-Heidi-

TAYS -Tampere

702 posts in this topic

Tyttö syntyi TAYSsissa 25.6. Saatiin Marttojen villasukat ja liberon kassi, pestävät liivinsuojukset ja näyte kertakäyttöalustasta. Me saatiin olla 2 hengen huoneessa ja henkilökunta oli todella mukavaa.

Synnytyksen jälkeen meille tuotiin kahvia ja syömistä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kuulemma Taysissa on ollut täyttä nyt kesällä ja luultavasti jatkuu samoin tästä eteenpäin.. Millä tavalla se näkyy siellä?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Taysista multa saa kiitosta osaava ja ripeä henkilökunta synnytyssalipuolella. Synnytyslääkäri ja kätilöt toimivat niin hienosti, kun omassa synnytyksessä heti ponnistusvaiheen alussa jouduttiinkin hätäsektioon vauvan ahdinkotilan takia. Vauva oli maailmassa alle 3 minuutissa siitä, kun lääkäri päätti hätäsektiosta.

 

Synnytysvuodeosastolla taas henkilökunta pääosin mukavaa, mutta hyvin erilaisia persoonia. Myös neuvot ja ohjeet näin ekan vauvan saaneelle , olivat välillä ristiriitaisia keskenään. Ainakin osastolla 2B oli muutamina päivinä niin täyttä, että pari äitiä ja vauvaa joutui olemaan käytävällä sermin takana jopa muutamia päiviä. Lisäksi hoitajat vuodeosastolla olivat koko ajan tosi kiireisiä, jos niiltä jotain kysyi, niin useimmiten he vastasivat jo kulkiessaan takaisin ovelle päin. Samaten, jos soitti hoitajakutsua, saattoi se soida monet minuutit ennen kuin hoitaja ehti huoneeseen katsomaan.

 

Muoks. lisäyksiä: poitsu oli ekan yön hoitajien kansliassa, kun mulla oli toi hätäsektio takana. Lisämaitoa ja tutti oli annettu kysymättä multa mitään. Sinänsä mulle aika sama, mutta jotkut on tässä tiukempia, eivätkä tykkäisi.

Päästiin poitsun kanssa kotiin viidentenä päivänä ja mullehan nousi heti kuume illalla. Seuraavana päivänä piti muutenkin aamulla mennä ottaa poitsulta bilirubiini-verikoe, niin menin käymään SVO:lla kuumeeni takia, ja mulla todettiin kohtutulehdus. Pääsin/jouduin takas osastolle 2B ja siellä mulle heti sanottiin, et "nyt me hoidetaan sua, sä itse hoidat vauvas, siihen me ei enää puututa." Okei, kyllä olikin kivaa. Itsellä kuumetta enemmän kuin koskaan elämässä aiemmin, maha kipee, vieläkin järkytys hätäsektiosta, ihmetys esikoisvauvan hoidosta, baby bluesin aiheuttama itkuisuus sekä huoli omasta voinnista. Itkin ja paljon, kun mies lähti iltaisin kotiin, varsinkin ne pari seuraavaa päivää, ennekuin oma olo alkoi vähän helpottaan. Kerran sitten joku hoitajista tarjoutui ottaa poitsun kansliaan, kun mulla oli niin huono olo. Mut paskat, mä sanoin pärjääväni, enkä antanut poitsua sille.

Edited by tiksu

Share this post


Link to post
Share on other sites
Kuulemma Taysissa on ollut täyttä nyt kesällä ja luultavasti jatkuu samoin tästä eteenpäin.. Millä tavalla se näkyy siellä?

 

No mä en huomannut kyllä erityisesti mitään kiirettä. Synnytin 28.6. ja oltiin osastolla 28.-30.6. SVO:lla oli mun lisäks yks synnyttäjä, saliin päästyä kätilö ehti oleen paikalla ihan tarpeeks ja tuli nopeesti, kun soitettiin kelloo. (no salissa ei kyllä oltukaan kun reilu puoli tuntia ennen kun aloin ponnistaan) Ainoastaan avustava kätilö lähti nopeesti heti kun se oli tytön syntymän jälkeen mahdollista. Osastolla taasen ilmeisesti oli kyllä paljon ihmisiä ja pari kertaa huonekaveri joutu odottaan jonkun aikaa hoitajan tuloo, kun soitti kelloo, mutta itse en olis muuten mitään kiirettä huomannut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiireen huomasi hoitajista (os. 2A) siitä, että ajoittain puolihätäisesti yritettiin hoitaa tiettyjä asioita. Kun hoitaja pääsi meidän luokse niin pian soikin jo toisaalla kello, eli osastolla hoitajat hyppäsivät paikasta toiseen. Osaa joutui muutaman kerran muistuttaan/pyytään tuomaan lisää särkylääkettä tai vst. kun olivat jo unohtaneet sen siinä hötäkässä.

