Birbir

TYKS

636 posts in this topic

Ketjun aiheena TYKS.

Itse olen menossa sinne synnyttämään arviolta heinäkuussa, joten erityisesti kaikki kokemukset kiinnostaisivat itseäni tässä vaiheessa :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esitänpä ihan suoria kysymyksiä nyt heti perään, kun kerran mieleen tuli.

 

Eli kuinka helppoa/ vaikeaa TYKSissä yleisesti ottaen perhehuoneen saaminen on? Paljonko näitä edes ko. sairaalasta löytyy? Olen ymmärtänyt, että TYKS olisi aika usein aika täynnä (varsinkin nykyhetkellä), mutta koskeeko sama tilanne tuota synnyttäneiden osastoa?

 

Entä kuinka pitkään TYKSissä halutaan ensisynnyttäjiä pitää? Olen kuullut puhuttavan kolmesta yöstä, mahtaako tällä olla jotakin totuuspohjaa? Pääseekö pois aikaisemminkin, jos itse haluaa? Jos, niin kuinka kovan taistelun takana aiempi kotiutus on? Siis tämä aiempi kotiinlähtö toki siinä tilanteessa, ettei vauvan tai äidin voinnissa ole mitään huolestuttavaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olen kans menossa Tyksiin synnyttää toukokuun lopulla, ehkä kesäkuun alussa.. saas kattoo ;) laskettuaika kun on 27.5.08.

 

Mitä mä kävin katsomassa kummipoikaa synnyttäneidän osastolla niin kyl tuli aika ahtaanpaikan kammo!! Kolmen hengen huoneita ja sängyt aivan liian lähellä toisiaan.. tai no tää on mun mielipide asiaan.. Mä kun tykkään kuitenki vähän tosta omastakin rauhasta, varsinkin tollasen urakan jälkeen! Et sinäänsä olis kyl kiva päästä perhehuoneeseen, mut se vissiin menee sit sillee et isänki pitää olla koko ajan paikalla, tai tällasen käsityksen mä sain. En oo kuitenkaa nyt ihan varma. Mutta aion kyllä ottaa asiasta selvää hyvissä ajoin :D

 

Mut mukava henkilökunta siellä kuulemma on! :)

 

Birbir: Kyl Tyks on aika usein täynnä, mut en kyl kans osaa sanoa tosta synnytyspuolesta mitää.. Mut kait kesä on sitä ruuhkasinta aikaa..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tyksiin menossa myös synnyttämään elokuussa (näillä näkymin) Ellen sitten päädykin lähtemään Saloon ;)

 

Omia kokemuksia synnyttäneenä ei Tyksistä ole, mutta työharjoittelin merkeissä kylläkin. Perhehuoneita on muistaakseni yhteensä neljä, kummallakin osastolla kaksi. Kannattaa heti synnyttämään mennessä mainita että haluaisi perhehuoneen jos sellainen on vapaana. Ja perhehuoneessa tosiaan miehen pitäisi olla mukana koko ajan. Perhehuoneet on usein täynnä.

 

Synnyttäneiden osastot 310 ja 311 on todella ahtaita. Kolmen hengen huoneita ja tilat pieniä. Yhden hengen huoneita löytyy, mutta varattu usein niitä todella tarvitseville. Ja täyttä on usein.

 

Kaipa ensisynnyttäjät usein on sen 3-4päivää. Haluavat että maito nousee eikä sen kanssa tarvitse sitten yksin kotona pähkäillä. Aikaisemminkin pääsee pois. Jos kaikki on hyvin, ei mielestäni tarvitse kovinkaan ponnekkaasti esittää kotiin lähtöä.

 

Nämä siis vain omia kokemuksiani/mielipiteitä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tarkemmin kun mietin tuota perhehuone-asiaa niin taitaa kuitenkin kummallakin osastolla olla vain yksi perhehuone. Elikkäs yhteensä kaksi koko Tyksissä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä kävin viime vuoden heinäkuussa pyöräyttämässä TYKSissä tuon Jenskyn aiemmin mainitseman kummipoikansa. ;)

 

Synnärilta ei oo mitään muuta kun positiivista kerrottavaa. Aivan ihana henkilökunta ainakin mulle osui ja palvelu pelasi vaikka sen iltavuoron aikana syntyi 8 vauvaa ennen meitä.

