Sign in to follow this  
Followers 0
dansku

IVF kokemukset

168 posts in this topic

Ihailtavan rauhallisesti tunnut asian kuitenkin ottavan. Toivottavasti tuleva polikäyntinne olisi onnistunut! Käsitinkö oikein, että tällä kertaa munasolu kuitenkin hedelmöittyi, mutta lopetti jakautumisen eilen (illalla)? Sillä jollei se ainokainenkaan olisi hedelmöittynyt ollenkaan, niin eikö niiden olisi pitänyt soittaa jo eilen? Silti ylilääkäri meinasi, että nimenomaan hedelmöittymisessä on se ongelma?

 

Kiitos tsempeistä! Meillä ilmeisesti lisätään hönkää piippuun piikitettävien annostuksessa ensi kiepillä, josko munisin sitten enemmän ja laadukkaammin kypsiä munia. Toivotaan :give_heart:

Share this post


Link to post
Share on other sites

^En nyt ihan suoranaisesti päässyt puhelimessa kärryille, että mitä sille munalle tapahtui. Eka kierroksella toinen oli hedelmöittynyt ja lähtenyt vikasuuntaan, toinen ei ollut hedelmöittynyt ollenkaan. Tällä kierroksella siis ymmärsin, että mikroinjektoiduista kolmesta yksi ainoastaan olisi alkanut hedelmöittyä, mutta ilmeisesti sekin jotenkin pieleen tai sitten kehitys pysähtyi. En tiedä. Ylilääkäri puhui jotain munasolun kypsymisongelmasta tai vastaavasta, ja sanoi ettei voi tietää mistä johtuu. Ihan hyvä, että saadaan käydä polilla vielä juttelemassa (sen mukavan) erikoislääkärin kanssa asioista, jäihän tässä vielä monta seikkaa auki. En ehkä ihan heti ole vielä menossa donor-jonoon, vaikka se kuulosti olevan nyt ainoa vaihtoehto.

Toivotaan, että toka kierros toisi teillä kypsemmän saaliin! Kuulostaahan tuo sun saaliisi jo aika lupaavalta, vaikka näissä onkin monta liikkuvaa osaa ja epäonnistumisen mahdollisuutta. Peukut pystyyn, leuka rintaan ja nokka kohti tuulta!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jos tarkkoja ollaan, niin mullakin oli itse asiassa kolme hedelmöittynyttä munasolua punktion jälkeen, mutta vain kaksi niistä oli hedelmöittyneet normaalisti. Käsitin biologin puheista, että siihen epänormaalisti hedelmöittyneeseen kappaleeseen oli päässyt kahden siittiön tumat. Ainakin sentään miehen simpat ovat näköjään oikeinkin reippaita tunkemaan nokkansa sinne minne kuuluukin :girl_haha: Mutta samaa kypsymisongelmaa on siis myös täällä, vaikka AMH-arvoahan multa ei olla nähty edes tarpeelliseksi tutkia, koska pelkästään jo FSH- ja AFC-arvot pysyivät viitearvojen sisällä.

 

Joko tiedät, koska teillä on se poliaika?

Edited by Töhö

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli FSH hieman korkea, muistaakseni kymmenen paikkeilla, joten siksikin AMH otettiin. AFC taisi olla hieman matala, en muista kun en papereita ole itse nähnyt. Poliaika tullee postissa myöhemmin.

Mukava kuulla, että teilläkään sentään siittiöissä ei pitäisi olla ongelmia. Kun nyt saatais me emännät munittua hyvänlaatuiset munat!

(Alan kallistua itsekin sen puoleen, että olisi nyt kohtuullista saada kokeilla vielä kolmannen kerran julkisellakin puolella tätä hommaa. Jumankauta nyrkkiä pöytään polilla siis!)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eksyin lukemaan tämänkin ketjun ja Sarvikselle haluan kertoa hiukan omaa tarinaani.Eka ivf 1/16,36 kypsää munasolua,pakkaseen neljä kolme ja nelipäiväisiä.Hedelmöittynyt oli noin puolet mutta fregmantaation vuoksi ( epämuodostumaa)lähes kaikki kuukahtaneet ekan ja tokan päivän aikana.Kaksi siirrettiin kahdessa eri passissa ja 2 kuoli sulatukseen.Ei haamun haamua.