Kaikesta kiireestä huolimatta henkilökunta oli ystävällistä ja sympaattisia.

Edited by Gabby

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulle jäi ihan positiivinen kuva Taysista, sekä synnytyksen että osaston henkilökunta oli tosi musta tosi mukavaa. Mutta kyllä mäkin sen kiireen huomasin erityisesti siinä, että kun soitti sekä synnytyksen aikana että osastolla kelloa niin joskus tuntu että sai odottaa pitkään. Mutta mä kyllä koin että sitten kun hoitaja saapui niin oli niillä ihan aikaa opastaa ja tuntui että kaiken tarvittavan avun ja tiedon kyllä sai. Ja mä kans huomasin että hoitajilta sai erilaisia ohjeita, esim. toisen mielestä piti ehdottomasti imettää 4 h välein ja toisen mielestä sillä ei ollu merkitystä.

 

Se oli kyllä vähän ihmeellistä kun lapsivesi meni ja yritettiin soittaa sinne kansliaan niin sieltä ei vastannut kukaan :huh: Onneks löydettiin sitten jostain numero suoraan synnytysosastolle niin sieltä sitten vastattiin. Lisäks jäi vähän harmittamaan se, että kun ei ollut sitä synnytysvalmennusta niin en yhtään tiennyt sitä että aluks pitää hengata vaan siinä käytävällä ja siitä siirrytään suoraan synnytyssaliin. Luulin että siellä olis ollut joku "avautumishuone". Siks olinkin siinä synnytyksen edetessä vähän sillein että mitähän sit seuraavaks tapahtuu, kun mieluummin olisin keskittynyt johonkin muuhun.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulle jäi myös positiivinen kuva TAYS:sta. Synnytyssalissa tosi osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa, erityisesti jäi mieleen yksi kätilö (Tuula oli nimensä) joka valvoi mua synnytyssalissa yhden yön yli. Hänellä oli aikaa mulle, ja kertoi koko ajan mitä tapahtuu, mitä tekee jne. Se rauhoitti, kun olin hermostunut raskausmyrkytyksestä ja sen oireista.

 

Leikkaussalissa nopeaa toimintaa, itse leikkaus oli tosi nopea ja mulle jäi siitä vain 4 tikin mittainen arpi. Olisin ehkä enemmän kaivannut selostusta siitä että mitä tapahtuu, mutta kiireellisessä sektiossa ei siihen varmaan ollut aikaa.

 

Osastolla 4a myös ammattitaitoista henkilökuntaa, ja tosi mukavia ihmisiä. Sen kyllä huomasin, että hoitajat oli ohjeissaan varsin erilaisia, esim. toinen ei uskaltanut antaa mun sektion jälkeen nousta kun taas toinen oli sitä mieltä että heti ylös vaan jotta toipuminen alkaa, ja sitten pulloruokinnan suhteen toinen ei niin nipottanut siitä jos neidiltä jäi maitoa juomatta ja toinen sit taas oli sitä mieltä, että kaikki pitää mennä alas. Mä en kiirettä erityisemmin huomannut, kyllä hoitajat tuli varsin nopeesti kellon soiton jälkeen, tosin muutaman kerran unohtivat jotain asioita mitä oltiin aiemmin sovittu. Tosin asiaan saattoi mun kohdalla vaikuttaa mun raskausmyrkytys ja tehovalvontaosastolla olo, että tulivat sen takia nopeesti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tökkiikö muilla tuo TAYSin nettisynnytysvalmennussivusto? :huh: Mä en saa noita toimimaan kirveelläkään. Yritä tässä ny sit perehtyä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

 