 

Synnyttäneiden vuodeosastolla olin kolmen hengen huoneessa, mutta koko ajan meitä oli vain kaksi siinä huoneessa. Eli ihan sillinä suolassa ei tarvinnut olla kun keskimmäinen sänky oli koko ajan tyhjä. Mä vielä satuin ovenpuoleiseen sänkyyn, mikä oli musta se suurin miinus, mutta samapa tuo.

 

Osastolla oli kesällä aika lämmin, tai sit se oli ne hormonit jotka aiheutti ihme hikoilua. ;)

 

Me oltiin osastolla 3p, neljäntenä päästiin kotiin. Oltais varmaan päästy jo 3. päivänä mut Jätkän paino ei noussut vielä riittävästi sinä aamuna niin jouduttiin olemaan vielä yks päivä. Kyllä ne melkein pitää sen 3 pv koska ne kattoo että maito lähtis nousemaan ja että imetys sujuu. Ja vauvan 2. päivänä on lääkärintarkastus, joten sitä ennen tuskin ainakaan päästävät.

 

Ihan positiivinen kokemus mun mielestä, siis ei suurempaa pahaa sanottavaa. :lol:

Toivottavasti piakkoin sais aihetta valmistautua uudelleen menoon. ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Perhehuoneesta joutuu tavallaan maksamaan extraa, koska isän täytyy myös maksaa olostaan. Isä saa sitten ruuat myös sairaalasta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olin siellä viime heinäkuussä ( pari viikkoa ennen Saimista) tässä mun kokemus äitiyspolista,synnäristä ja kahdesta vuodeosastosta.

Äitiyspolista: jouduin menemään sinne kun mulla epäiltiin raskausmyrkytystä ja vauva päätti viihtyä vatsassa turhan kauan( Syntyi rv41+2). Siellä minut vastaanottaneella hoitajalla tais olla huono päivä, mut muuten siellä oli mukava henkilökunta. He jopa pahoittelivat että jouduin jäämään osastolle :)

Osasto 312:Odottelin siellä yhden päivän käynnistyspäätöstä ja toisena päivänä käynnistettiin. Siellä myös oli mukava henkilökunta. Ensimmäisen yön olin yksin kolmen hengen huoneessa. Aamulla huone kyllä täyttyi. Siellä äiti kyllä on aika yksin, hoitajia ei paljon näkynyt. Ainakin minun piti itse pitää huolta milloin piti mennä käyrille. Ja muutenkin piti ite pyydellä jos halusi jotain.

Synnäri: Siellä oli aivan ihana henkilökunta. Minulla synnytys etene niin nopeasti, että en ehtinyt olla siellä kuin tunnin ennen vauvan syntymää ja en ehtinyt saada mitään kipulääkettä. Ilman kätilön tseppausta olisi synnytys varmaan ollut yhtä tuskaa. Sinä yönä oli tosi kiireitä, mutta silti tunsin olevani hyvissä käsissä. Kätilö tuli vielä seuraavana päivänä juttelemaan mun kanssa synnytyksestä.

osasto 310: Siellä oli kyllä täyttä. Olin kolmen hengen huoneessa. Alkuun meitä oli siinä vain kaksi, mutta pari yötä huone oli täynnä. Henkilökunta oli kyllä osaavaa ja aivan ihanaa. Jouduin olemaan siellä monta päivää kun maito ei noussut. Kiitos ihanan lastenhoitajan, joka jaksoi auttaa niin lopulta saatiin imetys sujumaan. (neiti kohta 9kk ja imetän vielä :D ) Lisämaidon annon kanssa siellä oli eri mielipiteitä hoitajilla, joten alkuun sitä piti pyytämällä pyytää. (mulla kun ei tullut maitoa niin vauva tarvitsi sitä)

 

Minulla kun synnytys oli tavallisesta poikkeava (synnytyksen kesto 3 ja puol tuntii) niin synnytyksen jälkeen useaan otteeseen kysyttiin halusinko puhua siitä ja jäinkö minulle jotain kammoa siitä. Minulle jäi ainakin hyvä kuva. ( Jo synnärillä sanoin, että voisin tehdä tämän uudelleen :D )

 

Toivottavasti jaksoitte lukea tän pitkän sepustuksen :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä synnytin TYKSissä tämän vuoden helmikuussa. Aloitettiin käynnistelyllä osastolla 312. Oikeen kiva henkilökunta oli siellä. Olin kolmen hengen huoneessa, muttei meitä ollut siinä kuitenkaan kuin kaksi. Ei pahaa sanottavaa siellä olosta, tosin, en siellä kerinnut ollakaan kuin yhden päivän.

