Coordinator

K-HKS

186 posts in this topic

bohemian: mulla on siis ollut nuo lääkärikäynnit siksi, että niillä on tehty kokoarvioultra esikoisen isokokoisuuden vuoksi. :) Eli kokoa on nyt rakenneultran jälkeen arvioitu rv 32 (? muistaakseni) ja tullaan tosiaan nyt rv 37 vielä arvioimaan. Mutta ainakin sen viimekertainen lääkäri otti myös synnytyspelon puheeksi ja ymmärsi sitä todella hyvin, sanoi ihan suoraan että on hienoa kun sitä hoidetaan nykyään ja siitä puhutaan avoimesti. Ja kertoi myös, miten sen pelon syntymiseen ei välttämättä tarvita kuin pari minuuttia synnytyksen aikana, jolloin äiti kokee esim. voimakasta pakokauhua tai ahdistusta, ja sitten ne aktivoituu ja tulee uudelleen pintaan esim. uudelleen raskautuessa ja synnytystä läpikäydessä, vaikka olisivatkin siihen asti kyteneet pinnan alla ja tuntuneet mitättömimmiltä. Ja miten sitä pelon aiheuttavaa kipupistettä pitää vain lähteä aktiivisesti etsimään tekemällä ajatustyötä ja puhumalla sitä edellistä synnytyskokemusta läpi. Siis oikein asiantunteva ja empaattinen lääkäri. :)

 

Kahdella kätilökäynnillä mulla on molemmilla kerroilla ollut eri kätilöt, jotka ovat kuitenkin olleet molemmat hyvin ammattitaitoisia ja empaattisia hekin. Molemmilla kerroilla on edellinen synnytyskertomus käyty kohta kohdalta läpi ja olen kertonut sen perusteella herääviä pelkojani ja ajatuksiani, joihin on yhdessä etsitty ratkaisuja ja vaihtoehtoja. Ne on kirjattu yhdessä tuumin synnytysuunnitelmaksi, josta mä sain alkuperäisen kotiin mukaan miehelle näytettäväksi (ja johon voin mahdollisesti täydentää sitä mukaa kun tulee asioita mieleen ja ottaa sen sitten mukaan synnyttämään lähtiessä) ja kopio jäi synnärille mun papereihin kätilöitä varten. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kuulostaa kyllä hyvältä :). Itsellä on parin viikon päästä kela-neuvola ja silloin käsittääkseni sitä lähetettä polille laitettaisiin. Enköhän sitä pyydä. Ainakin kertaalleen olisi hyvä päästä keskustelemaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nostelen tätä.. Luin koko ketjun mielenkiinnolla läpi. Aika monenlaista kokemusta vaikuttausi olevan. Kiinnostaisi kuulla, jos jollain olisi tuoreempaa kokemusta Hämeenlinnasta. Toista olen menossa synnyttämään heinäkuussa, mutta ensimmäistä kertaa Hämeenlinnaan. Todennäköisesti suunnitellulla sektiolla mennään tälläkin kertaa, mut kaikenlaiset kokemukset kyllä kiinnostaa. Esikoinen syntyi Jorvissa ja siitä jäi ihan hyvät muistot, vaikka jouduttiin olemaan melkein viikko. Ruuhkaa siellä oli ja huoneessa oli koko ajan mun lisäksi 2-3 äitiä vauvoineen. Vähän toivon, että pienemmässä sairaalassa pienemmällä paikkakunnalla olisi vähän rauhallisempaa :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla kokemus keskiviikolta ;)...

 

 

Olen tällä toisella kierroksella tosi tyytyväinen Khks:ään. Pelkopolitoiminta oli mielestäni tosi hyvä kanava käsitellä omia ajatuksia ja toiveita ja sen pelkopolimerkinnän myötä koin myös, että niihin asioihin paneuduttiin paremmin synnytyksen yhteydessä :). Jonkin verran piti itse tuoda taustaansa silti esille, mutta kaiketi se on aika väistämätöntä kun vuorot vaihtuu nopeaan tahtiin ja henkilökunnalla kiire. Salissa olleet kätilöt oli tosi mukavia, anestesialääkäri ok ja vuodeosaston kätilöt mukavia. Pelkopolitoimintaan paneutunut äitipolin lääkäri oli tosi mukava ja kuunteli kauan ajatuksiani edelliseen synnytykseen liittyen plus nyt loppujen lopulta sain luvan käynnistykseen taustaani peilaten.