Toinen kierros 11/16.29 munasolua,taas noin puolet hedelmöittyi mutta ainoastaan yksi reppana pakastettiin ja siirrettiin joulukuussa (nega).Ei taaskaan tuoresiirtoa koska liian suuri hyperin vaara.Taas kaikki muut kuolivat muutaman ekan päivän aikana.Tässä välissä lääkäri piti tod näk että munasoluissa on vikaa,mutta ehdotti kuitenkin kolmanteen kierrokseen lääkkeen vaihtoa ja määrähän oli ekassa 200, tokassa 150 ja kolmannessa 125 yksikköä.Kromosomitutkimuksetkin tehtiin,ne oli ok.

Meillä siis ekan yk:n luomutyttö 9/12.Tosin myös sektioarpea on korjailtu ja osa lääkäreistä myöntänyt että voi myös aiheuttaa kiinnittymishäiriöitä ja sekundaarista lapsettomuutta.No,kolmas kierros oli nyt tammikuulla.Vuodenvaihteessa aloitin laihdutuskuurin ja ruokavalion.Bmi ollut 30 ja risat ja sain sen putoamaan 29. Lisäksi söin tosi vähän hiilareita ja valkoista sokeria.Lisäks mulla meni alas vehnänalkioöljy,ubikinon,royal gelee ja kävin jokusen kerran kiropraktikolla.Ton ubikinonin otin mukaan kun sen pitäis parantaa munasoluja.Ikää mulla siis muuten 33v.No,kolmas ja meidän vika rundi,11 munista,8 hedelmöittyi,1 siirrettiin nelipäiväisenä eka tuoresiirto ikinä,2 nelipäiväistä pakkasessa ja 3 oli vielä viidennen päivän jatkoviljelyssä mut näistä ei päässyt pakkaseen yksikään.Silti tää oli totaalisesti paras saalis ja ihmeiden ihme se tuoresiirto on edelleen kyydissä vaikka oma usko oli jo oikeastaan mennyt menojaan.Viimeisessä tehtiin icsiä ja picsiä ja jotain kalsiumaktivaatiota meidän soluille,aiemmat ollut normi ivf.Mutta siis kolmanteen hoitoon saatiin vasta meillä lääkitys kohdilleen.Ja ei tää nyt ihan mee yks yhteen sun tarinan kanssa mutta mun mielestä teille kuuluisi vielä se kolmas kierros ja toivottavasti saisit vaikka uudet lääkkeet kokeiluun.Ja loppujen lopuksi en tiedä mikä tuon yhden sai tuonne kiinnittymään vai oliko vaan tähdet kohdillaan,niin tuon ubikonin suosittelisin hankkimaan.Paljon tsemppiä raskaalle ja kiviselle tiellesi <3

Edited by Sametti

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hei, kiitti kokemuksesta. Pikakommentti kännystä. Menen maanantaina keskustelemaan polille, ja ajattelin tiedustella juurikin tuota, että jos lääkkein saadaan parempi saldo, olisiko lääkityksellä vaikutusta myös munasolujen kypsymiseen ja sitä kautta alkiosatoon.

Ekan pieleen menneen IVF:n jälkeen olen käyttänyt säännöllisesti ubikinonia/ubikinolia ja Omega-3:a ja D-vitamiinia, näillä kun pitäisi olla hyödyllisiä vaikutuksia. Olisin tyytyväinen jos saataisiin vielä yksi IVF-kiekka myöhemmäksi, niin ehtisin väliajalla laihtua...

 

Mutta toivoa luova tarina, uskomattoman hyvä saalis ja tsemppiä tuoresiirretylle pikkuiselle! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Moikka!

 

Minä olen aikaisemmin kirjoitellut tuonne PCOS -palstalle, mutta nyt kun Bemfola hoidot ei näytä tehoavan, niin lapsettomuuspolin lääkäri avasi vähän jatkosuunnitelmia: kokeillaan vielä ennen kesäsulkua Menopur. Jos se ei tuo toivottua hoitovastetta, syksyllä suunnitellaan IVF:ään siirtymistä. Ei kuulostanut mukavalta, mutta minkäs teet... Nämä IVF:n hoidot kuulostaa tosi rankoilta, ja siis varsinkin tuo aikatauluttaminen on kyllä todella hermoja raastavaa oletettavasti.