Pyörittääkö tämän videon? http://www.tays.fi/default.aspx?contentid=3839

 

Itse pääsen myös tuon laittamasi linkin takana olevalle sivulle, mutta sit kun klikkaa "Nettivalmennus" niin alkaa tökkimään. Oon odotellut pienen ikuisuuden että toi video lähtis eteenpäin, mutta ei elonmerkkejä..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä itsellä näkyy valmennusvideo. videon alussa näkyy suoralinkki tuolle sivulle johon se on tallennettu, niin voit kokeilla lähteekö se sitä kautta pyörimään. videon pyöritys tarvii koneelle oletettavasti windows media playerin vai vst joka tukee wmv formaattia. muuten tietokone ei osaa "kääntää" videota katsottavaan muotoon.

 

 

 

 

 

http://pshpu1.pshp.fi/media/nettivalmennus.wmv

Share this post


Link to post
Share on other sites

No nyt tuon linkin klikkailu sai videon avautumaan Media Playeriin ja toimimaan. Kiitos! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Torstaina viiden jälkeen päivällä mentiin Tayssiin, ja päästiin melkein suoraan saliin. Salit oli täynnä, mutte käytävillä ei kukaan joutunut kumminkaan odottelemaan. Salihenkilökunta oli aivan ihanaa, molemmissa vuoroissa, ja meiillä oli onneksi kätilöopiskelija mukana. Sen verran huomasi kiirettä, että oikea kätilö oli aika paljon poissa. Sitten, kun synnytys venyi, oli kyllä paikalla. Kätilöt ja lääkäri myös todella hienosti huomioivat mua, ja mun jännitystä, kun taustalla oli todella raju ja pitkittynyt imukuppisynnytys. Ja kun mun pahin pelko toteutui, uusi imukuppisynnytys, hoidettiin edelleenkin kaikki todella hienosti. Lopputuloksena kyllä imukuppisynnytys, mutta huomattavasti helpompi, rennompi, ja nopeampi.

 

Myös osastolla oli ystävällistä henkilökuntaa. Kiirettä ei juuri huomannut, ehtivät neuvoa hyvin jos oli kysyttävää, ja vastasivat nopeasti soittoon. Voi olla, että meillä oli joku rauhallisempi väli, en tiedä, tänään kotiuduttiin, joten osastolla oltiin vaan yks kokonainen päivä. 2B:llä siis oltiin, ja pelkää kiitosta voin tällä perusteella antaa. Taitaa tosin riippua siitäkin millainen henkilökunta vuoroon sattuu, koska viime vuonna synnyttäessä henkilökunta oli ihan ok, muttei lähellekkään niin ihanaa, kun tällä kertaa sattui kohdalle. Kotiin saatiin tosi kiva liberon näytekassi sekä marttojen sukat.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Äitiyspolilla oli lappu, että vierailemaan sekä synnyttäneiden osastolle että synnytystä odottavien osastolle pääsevät vain lapsen isä ja sisarukset sikainfluenssan takia. Tiedä sitten, kuinka tarkkoja tuosta ollaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Tosi tarkkoja. Työkaverin tytär sai lapsen viime viikolla eikä edes isovanhempia päästetty katsomaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Synnytin heinäkuussa Taysissa, jäi ihan älyttömän hyvä kokemus. Välilihaa ei pyynnöstäni leikattu, vaan sitä tuettiin, joka johti siihen etten revennyt ollenkaan :). Useinhan kuulee, miten eppari tehtäisiin Taysissa automaattisesti..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Yhdyn edelliseen :) TAYSista jäi hyvä mieli, eikä minultakaan välilihaa leikattu kun ei ollut tarpeen ollenkaan. (Yksi pienenpieni nirhauma jäi vaan tulokseksi). Hoitajat olivat asiallisen mukavia ja apua sai kun kelloa soitteli osastolla, muutoin ei kyllä ylimääräistä hoitajat jutelleet. Ja nopeastihan sitä kotiin "häädettiin", ensisynnyttäjänä olisi ehkä toivonut toisaalta pidempää sairaalassa oloaikaa, mutta toisaalta kun ei tuolla sairaalassa nukuttua saanut ollenkaan huonekaverin vuoksi niin ehkä parempi lähteä kotiin lepäämään/rauhoittumaan ajoissa.

