TAYS -Tampere

[Sointu]

Ai kiva No paree olla uus amme paikalla kesällä

[Mirjami]

Niinpä, mä jo mietin, että voiskohan neuvolan kautta antaa palautetta, että mä haluuuuuun sinne sen uuden ammeen siihen mennessä, kun meen taas synnyttään..

[Myria]

Amme on käytössä taas! On tosiaan ollut lähes koko vuoden 2008 rikki mutta toiselta palstalta kuulin, jotta käytössä on taas. Ukko sanoi, ettei tehdä vauvaa vaan siks että pääsisin ammeeseen..

[Rozie]

Ukko sanoi, ettei tehdä vauvaa vaan siks että pääsisin ammeeseen..

No mutta miksi ihmeessä ei?!? Sehän olisi mitä parhain syy!

[MaTo]

"Saako" Tayssissa ensisynnyttäjät koittaa synnytysjakkaraa? (Kun valmennuksessa sanottiin, että ei mielellään, kun siinä ei niin pystytä "hallitsemaan" sitä lapsen ulostuloa, niin ensisynnyttäjälle voi tulla pahemmat repeämät tmv?)

Onko Tayssissa amme käytössä synnytyksessä?

 

Tuo jakkaran käyttö riippuu ihan kätilöstä. Meidän kolmannessa synnytyksessä hoitava kätilö lupasi, että jakkaraa voidaan käyttää ja kokeilimmekin sitä yhdessä puoliskon kanssa. Kätilö sanoi, että hän voi luvata sen jakkaran vain oman työvuoronsa ajaksi, että jos vauva ei sitä ennen synny, hän ei voi seuraavaan työvuoroon tulevan kätilön puolesta luvata yhtään mitään. Vauvamme syntyi kuusi minuuttia ennen hoitavan kätilön työvuoron loppua. Jakkaraa ei päästy ihan muista syistä sitten käyttämään.

[Susani]

Kuinka on sujunut teillä "vierailu kokemukset" Tayssissa, Eli vieraitako saa tavata vain siellä päiväsalissa? Ja kuinka iso se on.. Mietin vaan, että kuinka kaikkien vieraat mahtuu sinne ja kuuleeko siellä enää sitten mitään ? Onko teidän kokemuksen mukaan vierailuaikoja noudatettu hyvin vain huonosti?

 

Isäthän sai olla huoneissakin, ja onko 10-20 aika pitänyt? Vai saahan tietty, jos on synnyttänyt yöllä, isä tulla hetkeksi osastolle?

 

Edit. Onko ketään päästetty vauvan kanssa hetkeksi ulos osastolta?

Edited March 21, 2009 by Susani

[Kerttu]

Kyllä siellä huoneissakin saa vieraita tavata, mutta tietysti huonekaveri huomioiden. Meillä kävi vieraita yhtenä päivänä ja oli kerralla huoneessa useampi, mutta mulla ei ollut silloin huonekaveria lainkaan. Jännättiin, josko joku tulisi vierailuajan aikana synnytyssalista ja oltiin siinä tapauksessa varauduttu lähtemään vierainemme pois huoneesta. Päiväsaliin ei varmasti mahdu kaikkia vieraineen, päiväsali ajateltu varmaan lähinnä juuri noihin tapauksiin kun huoneessa ei voi vieraita vastaanottaa. Vierailuajan noudattaminen olis tosi tärkeetä että saa muuten olla rauhassa ja opetella.

 

Isien vierailuaika on toi 10-20, harmittavan lyhyeltä tuntui... Mun huonekaverin mies tuli toisena aamuna heti klo 8 jälkeen ja mua otti päähän, kun siellä vauvan kanssa koitettiin olla. Ajatushan tuossa on, että aamusta tehdään hoitotoimenpiteitä sekä vauvalle että äidille ja siihen olisi rauha (mä en esim. haluaisi että naapurin mies tulee sisään juuri kun kätilö painaa kohtua tai on tissit paljaana imetystä harjoittelemassa). Vauvan kanssa ei osastolta päästetä kun sitten vasta kotiutuessa.