 

Eli minun taustaa lapsettomuudessa: ollaan jätetty ehkäisy pois 1,5 vuotta sitten, ei ovulaatioita luomusti, käyty gynellä toteamassa selvä PCOS, päästy yleiselle puolelle lapsettomuusuhoitoihin, kokeiltu letrozol (ei vastetta ja limakalvo aivan liian ohut), 1. Bemfola piikittely onnistui hienosti ja kaunis johtofolli, ei raskautta, 2. Bemfola piikittely pidempi jakso, jossa annosta jouduttiin kasvattamaan 75 IU asti ja 2 follia kasvoi, ei raskautta, 3. Bemfola piikittely jo karmean pitkä 22, jossa annosta nostettiin jo 100 IU asti ja ei johtofollia lähtenyt joten luovutettiin tämän hoitolinjan kanssa, koska lääkärin mukaan taas annoksen nosto olisi tehnyt ennemminkin hyperin kun johtofollin. Todella raivostuttavaa että Bemfolan teho hiipui minulla vaikka annosta nostettiin ja limakalvokin pysyi hienosti mukana hoidossa, mutta minkäs teet kun munikset ei osaa päättää kuka saa kasvaa (osa gyneistä, jotka eivät ole lapsettomuushoitoja tehneet tuntuu tippuvan penkiltä kun näkevät mun polykystiset munasarjat... )

 

No mutta nyt kokeillaan Menopurilla jospa se sais mun kroppaan vähän potkua. Ja siis osasyyllinen on varmasti se että mun pitäis saada jostain 5 kiloa lisää painoa, varmasti tasais hormonitasapainoa (nyt BMI vain 18, joten hormonitoiminta voi olla senkin takia hiljasta, hassua kyllä kun labrakokeissa kaikki näyttää hyvältä). Ei jakaudu tasaisesti se painokaan kaikille, täytyy varmaan kohta lähteä ravinsemusterapeuteilta kysymään miten se kilojen lisäys tehdään, kun en tunnu vaan osaavan itse sitä tehdä. Mielestäni syös kyllä entiseen nähden paljon ja useasti päivässä, mutta ei vaan näy missään.

 

Mutta siis mitenköhän tässä sais tsempattua itseään siihen IVF:ään, varmaan viimeistään silloin on kyllä sellanen hormonihirmu että mies ei uskalla tulla edes samaan sänkyyn nukkumaan =) 

Edited by Laiheliini89

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ IVF-kokemukset ovat tietenkin aina yksilöllisiä, mutta ainakin näin omasta puolestani voisin rauhoitella sua, että itse en ensimmäisen IVF-hoitokiertoni perusteella pitänyt sitä lopulta erityisen pahana kokemuksena. Toki mäkin jännitin sitä eniten silloin, kun alkoi näyttää siltä, että vääjäämättä päädytään koeputkihommiin, sillä en tiennyt siitä käytännössä juuri mitään vielä siinä vaiheessa. Ja mietin paljon silloin sitäkin, että miten ollaan oikeasti päädytty tähän pisteeseen asti, sillä eihän sitä helpostikaan osaa omalle kohdalleen etukäteen kuvitella (meidän tapauksessa kun ei ole löydetty mitään lapsettomuutta selittävää tekijääkään). Mutta sitten kun ensimmäinen IVF-hoitokierto alkoi lopulta lähestyä, olin pikemminkin innoissani: viimeinkin alkaa tapahtua :D Ja mitä tuohon hormonihirmuun tulee, niin mä muuten varoitin miestäni etukäteen, että vaikka mun persoona muuttuisi hoidon edetessä, niin ole kärsivällinen, äläkä ota mitään itseesi. Ja niin hän sitten oli kuin viilipytty, vaikka musta tosiaan tuli Gonalin pistelyn myötä poikkeuksellisen äkäinen :lol: Sekin ärhentely kuitenkin loppui heti kun pistoksetkin, joten eipä sitä montaa päivää onneksi kestänyt (reilu 10 päivää).

 

Ainakin mun kokemuksen mukaan ne kivut kestää kyllä, huomattavasti pahempaakin on elämässäni kohdalle sattunut. Piikitys onkin sulle jo ihan tuttua hommaa. Punktio nipisteli vähän ilkeästi, mutta kipu ei todellakaan ollut mitään "tähtitieteellistä". Punktion jälkeen oli särkyä, tärinäarkuutta ja turvotusta muutaman päivän ajan, mutta kestettävissä olivat nekin vaivat ja niihin saa joka tapauksessa saikkua sekä kipulääkettä, lämpöpussin ynnä muuta lievitystä. Alkion siirto puolestaan ei tuntunut oikeastaan yhtään miltään.

