Sama vieras

Synnytysten yhtäläisyydet ja erot

27 posts in this topic

Kiinnostaisi tietää, kuinka paljon ensimmäinen ja toinen synnytys ovat poikenneet toisistaan tai kuinka paljon niissä on ollut samaa?

Onko alkanut samoin, kestänyt yhtä kauan, tullut samoja komplikaatioita mahdollisesti jne?

 

Eka synnytykseni kesti noin 10h josta ponnistusvaihe huiman 2h ja lapsi autettiin loppumetreillä imukupilla ulos, kun alkoi puudutusten vaikutus lakkaamaan ja kipu oli kova. Seuraava synnytys olisi edessä ensi vuonna, jos kaikki menee hyvin, ja varsinkin itseäni hiukan jännittää jos taas ponnistusvaihe venähtää.

 

*Muistelin täällä nähneeni joskus vastaavan keskustelun mutta tarkallakaan etsinnällä en löytänyt, joten aloitin uuden.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla poikien syntymät ovat olleet todella samanlaiset. Toinen (esikoinen) tosin alkoi vesien osittaisella menolla, toinen taas supistuksilla. Mutta synnytyksien kokonaispituuksissa on eroa 1 minuuttia, nuorempi syntyi siis minuutin nopeammin.

Epäilen, että toka synnytys olisi ollut nopeampi, ellei edellisestä synnytyksestä olisi kulunut jo 5 v 10kk.

 

Esikoisesta leikattiin eppari (multa kysymättä, henk.koht olisin antanut revetä mieluummin), tokassa osasin avata suuni ja selvisin tikeittä.

Kumpikin ollut lähes samankokoinen, Esikoinen 4185g/53,5cm/py 37cm, Kuopus 4242g/53cm/py 37cm.

Kumpikaan ei laskeutunut tai kiinnittynyt ennen synnytystä, kummankin jouduin eka ponnistelemaan alas, sitten ulos. Kumpikin ponnistusvaihe oli mielestäni hurjan lyhyt, eka papereiden mukaan 11min (hah, ainakin 10 min lisää, kätilö ei ollut huoneessa) toka 12min.

Molemmissa ponnistin samassa asennossa, mutta kuopuksen aikaan koin asennon huonoksi. Kolmannesta haluan kokeilla jakkaraa.

Kummassakin synnytyksessä istukka ei oikein halunnut irrota, kätilö joutui runnomaan ja vetämään sen ulos... Ei kivaa!

 

Puudutukset samoja ja lähes identtisissä avautumisvaiheissa otettu, oksitosiiniin reagoin nopeasti molemmilla kerroilla.

 

Olen varmaan suunnattoman hämmästynyt, jos tää kolmas tulee eri kaavalla ulos :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ensimmäinen saliin menosta 16h, toisessa ehdittiin juuri ja juuri sairaalaa eli saliin menosta 55 min.

 

Kaipa se ruumiinrakenne jotain määrää, mutta mulla kyllä vaikutti toisen nopeaan synnytykseen se, että esikoinen oli jo raivannut paikat auki.

 

Esimmäinen lapsi 4240g ja toinen 4880g, päänympärys sama molemmilla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

-Esikon synnytys alkoi spontaanista kuopus käuäynnistetty (40+6 alko ja 41+2 synty kuopus 42+0 ja 42+1)

- Esikon synnytys kesti 35h kuopuksen 4h

-Esikko revittiin imukupilla kuopus tuli ite.

- Esikosta repesin+eppari kuopuksesta ei mitään.

-Esikko 3615g 53,0cmpy35,5 ja kuopus 4450g 54,5cm py38

 

 

 

Yhtäläisyyksiä:

-supistukset tuntu molemmissa selässä ja tulicat väärin aluksi ns.kamelin kyttyränä eli 2 pientä 1 iso peräkkäin.

-Molemmissa kalvot puhkes sairaalas ja sen jlk alko kaameet supistukset

-Ponnistusvaiheet about samanapituisia 15 ja 14 min

-Puudutukset ei toiminu ja toisessa jäi myös saamatta viimeset pelkopolilla suunnitellut ponnistusvaiheen puudutukset.

- Molemmat ponnistusvaiheet normaalista poilkeavia eli esikko avosuinentarjonta ja kuopus hartiadystokia.

