Viikolla 52 saan neuvolasta mittarin ja pääsen siis ilmeisesti mittaamaan aamuarvoja. Ruokavalio-ohje kuului: Googleta. Täytyy toivoa, että saan jossain kohtaa hieman parempaa opastusta...

 

 

mariesoneau: Itse kyllä antaisin palautetta tuollaisesta kohtelusta. Vaikka itsellänikin on bmi 33, olen tähän mennessä saanut hyvää kohtelua niin neuvolassa ja lääkärissä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen ollut seota pääni kanssa, sillä itkeskelen jatkuvasti, töissä en voi keskittyä ja koko ajan tunnen itseni maailman isoimmaksi ja pahimmaksi ihmiseksi, koska koin olevani oikeutettu lapseen ja tämän vuoksi soitin varhain aamulla potilasasiamiehelle ja kysyin, kuinka tulee toimia. 

Hän äärimmäisen empaattisena kuunteli ja kuten tekin, huomautti, ettei syömättömyys ja asioiden vatvominen edesauta minun eikä vauvan hyvinvointia ja käski tehdä valituksen. Kuulemma toimenpide on ollut puutteellinen ja vinoutunut. Olen tänään kirjoitellut tapahtumaselvityksen tilanteesta ja huomenna soitan yksityiselle ja kyselen pääsisinkö rakenneultraan vol. 2. 

Voimat ovat ihan lopussa muutenkin tämän raskauden kanssa (on toivottu, mutta elämäntilanne on muutenkin stressaava, tällaiset ristiriidat ja hyökyttäminen ei auta arkea lainkaan) ja nyt pitäisi vielä odottaa uutta ultra-aikaa, sikiön mahdollisia poikkeamia (mikäli niitä on) ja mahd. ruokavaliosta johtuneet haitat. En suostu enää ikinä uudenlaiseen nöyryytykseen, mutta pahoin pelkään, että ensi viikon neuvola-aika johtaa vielä siihenkin, että neuvola pitää vaihtaa. Soitin nimittäin tistaina neuvolatädilleni itkien kysyäkseni mitä voin syödä, kun vatsa kurnii mutten uskalla syödä - vastauksena oli "tummaa, kohtuudella ja liikunnan kanssa" - ja sivuutti henkisen hyvinvoinnin täysin. 

Tämä nyt meni offtopic, mutta pointti on ehkä siinä, että juuri tuo syyllistäminen ja pelkotaktiikan ottaminen käyttöön johtaa juuri tällaiseen. Ei se lihavuus itsessään merkitse sitä, että olisit sairas, sairastuisit tai sairastuttaisit lapsesi vaan myös ympäristöllä ja lähellä olevat ihmisetkin ovat osasyyllisiä siihen, millaisia odottajat kokevat odotusajan, kuinka valmiiksi luodut ennakkoluulot pahentaa jo ennestään heikkoa mieltä ja kuinka jatkuva (joissain tapauksissa, ei kenties minun) tapauksissa turha jankuttaminen voi edsauttaa odottajaa luulemaan olevansa sairas. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kurkin tänne jo, parin viikon päästä pitäisi käydä ensimmäisessä sokerirasituksessa ja esikoista odottaessa oli radi joten epäilen sen nytkin saavani.

 

Miumiumi kyseli aiemmin tuosta ruokavalion itse muuttamisesta, niin edellisessä raskaudessa säädin kyllä ohjeita paremmaksi itse. Kalorimäärää nostin, sillä kävin voimaan pahoin ja laihtumaan (vaikka ylipainoa ei ollut). Peruna ja vaalea pasta ja leipä piti jättää pois, sillä ne pompsauttivat sokereita. Runsaasti proteiineja ja kasviksia kävo miulle parhaiten. Join kyllä maitoa, söin täysjyvätuotteita jne, mutta pääpaino muulla kuin hiilareilla. Perunan ja makaronin tilalle lisäkkeeksi otin ohran ja se sopi miulle. Myös tumma pasta ja riisi kävi. Jossain aiemmilla sivuilla taisin enemmänkin aiheesta kirjoittaa.

 

Iridessa on kyllä jätetty ihan ohjaamatta, ei noin voi kyllä ketään ohjata. Radiin ruokavalio-ohjeita toki löytyy netistä paljon, mutta myös ei niin järkevää ohjeistusta. Toivottavasti saat myöhemmin paremmat ohjeet!

 

Voi kauhistus mariesoneaun ultrakäyntiä ja kohtelua! Eihän noin pitäisi kenenkään kohdella ketään, saati sitten hoitoalalla olevien ammattilaisten. Ymmärrän toki asiallisen keskustelun aiheesta, mutta tuo oli kaukana siitä, eikä se miusta ole rakenneultrassa käytävää aihetta ollenkaan, vaan neuvolan asia ennemmin. Eikä kaikille reilusti ylipainoisillekaan tule radia ja toisaalta hoikallekin se voi tulla. Onneksi otit yhteyttä potilasasiamieheen! Toivottavasti saat (ja kaikki muutkin saavat) asiallista kohtelua jatkossa!

 

Itse olen hoikka, ei sukurasitetta, syön terveellisesti ja liikun säännöllisesti ja silti ekassa raskaudessa oli radi. Arvot pysyivät kyllä hyvinä koko ajan,(seurasin arvoja vielä paljon useammin kuin olisi tarvinnut), mutta siitä huolimatta poika painoi syntyessään (vk39) 4,5kg ja joutui sokereiden laskun vuoksi pariksi päiväksi lasten teholle. Tuntuu siis tosi tyhmältä että pelotellaan vain ylipainon vuoksi tuolla kaikella, mikä voi siis tulla muutenkin. Ja ylipäänsä, eikö voisi keskittyä käynneillä siihen olennaiseen tai oikeisiin olemassa oleviin ongelmiin,jos sellaisia on?