Edited by Lillaenkeli

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tietääkö kukaan, onko Taysissa vielä voimassa ohje, että vain isät + sisarukset saa tulla katsomaan äitiä/vauvaa sikalentsuvaaran takia? LA lähenee ja olisihan se mukavaa, että isovanhemmat pääsisivät poikkeen, vaikka hyvin tuon säännön ymmärränkin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Ainakin TAYSin nettisivuilla oli vielä alkuviikosta ilmoitus että muut eivät saa vierailla.. Oon sen tiedon varassa oikeastaan itsekin elänyt - oletan että sinne myös tiedon päivittävät kun kielto loppuu..

Pari viikkoa sitten ihan varmasti vielä oli, kun naapuri synnytti ja sanoi ettei ulkopuolisia vierailijoita (isää lukuunottamatta) päästetty osastolle..

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Samaisessa jutussa kerrottiin myös, että joku äiti oli joutunut synnytyksen jälkeen odottamaan osastopaikkaa osaston käytävällä tuolilla, kun käytäväsängytkin olivat täynnä! :o Alkaa tosissaan pelottaa, jos joutuukin tuonne ruuhkan keskelle... VAS siis toiveissa, mutta mutkat matkassa tarkottais automaattisesti passia Taysiin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitti vastauksista tuohon vierailukysymykseen. Luin kanssa sen vierailukieltojutun Aamulehdestä, musta vähän yllättävää, että kiellosta on tosiaan tehty pysyvä? Onhan niillä osastoilla ne päivähuoneet, mikseiköhän siellä saa vierailla, jos sikalentsuvaara on ohi? Ihan järkkyä se tuolilla odottaminen, luulisi nyt, että Taysista yksi sänky löytyisi! Mut viimeksi tuotiin salista sängyllä, kun niin pyörrytti. Siinä tapauksessa sängystään pystyy ainakin pitämään kiinni :lol:. Tosin käytävällähän mäkin sitten ekat tunnin lojottelin.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Sitten osastolle 2 A:lle päästyäni aluksi kaikki meni hyvin ja mukavasti, sitten kun vauva joutui LO5:lle, meidän unohdettiin. Lastenosaston hoitajat olivat aivan loistavia, mutta omalla osastollani olin kuin ilmaa. Pyynnöistä huolimatta en saanut särkylääkettä enkä apuakaan usein. Kurja viikko kokonaisuutena. Seuraavalla kerralla haluan jo seuraavana päivänä kotiin!

 

Vauvamme joutui LO5:lle suoraan synnytyssalista, ja minut vietiin 2B:lle. Olin ennenaikaisen synnytyksen ja pojan osastolle joutumisen vuoksi aika sekaisin ja järkyttynyt. Koska en ensisynnyttäjänä edes tiennyt, mitä kaikkea minun pitäisi tehdä lapsen synnyttyä (pumppaus, imetys, vauvanhoito, itsestäni huolehtiminen jne.), en myöskään osannut vaatia hoitajilta tukea ja opastusta. Laahustin päivät väsyneenä ja kipeänä osastojen väliä, ja sain imetys- ja vauvanhoito-opastuksen yksinomaan lastenosaston hoitajilta, jotka todellakin olivat aivan loistavia.

 

Omalla osastollani minuakin sitten kohdeltiin kuin ilmaa, tai pikemminkin kuin toisen luokan äitiä, koska olin siellä ilman vauvaa. Kolmantena päivänä minulle alettiin 2B:llä vihjailla, että olisi parempi, jos lähtisin mahdollisimman pian kotiin, jotta paikkani saataisiin sellaiselle äidille, jolla on vauva vierihoidossa. En kuitenkaan suostunut lähtemään ennen viikonloppua, sillä olisin joutunut olemaan yksin kotona - mieheni pystyi aloittamaan isyyslomansa vasta pojan syntymää seuraavana maanantaina, ennenaikaisuus kun sotki myös hänen työkuvionsa aika hienosti...

 

Kaiken kaikkiaan jäi siis aika huono maku 2B:stä. Synnytyksessä mukana olleet kätilöt ja lääkärit sekä lastenosaston hoitajat ja lääkärit sen sijaan hoitivat työnsä aivan mahtavasti.

Edited by rouva Tossavainen

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now