-moemmat synty vähintään säikähtäneenä kumoaakaan en oo saanu rinnalle heti

Edited by inkeri__

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla kumpikin on alkaneet supistuksilla, joita ei siis raskausaikana aiemmin tullut. Siis mitään mitä oisin varsinaiseksi supistukseksi tuntenut. Esikoisesta olin sairaalaan mennessä 6cm auki, toisesta täysin auki :) Kumpikin tuli ilman suurempaa avustamista, tai repeämistä tai epparia. Ekasta tuli pari tikkiä jonnekin emättimeen ja toisesta ei yhtään. Esikoinen oli tosin avotarjonnassa, joka vaikutti synnytyksen kestoon, se oli reilu 11h josta noin 1h40min oli ponnistusta. Toinen synnytys kesti kaikkinensa vähän päälle 4h ja ponnistus oli 7 min. Supistukset tuntui molemmista samalla lailla ja painoivat jotenkin virtsarakkoon ikävästi. Esikoisen synnytyksessä sain spinaalin ja myös sitten oksitosiinia kun meinasi supistusten välit kasvaa liikaa. Myös ilokaasu ja amme oli kivunlievityksenä. Toisesta en sitten ehtinyt saamaan kuin ilokaasua ja senkin hönkäily oli vaikeaa kun oli nenä tukossa, niin melko luomuna meni se.

 

Molemmilla kerroilla on kohdunsuun tilanne ollut jo tosi kypsä viimeisessä lääkärintarkastuksessa/synnytystapa-arviossa. Tyyliin parille sormelle auki ja kaulaa vain nimeksi. Esikoinen syntyi 39+6 ja toinen 41+1. Esikoinen 3610g ja toinen 4245g ( ja vaikka nopea synnytys niin ei tosiaan tikin tikkiä...) Kummankin synnytyksen jälkeen olen heti ollut tosi hyvässä kunnossa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on kaikki synnytykset olleet aika erilaisia.

 

Ekassa kesti avautumisvaihe aika pitkään, mutta ponnistusvaihe vain vartin. Epiduraali käytössä, kalvot puhkaistiin, kun ei tuntunut oikein etenevän.

Toka oli helpoin, alkoi vesien menolla. Avautumisvaihe kolmasosan ekasta, ponnistusvaihe samanlainen kuin ekalla kerralla. Epiduraali. Lapsi 900 g painavampi kuin eka.

Kolmannen avautumisvaihe oli vähän lyhyempi kuin tokalla kerralla, ponnistusvaihe aika pitkä johtuen lapsen avotarjonnasta. Tuli kuitenkin alakautta ilman erityisempiä toimenpiteitä. Ei puudutusta.

 

Ekan ja tokan synnytyksen välissä oli 3v4kk, tokan ja kolmannen välillä 7v3kk. Eka ja toka meni 9 ja 11 päivää yli lasketun ajan, kolmas syntyi päivää ennen laskettua (mikä oli mulle iso yllätys, kun odotin taas reilua ylitystä).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itselläni on synnytykset olleet aika saman tyyppisiä, mutta selkeitä erojakin löytyy

 

Yhteistä

- lapsivedet meni noin viiden aikaa aamuyöllä

- avautumisvaihe noin 7,5 tuntia kummassakin

- molemmissa synnytyksissä menetin paljon, noin 1,5litraa verta

- sain molemmissa synnytyksessä nesteitä sekä antibiotteja suoraan suoneen

 

Eroavuuksia

- esikoisesta supistuksia alkoi tulemaan vasta lääkkeillä, noin 31 tuntia lapsiveden menosta. Toisessa supistukset alkoivat luonnollisesti

- esikoisen ponnistuvaihe 55 minuuttia, toisessa 10 minuuttia

- esikoisessa leikattiin eppari, toisessa pieni 3 tikin naarmu

- esikoinen syntyi puolimakaavassa asennossa, toinen Relaxbirt laiteessa istuma-asennossa

- toisessa synnytyksessä istukka ei meinannut irrota

 

Molemmat lapset olivat ihan reilu kokoisia, esikoinen 4195g, 53cm ja py 37,5cm, toinen 4640g, 55cm ja py 37cm

