Posted January 20, 2016 · Report post Khadeija: Toivottavasti Letrot tuo toivotun tuloksen Meilläkin oil seurantaultra vain ekassa Letrokierrossa. Ja mulla kans selkeä hirsutismi, sekä ylipainoa. Nukkelapselle tsempit odotteluun, jospa se pian tulisi! Share this post Link to post Share on other sites
Posted January 20, 2016 (edited) · Report post wii, joo näin olen ollut lukevinani että BMI-raja on (julkisella puolella ainakin). Ainakaan ihan heti en haluaisi keinotekoisia hormoneita kokeilla (edes kierron aikaansaamiseksi), jos pelkkä painonpudotus voisi auttaa kierron palauttamisessa (aiemmin n. 20kg hoikempana kierto oli säännöllinen). Nyt on vaan otettava vielä tiukempi kuri ja sitten jos ei millään onnistu (on aina ollut takkuista ja jos painoa saa pois, se tulee korkojen kera takaisin pikku hiljaa), niin on alettava pikaisesti hakemaan lääkinnällistä apua, koska ilman kiertoakaan ei ole terveellistä olla. Jostain syystä mun on kamalan vaikea mennä gynelle nyt tämän asian vuoksi, pelkään että saan jonkun aivan hirveän tuomion sieltä Tuttavani on lapsettomuushoidoissa ulkomailla PCOS:n vuoksi ja hän vinkkasi minulle Inositolista, jota hänelle oli sikäläinen lapsettomuslääkäri määrännyt. Pienen googlettelun jälkeen löysin varsin mielenkiintoisia ulkomaisten yliopistojen tutkimuksia Inositolin käytöstä PSCO:n hoidossa (painonpudotuksen tukena, kierron ja spontaanin ovulaation aikaansaamisessa, jopa PCOS riskeihin kuuluvien keskenmenojen ehkäisynä) ja sillä itseasiassa oli paremmat tulokset kun metformiinilla, eikä sellaisia sivuvaikutuksia mitä metut aiheuttaa. Nuissa muutamissa lähteissä mainittiin että PCOS kärsivillä on tätä Inositolin puutetta, joka mm. vaikuttaa rasva-aineenvaihduntaan. Onko kellään kokemusta metformiinista vs. inositolista? Tilasin sitä netin kautta ja viikon ajan otin 1g/päivä ja tällä viikolla nostin annosta 1,5g/päivä ja ensi viikosta lähtien 2g/päivä. Mitään sivuvaikutuksia en ole havainnut ekan viikon aikana.. Edited January 20, 2016 by Sansa Share this post Link to post Share on other sites
Posted January 20, 2016 · Report post Heippa! Ahdistuksen keskeltä ajattelin kuitenkin jakaa yhden PCOS-onnistumiskokemuksen eli nyt viidennestä hoitokierrosta (letrozol, menopur, pregnyl) keskenmenon jälkeen olen raskaana rv 4+4. Pelko keskenmenosta on koko ajan mielessä. Päivä kerrallaan mennään. Juurikaan en luota vielä ajatukseen että elävä lapsi voisi meille syksyllä syntyä. Voimia ja onnea kovasti kaikille piinailuun niin hoitojen kuin raskaudenkin suhteen! Share this post Link to post Share on other sites
Posted January 20, 2016 · Report post Sansa, Mulla on ollut metformiini käytössä elokuusta 2015. Mulla ei ole todettu sokereissa häikkää eikä selkeää ylipainoa ole, mutta painonhallinta on olut työlästä terveellisistä elämäntavoista huolimatta. Lisäksi tulin helposti huonovointiseksi jos en tosi tosi säännöllisesti syönyt. Mulle ei tullut juurikaan mitään sivuoireita ja positiiviset vaikutukset huomasin äkkiä. Paino tippui itsestään 5 kg ja on pysynyt siinä (bmi 24). Verensokerin heittely ja huonot olot ovat loppuneet, on ollut helppoasyödä terveellisesti ja vähemmästä on tullut kylläiseksi. Mielestäni ihokin on ollut parempi. Metformiinia on tutkittu myös PCOS:ään liittyvään kohonneeseen keskenmenoriskiin liittyen. Ilmeisesti täysin selkeää mäyttöä ei ole, että se niitä vähentäisi, mutta osassa tutimuksista on tällaisiakin tuloksia saatu. Share this post Link to post Share on other sites
Posted January 20, 2016 · Report post Kirsimari, kiva kuulla että kokemuksesi ovat olleet positiivisia metformiinin suhteen. Toivon kovasti että pikkuinen pysyy matkassa loppuun saakka <3 Share this post Link to post Share on other sites