 

Iiki 11+1

Edited by iiki

Share this post


Link to post
Share on other sites

Osaako joku sanoa että monesta arvon ylityksestä joutuu insuliinille? Mulla on nyt 3 aamua 4 ollut yli sen 5,5.

 

Olipa karmea käynti mariesoneau! Itsekin olen ylipainoinen bmi yli 30 ennen raskautta mutta ei mua olla noin kohdeltu. Just toi syyllistäminen on aivan älytöntä, kuka siitä hyötyy millään tavalla. Toivottavasti pistävät kyseisen henkilön siellä tilille tosta käytöksestä.

 

Ihme juttu että eivät antaneet mitään ohjeita ruokavaliosta Iridessa. Kyllä se kuuluu neuvolan toimenkuvaan. Toikin olisi ehkä asia mistä kannattaisi jotain ylempää tahoa informoida.Eihän noin tärkeetä asiaa voi jättää asiakkaan itsensä selvitettäväksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

miumiumi: Luulen, että meidän terkka jotenkin olettaa, että tiedän jo kaiken, kun miehellä on 2. tyypin diabetes (huonossa hoitotasapainossa) ja töissä tuen kolmea oppilastani hoitamaan heidän 1. tyypin diabetesta.

 

Mutta täytyy tuolloin viikolla 52 avata sanainen arkku, koska eiköhän radin ohjeet ole joissakin kohdissa hieman erilaiset.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä oon ollu törkeen laiska mittaamaan noita arvoja, pakko myöntää.  :grin: Mutta eilen vetäsin iltapalaksi puolikkaan ben&jerrys purkin, 2 klementiiniä ja suklaata, paastoaika venyi 13 tuntiin niin oli pakko tsekata paljollako hypätään yli. 5,2. Että ei tässä suurta hätää itelläni ole.  :girl_sigh:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Neuvolassa käyty ja sain kunnolliset ohjeet ruokavalioon. Tällä viikolla pitäisi mitata paastoarvot ja arvot 1h aamupalan jälkeen. Seuraavalla viikolla sitten vuorokausikäyrä. Tänään jo testaisin mittausta lounaan jälkeen, neljä kertaa piti piikittää ennen kuin sain verta tihkumaan tarpeeksi, piti siis hieman säätää pistosyvyyttä :D

 

On muuten "hauskaa" aloittaa mittailu näin jouluna, täytyy tarkkaan miettiä mitä uskaltaa vielä illalla syödä, ettei heti paukahda arvot yli :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Plöh. Täällä ei tiukennetullakaan dieetillä saatu arvoja kuriin, joten nyt alkaa metformiini. Jos se ei yksin riitä, niin myös insuliini.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Noniin. Niinhän siinä rasituksessa kävi, että radi tuli. Tässä joskus tulee kutsu radikätilölle jonnekin. Tosin osasin tän jo arvata. Siskolla ollu radi kaikissa raskauksissa ja läskihän mä oon.  :grin:  Positiivisella mielellä koitan olla ja odottaa sitä kutsua ja itse käyntiä. Vauvan hyväksi tämä kaikki vaan on. Liikuntaa toivottavasti saisi taas lisättyä kun tää 24/7 pahoinvointi taitaa helpottaa. Annoskoot nyt on muutenki pienentynyt (pötsiin ei vaan mahdu), mutta tuo ruokarytmi on aina ollu hakusessa ja nyt se taitaa vaikeutua entisestään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Metformiini puree ja tuntuu sopivan meitsille erinomaisesti! Nostin annoksenkin luvan kanssa pikavauhtia, kun sivuvaikutukset tuntuivat niin mitättömiltä. On leikannut verensokerin vaihteluun liittyvää oireilua tosi paljon pois ja samalla myös hillinnyt hulvatonta ruokahalua. Dieetin kanssa on paljon helpompaa, kun ei koko ajan mieti seuraavaa ateriaa jo edellistä mutustaessaan. :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä joudun perjantaina diabeteshoitajan pakeille, kun tuli aamupaastoissa ylityksiä, saas nähdä mitä se sanoo.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä oon UNOHTANUT mitata mun verensokeria. Ei hitto! Jo monta viikkoa... 

 

Siis aiemmin ei ollut mitään ylityksiä (ihan sama mitä söin) ja siksi sen suhteen varmaan laiskistuinkin. Mutta oikeesti... Äsken nyt mittasin ennen lounasta arvon (eli viimeks oon syöny aamupalan) niin oli 5,6, eli yli  :mellow:  Ei paljoa mutta ylitys kuitenkin. Voi perseen perse mitäköhän kamalaa mä oon nyt saanut aikaseksi ja MITEN tyhmä ihminen voi olla?!  :angry:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kinuski, flunssassa arvot yleensä nousee (infektio nostaa) joten en nyt stressaisi. Et voi kuitenkaan sille mitään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oon siis tänään menossa sinne diabeteshoitajalle, onko muut käyneet ja mitä siellä tapahtuu? Kattelin Husin sivuilta niin siellä puhuttiin insuliineista ja ruokavaliosta, en mä haluaisi kyllä muutaman aamupaaston ylityksen takia insuliineille? Senkö takia tonne vaan mennään että alotetaan insuliinit?

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest
This topic is now closed to further replies.