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kaksi aika erilaista synnytystä. Molemmissa raskauksissa oli runsaasti harjoitussupistuksia jo puolestavälistä lähtien. Toisessa raskaudessa kovempia. Eka synnytys alkoi lapsivesien menosta, kesti yli 19 h. Sairaalaan mentäessä tiukasti yhdelle sormelle auki. Avauduin hitaasti: 9 tunnin kärvistelyjen jälkeen olin vajaat 4 cm auki. Olin saanut lihasrelaksantin ja jonkin toisenkin pistoksen (ei apua). Sain oksitosiinia ja kaksi annosta epiduraalia. Ponnistusvaihe kesti 35 min aktiivista ponnistusta. Ponnistaminen oli rankkaa ja hieman hankalaa. Eppari leikattiin ja repesin hieman. Muutamat tikit sain. Istumaan pystyin helposti ehkä kahden viikon kuluttua synnytyksestä. Tyttö syntyi 39+6, painoi alle 3 kg, 47 cm.

 

Toinen synnytys 1v5kk myöhemmin alkoi supistuksilla. Kesti n. 5-8 tuntia laskentatavasta riippuen. Sairaalaan mentäessä olin 4 cm auki, tosin kohdunsuu oli ollut hieman auki jo viikko- ja kuukausikaupalla. Synnytys eteni nopeasti, joten en ehtinyt saamaan puudutteita. Ilokaasua sain. Kalvot puhkottiin salissa, minkä jälkeen meni vajaa 10 min, kun vauva oli syntynyt. Ponnistusvaihe 8 min, ei epparia, repesin hieman. Taas muutamat tikit. En edes juuri "ponnistanut", kroppa työnsi vauvan ulos. Pystyin istumaan saman tien. Poika syntyi 38+5, painoi alle 3 kg, 48 cm. Kakkosen synnytys oli mielestäni mukavampi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kaksi tosi samanlaista, vauhti vaan eri.

 

Alkoivat spontaanisti vesienmenolla,

mutta supistusten alkamiseen meni tunteja, esikoisen kanssa ehdittiin ihan käynnistykseen asti niitä vauhdittamaan ja kuopuksen kohdalla kunnon vauhtiin pääsivät 12h vmenosta.

Supistukset ei tunnu mun mielestä kummoisilta ja kestän ne hyvin ilman lääkkeellistä kivunlievitystä

Kunnon supistuksia kesti esikoisen kohdalla 2h ja kuopuksen 10min.

Ponnistusvaihe esikoisen kanssa 1h ja kuopuksen 10 (?)min.

Ekasta pieni nirhauma alakertaan, tokasta ei mitään.

Eka 50cm & 3625g ja toka 48cm & 3,2kg, en muista tarkkaan :lol:

 

Aika helpolla ja samalla tavalla selvinnyt molemmista.

Edited by duudeli

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eka supistuksilla käyntiin 40+4 tms, tokasta meni vedet 38+4

 

Eka n. 11h tms, toinen 5h?

 

Ekan ponnistus 15min? Toka 6min.

 

Ekassa epiduraali toimi todella hyvin, tokassa ei yhtään. Ekassa sain myös muita puudutteita jotka auttoi. Tokassa ei ehditty ja olin järkyn kipeä.

 

Ekassa ponnistin sängyllä polvillaan ja puoli-istuvassa. Tokassa kyljellään ja puoli-istuvassa. Olisin halunnut seisaaltaan tai jakkaralla mutta ekassa oli voimat loppu ja tokassa kaikki kävi niin äkkiä että en kerinnyt ajatella kun kätilö tokaisi vauvan olevan tulossa.

 

Ekassa oksitosiinia tipasta kun ei kunnolla supistellut ja vedet puhkottiin. Tokassa vedet meni ihan itsestään ja poika tuli vauhdilla.

 

Kummassakin istukka ollut tiukassa, tokalla kerralla vielä tiukemmin ja runnottiin kunnolla lääkkeiden kanssa.

 

Molemmissa vain pienet nirhaumat. Molemmat pojat oli yli 4kg jytkyjä.