Posted January 27, 2016 · Report post Multakin iso kehu metformiinille. Eka raskaus saatiin alkuun ovulaation induktiolla (metformiini käytössä tässä kohtaa vasta 1kk) ja nykyisessä ennen raskautta käytössä vain metformiini. Toki ennen raskauksia olin saanut pudotettua painoa 20 kg (ja allekirjoituksesta löytyy kaikki muutkin diagnoosit). Mutta uskon vahvasti, että metformiini oli mun keholle se oikea lääke. Share this post Link to post Share on other sites
Posted January 28, 2016 (edited) · Report post Sansa: Mulla kokeiltiin Metformiinia joskus silloin heti PCOS diagnoosin jälkeen jonkin aikaan, mutta se aiheutti mulle tosi paljon pahoinvointia. Inositolia söin viime kesänä ja n.kuusi viikkoa sen aloituksesta sain elämäni ekan plussan! Se tosin päättyi varhaiseen keskenmenoon, mutta tuolloin ei ollut mitään OI-hoitoja vielä aloitettu ja taustalla vuosien lapsettomuus. Jossain vaiheessa syksyä kuitenkin inositoli jäi kun uutta plussaa ei kuulunut. Edited January 28, 2016 by wii Share this post Link to post Share on other sites
Posted February 27, 2016 · Report post Mulla vahvistettiin pcos-diagnoosi perjantaina ensikäynnillä. Olen julkisen puolen painoindeksirajan 35 alle reilusti eli 30,5, mutta meiltä evättiin hoitojen aloitus ja käskettiin pudottaa painoa indeksiin 29. Kunhan paino putoaa ja muut tutkimukset on tehty, alkaa mulla clomit. Lääkäri oli kyllä vähän hassu, koska ultrasi kyllä munasarjat, muttei sanonut mitään, että olsinko tässä kierrossa ovuloinut. En tajunnut itsekään sitä kysyä, koska toinen munasarja piileskeli, ja ultraaminen oli sen takia kivuliasta. Sanoi vaan,,että ovulaatiohäiriöt ja pcos johtuu ylipainosta. Share this post Link to post Share on other sites
Posted February 28, 2016 · Report post Mullakin positiivinen kokemus metformiinista. Mulla kokeiltiin 1 kierron ajan primolut-femar-gonal-f yhdistelmää, jonka aikana munarakkulat eivät lähteneet kasvamaan (8mm tais olla suurin). Olen hoikka PCO-lainen, BMI taitaa mennä alipainon puolelle, kiertoa ei ollut. Kesälomakauden vuoksi hoito keskeytyi ja myöhemmin aloitin meformiinin, jonka aloituksen jälkeen kierto käynnistyi säännöllisenä ja 2. kuukautisten jälkeen 3. metformiinikierrosta raskauduin. Share this post Link to post Share on other sites
Posted March 1, 2016 · Report post Moi kaikille. Haluaisin jatkaa tarinaani täällä, kun täältä se alkoikin. Meidän plussa saatiin Terolut+Clomifen hoidolla ja tärppi kävi toisella hoitokierroksella. Nyt joudun kertomaan, että pikkuinen poikamme ja tyttömme lensivät karkauspäivänä taivaan Isän huomaan, ennenaikainen synnytys tapahtui viikoilla 20+3. Suru ja ikävä on sunnaton. Kaikki meni tuohon asti todella hyvin. Kaikki tapahtui niin äkkiä, sairaalaan lähtö, synnytys, järkytys.... Saimme tavat pikkuiset kapaloituna heti synnytyksen jälkeen ja olivat molemmat kauniita ja terveitä pikkuisia, ainoastaan liian pieni tähän maailmaan. Molemmat olivat hengissä vielä 5 minuuttia ennen synnytystä ja toinen vielä hetken synnytyksen jälkeenkin. Nyt aloitamme surutyön ja paranemisen, ja aloitamme uudelta puhtaalta pöydältä kun olemme valmiita jatkamaan hoitoja, sekä fyysisesti, että henkisesti. Toivon kaikille hyvää vointia ja onnea ja tsemppiä sydämeni pohjasta yrityksiin!!!!<3<3 Palaan ketjuun, kun aloitamme uuden taipaleen kohti pikkuista. Olette ajatuksissa. Share this post Link to post Share on other sites
Posted March 1, 2016 · Report post Voi kuinka surullista Haaveissa Toivon sydämeni pohjasta jaksamista ja voimia surutyöhön. Share this post Link to post Share on other sites
Posted March 1, 2016 · Report post Osanotto, Haaveissa. Aika sanattomaksi vetää. Ja voimia kaikille. Välillä käyn teitä kurkkimassa, 28+5 mennään. Share this post Link to post Share on other sites