Synnytysosastolla oli myös oikeen mukava henkilökunta. Osastolla oli kai melkoinen ruuhka sinä yönä kun minä olin synnyttämässä ja oltiin avautumisvaiheessa suurimmaksi osaksi kaksin miehen kanssa. Ei se kyllä haitannut, en olisi siihen ketään kaivannutkaan. Apua ja kivunlievitystä sain kuitenkin aina kun sitä tarvitsin.

Synnytysvuodeosastolla oli myöskin kiva henkilökunta ihan paria poikkeusta lukuunottamatta. Vietin siellä viikon. Vauva oli ensin pari päivää vastasyntyneiden teholla (jossa sielläkin yllättäen ihana henkilökunta) ja vierihoitoon päästyään kellastui ja joutui sinivalohoitoon. Uskomattoman tylsä viikko, mutta sitä se varmasti olisi ollut sairaalasta riippumatta. En osaa sanoa sitten miten helposti kotiuttavat ns. normi tilanteessa, mutta mulle jäi sellanen olo, ettei sieltä pois pääse ennen kuin on ihan varmaa, että kaikki on kunnossa. Toisaalta turvallisin mielin sieltä sitten kotiin lähdettiinkin.

 

Kiitosta annan erityisesti siitä, että sain viettää koko ajan yhden hengen huoneessa (ne kolmen hengen huoneet todella oli ahtaita!) ja valohoitovehkeet tuotiin sinne, eli sain pitää vauvan vieressä siitä huolimatta (olin kyllä ilmottanut, että seuraava joka yrittää viedä mun vauvan pois multa ammutaan aamun koitteessa :D ).

 

Ensimmäiseni synnytin Salossa. Tykkäsin ehkä siitä paikasta enemmän. Se oli ehkä vähän kodinomaisempi paikka ja siellä oli rauhallisempaa. Huoneet oli aika paljon isompia kuin TYKSissä. Kiva henkilökunta sielläkin. Salossa tuntui, että touhu oli jotenkin avoimempaa, TYKSissä oli jotenkin nihkeää saada edes vilkaista itseä koskevia papereita. Mutta niille jotka saavat valita salon ja turun väliltä uskallan väittää et molemmat on ihan hyviä vaihtoehtoja. Itse menisin varmaan saloon synnyttämään jos vielä joskus tarvitsisi synnyttää (mut toivottavasti ei tarvi). :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos Ellu Salon mielipiteistä. Mukava kuulla sieltäkin jotain. Kyllä mä luulen että mennään sinne tutustumaan. Jos nyt ehditään muuttamaan ennen vauvan syntymää. Muuten ollaan n. 5km päässä Tyksistä. ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vastaanpa minäkin. Synnytin esikoiseni TYKS:ssä 10 kk sitten.

 

Vietin pelkästään synnytyssalissa lähes vuorokauden (21 h) ennen kuin vauveli syntyi. Siinä ehti olla 3 eri kätilöä vuorossa. Kaikki olivat mukavia ja rentoja. Kun toinen kätilö tuli kertomaan, että hänen vuoronsa päättyy pian, niin varta vasten pyysin jota kuta todella mukavaa ja ihanaa kätilöä. Tiesin, että kolmannen kätilön vuorolla päästään tositoimiin. Kätilö no. 2 sanoi tietävänsä juuri oikean henkilön minulle ja voi mikä tuuri, niin ihanan kätilön sainkin "synnyttäväksi kätilöksi". Poden sairaalakammoa ja vielä suurempaa synnytyspelkoa, tai siis silloin pelkäsin synnytystä ;)

 

Synnyttäneiden vuodeosastolta minulla ei sitten olekaan niin positiivista kerrottavaa. Olin osastolla 310. TYKSissä on tapana olla 0+4 päivää eli synnytyspäivä ja sitten 4 päivää päälle, jos ensisynnyttäjä. Ekat 2 päivää sain olla yksityishuoneessa (oma wc ja suihku), joka oli kyllä "luksusta", vaikka toisinaan silloin kaipasi, että henkilökunta olisi useammin käynyt katsomassa ensisynnyttäjää. Samaan syssyyn osui kesän ensimmäiset helteet ja ukkoset, joten oli tukalan kuuma. Oma huone tuntui ihanalta vaihtoehdolta sikäli, että omat sanitettitilat ja sai nukkua rauhassa 4 valvotun yön jälkeen.