 

Pojilla on ikäeroa 1v6kk5pv.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli tavallaan tosi samanlaiset, vaikkakin olivat kuin yö ja päivä. Selkeää? :lol:

 

- Molemmat käynnistyi yöllä, eka n. 01 ja toka n. 03, limatulpan menolla

- Molemmissa alkoi samantien säännölliset supistukset

- Molemmissa kalvot puhjenneet ylhäältä, aamupäivä arpomista lapsiveden/limatulpan koostumuksesta :lol:

- Kumpikin vauvoista ollut kohdussa virhe(avo)tarjonnassa

 

Se mikä erosi niin kieltäydyin selkäpuudutuksista ja olin paremmin valmistautunut tokaan synnytykseen, varmaan siksi virheasento ei pysäyttänyt synnytystä kuten ekalla kerralla. Pysyin pystyssä, liikuin jne. Ponnistusvaihetta en voi verrata, kun eka oli tosiaan sektio.

 

Muoks. Ekan kesto sairaalaan saapumisesta (pari senttiä auki) syntymään n. 22h, toisessa (3cm) 10h.

Edited by Alya

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on takana kaksi synnytystä, jotka olivat melko samanlaiset. Molemmat olivat aika nopeita ja synnytyksiksi helppoja. Ekan kestoksi on merkitty 5 h 50 min ja toisen 5 h 30 min. Kummassakaan en saanut puudutuksia: ekassa en ehtinyt kokea tarvitsevani ja tokassa en ehtinyt saada, kun kesken epiduraalin laiton alkoi ponnistuttaa. Käytin siis ilokaasua ja ekassa olin lisäksi ensin kuumassa suihkussa. Keinutuolissa istuminen oli paras asento supistusten vastaanottamiselle.

 

Molemmat synnytkset ovat käynnistyneet spontaanisti ennen laskettua aikaa: eka rv 39+4 ja toka 38+6. Eka käynnistyi supistuksilla, jotka voimistuivat ja tihenivät vähitellen. Supistukset alkoivat varsinaista synnytystä edeltävänä päivänä. Toka taas käynnistyi vesien menolla aamuyöstä, minkä jälkeen supistukset alkoivat parin tunnin päästä. Supistuksia tuli tokassa siis vähemmän aikaa mutta ne tuntuivat kivuliaammilta, ehkä kun lapsivettä ei ollut pehmentämässä vauvan ruumiinosia jotka porautuivat lantioon supistusten aikana. Ekassa vedet meni vasta kun kalvot puhkaistiin juuri ennen ponnistusvaihetta. Ponnistusvaihe oli molemmissa nopea (15 min ja 11 min) ja helppokin, joskin kivulias etenkin ekalla kerralla. Ekassa synnytyksessä aloitin ponnistamisen kyljelläni ja vaihdoin siitä puoli-istuvaan, tokassa kylkiasento oli hyvä koko ponnistuksen ajan. Juuri ennen ponnistusvaihetta tuli kaamean kuuma ja hikoilin hirveästi. Epparia ei leikattu, eka kerralla repesi häpyhuuli johon sain pari tikkiä, ja tokalla kerralla säästyin täysin vaurioilta paria pikku limakalvonirhaumaa lukuun ottamatta. Tokalla kerralla istukka ei meinannut irrota, sain oksitosiinitipan sen vuoksi ja menetin yli litran verta. Onneksi istukkakin tuli lopulta itsekseen ulos. Ekassa synnytyksessä istukka syntyi heti vauvan jälkeen.

 

Suurin ero oli siis synnytyksen alkamisen tapa, ja luulen että se vaikutti myös kipukokemukseen (toinen synnytys oli hieman kivuliaampi, joskin onneksi myös nopea).

 

Lisään vielä että vauvat olivat aika samankokoisia: eka 50 cm 3530 g ja toka 49,5 cm 3262 g.

Edited by RGB

Share this post


Link to post
Share on other sites

Takana kaksi synnytystä ja ne olivat aivan erilaiset.

 

Ensimmäinen

Yhteiskesto 5h50min, ponnistusvaihe 50 min. Kivunlievityksenä epiduraali. Alatiesynnytys ja episiotomia. Poika 1980g (rv 31+4)

 

Toinen

Yhteiskesto 15h, ponnistusvaihe 23 min. Kivunlievityksenä epiduraali (2 annosta) ja pudendaali. Alatiesynnytys ja pari repeämää. Poika 2985g (rv37+0).

