Mintaka

Yleinen vai harvinainen nimi

39 posts in this topic

Haluatko lapsellesi yleisen vai harvinaisen nimen? Vai jotain siltä väliltä? Onko asialla ylipäätään mitään merkitystä?

 

Minusta ihannenimi olisi suht harvinainen mutta ei kuitenkaan outo, siis jo nimeksi vakiintunut kuitenkin. Tämän hetken suosikkinimemme sekä tytölle että pojalle ovat kuitenkin melko suosittuja, mutta eivät aivan top-10:ssä kuitenkaan.

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Siitä väliltä. Top 10 -nimeä en valitsisi, vaikka noilla listoilla tosi kivoja nimiä onkin. Nimen pitäisi kuitenkin olla edes jokseenkin vakiintunut ja ehdottomasti sellainen, että se lähtökohtaisesti menee oikein jo ensi kuulemalla. Varsinkaan en ottaisi mitään kirjoitusasulla/ääntämisellä kikkailuja, ettei joka kerta tarvitsisi selittää, että "se kirjoitetaan y:llä/c:llä/yhdellä i:llä tms. Eli ei liian outo, ei kaikkein yleisin, mutta "oikea" nimi, jota ei joka kerta tarvitsisi selventää ja selitellä. :) 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Koska mun oma nimi on (tai no ainakin oli) harvinainen, niin en osaa ajatellakaan, että oman lapsen nimi olisi edes 50 suosituimman listalla. Ja vaikka monet niistä nimistä on munkin mielestä ihan syystä suosittuja (=kauniita), niin en vaan edes kiinnostu suosituista nimistä. Mulla on nimelle sitten tietenkin muitakin kriteerejä kuten helposti lausuttava, ei R-kirjainta, lyhyehkö, mielellään merkitysnimi jne. Ja onneksi löysin tällaisen nimen lapselleni :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kolmella neljästä on top50 nimi ja yhdellä ei, onneksi ovat kuitenkin top20 ulkopuolelta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on pojalla tällä hetkellä nosteessa oleva nimi, eli kaimoja löytyy kyllä alle viisi vuotiaista, sekä yli kahdeksankymppisistä. Sukunimi on todella harvinainen, joten sen puolesta ei hiukan yleisemmästä etunimestä ole haittaa. Liian erikoista nimeä ei haluttu antaa juurikin harvinaisen sukunimen vuoksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä oikeastaan samat kriteerit yleisyyden suhteen kuin aloittajallakin: nimet ei mielellään saa olla ihan suosituimpien ja yleisimpien joukossa, mutta niiden pitää olla kuitenkin selkeitä, vakiintuneita ja kirjoitusasun täytyy olla  yksiselitteinen. Mitään kikkailua emme halua eikä erikoisuudentavoittelu ole meidän juttu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Halusin lapselle sellaisen nimen, joka omaan korvaan kuulostaa kivalta. Ja minkä nimen näköinen lapsi on. Eli ei mitään väliä onko kyseessä harvinainen, tai supersuosittu nimi. ;)  

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meille nimen erikoisuudella tai yleisyydellä ei ole niinkään väliä, vaan sillä, että nimi on kaunis ja sopii sen saajalle. Mulla on nimi, joka on ollut aikansa muotinimi, enkä koe kärsineeni nimen yleisyydestä mitenkään. En kuitenkaan halua, että lapsi joutuu jatkuvasti tavaamaan nimeään joka paikassa eli nimen pitää olla selkeä, helppo ja yksinkertainen lausua ja kirjoittaa. Mietitään tällä hetkellä ensimmäiseksi nimeksi nimeä, joka on ollut hetken nosteessa, mutta ei ole käsittääkseni kovin yleinen kuitenkaan (ainakaan vielä). Se täyttää nuo edellä mainitut kriteerit ja lisäksi sillä on kiva, mutta ei liian ilmeinen, yhteys meidän sukunimeen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tytöllä on tuplanimi väliviivalla ja jos lisää lapsia saadaan niin heillä myös tulee sellaiset olemaan, ja muutamia kivoja vaihtoehtoja oon salaa päässäni jo pyöritellyt. Yksittäisinä nimet on kohtuullisen yleisiä kaikki ja osa jopa top10-nimiä, mutta yhdistelminä harvinaisia (tytöllä on kaimoja yhteensä alle 30, nimiehdotuksilla kaimoja olisi alle 20, alle 97 ja kolmatta nimeä ei ole näköjään kenelläkään).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Halusin itse mieluummin vähän harvinaisen, mutta nyt kun nimi on lapsella, huomasin etteipä sillä enää ole väliä. Varmaan monilla on sama, että vaikka jokin nimi olisi harvinainen, sitä ei välttämättä tajua sellaiseksi mieltää, jos se on jollain läheisellä ja siihen on niin tottunut.