 

Ai niin, toi yöjuttu. Me päästiin osastolle aamuneljältä, mies kantoi mun sairaalakassin sisään huoneeseen ja lähti sitten kotiin. Mä jäin lastenhoitajan kanssa kotiutumaan huoneeseen, käytiin läpi aamun kulku ja varmistettiin vielä että mies saa tulla vasta klo 10. Aika orpoa oli sinne klo 10 asti.

Edited March 21, 2009 by Kerttu

[Susani]

^ Kiitos vastauksesta

 

Voi vitsi, kumpa TAYS:kin olisi perhehuoneita (tai edes yhdenhengenhuoneita enemmän). No onneksi normaalisti sairaalassa ei joudu oleen kauaa. Ja samalla tavalla ajattelen, että kovin montaa vierasta en ehkä edes halua, mutta läheisimmät ihmiset haluan kyllä käymään ja jakamaan onnea (vierailuajaksi) No onneksi isä voi olla kauemmin iltaan.....

 

Huomasin Tayssin sivuilta, että Vammalassa oli hieman paremmin nuo huoneet ja vieraluajat. Harmi, kun täällä ei pysty niin valitsemaan synnytyspaikkaansa..

[Guest -Jonski-]

^ Ainahan sitä voi sattua Vammalan kulmille juuri sopivaan aikaan...

[Susani]

^ Hyvin keksitty!!

[Thingumy]

En nyt jaksa selata koko ketjua läpi onko tästä jo ollut puhetta..

Mulla on sellainen mielikuva, että Taysissa ei paljoa markkinoida synnyttäjille esim. erilaisia ponnistusasentoja tai keinoja miten helpottaa avautumisvaiheessa kipua muuten kuin lääkkein. Tuntuu, että Taysissa kaikki synnyttävät puoli-istuvassa asennossa, epiduraali ja episiotomia annetaan/tehdään suunnilleen jokaiselle rutiinisti. Ajatuksenani siis on, että synnyttäjiin suhtaudutaan siellä jotenkin aika liukuhihnameiningillä. Omakohtaista kokemusta ei vielä ole, enkä oikein tiedä mistä tää mielikuva edes on tullut.

Mikä teidän muiden kokemus on? Voisiko joku kiltti kumota tän mun mielikuvan vääräksi!

[Guest Orkidea]

*

Edited January 6, 2010 by Orkidea

[Sointu]

Mä en saanut epiduraalia, koska en halunnut Ilmoitin heti vastaanotossa, että mun selkään ei sitten mitään pistellä Vastaanotossa mulle tarjottiin kuumaa suihkua, joten sinne meninkin sitten pitkäksi aikaa ja auttoi kovasti. Sen huomasivat myös vastaanoton kätilöt ja mulle tarjottiinkin sitten saliin siirryttäessä mahdollisuutta ammeeseen. Kyllä kiitos! Amme oli ihana, vaikka kipua se ei kokonaan vienytkään. Se kuitenkin auttoi rentoutumaan ja paikat aukesivat nopeasti rentoutumisen ansiosta. Kohdunsuunpuudutuksen pyysin sitten lopuksi koska ponnistustarve oli niin kova, mutta vielä ei saanut ponnistaa ja se auttoi tosi hyvin siihen vaivaan. Tosin ehti vaikuttaa vain 10 minuuttia ennen kuin sain aloittaa ponnistamisen. Ponnistin aluksi kyljelläni, mutta koska siitä ei tullut mitään siirryin kätilön suosituksesta puoli-istuvaan asentoon ja totesin sen paljon tehokkaammaksi.