 

Koin toisen synnytyksen erittäin paljon kivuliaampana kuin ensimmäisen. Vaikka vauva oli isompi, oli synnytys silti pidempi ja vauva ei laskeutunut ollenkaan mikä aiheutti avautumisen jälkeen ongelmia. Ensimmäisessä synnytyksessä myös lapsivedet alkoivat tihkumaan 2 päivää ennen synnytystä ja olin jo laitoksella. Tokalla kertaa synnytys käynnistyi supistuksilla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Yhtäläisyyksiä:

- ennen synnytyksen käynnistymistä viikkojen ajan kipeitä supistuksia ja jos jonkunlaisia "oireita" synnytyksen alkamisesta

- synnytys käynnistyi lopulta vesienmenolla

- avautumisvaihe oli helppo

- ilokaasu toimi todella hyvin kivunlievityksenä

- molemmissa myös sekä kohdunkaulan että pudendushermon puudute

- vauvat ihan kiitettävän kokoisia (ensimmäinen 3950g ja toinen 4050g)

 

Eroja:

- ensimmäinen syntyi ennen la:ta (rv 38+4) ja toinen jälkeen (rv 40+2)

- kesto (ensimmäinen 12h45min josta ponnistus 1h10min, toinen 4h40min josta ponnistus 6min)

- ensimmäisestä koin olevani alusta alkaen hirveän kipeä ja pelkäsin kipua, toisesta odotin koko ajan kovempaa kipua (jota ei tullut :P ) ja koin että kipu auttoi hommaa eteenpäin, pärjäsin kivun kanssa

- ensimmäisessä olin lähinnä sängyssä makuulla, toisessa liikuin koko synnytyksen aktiivisesti enkä ollut makuulla kuin puudutteiden laiton ajan

- ensimmäisessä epiduraali, joka vei kivut, mutta teki jalattomaksi enkä kokenut tarvetta ponnistaa

- toisessa synnytyksessä TENS-laite, josta oli ihan uskomaton apu

- ensimmäisessä ponnistin sängyllä puoli-istuvassa asennossa, toisessa ponnistin synnytysjakkaralla

- ensimmäisessä tehtiin episiotomia, toisessa tuli vain yksi pieni nirhauma välilihaan

- ensimmäisestä synnytyksestä olin hirveän kipeä ja ahdistunut, toisesta kävelin ja istuin normaalisti jo pian synnytyksen jälkeen ja mieliala oli huomattavasti parempi, hyvin seesteinen ja onnellinen

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiinnostaisi tietää, kuinka paljon ensimmäinen ja toinen synnytys ovat poikenneet toisistaan tai kuinka paljon niissä on ollut samaa?

Onko alkanut samoin, kestänyt yhtä kauan, tullut samoja komplikaatioita mahdollisesti jne?

 

 

Eka ja toka synnytys alkoivat supistuksilla, kolmas vesien tihkuttelulla. Eka kesti 8 h, toka 2 h ja kolmas 45 min supistusten alettua kunnolla. :grin:  Kolmannessa lääkäri kävi siis päästämässä loput vedet ja "hieman avitteli" käsi kyynärpäätä myöten supistuksia alkuun. 

 

Eka tyssäsi vauvan virheasentoon, toka oli ihan unelmasynnytys kaikin tavoin ja kolmas tympi siinä mielessä ettei meinannut millään käynnistyä ja sitten kun käynnistyi, sattui enemmän kuin mikään ikinä koskaan. Mutta se oli ripeästi rykäisty.

 

Jos jotain yhteenvetoa noista yrittää tehdä niin huomattavasti mukavampia nuo spontaaneilla supistuksilla alkaneet ovat olleet.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoisen (rv 39+5) synnytys kesti reilu 20h, ponnistaminen 1h 30min. Spontaani vesienmeno, alatiesynnys, epiduraali, vähän nirhaumia ja pari tikkiä.

 

Kakkonen (rv 39+2) käynnisteltiin muutama päivä ison kokonsa takia, kunnes kalvojen puhkaisusta syntyi alle 6h kuluttua. Ponnistamista en muista, oisko ollut 30min. Alatiesynnytys, epiduraali, nirhaumat ja muutama tikki.

 

Nyt kieltämättä vähän hirvittää, että missä ajassa tämä kolmas päättää syntyä. Varsinkin kun edellisen synnytyksestä on la:n mukaan 1,5v, niin en sitten tiedä, voiko sillä olla vaikutusta että syntyy a ) reippaasti aiemmin kuin on laskettu aika , b ) nopeammin kuin kakkosen vesien menosta. Tulee nimittäin kiire :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Neljä synnytystä, yhtäläisyyksiä ja eroja.