Loput 3 päivää olinkin sitten 3 hengen huoneessa ja todella ahdasta oli. Eihän sinne voinut vieraitakaan tuoda tilanpuutteen takia, joten vieraita tapasi sitten "päiväsalissa". Huonetoverit olivat onneksi mukavia ja juttu luisti. Erittäin kuumaa huoneessa, koska ilmastointi/ilmanvaihto olematon ja ikkunoita ei voi pitää auki, koska ikkunapaikan äidin vauva on usein siinä ikkunan alla. Mutta kaikkein kamalinta oli sanitettitilat. Niitä oli 22 hengen osastolla yhteensä 4-5, ne ovat käytävillä ja vuodelta 70-jotain. Erittäin ahtaita, ja jos olisin selvästi isokokoinen, niin olisi varmaan pitänyt peruutta wc:hen että mahtuu. Kuitenkin juuri synnyttäneenä kun käyttää käsisuihkua ja hygieniasta pidettävä hyvä huoli, niin olisin tod. toivonut parempia wc-tiloja. Suihkuja koko osastolta löytyi 2 eri paikkaa, eikä niitä ollut montaa.

 

Pakko varoittaa, että osastolla eräs yökkö kyllä lähes pilasi äitiyteni ensimetrit. Todella nuiva ja epäkohtelias, ei lainkaan alalle soveltuva, saatika kun pitäisi ymmärtää tuoreita äitejä. Tämä ei ollut minun mielipiteeni ainoastaan, vaan saipa myös huonetoverini vihan ja itkun partaalle. Tämä yökkö ei ottanut vauvaa kansliaan edes yhdeksi syötön väliksi yöllä (vaikka kätilö nimenomaan sanoi, että vauva kansliaan hetkeksi, jotta itse jaksaa), vaikka heidän pitäisi, jotta äiti saisi nukuttua edes hieman. Vaan päättipä mussuttaa irtokarkkia ja lukea lehteä. Lopulta kun päivällä sanoin asiasta kätilölle, että en oikein jaksa, kun ei ole saanut nukutuksi moneen yöhön ja vauva itki yöllä massuvaivoja 7 tuntia putkeen, niin sain unilääkettä ja vauva otettiin automaattisesti hoitoon, jotta sain levätä. Tämä ko. yökkö ei antanut rintakumiakaan yöllä ilman ristikuulustelua ja koppavaa asennetta, vasta kun sanoin, että olen käyttänyt sitä ennenkin. Tämä yökkö "palveli" yhtä "laadukkaasti" myös huonetoveriani. Harmi, että tällainen henkilö saa olla siellä.

 

Muuten osaston henkilökunta ok. Etenkin vanhat lastenhoitajat ja uudet kätilöt sympaattisia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aikaa tytön syntymästä tulee kesällä kuluneeksi kaksi vuotta, mutta ajattelinpa silti avata sanaisen arkkuni asiasta ;)

 

Synnärillä henkilökunta oli todella mukavaa eikä itse synnytyksestä jäänyt mitään traumoja.

 

Osastolla eräs lastenhoitaja aiheutti pahaa mieltä useamman kerran, mutta toisaalta tuoreen äidin mielentilakin saattaa olla normaalia herkempi. Osastolla oli todella täyttä ja huoneessa oli koko ajan kolme äitiä lapsineen. Kesää kun elettiin, oli huoneessa myös suhteellisen lämmin. Oltiin osastolla 1+4 päivää. Olisin halunnut kotiin aiemmin, mutta vauvan painon nousun kanssa oli ongelmia.

 

Kuitenkin ihan positiivinen fiilis koko sairaalassa oloajasta jäi, sillä tätä yhtä lastenhoitajaa lukuunottamatta henkilökunta oli erittäin mukavaa. Ja kovasta kiireestä huolimatta tunsin, että sain tarpeeksi apua esim. imettämisessä sun muussa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Mullakin tulee elokuussa kaks vuotta ekasta kerrasta TYKSissä; eikä mulla kyllä oo muuta kuin positiivinen muisto. Äippäpolilla kävin joitakin kertoja raskausaikana, aina oli tosi mukavaa henkilökuntaa ja nopeaa "palvelua", ajat piti aina paikkaansa jne.