 

Huomasin myös, että mulla oli aika vääriä mielikuvia yleisestä nimestä. Torppasin monta ehdotusta syyllä "liian yleinen", mutta kun alettiin katsoa Väestörekisterin tilastosta, selvisi, että jotakin mun mielestä yleistä nimeä on saatettu antaa vähemmän kuin jotakin mun mielestä harvinaista. :) Mielikuva yleisyydestä riippuu siis varmaan osittain myös omasta lähipiiristä (tai päiväkodista, lehdistä tms mistä itse lasten nimiä kuulee).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vaikuttaako oman nimen yleisyys tai harvinaisuus siis käsityksiin hyvästä lapsen nimestä? Minullakin on ikäluokassa harvinainen nimi, mikä oli mukavaa, kun ei koskaan ollut luokalla samannimistä. Siksi on ollut aina ajatuksena, että ei yleistä nimeä omalle lapselle. Luovuin muun muassa omasta suosikkitytönnimestä, koska se rupesi yleistymään liikaa. (Siksihän suositut nimet ovat suosittuja kun ne ovat niin hyviä nimiä muidenkin mielestä.) Tämän hetken suosikkipojannimi on top-50-listalla, mutta luultavasti mahdollisesti joskus syntyvästä pojasta tulisi joka tapauksessa senniminen, koska mies tahtoo. Samannimisiä syntyy kuitenkin vain noin 200 vuodessa, joten haitanneeko tuo niin kauheasti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei mulla ainakaan ole oman nimen yleisyys vaikuttanut mielipiteeseen tai käsitykseen siitä, millaisen nimen haluan omalle lapselleni antaa. Oma nimeni on ollut aikanaan suosituimpien joukossa, mutta ei se koskaan minua haitannut mitenkään - en toisaalta halua omille lapsilleni ihan yleisimpiä nimiä, mutta tuskinpa sekään johtuu siitä että itselläni on "tusinanimi". Voisin oikeastaan kuvitella että jos oma nimi on kovin erikoinen ja siitä on jollain tavalla joutunut kärsimään, haluaisi omille lapsilleen pikemmin hyvin tavallisen kuin harvinaisen nimen (vaikka suinkaan kaikki harvinaiset nimet eivät ole outoja tai kovin erikoisia).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoisella on tavallisen kuuloinen, mutta ei kovin yleinen nimi (vrk:n tiedon mukaan nimeä on annettu muistaakseni reilu 300 kertaa). Omissa valinnoissani yleisyydellä tai harvinaisuudella ei ole kovasti väliä, kun erityisesti miehelläni on muutamia isoja kriteereitä nimille. Menisi liian vaikeaksi! Pääasia on, että se sopii kantajalleen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä oli myös ajatuksena, että nimi, jota ei tarvitse selittää, mutta ei Ainoa tai Onnia :) Valitsimme nimen, joka tuntui pojalle sopivan ja ajattelimme keksineemme harvinaisen nimen. Noh, nyt on pojalla nimi, joka on varmaan seuraava Onni :D

 

Samoin oli aikoinaan käynyt myös mieheni nimen kanssa - appivanhemmat luulivat antaneensa harvinaisemman nimen, mutta mieheni kantaa yhtä oman aikansa tusinanimeä :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nimipohdinnat oli aikanaan haasteellisia, koska haluttiin sellaiset nimet, jotka edustaa selvästi, kumpaa sukupuolta lapsi on ja kirjoitetaan samoin kuin lausutaan. Haluttiin nimiin myös jotain perinteistä.

 

Esikoisen nimi päätettiin sairaalassa ja vähän harmitti, kun olin alkuvuonna huomannut nimen yleistyneen Hesarin kasteilmoituksissa. Mutta me oltiin päätetty SE nimi. Toisen lapsen nimi on niiden 20 yleisimmän nimen joukossa, mutta yleisempi toisena/kolmantena nimenä. Ei itse tunnettu ketään saman nimistä lasta.