 

Mutta tosiaan, kukaan ei painostanut mihinkään tiettyyn kivunlievityskeinoon vaan itse sain sanoa, mitä halusin. Ponnistusvaiheessa oli ihan sama, mikä asento oli, kunhan sai ponnistaa lapsen pihalle, tarve oli niin kova Ja episiotomia mulle tehtiin, koska lapsi oli tulossa kovalla vauhdilla, mutta ei sitten viimeisestä esteestä meinannut päästä yli. Eikä kyllä yhtään harmittanut se nipsaisu, kunhan vaan sai sen kiristyksen loppumaan Joten rohkeasti vaan sanot, mitä haluat. Pakkohan niiden on sun toiveita kuunnella! Ja koulutat miehen (tai muun mahdollisesti mukaan tulevan tukihenkilön) kertomaan sun toiveista, jos itse olet sairaalaan tullessa siinä kunnossa, ettet saa mielipidettäsi sanottua

[Calluna]

Varmasti riippuu paljon kätilöstä ja tilanteesta mitä asentoja tai kivunlievitystä suositellaan. Ja omia toiveitahan saa ja pitää esittää! Mä oon molemmilla kerroilla aluksi ponnistellut kylkiasennossa, mutta synnyttänyt puoli-istuvassa asennossa. En oo kyllä itse mitään muita asentoja halunnutkaan. Mulle ei oo kummallakaan kerralla tehty episiotomiaa. Tokalla kerralla en epiduraalia saanut, koska synnytys eteni niin vauhdikkaasti. Kätilön suosittelema spinaalipuudutus olikin sitten juuri oikea puudute siihen tilanteeseen.

 

Thingumy, avoimin mielin vaan synnyttämään. Toivottavasti toiveitasi kuunnellaan ja kaikki menee hyvin!

[Rozie]

Mulla on sellainen mielikuva, että Taysissa ei paljoa markkinoida synnyttäjille esim. erilaisia ponnistusasentoja tai keinoja miten helpottaa avautumisvaiheessa kipua muuten kuin lääkkein. Tuntuu, että Taysissa kaikki synnyttävät puoli-istuvassa asennossa, epiduraali ja episiotomia annetaan/tehdään suunnilleen jokaiselle rutiinisti.

Komppaan edellisiä siinä, että riippuu kätilöstä. Vastaanotossa kivunlievityksenä oli lämpöpussi ja suihku. (Ilmeisesti jytympää tavaraa ei siellä olekaan tarjolla.) Lämpöpussi oli avuksi, suihku ei kun Siippa ei päässyt sinne henkiseksi ja välillä fyysiseksikin tueksi. Saliin minulle sattui kätilö, joka tarjosi mieluummin esmes aquarakkuloita kuin petidiiniä. (Tosin jäi rakkulat ottamatta, ilokaasun "avun" loppuessa otin petidiiniä, kivut jäi, taju lähti kivasti suppareiden välillä. ) Minä menin aika lailla kätilön vinkkien mukaan, epiduraalin (jota ei muuten edes ehdotettu) sijaan laitettiin kohdunkaulanpuudute, joka oli juuri oikea valinta minulle! Kivut loppuivat kuin seinään, mutta "tuntuma" supistuksista jäi, joten ponnistusten ajoittaminen oli helpompaa. Epparista esitin toiveen, että ei leikata ellei oikeasti näytä siltä, että paikat alkaa revetä. Kuulemma se on ihan normikäytäntö, eli turhaan eivät epparia tee. Lämpöhauteen avulla säästyin välilihan repeämiltä, eikä epparia siis tehty. (Kätilöt muuten kummastelivat kun pojan pää oli puolimatkassa ja minä hymyilin ja naureskelin jotakin ajatusta. Kuulemma siinä vaiheessa äitejä harvemmin hymyilyttää. ) Asennoista en muista mitä ehdotettiin, mutta kyljeltään aloitettiin ja puoli-istuvassa poika ulos tuli.

[Mirjami]

Multa ainakin oikeen kysyttiin omista toiveista moneen kertaan. Heti SVO:lle mentäessä ja sitten kätilön vaihtuessakin vielä. Mihinkään ei pakotettu, epiduraaliakin ehdotettiin hyyyvin varovasti, kun olin sanonut, että mahdollisimman pitkään yritetään ilman. Aluksi ponnistin kyljellään ja siitä siirryttiin puoli-istuvaan asentoon mun toiveesta.

