Karen

Vaikuttaako maailmantilanne perheenperustamis haaveisiin/suunnitelmiin?

19 posts in this topic

Huolestuttaako teitä muita, joilla perheenperustaminen on nyt ajankohtaista, tämänhetkinen maailmantilanne?

Vaikuttaako suht lähellä Suomea oleva kriisi teidän perheiden suunnitelmiin?

 

Meillä yritetään ensimmäistä lasta, ja huolestuneena olen seurannut uutisia, kunnes lopetin seuraamisen kokonaan. Kuitenkaan kaikelta ei voi sulkea silmiään...

Tänä aamuna Voice-radiossa kerrottiin, että radiojuontajan kaveri oli kuullut joltain ammattisotilaalta, että uskoo Suomen olevan samassa tilanteessa, kuin Ukraina nyt, 5-10 vuoden päästä.

Minua suoraan sanottuna pelottaa! Päässä surraa, että kannattaako tällaiseen maailmaan lapsia saada, kun tulevaisuus näyttää niin epävakaalta. Tiedän, olen kova murehtimaan asioita. Pakko avautua jossain. Nyt tuntuu että haluan lykätä sittenkin lapsen saantia myöhemmäksi, vaikka oma elämä onkin nyt siinä mallissa, että lapsi olisi tervetullut. Täytyisi keskustella mieheni kanssa, mutta en ole jotenkin saanut sanottua mitään. Isälleni murehdin aamulla kuulemaani. Hän käski rauhoittua..eihän tässä voi kun elää eteenpäin. Sekin on totta, mutta hän ei tiedä, että yritämme lasta.

 

 

 

Muokattu radiokanavaa..ei se ollutkaan NRJ.

Edited by Karen89

Share this post


Link to post
Share on other sites

En oikein osaa kommentoida mitään järkevää tai lohduttavaa, sillä itsellä on ihan samanlaisia ajatuksia. Etenkin nyt hoitojen parissa tulee välillä mietittyä, millaiseen maailmaan olen "väkisin" tekemässä lasta. Mutta eihän tällainen tavallinen tallaaja noista asioista kovin paljoa ymmärräkään. Itse ainakin haluan sinisilmäisesti ajatella ettei tämä kriisi ulotu Suomen rajojen sisäpuolelle. Mutta joo, enpä tiedä. Et ole yksin ajatuksiesi kanssa. Ja jos näiden uutisten takia lasten "tekemistä" lykkäisi, saisi varmasti lykätä aika monta vuotta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ihan suoraan sanottuna, jos yksikin ihminen ajattelisi täysin realistisesti maailmaa, sulkematta silmiään miltään, niin tuskinpa kukaan haluaisi saada lapsia.

 

Itse olen saattanut hankkia lapsia sulkemalla silmäni uutisilta, tekemällä parhaani eläen mahdollisimman reilusti tätä maapalloa ja muita ihmisiä kohtaan, harmi kun kaikki muut eivät ole ymmärtäneet tätä. Mun mielestä ihmisille on sisäänrakennettu tietynlainen itsekkyys ja omanapaisuus (noin käy muille, ei meille!) koska ilman sitä, ei meistä kukaan pystyisi luomaan maailmaan mitään uutta, vaan olisimme pelokkaita, masentuneita ihmisraunioita. Kai se eloonjäämis- ja -lisääntymisvaisto on meilläkin edelleen kehittyneistä aivoista huolimatta hyvin vahva ja ihminen käsittelee asioita sitä mukaan kun ne naaman eteen paiskataan ja selviytyy parhaansa mukaan jos selviytyy.

 

Sitten loppukevennys; kai kaikki tajuaa, että ihmiskunnan kyky pahojen/hirvittävien/tuhoavien asioiden tekemiseen on jo niin suuri, että jos ne päästetään valloilleen, ei meistä ole pian ketään jäljellä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ehkä pahin kauhuskenaarioni olisi, että tulisin raskaaksi ja postilaatikosta kolahtaisi ruskea kirjekuori miehelle...
Kävisi niin kuin mummolleni, joka lähti evakkoon kahden lapsen kanssa raskaana. Onneksi ukki tosin tuli sodasta elossa (pahoin traumatisoituna ja jalattomana) takaisin. Nykyaikana sodat on vaan vähän erilaisia ja tuhoaseet ihan toista luokkaa.  :(
Jos olisin viisas, myisin edes hevosen pois nyt. Sitä tuskin sota-aikana on kukaan halukas ostamaan.

 

No joo, ei kai tässä auta kun jatkaa eteenpäin ja nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan... Anteeksi, en yleensä ole näin negatiivinen luonne. :unsure:

Share this post


Link to post
Share on other sites

EIlen ajattelin uutisten aikaan juuri näitä ajatuksia. Silti sisäänrakennettu turvallisuusilluusio nostaa omat toiveet tätä asiaa korkeammalle. Äitiys ja raskaus herättää varmaan jokaisen aika konkreettisella tavalla pohtimaan elämän alkua ja loppua.