 

Kun kirjoitetaan lasten koko nimet sukunimineen paperille, on nimiyhdistelmät sen verran uniikkeja, että toisia samannimisiä ei varmasti tule koskaan vastaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Miehen kanssa ei olla vielä nimiasiaa pohdittu, mutta itse en halua mitään top10 tai top20 nimeä lapselle antaa. Jokin kuitenkin vakiintunut ja lyhyehkö suomalainen nimi olisi ihana, ehkäpä joku iso- tai isoisovanhempien nimistä?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pidän erikoisista nimistä, mutta myös monet yleiset nimet saavat äänensä minulta. Meidän osalla lapsista on sellaiset nimet ettei ole kalenterissa, ja muutaman nimi taas löytyy  :girl_sigh:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoisen nimilistoilla mulla oli sekä yleisiä että harvinaisia nimiä. Ihan kaikkein yleisimmät kyllä karsiutuivat jo sillä perusteella, että todennäköisyys löytyä kavereilta/suvusta kasvoi, mutta olihan siinä silti monia sittemmin/siihen aikaan yleistyneitä nimiä. Ainakin yksi suosikeistani taitaa löytyä ihan kärkisijoilta nykyään. Mies kummasteli monia mun listan "outouksia" mutta päätyi sitten kuitenkin ehdottamaan lopulliseksi nimeksi yhtä mun listojen oikeasti harvinaisimmista. :D  Vähän sattumalta siis tuli harvinainen nimi.

 

Kuopuksen aikaan karsiutui listoilta moni aiemman listan yleisistä nimistä siksi, että nyt ne jo olikin lähipiirissä käytössä. Ja kieltämättä nyt oli myös toiveissa vähän harvinaisempi esikon nimen kaveriksi. Osin siksi, että kävisivät harvinaisuuden osalta yhteen, osin ihan siksi, että esikon nimen kanssa yhteensopivat nyt vaan olivat niitä vähemmän yleisiä. Kuopuksen nimi ei yhtä harvinainen ole kuin esikon ja taitaa olla yleistymässäkin, mutta ei kuitenkaan top-listoiltakaan (vielä) löydy.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä voisin antaa suositunkin nimen, jos se olisi "perinteikäs" nimi eikä ns "muotinimi". Jos joku ymmärtää mitä tarkoitan? Eli en aio keksimällä keksiä erikoista nimeä sillä kustannuksella, että nimestä tulee outo tai vaikeasti ymmärrettävä. Enemmän nimen antoon vaikuttaa varmaankin keitä muita sen nimisiä tuntee. Kun on koulussa töissä, tulee jokaisesta nimestä väkisinkin mieleen joku oppilas.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vähän kyllä itseä vaivaa kun aika moni mun suosikkinimistä (varsinkin tyttöjen) on siellä top listoilla ei haluaisi että kaimoja on ihan hirmuinen määrä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jep no ehkä ei ihan vielä mutta mä nyt tykkään hössöttää jo ajoissa :D Jos tyttö tulee niin kai siitä voi sitten tinkiä en kyllä rupea itse keksimään/vääntämään, että saadaan joku erikoinen nimi... Pojan kohdalla oma etunimisuosikki ei ole suosittu joten siinä ei tulisi ongelmaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän pojan nimi on suht yleinen suurten ikäluokkien nimi, mutta ainakin toistaiseksi harvinaisempi lapsilla. Toinen nimi on uudempi luontonimi.  Meidän nimivaihtoehdot oli suurimmaksi osaksi perinteisiä, mutta ei niitä kaikkein suosituimpia. Yksi vaihtoehto hylättiin liian suosion vuoksi. Ihan tusinanimeä ei siis haluttu, mielummin vähän harvinaisempi kuin yleisempi, mutta viime kädessä nimi itsessään ratkaisee enemmän. Itselläni on omassa ikäluokassa tosi yleinen nimi, ja jossain vaiheessa se harmitti, nyt olen ihan sinut nimeni kanssa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on esikoisella yleinen nimi, kuopuksella harvinainen. Molempien nimet ovat vanhoja, jälleen yleistymässä olevia (no, kuopuksen nimi ei siltikään ole yleinen, mutta sitäkin annetaan nyt enemmän kuin ennen). Kun esikoista nimettiin, en tiennyt ketään samannimistä lasta, mutta sittemmin niitä on tullut vastaan ja nimi on kiivennyt top-listoilla kohti kärkeä. Osasin kyllä sitä odottaa muutaman muun viimeisen vuosikymmenen suosikkinimen perusteella, kun on samantyyppinen.

 

Harvinaisuus ei ole meille siis mikään tavoite, vaikka mieluummin ihan ikäluokan suosituimpia vältetään - toisaalta yleisyys ei ole este, jos juuri se nimi parhaalta tuntuu. 

Edited by Chandalina

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now