 

Kaikki on käynnistyneet säännöllisillä supistuksilla (rv. 40+3 - 41+0), ilman mitään suuria ennakko-oireita. 1 ja 3 lauantaina myöhään iltapäivällä ja 2 ja 4 tiistai aamuna. Kivunlievityksenä  jokaisessa ollut suihku ja kuuma kaurapussi. Ensimmäisessä sain kohdunkaulan puudutteen ja samoin kolmannessa missä lisäksi myös pudendaali. Kaikki ponnistusvaiheet puoli-istuvassa asennossa.

 

Ensimmäisessä vedet menivät spontaanisti 4h ennen ponnistusvaihetta, kahdessa seuraavassa just ennen ponnistusvaihetta, neljännessä kalvot puhkottiin että päästiin ponnistamaan.

 

Kaksi ekaa synnytystä kokonais kestoltaan 9h, kolmas reilut 10h ja neljäs 4,5h.

 

Ponnistus vaiheet kestoltaan ekassa 27min, toinen ja kolmas 7min, neljäs 6min. Istukka ollut tiukassa kolmessa viimeisessä synnytyksessä.

 

Eka, toka ja neljäs normaali rt- synnytys alakautta ja kolmas pt-synnytys alakautta. Pt:n taki leikattiin pieni rutiini eppari, muuten vauriot on kerta kerran jälkeen olleet pienemmät, viimeisessä tuli enää yksi kosmeettinen tikki.

 

Kaikkien synnytysten jälkeen olen ollut kävely ja istumakuntoinen heti salissa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aika samanlaisia, vaikkakin toki erilaiset :) molemmat on käynnistyneet vesien menolla (yöllä nukkuessa). Esikoisesta jouduttiin käynnistykseen kun ei supistuksia näkyny tai kuulunu reilu vrk vesien menosta. Ponnistusvaihe taisi olla 11min ja tunsin ponnistamisen tarpeen epiduraalista huolimatta. Väliliha leikattiin.

 

Tokassa alkoikin sitten supistukset paria tuntia ennen käynnistämistä. Epäsäännöllisiä, mutta alkuun päästiin. Ponnistusvaihe 5min, tosin nyt ponnistin tyhmänä kätilön käskystä, vaikkei ponnistamisen tarvetta tuntunutkaaan. Ennen kuin hartioiden tullessa ulos. Kätilön mukaan ponnistin siinä vaiheessa apinan raivolla, mistä syystä sain naarmun. Istukka ei meinannut tulla ulos ollenkaan, spinaali laitettiin jo ja mknut kärrättiin saliin irrotusta varten, mutta sittenpä se holahtikin ittestään ulos.

 

Molemmissa synnytyksissä olen ottanut epiduraaalin ja oksitosiinia on jouduttu käyttämään lisäapuna sen takia. Ekassa ei ilokaasusta ollut mitään iloa, tokassa se auttoi paljon. Jos pääsen tätä komatta synnyttämään joskus, niin nyt tiedän mitä haluan. Ponnistan vasta kun tarve on ja epiduraalin pyydän jo aika aikasessa vaiheessa kun tiedän avautuvani oksitosiinin avulla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla takana kolme synnytystä. Kaikissa kokonaiskesto rapiat 5 tuntia ja ponnistusvaiheet välillä 4-7 minuuttia. Aika helppoja kaikki, viimeisin tosi helppo. Ekassa leikattiin eppari, toisessa tuli vain pintanaarmuja ja tässä kolmannessa joku pieni kolme tikkiä vaatinut raapaisu. Eka käynnistyi vesien menolla, kaksi viimeistä supistuksilla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kaksi synnytystä takana, yhteistä nopeus ja oireettomuus raskausaikana. Muuten erilaiset:

 

- Eka syntyi 36. raskausviikolla, toka 41. raskausviikolla

- Eka käynnistyi suppareilla, toka lapsiveden menolla

- Molemmissa nukuin ennen varsinaista synnytyksen käynnistymistä, vaikka sitä ennen olikin ollut epäsäännöllisiä ja vähän kipeitä suppareita

- Ekan kesto oli alle 2 tuntia ja ehdin sairaalaan just ponnistamaan

- Tokan kesto oli alle tunti säännöllisistä supistuksista jälkeisiin, onneksi olin sairaalassa valmiiksi

- Kummassakin otin Panadolin kipuun, tokassa ehdin hönkiä joitakin kertoja ilokaasua

- Molemmissa ponnistin puoli-istuvassa asennossa

- Molemmissa oli ekat jomotukset n. 10 tuntia ennen syntymää

- Kovat kivut alkoivat molemmissa niin myöhään, ettei niihin ehditty reagoida. Kipein vaihe oli ponnistus.