 

Pahinta IVF-hoitoprosessin kuluessa oman kokemukseni mukaan olikin lopulta se kaikki jännittäminen: tuleeko riittävästi vastetta, monessako follissa on lopulta munasolu, ovatko ne löytyneet munasolut kypsiä, hedelmöittyvätkö ne, jatkavatko alkioina jakautumistaan, päästäänkö tuoresiirtoon, saadaanko mitään pakkaseen, kiinnittyykö se alkio, tuleeko verikokeesta lopulta nega... huh, paljon pitkää pinnaa vaativia käänteitä :girl_impossible: Ensimmäinen IVF-hoitokierros on kuitenkin usein kokeilua, jolla haetaan kunkin yksilöllistä reagointitapaa ja mahdollisesti seuraavalla kerralla saadaankin jo parempi tulos, joten ei pidä hermostua, jos eka kierros ei mene ihan putkeen (niin kuin itselle kävi). Ja tältä foorumilta saa ihan mahtavaa vertaistukea, joka ainakin mua rauhoitti ja auttoi kaikissa hoidon käänteissä. Tuo suljetun puolen IVF-ketju on tätä vilkkaampi, joten pulisehan syksyyn mennessä puuttuvat 82 viestiä kasaan, niin pääset tarvittaessa sitten sinnekin jutustelemaan ;)

 

Lisäksi mulle on ollut erityisen raskasta pelkkä odottelu eli kun negaan päätyneen IVF-hoitokierron jälkeen saatiin tietää, että joudutaankin vain odottaa seuraavaa kierrosta puoli vuotta ilman, että siinä välissä hoidetaan mitenkään. Todella turhauttavaa :gsew: Mutta tähänkin on nyt tullut ainakin meitä hoitavalla polilla parannuksia ja jonot ovat lyhentyneet, mikä on ihan loistava juttu! Eikö olekin nurinkurista: ensin ahdistuin siitä, että joudun IVF-hoitoihin ja sittemmin ahdistuin siitä, jollen pääse nopeasti seuraavalle hoitokierrokselle  :girl_haha: Toki tiedostan sen, että oma piinansa alkaa muodostua aikanaan mahdollisesti siitäkin, jos alkaa kertyä monia IVF-hoitokiertoja ilman tulosta, mutta se on sitten kenties sen ajan murhe. Askel kerrallaan nyt vaan eteenpäin.

 

Voimia hoitoihisi ja jospa tuo Menopur tuottaisi kuitenkin sellaisen lopputuloksen, ettei sun tarvitsisi lopulta edes miettiä näitä koeputkijuttuja - pidän peukkuja :)

Edited by Töhö

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mua ivf:ssä mietityttää eniten se punktio. Kun muutamalta olen kuullut että se suoneen annettava rauhoittava(midatsolaami) ja kipulääke(rapifen) on tehnyt niin että on menny ihan löllöksi eikä oo pystynyt kunnolla ilmaisemaan että on kipuja. Tätä mä pelkään eniten. Toki yksityisellä sais humautus nukutuksen. Mutta kai siinäki on riskejä?

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Mä en ole ottanut punktiossa rauhoittavaa lääkettä, pelkkää Rapifenia ennen pistosta. Mulla se ei ole vienyt puhekykyä eikä kontrollia, mutta kipua lievittää ja tekee hyvän, lämpöisen, euforisen olon, jolloin kipu ei edes haittaa. Opiaatit. <3 Hoitajat puhuttelee koko ajan lääkkeenannon aikana ja pitävät huolen siitä, että potilas on vastauskykyinen, eli ei ole tarkoitus lamata ihan löllöksi saakka. Alle annettava rauhoittava (meillä diatsepaami) rauhoittaa ja vie ahdistusta pois, jolloin toimepide on "mukavampi".

Humautuksessa riskit on lievät, kun on kyseessä nuori, terve ihminen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ok. Hyvä tietää että voi ottaa pelkkää rapifeniä. Ku tuolla meidän klinikalla oli ilmoitettu että yleensä laittavat suoneen rapifeniä ja midatsolaamia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nyt on Menopuria pistelty 15 päivää ja 19 mm munis odottaa tämän illan irrotuspiikkiä joten mukavasti on mennyt kun vastetta saatiin lääkkeelle. Lisäksi limakalvo oli ennätyspaksuna 9 mm eli hyvät kiinnittymisalustat ois nyt kyytiläiselle. Hyvät fiilikset on taas pitkästä aikaa hoidoista. Tää on nyt viimenen kierto mitä mulle ehditään tehdä ennen polin kesäsulkua. Puhuttiin kyllä että voidaan tehdä ivf -suunnittelukäynti vielä ennen kesää niin syksyyn on sit nopeat lähdöt mahdollisia, jos sille nyt on tarvetta. Toivotaan että ei ole eli plussa pärähtää raskaustestiin tämän kierron päätteeksi. 