Posted March 4, 2016 · Report post Seuraan liittyisi yksi, jolla myös diagnosoitu pco. Olen täällä lueskellut teidän kokemuksia ja elänyt mukana: Niin paljon onnea kaikille plussanneille, toivottavasti kaikki menee hyvin Haaveissa, osanottoni :'( Itselläni ei vielä ole onnistumiskokemuksia. Kp 6 menossa... Lopetin ehkäisypillerit 2/2015, mutta menkkoja ei kuulunut. Sitä sitten tk:lle ihmettelemään ja sieltä annettiin 3 kk:n kuuri Terolutin rinnakkaisvalmistetta, josko se herättäis kropan toimimaan. No, eipä auttanut, joten varasin ajan yksityiseltä. Siellä tehtiin uä ja todettiin tuo pco ja siitä johtuva ovuloimattomuus. Sain Letrot kolmelle kierrolle (2 kpl/pvä, kp 3-7). Nyt on se kolmaskin kierto ohi ja tuntuu, ettei tästä tuu ikinä mitään... :/ Ensi viikon torstaille on lääkäriaika varattu, käydään läpi seuraavia suunnitelmia ja saadaan käsittääkseni lähete julkiselle puolelle. Myös mies on testaamatta, joten se ainakin on seuraavana vuorossa. Siinä mielessä mielenkiintoiset päivät edessä, että nyt ei ole mitään hormonia, joka saisi ovulaation aikaan. Tapahtuukohan kropassa mitään ilman apuja. On ollut ihanaa lukea plussa-kokemuksia, toivottavasti niitä saadaan lisää! Tsemppiä kaikille omiin vaiheisiinsa! <3 Share this post Link to post Share on other sites
Posted March 4, 2016 (edited) · Report post Olen todella, todella pahoillani Haaveissa teidän keskenmenosta. En voi kuvitellakaan miltä tuntuu synnyttää kun tietää että ne pienet kuolevat synnytykseen. Mitään ei tuollaiselle tilanteelle voi tehdä. Voimia! Edited March 5, 2016 by Kipinä Share this post Link to post Share on other sites
Posted March 5, 2016 · Report post Ette tiedä kuinka paljon osanottonne minulle merkitsee, kiitos <3<3<3 Tinhi, älkää luopuko uskostanne pieneen ihmeeseen!!! Olette koko ajan päivän lähempänä omaa ihanaa lastanne <3 Olette täällä ajatuksissani ja iltarukouksessani. Lämpimiä ajatuksia kaikille. Share this post Link to post Share on other sites
Posted March 5, 2016 · Report post Kirsimarille hirmuisesti tsemppiä nyt uuteen raskauteen!!!!! Uskon kyllä, että keskenmeno on tuoreena mielessä, koska tiedän että jos itse vielä plussan saan, olen yhtä epäileväinen. Jarrusukat tulokkaalle jalkaan<3:) Share this post Link to post Share on other sites
Posted March 5, 2016 · Report post Kiitos paljon voimaannuttavista tsempeistä Haaveissa! Ja samaan hengenvetoon suuret pahoittelut ja osanotto kohtuuttoman surunne osalta. Sydäntä pistää ja kyyneleet valuvat. Tunnetta lisää varmasti vielä se, että alkuraskauden ultrassa todettiin mun odottavan myös kaksosia. Pari kertaa olen pienet nähnyt ja kaikki on vielä hyvin. Ensi viikolla on nt-ultra. Keskenmenon pelko ja siitä selviytymiseen liittyvä ahdistus on läsnä päivittäin, muttei ole saanut onneksi yliotetta. Huomaan kuitenkin että olen jossain määrin jo selvinnyt kesäisestä keskenmenosta (ehkä osin tämän uuden raskauden avulla) ja voin sitä tapahtumaa muistella ja siitä puhua osana minun ja meidän perheen tarinaa. Toivon sinulle ja miehellesi ja koko perheellesi voimia kohdata monenlaiset tunteet ja suru joka pulpahtelee aina silloinkin kun ajattelee kaiken olevan hyvin. Mullakin oli epätodellinen olo koko viime kesän enkä ehkä henkisesti täysin luovuttanut ajatuksesta etten ole enää raskaana. Suru tuli sitten rankemmin syksyllä ja muutti vähitellen muotoaan. Ja kuten sanoin on nyt osa meitä. Olet ajatuksissani ja lähetän sinulle myötätuntoisen halauksen ja paljon voiman ja valon säteitä! Share this post Link to post Share on other sites