[Mabeline]

Ekan lapseni synnytin erinäisistä syistä ilman puudutuksia (synnytys etenikin alun jälkeen yllättävän nopeasti). Kätilö kysyi vielä ponnistusvaiheen aikana olisiko mulla ponnistusasennon suhteen toivomuksia, mutta mun vastaus taisi olla, että en todellakaan jaksa nousta tästä pediltä mihinkään jakkaralle. Nimittäin just siltä se tuntui sillä hetkellä, perinteinen puoli-istuva asento tuntui musta silloin kaikkein parhaalta vaihtoehdolta.

[Iiris]

Mulla oli myös mahdollisuus synnytysjakkaran käyttöön vaikka olinkin ensisynnyttäjä. Kätilö myös kannusti kokeilemaan erilaisia ponnistusasentoja mutta olin sitten niin väsynyt ja jalat vaan kramppasi etten päässyt edes sängystä ylös. Aloitettiin ponnistaminen siis myös kyljellään ja puoli-istuvassa asennossa tyttö tuli lopulta ulos.

 

Mulle olisi ehkä ollut avuksi siellä jos olisi ollut mahdollista nähdä vaikka erilaisia kuvia että miten voi ponnistaa. Mulla ei ainakaan mielikuvitus riittäny enää siinä vaiheessa joten ihan perinteisesti mentii. Olisi varmaan pitänyt ottaa paremmin selvää etukäteen eri vaihtoehdoista ja vaikka harjotella Mutta siis, luontevinta oli se sängyllä röhnöttäminen sitten.

 

Kivunlievityksestä kysyttiin myös moneen otteeseen toiveita ja kätilö myös antoi ehdotuksia. Olisin halunnu epiduraalin mutta synnytys etenikin lopulta sitten niin nopeasti etten ehtinyt sitä saamaan. Suihkusta ei ollu mulle iloa eikä ilokaasusta. Jonkinlaista apua ehkä sitten toi konhdunkaulanpuudutus muttei ihan hirveästi kuitenkaan.

 

Meillä myös kävi vierailijat huoneessa, tokana päivänä kävi enemmänkin kun vierustoveri oltiin kotiutettu ja seuraava tuli vasta aamuyöstä. Me ei miehen kanssa ihan muistettu noita aikoja kun oltiin ihan loukkantuneita kun meille tultiin 21.50 sanomaan että miehen pitäisi lähteä ja oltiin ihan että onhan tässä vielä kymmenen minuuttia aikaa...

 

Mulle jäi ainakin tosi hyvä mieli synnytyksesytä TAYSista!

[Alison]

Mitenkäs, onko kokemuksia käynnistyksestä Tayssissa?

Varmaan tavat on melko samat joka sairaalassa, eli eka kokeillaan cytotecit ja sitten oksitosiini jos pilsut ei toimi (ja kalvojen puhkaisu tietenkin jos tilanne on ees sen verran kypsä). Mutta alkaako käynnistys äippäpolilta? Käynnistelläänkö Tayssissa viikonloppuisin? Millä päivillä, esim. 41+5 (siis kun raskaus on mennyt "yli") aletaan käynnisteleen? Ja millä perusteilla aloitetaan aiemmin kuin 42+1? Hirveesti ois kysyttyvää tästä asiasta

 

Mulla siis on aika äippäpolille ylihuomenna, jolloin mittarissa 41+3 (kutsu tuli viime perjantaina). Elättelen toiveita, että saattaisivat "jo" perjantaina alkaa käynnisteleen (en tiedä mistä oon saanut nyt päähäni, että alkaisivat jo tuolloin käynnisteleen), mutta onkohan mulla mitään toivoa tuohon perjantaihin? Vai meneekö käynnistys automaattisesti maanantaille jos vauvalla kaikki ok? Mitähän vaadittaisiin että käynnistys aloitettaisiin aiemmin kuin 42+1?