 

Kysäisin vähän että miksi mennään jo ivf-hoitoon jos nyt löydettiin lääke joka tuntuu auttavan, mutta kai siinä julkisella puolella on sit jotkut rajat että kuinka kauan OI -hoitojakin tehdään, en ainakaan muuta vastausta saanut että kun on kokeiltu nyt jo useampi kerta tätä hoitolinjaa. Niin ja onhan se varmaan sit niin että lapsettomuushoitojen venyminenkään ei varmasti ole hyväksi tuolla meidän korvien välissä, joten hommaan ois hyvä saada vauhtia siksikin... ei tiedä mikä ois hyvä

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hei.Vitteko auta mitä on paras IVF hoito?Kiitos.

Edited by Kiki25

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiki25, lääkäri tietää mikä on sinulle paras hoito. Jostain aloitetaan ja sitä voidaan muuttaa jos tarvitsee. Mikä toimii toiselle, ei välttämättä toimi toiselle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos Snaper.Missä poliklinikalla (paikka) on parempi?Mie en kysyi oikean?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen lukaissut nyt tämänkin ketjun läpi sillä meillä ivf-hoidot hyvin pian ajankohtaiset! 42 viestiä vielä niin pääsen ilmeisesti paljonkin aktiivisempaan jäsenten keskusteluun..:rolleyes: Sitä odotellessa! Tsemppiä kaikille jotka käyvät ivf-hoitoja läpi, ovat varmasti henkisesti ja fyysisesti rankkoja..

Oma tilanteeni lyhyesti: yritystä yli 1,5 v. Yksi kemiallinen/keskenmeno yksi kohdunulkoinen raskaus. Tarkoitus oli lähteä letrojen kautta inseminaatioihin mutta ekan letrokierron folliultrassa (kohdunulkoisen vuoksi joka tässä välissä todettiin) uusi hoitolinja, max 2 pelkkää letroilua ja sitten ivf. Jotain häikkää mulla ovulaatiossa ja luteaalivaiheessa, mutta uskon vahvasti että letrot eivät ole meille avain onneen. Olen ollut todella ahdistunut tästä kaikesta odottelusta, puolet läheisistä raskaana tällä hetkellä, on ollut todella rankka vuosi vastoinkäymisineen ja raskausuutisineen.

Päätimme nyt että ainakin eka ivf-hoito tehdään yksityisellä, pääni ei vaan yksinkertaisesti kestä puolen vuoden odottelua julkisen puolen ivf-jonossa, uuden kohdunulkoisen pelko on myös niin valtava. Osaako kukaan suositella hyvää yksityistä klinikkaa/lääkäriä Helsingissä? Itse alustavasti googlasin ja törmäsi Eero Varilaan, joka ilmeisesti ottaa vastaan Dextrassa, kellään kokemuksia? Kiinnostaa myös julkiselta puolelta siirtyminen yksityiselle. Millainen suunnittelukäynti riittää? Haluavatko kovasti tutkia vai riittävätkö julkisella puolella tehdyt perustutkimukset jos niistä viedään printit?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla kokemusta dextrasta. Tekevät lähes aina lyhyellä kaavalla joten jos se ei sovi sinulle niin harkitsisin muuta. Jos olet hyvä munimaan niin varmaan ok. 

Omalla kohdallani pitkään aikaan ainoa tutkimus oli ultra ja progesteroni. Vuoden päästä Amh ja afc, ennen ivf:ää pakolliset verikokeet eli hiv ja hepatiitit. Eli eivät tutki paljoa.

Edited by Secretariat

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos secretariat! Kellä lääkärillä olet käynyt? Meillä on ensikäynti varilalle ens viikolla. Jännittää! Ja olen todellinen aloittelija näissä ivf-asioissa :wacko: mitä eroa on pitkällä ja lyhyellä kaavalla? Voiko siitä päätellä mitään että letroilla tuli 3 follikkelia eli olisin ns hyvä munimaan? Pahoittelut kun olen näin tietämätön, olen vasta hiljattain alkanut lukemaan ivf:stä, mutta kohta varmasti mestari kun tapana päivät pitkät lukea näistä lapsettomuusasioista/hoidoista.. :D<_<

5 hours ago, Secretariat said:

Minulla kokemusta dextrasta. Tekevät lähes aina lyhyellä kaavalla joten jos se ei sovi sinulle niin harkitsisin muuta. Jos olet hyvä munimaan niin varmaan ok. 

Omalla kohdallani pitkään aikaan ainoa tutkimus oli ultra ja progesteroni. Vuoden päästä Amh ja afc, ennen ivf:ää pakolliset verikokeet eli hiv ja hepatiitit. Eli eivät tutki paljoa.

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0