- Molemmista tuli yksi 1. asteen repeämä ja hyvin onnistui kävely heti synnytyksen jälkeen

 

Tosi paljon noissa oli samaa, jos ei mieti alkua. Toka oli pikakelaus ekasta, siinäkään ei meinannut pää kestää mukana vaikka tavallaan osasin tietää, mitä on tulossa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mielenkiintoista lukea näitä. Itsellä yksi synnytys takana, joka meni todella hyvin. Niin nyt on sit alkanu mietityttään, että voiko seuraava mahdollinen synnytys mennä yhtä hyvin.. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

ekan ponnistusvaihe 45min, asentovirhe. kakkosen ja kolmosen 5min ja muutama ponnistus, vaikka kolmonen oli sitten noin 700g isompi kuin aiemmat. nopsia synnytyksiä, ei epiä/spinaalia, LAn tienoilla käynnistyneet x2 ja kolmas käynnistettiin osittaisen vedenmenon vuoksi

Share this post


Link to post
Share on other sites

esikoisen synnytys käynnistyis supistuksilla, muiden  vesienmenolla. Yksi sctiokin mahtuu mukaan. On noi vesienmenolla käynnistyneet aika toistensa kaltaisia. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

"Mulla poikien syntymät ovat olleet todella samanlaiset. Toinen (esikoinen) tosin alkoi vesien osittaisella menolla, toinen taas supistuksilla. Mutta synnytyksien kokonaispituuksissa on eroa 1 minuuttia, nuorempi syntyi siis minuutin nopeammin.

Epäilen, että toka synnytys olisi ollut nopeampi, ellei edellisestä synnytyksestä olisi kulunut jo 5 v 10kk.

 

Esikoisesta leikattiin eppari (multa kysymättä, henk.koht olisin antanut revetä mieluummin), tokassa osasin avata suuni ja selvisin tikeittä.

Kumpikin ollut lähes samankokoinen, Esikoinen 4185g/53,5cm/py 37cm, Kuopus 4242g/53cm/py 37cm.

Kumpikaan ei laskeutunut tai kiinnittynyt ennen synnytystä, kummankin jouduin eka ponnistelemaan alas, sitten ulos. Kumpikin ponnistusvaihe oli mielestäni hurjan lyhyt, eka papereiden mukaan 11min (hah, ainakin 10 min lisää, kätilö ei ollut huoneessa) toka 12min.

Molemmissa ponnistin samassa asennossa, mutta kuopuksen aikaan koin asennon huonoksi. Kolmannesta haluan kokeilla jakkaraa.

Kummassakin synnytyksessä istukka ei oikein halunnut irrota, kätilö joutui runnomaan ja vetämään sen ulos... Ei kivaa!

 

Puudutukset samoja ja lähes identtisissä avautumisvaiheissa otettu, oksitosiiniin reagoin nopeasti molemmilla kerroilla.

 

Olen varmaan suunnattoman hämmästynyt, jos tää kolmas tulee eri kaavalla ulos :grin:"

 

^ Alkuperäiseen viestiin jatketta, kolmas synnytys oli jotain ihan muuta, se käynnistettiin, supistukset ei missään vaiheessa tulleet säännöllisiksi, oli erittäin kivuliasta ja lopulta lähdettyään käyntiin myös nopeaa toimintaa.

 

Samankaltaisuuksia: Ponnistusasento oli jälleen lähes puoli-istuva vauvan ison koon takia, lisäksi ponnistusvaihe oli samanpituinen kuin edellisistä. Kolmaskaan ei ollut kiinnittynyt eikä kunnolla laskeutunut. Ilokaasu ja epiduraali taas käytössä. Ei repeämiä, kaksi pientä naarmua, ei tikkejä. Jälkeiset jälleen tiukassa, mutta nyt asiaan oltiin varauduttu paremmin eikä niiden irrottaminen ollutkaan niin paha juttu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now