 

Osastolla 312 olin käynnistyksessä muistaakseni parisen vuorokautta, ja sielläkin oli vain ja ainoastaan mukava olla, tosin tietty sitä kotona olis mieluummin ollut ;) Meitä oli kolmen hengen huoneessa kolme, ja oli melko lämmintä silloin elokuulla, mutta oli tosi mukavat huonekaverit ja ihan nasta fiilis siis koko ajan. Henkilökunta oli myös ihan asiallista ja osaavaa, mukavaa väkeä.

 

Synnärillä sattui todella ihana kätilö, ja jäi oikein todella hyvä fiilis siitä touhusta. Vaikka lääkäriä jouduinkin odottelemaan reilun tunnin kivunlievitystä varten, niin kätilö jaksoi tsempata ja kuunnella mun valitusta kivuista ja oli aidosti kovin pahoillaan, kun ei voinut auttaa enempää. Herttainen ihminen kaiken kaikkiaan. Lastenhoitaja, joka tuli sitten kärräämään mut osastolle tän kätilön lähdettyä kotiin vuoron vaihtuessa, ei ollutkaan ihan niin loistava, mutta ihan asiallinen ja mukava ihminen hänkin.

 

Osastolla 311 (muistaakseni) oli myös todella mukavaa henkilökuntaa. Pari vanhempaa kätilöä oli tosi tiukan oloisia, mutta ihan asiallisia ja mukavia loppujen lopuksi kuitenkin. Olin kolmen hengen huoneessa, jossa meitä oli kolme, ja oli kyllä melko ahdasta ja lämmintä niillä helteillä, mutta onneksi sattui tosi nastat huonekaverit, joten meni ihan loistavasti tuo sairaalassa olo aika. Olin osastolla muistaakseni 0+3 eli tuon kolmannen päivän aamuna päästiin lähtemään kotiin.

 

Kaikenkaikkiaan siis tosi hyvät kokemukset, ei mitään negatiivista sanottavaa :D Perhehuonetta ei edes kyselty, kun ei sellaista haluttu sillä mies kävi töissä sen päivän ja järkkäsi viikonlopun aikana varpajaiset kavereilleen, mutta kaiken vapaa-aikansa hän meidän kanssa osastolla silti oleili, mikä mielestäni oli ihan tarpeeksi. Vierailuaikoina väkeä oli osastolla oikein ahdistavaksi asti, tuli tosi kuuma ja vauvat oli hermostuneita kun on lämmin ja paljon väkeä, muuten ihan ok.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä tunne sieltä yhden kätilön...Siitä olen kuullut vaan pelkkää negatiivista palautetta :o

Share this post


Link to post
Share on other sites

Käytiin viime viikon maanantaina tutustumassa TYKS:aan. Ensin oltiin siellä synnyttäneiden osastolla ja huomasin että kätilö joka piti sen tuokion on ollu mun kanssa samaa aikaa ala-asteella ja viime vuonna oltiin samassa paikassa työharjoittelussa samaan aikaan. Tuli vähän turvallisempi olo ;) Hän on ainaki ihan mukava, toki en sit tiiä millainen se on työssään sitten, mut tuskin on kauhee tapaus :D Osasto vaikutti ihan mukavalta, vaikka edelleenkään en tykkää ajatuksesta olla kolmen hengen huoneessa, koska ne on niin ahtaat ja ne käytävä vessat ja suihkut.. :( ehkä sen kestää muutaman päivän ;)

Sit mentii synnärille tutustuu. Siihen asti mä olin vähä epäröiny ja ehkä hieman jännittänytkin synnytystä, mut tää kätilö joka siellä kierrätti meitä vaikutti niin ihanalta että huolet hävis. Ja sekin loi turvallisuuden tunnetta kun tietää et leikkurit on siinä vieressä jos jotain tapahtuu jne. Et todella positiivinen olo jäi!