[Mirjami]

No itse en käynnistykseen asti päässyt ikinä, mutta mulla oli yliaikaiskontrolli 42+0, se oli perjantai. Sillon sovittiin maanantaille (42+3) käynnistysaika, jolloin olisin mennyt suoraan osastolle käynnistystä varten. Mun käsittääkseni myös SVO:lla on vuodepaikkoja käynnistystä varten, mutta ne oli täynnä. Mutta ei sitten tarvinnutkaan käynnistykseen mennä, kun synnytys lähti itekseen vielä viikonlopun aikana käyntiin. Siihen vaikutti varmasti se, että lääkäri ja lääkäriopiskelijat ärsytti tahallaan kohdunsuuta oikeen tosi paljon. Ja samana iltana irtos limatulppa ja siitä se pikkuhiljaa lähti käyntiin.

 

Mua ainakin kuunneltiin mielestäni hyvin siellä yliaikaiskontrollissa, olisin varmaan päässyt hetikin käynnistykseen, jos olisin sitä tosissani vaatinut. Mutta halusin ennemmin sitten kuitenkin vielä kokeilla, josko se kohdunsuun räpellys saisi synnytyksen käynnistyyn itekseen. Toki riippuu varmasti lääkäristäkin.

[Alison]

Ihana kuulla Mimosa että koit että sua kuunnellaan asiassa..

Vielä kun muistaisi itse olla rehellinen sen lääkärin edessä, eikä aloittaa mitään vähättelyä taas. Oon huomannut että terveydenhuollonammattilaisten edessä mun pitää olla joku pirun survivor, jolla ei ole hädän päivää ja jota ei paina vaivat, vaikka kuinka niitä olisi. Viime neuvolalääkärissäkin kun lääkäri hieman huolestuneena kysyi pystynkö vielä nukkumaan, niin taas alkoi sellanen asioiden pehmentely että pois alta, en voinut sitten sanoo, että en ole nukkunut kuukauteen kunnolla ja vähintään joka toinen yö tulee poru Jos nyt keskiviikkona vaan löisi kaunistelematta faktat pöytään ja antaisi lääkärin tehdä päätöksen niiden pohjalta.. (Eihän sen parin päivän enää pitäisi missään tuntua, mutta jotenkin ne vaan on ne ratkaisevat päivät mihin mulla ei ole voimia vaikea selittää..)

[Mila3]

Mulla alettiin raskausmyrkytyksen vuoksi käynnistämään perjantaina, jolloin olin 40+0. Mulla oli sillon heti aamulla aika polille. Tilanne ei ollut vielä mikään äärimmäisen paha, pissassa oli 3 plussaa ja paineet jotain 150/95, mutta olivat sitä mieltä ettei mua kannata enää kotiin laittaa odottamaan. Sain niitä pillerin murusia (1/4) kai viiden tunnin välein. Välillä käytiin kyselemässä onko supistuksia, mutta ei mulla mitään ollut. Seuraavana päivänä sain puolikkaan pillerin ja kun olisi ollut seuraavan puolikkaan aika, mulla meni vedet. Siitä synnytys menikin ihan täysillä eteenpäin, eikä kätilö uskonut että mua oikeesti sattuu jo.. Se mua jäikin vähän harmittamaan, kun se vaan käski mun vielä pukea housut jalkaan (en pukenut) ja sanoi vain että ensisynnyttäjä voi vähän pelästyä kun synnytys alkaa (itkin koko ajan) ja plaaplaa "Jos olisit kotona niin lähtisitkö jo sairaalaan?". Siitä ei mennyt kuin kaks tuntia vauvan syntymään. Salissa eri kätilö antoi kyllä heti ilokaasua..

 

Mutta uskon että se vois auttaa jos sanot ettet saa nukuttua etkä jaksa enää

[Mirjami]

Ihana kuulla Mimosa että koit että sua kuunnellaan asiassa..

Vielä kun muistaisi itse olla rehellinen sen lääkärin edessä, eikä aloittaa mitään vähättelyä taas. Oon huomannut että terveydenhuollonammattilaisten edessä mun pitää olla joku pirun survivor, jolla ei ole hädän päivää ja jota ei paina vaivat, vaikka kuinka niitä olisi.