 

Toivotaan meidän poliittisille toimijoille viisautta ja oikeita ratkaisuja oikeisiin paikkoihin, eipä me muut kai muuta oikein voida.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla nuo aloittajan mainitsemat syyt olivat yksi vahva sysäys lapsettoman elämän suuntaan. Ajattelin, etten mitenkään voisi olla niin julma, että tekisin ehdoin tahdoin lapsen yhteiskuntaan, jonka pelkään ja ennakoin romahtavan ehkä jo lapsen elinaikana. Näin on moni ihminen kautta aikain järkeillyt, sillä AINA on syitä, miksi tähän aikaan ja tällaiseen yhteiskuntaan ei kannata tuottaa lisää ihmisiä kärsimään. Milloin on ollut maailmansota, milloin nälkävuodet ja milloin ydinsota kynnyksellä.

 

Vuosikaudet elelinkin lapsettomana ja tyytyväisenä valintaani, tosin pessimistisenä ja kyynisenä, koko ajan pahinta peläten. Vaikka maailman tilanne on mennyt vain huonompaan suuntaan siitä kun olin parikymppinen, olen nyt kuitenkin kallistumassa sille kannalle, että voisin saada lapsen, joka sitten aikanaan ehkä joutuu kärsimään tästä minun ja mieheni itsekkäästä päätöksestä. Mikä on muuttunut? Se, etten enää vello ikävissä uutisissa vaan ajattelen kylmästi, että jos pahin tapahtuu, sitten se tapahtuu, emmekä me voi lakata elämästä (rakastamasta, saamasta lapsia, vanhenemasta...) vain pelon takia. Mitä sekään auttaa, että masentuu ja lamaantuu ja antautuu pelolle? En esimerkiksi enää seuraa uutisia jatkuvasti, koska en halua kuormittaa niillä mieltäni. Silti en koe tämän olevan pään työntämistä pensaaseen ja sen hokemista, että kaikki on hyvin, ei ollenkaan. 

 

Vaikeina hetkinä, joina tekee mieli pyörtää päätöksensä, mietin Tuntemattoman sotilaan Lehtoa (?), joka muotoili ajatuksensa jotenkin niin, että pahinta mitä saattoi tapahtua oli kuolema, eikä sekään tuntunut kovin pahalta. Kuulostaa ehkä synkältä maailmankuvalta mutta olen ehtinyt nähdä niin paljon kuolemaa lähelläni, että on ollut pakko opetella suhtautumaan siihen näin tyynesti.

 

Miten te kanssatuskailijat olette saaneet pelon ja ahdistuksen hallintaan?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllähän tuo maailman tilanne täälläkin huolettaa, mutta olen yrittänyt ajatella asiaa siltä kantilta että toisaalta milloinkaan ei ole täydellistä hetkeä tehdä lasta tähän maailmaan, jos ei ole sotaa meneillään niin sitten on tosiaan ydinkatastrofi ovella, nälänhätää tms. jossain päin maailmaa kuitenkin, täytyy vain toivoa ettei "lopullista tuhoa" tai kolmatta maailmansotaa syty vielä...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Lapsen koti on vanhempien välinen suhde. Se on hänelle kaikkista tärkeintä. Mikä on maailman tilanne 5-10 vuoden päästä on ihan vain arvailua. Ei kukaan olisi 10 vuotta sitten osannut arvata nykyistäkään. Myös perhetilanne voi muuttua. Kenties teille jommalle kummalle teistä tulee huipputyötarjous ja lähdette pariksi vuodeksi vaikka austraaliaan? Ainoa mitä itse miettisin on se, että onko itse valmis äidiksi, onko mies valmis isäksi ja onko parisuhde siinä kunnossa, että se jollain todennäköisyydellä kestäis rankat vauvavuodet.

 

Mä pidän paljon suurempana riskiä, että lapsesta tulee koulukiusattu tai avioerolapsi kuin että täällä nyt puhkeis sota ja kaikkien pitäisi lähteä rintamalle / pakolaisiksi. Siellä ukrainassakin monet lapset käy koulua tietämättä mitään sodasta.(Hesari kirjoitti asiasta http://www.hs.fi/ulkomaat/HS+It%C3%A4-Ukrainassa+Nuoret+koululaiset+pidet%C3%A4%C3%A4n+pimennossa+sodalta/a1409566662523)

 

Mä itse seuraan fb:ssa James Mashirin kirjoituksia. Helpottaa kun saa tietää faktoja. http://www.hs.fi/ulkomaat/Suomalaisupseeri+tyrmistyi+Ven%C3%A4j%C3%A4n+ontuvasta+sotapropagandasta/a1406511437639