Posted March 6, 2016 · Report post Kiitos Kirsimari itsellesi <3 Minusta tuntuu niin ihanalle ajatus, että saat kantaa nyt kahta pientä sisälläsi <3 Muistan niin elävästi sen tunteen, kun gynekologi kertoi minulle, että kaksi elämän alkua kasvaa sisälläni, minun mahassani, meidän omaa lihaa ja verta. Kaikki menee varmasti hyvin, mulla on vahva tunne siitä, yritä luottaa tulevaan, jooko? <3 Share this post Link to post Share on other sites
Posted March 9, 2016 · Report post Kiitos Haaveissa kannustavista sanoistasi! Tänään nt-ultrassa olivat molemmat elossa ja kaikki nyt ainakin hyvin. Yritän jatkaa toiveikkaampana ja uskoa tähän. Voimia ja kaikkea hyvää sinulle! Share this post Link to post Share on other sites
Posted March 10, 2016 · Report post Ihanaa Kirsimari <3 Minulla on meidän pikkuisten nt-ultrasta saadut kuvat tuossa pöydällä vieressä, nousi hieman hymy huulilleni teidän puolesta <3 siellä ne mönkii molemmat ja tekevät tilaa itselleen Voi sitä tunnetta kun he alkavat molemmat viuhtomaan siellä <3 Käyhän välillä kertomassa kuulumisia <3 kaikkea hyvää teille <3 Share this post Link to post Share on other sites
Posted March 22, 2016 · Report post Täälläkin on ollut puhettu siitä, että ruokavaliolla voisi olla jotain merkitystä. Ne, jotka on ruokavaliotaan muuttaneet, niin oletteko jättäneet hiilarit kokonaan pois vai vain vähentäneet? Entä sokeri? Kävin gynellä 1,5 viikkoa sitten ja kyselin hieman tästä pco:sta ja selvisi, että se tosiaan saattaa vaikuttaa sokerin sietokykyyn. Että esim. raskausajan diabetesriski voi olla hieman suurempi. Samalla lääkärikäynnillä selvisi, että mulla ei selvästikään ole luomuovista odotettavissa. Ollaan nyt siirtymässä julkiselle puolelle, joten olen tällä hetkellä ilman mitään lääkitystä, joka oviksen saisi aikaan. Share this post Link to post Share on other sites
Posted March 22, 2016 · Report post Mä siirryin pari viikkoa sitten fitfarmin superdieetille, jossa hiilarien saantia rajoitetaan treenipäiville ja silloinkin hyvin vähäisesti. Ainakin on ollut paljon energisempi olo, kun varsinkin valkoinen sokeri on kokonaan jäänyt pois. Share this post Link to post Share on other sites
Posted March 27, 2016 · Report post ^^Suosittelen lämpimästi Kaisa Jaakkolan kirjoja Hyvän olon hormonidietti ja Reipas rakas raskaus. Olen saanut nuista kirjoista paljon hyviä vinkkejä omaan ruokavaliooni ja uuteen elämäntapaan. Share this post Link to post Share on other sites
Posted April 8, 2016 · Report post Yks PCOlainen lisää täällä. Todettu 2000-luvun alussa, siitä lähtien pillerit käytös, pillerit lopetettu 5/2015, menkat pysyi suht tasaisilla joskin pitkillä kierroilla (32-36 ja yks hassu 43). 03/2016 annettiin lupa tulla jos on tullakseen, heti kierto piteni kp60, jolloin tuli oudot vuodot flunssan kera, en tiedä oliko oikeat menkat vai onko kiinnittymisestä kyse tai mitä lie.. meinaan vielä tehdä testin varmistaakseni.. Share this post Link to post Share on other sites
Posted April 13, 2016 · Report post Nyt lueskelin ajan kanssa teidän kaikkien tarinat.. samaan aikaan herää pelko omasta tilanteesta mutta myös toivo lukiessa teidän muiden onnistumistarinoita. Ja tietenkin suru toisten menetyksen puolesta. Osanotot Haaveissa teidän suruun. Toivottavasti teillä lykästää kuitenkin pian uudestaan paremmalla onnella! Kaikkien tarinoita lukiessa päätin taas panostaa omankin ruokavalion seuraamiseen. Jossain vaiheessa söin vähemmän hiilihydraattisesti jos niin voi sanoa, mutta siihen aikaan käytin vielä ehkäisyä. Me ollaan syöty nyt pitkään tosi laiskasti, tavallaan, ei mitenkään järkky epäterveellisesti, muttei myöskään ihan parhaalla mahdollisella tavalla. Joten kokeillaan nyt ryhdistäytyä sitten yhdessä. Jospa se tekisi meille kummallekin hyvää. Vähemmän sokereita ja vähemmän höttöä. Ja mun on pakko alkaa syödä aamupalaa.. oon ihan onneton sen kans.. Share this post Link to post Share on other sites