 

Vuodeosastolla on tosiaan isompiin kaupunkeihin peilaten varmasti rauhallisempaa. Samassa huoneessa on maksimissaan toinen äiti, eli huoneet on kahden hengen huoneita. Itse olin valtaosan 1,5vrk ajasta yksin kahden hengen huoneessa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiva kuulla, että sulla bohemian oli noin hyvä kokemus :)

 

Kivaa myös jos saa toipua max. kahen hengen huoneessa. neljän hengen huoneessa ei kauheesti saa nukuttua, kun kaikkien vauvat itkee eri aikoihin :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiva kuulla kokemuksia hämeenlinnasta, itse olen menossa sinne synnyttämään kesäkuun alussa :) Miten helpolla siellä on saanut perhehuoneen? 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ensisynnyttäjät ovat ensisijassa perhehuoneen saamiseen. Sen saaminen on tuurista kiinni, jos on vapaana sinne pääsee. Lisäksi jos osastolla on enempi tilaa voidaan normaalista 2 hengen huoneesta muuttaa perhehuone (eli siis käytännössä mies tulee huonekaveriksi, eikä joku muu).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kaks kertaa oon Hämeenlinnassa synnyttänyt, ja molemmilla kerroilla väkeä ollut niin plajon, ettei perhehuonetta ollut. Tokaa kun olin synnyttämässä halusin polikliinisesti, kätilö sanoikin, että ihan hyvä, koska osastolla ei oo paikan paikkaa. :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Marraskuulta oma kokemus kyseisestä sairaalasta. Itse synnytyksestä jäi hyvät fiilikset, mitään kivunlievitystä ei tuputtamalla tuputettu, oman jaksamisen ja kivunsietokyvyn mukaan mentiin, mutta tarjolla oli heti kun tuntui niitä tarvittavan.

 

Meillä poika joutui synnytyksen jälkeen päiväksi teholle, jossa oli aivan ihanat hoitajat. Lämmin tunnelma, vauvaa sai hoitaa aina kun jaksoi ja hoitajat tulivat juttelemaan ja kertomaan vauvan sen hetkisestä tilanteesta heti kun osastolle saavuit.

 

Mutta toisenlaiset kokemukset sitten vuodeosaston hoitajista. Heillä tuntui koko ajan olevan kiire eikä heillä ollut juuri ollenkaan aikaa. Vuorossa tultiin kerran pikaseen ovelta huikkaa ketä on töissä, yleensä vielä vasta juuri ennen vuoronvaihtoa. Monia asioita luvattiin neuvoa ja opastaa mutta paljon piti itse pyytää tai selvittää, samaa myös sanoi myös samassa huoneessa ollut toinen äiti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itsellä on nyt alkanut toiseen kertaan yhteistyö pelkopolitoiminnan kanssa Hämeenlinnassa, eka kerta oli keskimmäisen odotuksen aikana. Näistä käynneistä ja niiden vaikutuksesta toimintatapoihin ennen synnytystä ja sen aikana on jäänyt tosi positiivinen fiilis :). Huolenaiheet on kuunneltu hyvin herkällä korvalla, ne on huomioitu synnytyksen yhteydessä ja on ollut itsellä tosi voimaantunut olo, kun ei ole kokenut itseään sivustaseuraajaksi.

Edited by bohemian

Share this post


Link to post
Share on other sites

Osastolla tammi-helmikuun vaihteessa 2 viikkoa viettäneenä en voi muuta kuin lämpimästi kehua siellä työskenteleviä kätilöitä. Kiireellinen sektio, pieni keskonen ja aina sai apua, kun pyysi. Osalla kätilöistä oli aikaa pysähtyä juttelemaan ja kädestä pitäen neuvomaan esim. imetyksessä. Kuitenkin koen, että yhteinen linjaus juurikin imetyksen opastamisessa puuttuu ja sitä olisin ensikertalaisena kaivannut enemmän. Pienen keskosen äitinä toivoisin myös, että tulevaisuudessa kerrottaisiin muistakin vaihtoehdoista ruokkia keskosvauvaa eikä automaattisesti lykättäisi vanhemmilta kysymättä tuttipulloa vauvalle. Meille onneksi kävi hyvin ja päästiin tuttipullosta ja korvikkeista eroon, mutta sitkeyttä, pitkää pinnaa ja aktiivista tiedon etsimistä se vaati.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now