Edited by Kasma

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on lapset jo hankittu, joten en täysin varmasti voi sanoa, mutta en kyllä luultavasti uskaltaisi nyt hankkiutua raskaaksi. Nytkin tulee välillä mietittyä, minkälaisiin tilanteisiin lasten kanssa joutuisin jos jotain oikeasti tapahtuis ja sota koskettais Suomeakin konkreettisesti. Eipähän sitä etukäteen voi tietää ja toisaalta aina jossain on lapsetkin eläneet sodan keskellä. Kauheen dramaattista juttua, mutta ei kuolema silti ole mulle peloista pahin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Välillä tulee tosiaankin miettineeksi, että uskaltaako perhettä perustaa tällaisena aikana. Ajatukset ja tunteet tosin menee vuoristorataa välillä turhankin tiuhaan. Yritän olla ajattelematta maailman tilannetta liikaa, sillä vatvomalla en ainakaan saa mieltäni rauhoitettua.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Maailman tilanne huolettaa, mutta ei niin paljon, että vaikuttaisi lapsihaaveisiin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Maailmantilanne ei vaikuta/ei ole vaikuttanut lapsihaaveisiin. Tosin Suomen työllisyystilanne mietitytti ja viivästytti lapsienhankintaa ainakin omalla kohdallani ennen kuin sain nykyisen työni ja tiedän, että nyt ei ole enää irtisanomisuhkaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

JoHe kiteytti aikalailla omiakin ajatuksia. Itse olen lähinnä ajatellut asiaa maapallon ekologisen kantokyvyn kannalta, vaikka ei siinä yksi lapsi sinne tänne vaikuta. Toisaalta voi ajatella, että tekee kaikkensa kasvattaakseen lapsestaan sellaisen, joka tekee maailmasta paremman paikan elää ja pitää puolensa itsekkäitä tuhoajia vastaan. Mitä enemmän vastuuntuntoiset ihmiset saavat lapsia suhteessa välinpitämättömiin, sitä parempi tavallaan. Ei sillä, että itse todellakaan maailmojasyleileviä ihmelapsia saisi aikaan, mutta tämmöistä nyt kuitenkin pyörittelin. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mielenkiintoinen aihe! Itselläni kuitenkin on jonkinlainen luotto tähän maailmaan näiden kaikkien surullisten uutisten keskellä, että en ole ajatellut koskaan maailman olevan niin paha paikka etten haluaisi tänne lasta tehdä. Mielestäni täällä on niin paljon hyvää ja kaunista ja lisäksi meillä on niin paljon rakkautta annettavana että uskon ja toivon että lapsella olisi hyvä tulevaisuus edessä  :wub:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä oon kans miettinyt,  miten kamala olisi lähettää rintamalle poika, mies, veli ja isä. Mutta luotan (toivon) siihen, ettei sitä tilannetta tule minun elinaikana. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllähän sitä välillä tulee mietittyä asiaa, mutta lapsihaaveissa olen kuitenkin niin itsekäs ja ajattelen, että minulla on oikeus haluta lapsia yhtä paljon kuin esimerkiksi aiemmilla sukupolvilla. Uskon ja luotan myös kaiken tapahtuvan juuri niin kuin on hyvä ja tarkoitettu, joten sen turvin mennään. Tietysti omilla teoilla ja valinnoilla yritän pitää eimerkiksi ympäristöstä niin hyvää huolta kuin pystyn.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on viimeiset kolme vuotta ollut sellainen ilmastoahdistus, että kyllä se vaikuttaa. Mulla varmaan muuten olis sellainen "ehkä joskus" - fiilis kolmannesta lapsesta, mutta ilmastonmuutoksen takia se on kallistunut sinne ein puolelle. Sekä sen takia, että pelottaa millainen tulevaisuus lapsilla on, että sen takia, että lapsen hankkimatta jättäminen on suurin ympäristöteko minkä voi omalla kohdallaan tehdä. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei vaikuta. Lasten hankkiminen (tai no, tilaisuuden antaminen heidän syntymiselleen) on ollut puhtaasti itsekäs päätös - olen vain aina tiennyt haluavani lapsia. Ei se sitä poista, ettenkö olisi erittäin huolissani maailman tilanteesta. Nythän kaikki kauhukuvat tuntuvat entistäkin konkreettisemmilta, kun pitää kantaa huolta myös lapsista. Toisaalta ei se maailman tilanne ikinä ole ollut kovin hyvä. Omatkin vanhempani empivät, kannattaako lapsia hankkia ydinsodan uhatessa. Olen kuitenkin ihan onnellinen, että olen olemassa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä taas luin uutisen, jonka mukaan maailma on nyt onnellisimmillaan ikinä todella monella mittarilla mitattuna. Siitäkin huolimatta, että uutisissa korostetaan niitä negatiivisia juttuja.

Oli miten oli, ei vaikuta minun lapsentekopäätöksiin...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now