 

Toki vieläkin kyl vaan mietityttää ne muutamat hoitajat joista on kuullu juttua. En nimillä tosin, mut kummalla osastolla on ollu ikäviä hoitajia jne.. mut ehkäpä mä selviän siitäkin ;) Kun itse hoitajana vaan pohtii et miten kuuluis toimia potilaan kanssa ja varsinkin jos hormonit on ihan sekaisin synnytyksen jälkeen! :) Mutta, sen näkee sitten. Varmasti turhaan pohdin asiaa.. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä olin ensisynnyttäjänä TYKSissä synnytyspäivän lisäksi kaksi päivää, eli yhteensä kolme yötä. Pääsin päivää normaalia aiemmin kotiin, kun kaikki oli kunnossa. Eikä vapautunut sänky varmasti haitannut. Olin kolmen hengen huoneessa, ja paikat olivat koko ajan täynnä. Itse olin keskellä. Perhehuonetta emme edes harkinneet, vaan luovutimme sen suosiolla pidempimatkalaisille. Itse asumme alle kilometrin päässä sairaalasta, joten mies pääsi nopeasti meitä katsomaan.

 

Kaikki sujui oikein kivasti. Tosin ensimmäisen ruuan taisin missata: kukaan ei muistanut kertoa minulle, milloin ja mistä se pitää hakea. Sain sitten jotain muuta, kun menin huomauttamaan asiasta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onko kellään kokemuksia synnytystapa-arviosta Tyksissä? Millä mielellä lääkärit suhtautuvat "ongelmallisiin" synnyttäjiin? Vähätelläänkö ongelmia ja erityistarpeita herkästi?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulle tehtiin synnytystapa-arvio TYKSissä, koska neuvolassa epäilivät vauvaa isoksi ja lantiota ahtaaksi. TYKSissä olivat tarkat mittailun jälkeen luottavaisin mielin, että vauva mahtuu, mutta silti sain kontrolliajan rv 38, jolloin olisi arvioitu mahdollinen tarve käynnistää synnytys ennen. Vauva syntyi 36+5, joten en sinne kontrolliin ehtinyt. Äitiyspolista jäi ihan hyvä fiilis, olin siellä juossut aikaisemminkin suppareiden takia.

 

Synnytysosastolla odottelimme aika kauan suppareita vesien menon jälkeen, silloin ehkä oli vähän sellainen fiilis, että muistaakohan ne edes, että olen täällä synnyttymässä. Mutta toisaalta, eihän mulla ollut mitään hätää. Sitten kun avautuminen lähti kunnolla käyntiin sainkin kätilön viereeni koko synnytyksen ajaksi.

 

Sairaalassa makoilin 6 päivää, meillä oli hieman ongelmia vauvan verensokereiden kanssa. Siitä onkin sitten vähän huonompaa fiilistä, kun tuntui, ettei kukaan ottanut asiaksi hoitaa meidän ruokailuongelmaa kuntoon vaan että aina "päästetiin" verensokerit vauvalla alas ja sitten lisämaidolla nostettiin ylös. "Soitat kelloa, niin tullaan auttamaan imetyksessä." Soitan kelloa ja odotan näkäisen vauvan kanssa, joka ei saa rinnasta otetta. Kun henkilökunta tulee vihdoin paikalle on vauva jo väsähtänyt, eikä jaksa syödä. Ja sitten taas kauhistellaan, miten taas on rintamaidolla verensokeri laskenut... Onneksi pari lastenhoitajaa ja yksi kätilö alkoivat todella paneutua meidän imemisongelmiin ja fiilis oli mahtava, kun täysimetyksellä lähdettiin kotiin. Rintakumeista oli kätilöillä ja lastenhoitajilla hieman erilaiset käsitykset, oli koomista seurata miten aihe nostati kinaa henkilökunnan välille.. :)

 

Jäi niin ikävä fiilis imetyksen alusta tuolta, että monta kuukautta epäilin rintamaidon riittävyyttä kotona. Monet itkut tuli aiheesta sairaalassa itkettyä. Onneksi kaikki kuitenkin kääntyi ihan hyväksi ja imetys sujuu edelleen.

 

Oon itse töissä TYKSissä, joten oli hieman hullua makoilla "työpaikalla". Tosin onneksi olen täysin eri osastolla töissä, joten ei liiemmin ollut tuttuja hoitajia tms.