 

Voi että, mullon ihan sama juttu!!! Neuvolassakin tuli loppuajasta aina pehmenneltyä niitä omia fiiliksiä (että oikeesti oli lähes masennuspotilas, ei nukkunut ja itki jatkuvasti) jostain käsittämättömästä syystä. Siellä yliaikaiskontrollissa sain viimein sanottua, että oon aika loppu ja se lääkäri oli kyllä tosi ymmärtäväinen. Jutteli mun kanssa asiasta ja kysyi multa, että olisinko kuitenkin valmis odotteleen siihen maanantaihin, jos saatais synnytys vielä itellään käyntiin. Suostuin siihen sitten tosiaan siks, että itekin halusin sen ennemmin itellään lähteen käyntiin ja siks, kun mulla tuli niin hyvä mieli siitä, että mua oikeesti kuunneltiin ja se lääkäri oli niin ihana ja kannustava.

 

Itseasiassa se viimenen viikonloppu olikin sitten mukavin ja parhaiten nukuttu sitten pitkiin aikoihin, kun siellä oli varmistuksena se, että maanantaina viimeistään saadaan jotain tehtyä. Joten sain rentouduttua ja oltua hyvällä mielellä ne muutaman päivän. Ja vaikka irtos limatulppa ja supisteli, niin silti sain vaan odoteltua rauhassa, että mitä tuleman pitää, kun kuitenkin maanantaina oli se varma b-suunnitelma kuitenkin olemassa.

[Guest WannaBeMom]

Hei kaikki!

 

Te TAYSissa synnyttäneet, kertokaahan henkilökunnasta tarkemmin. Oliko nuorten/kokeneempien kätilöjen välillä paljonkin eroa? Onko joku tietty kätilö jäänyt erityisesti mieleen, esim. omahoitaja sitten synnytyksen jälkeen vuodeosastolta?

[Alison]

Mulla oli tosiaan se kontrolli eilen.. Fiilikset jäi vähän sekaviksi sen jälkeen.

Lääkäriä ei kyllä tippaakaan kiinnostanut mun jaksaminen tai vointi. Tosin, kyllä taas tuli vähän oltua reipas partiolainen, mutta rehellisesti kerroin kaikki vaivani. Vauvan tila tarkistettiin kunnolla, mutta siittä ei kerrottu meille niin paljoa kuin olisin toivonut.. Eli meille vaan sanottiin että kaikki näyttää olevan kunnossa ja laitettiin käyrille makaan, noh, sitten kätilö "möläytti" että otetaan vähän pitempään käyrää kun se lapsiveden määrä oli hieman kyseenalainen (ja meille lääkäri erikseen sanoi, että veden määrä on hyvä). Käyrä oli sitten kunnossa, eikä meidän kanssa erikseen keskusteltu eri toiminta vaihtoehdoista, vaan kätilö antoi uuden kontrolliajan ensi maanantaille (42+1). Mitään ei kerrottu tarkemmin uudesta kontrollista ja kun kysyin että mitä sitten maanataina tapahtuu, niin kätilö vähän ympäripyöreesti totesi, että todennäköisesti ei silloin enää kotiin lähetetä, vaan sitten siirryn osastolle.

Maanantaina en kyllä enää suostu sairaalasta lähteen, oon niin väsynyt laskeen liikkeitä ja herätteleen laiskaa vauvaa.. (tämän lääkäri otti kyllä "tosissaan", mutta eipä asialle muuta tehnyt kuin konsultoi toista lääkäriä ja antoi liikelaskuohjeet). Kokoajan pelko persiissä, että mitäs jos en ajoissa reagoi lapsen liikkumattomuuteen jos ja jos ja jos..

 

Mielelläni olisin kyllä luomukäynnistymisen ottanut, mutta jos niin ei tapahdu ennen maanantaita, niin kaippa ne nyt silloin alkaa käynnisteleen??