Share this post


Link to post
Share on other sites

TYKS:ssä olen molemmat lapseni synnyttänyt. Eka meni käynnistykseen ja ja katselin sairaalan seiniä koko viikon. Ma menin sisälle, ke aamuyöstä syntyi esikoinen ja su pääsin pois. Tuota aikaa en ilolla muistele. Repesin pahasti ja tikattiin leikkurissa, maito ei noussut, lisämaito ei herunut vaan käskettiin lypsää. Kun sitten kätilökään ei saanut maitoa lypsetyksi, niin saatiin "lupa" lisämaidolle. Pojalla tiukka kielijänne vaikeutti imemistä, rauta-arvot matalalla, potilashuone täynnä, synnytys venyi ja monasti puhuttiin sektioon menosta vaan ei menty, imetystuki olematonta jne jne. Olin osastolla 310.

Toisella kerralla kaikki oli helpompaa. Kuopus syntyi nopeasti, vauvan hoito oli tuttua ja hoitajat ystävällisiä. Maito ei nytkään noussut, mutta lisämaitoa tuotiin, kun vain pyysi, jopa yöllä. Olin osastolla 311.

 

Tiedä sitten mistä johtuu, mutta moni on kehunut osastoa 311 ja kauhistellut 310:n menoa.

Ja ensisynnyttäjille vinkkinä, että avatkaa suunne ja puhukaa hoitajille ja pyytäkää apua. Heillä on hirmu kiiru ja jos olet hiljaa, niin he luulevat, että kaikki on hyvin.

Edited by Patrian

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tulipa vain mieleeni, että tiettyjä hoitajia on vaikea vältellä sillä hoitajat kiertävät koko klinikan osoastoja säännölisesti (eli synnäriä, naistentauteja, ä-polia sekä vuodeosastoja)...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä synnytin kanssa esikoiseni TYKS:ssä kaksi vuotta sitten ja varsin positiivinen kuva siitä kaiken kaikkiaan jäi. Henkilökunta oli aivan mahtavaa ja kävi moneen otteeseen kyselemässä kuulumisia ja apua sai aina kuin tarvitsi. Kolmen hengen huoneessa olin nuo sairaalassa viettämäni neljä päivää ja viereiset vuoteet oli koko ajan täynnä. Tää oli ainoa ikävä puoli asiassa, sillä yleensä kävi niin, että juuri kun sai oman vauvan nukkumaan, niin jonkun toisen vauva heräsi <_< . Lisäksi huoneessa oli sektion läpi käynyt äiti, joka ei saanut isokokoista vauvaansa nostaa, vaan hänen piti kutsua aina henkilökunta tämä homma hoitamaan... Ei siinä muuten mitään, mutta tuo äitiraukka oli itse kipulääkkeistä niin tokkurassa, että harvoin heräsi vauvan itkuun, joten vauva itki välillä aika pitkiäkin aikoja... Mun synnytys oli nopea ja helppo, joten pystyin ottamaan vieraat vastaan taukotiloissa (vai mitä ne nyt on), sillä huoneeseen ei tosiaankaan ylimääräisiä henkiä olisi kauheasti mahtunut. Ahdasta tosiaan oli, mutta valmis olen menemään sinne uudestaankin :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itselleni jäi todella hyvä muisto TYKS:n synnäristä, vaikka itse synnytys olikin ihan jotain muuta. Henkilökunta oli todella ihanaa ja ymmärtäväistä. Samoin sitten muillakin osastoilla joilla tuli vietettyä aikaa. Mielelläni menen vielä joku kaunis päivä uudelleen kääntymään synnärillä, mutta ei kuitenkaan aivan heti ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olin os. 311 ja henkilökunta oli pääosin ihan mukavaa. Ainoastaan yksi lastenhoitaja oli hieman jäykkä, mutta hän oli kaikille samanlainen. Osastolla tuli vietettyä enemmänkin aikaa, kun pikkumies joutui valohoitoon ja ne vähän venahti, kun bilkkari ei meinannut laskea ollenkaan.

Olin aluksi 3 hengen huoneessa ja kun olin jo yli viikon ollut niin yksi ihana kätilö tarjosi yhden hengen huonetta ja siellä olin sit kolme päivää. Oli ihanaa olla omassa rauhassa.

Mä sain apua aina kun sitä pyysin, mutta olin melko omatoiminen alusta asti ja huomasin että jos ei apua pyytänyt niin ei sitä kauheesti saanut. Hoitajat olivat melko kiireisiä.

Ruuat tuotiin huoneeseen jollei itse päässyt hakemaan ja ne myös haettiin pois. Ainoastaan iltapala piti hakea itse tai muuten jäi ilman. Ja sängyn petasin itse ja vaihtelin lakanoita.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now