Posted January 10, 2009 · Report post Onko muita jotka ei oo päässyt tupakasta eroon vaikka raskaana? Mulla tosi paska fiilis kun en pysty lopettamaan. Vähentänyt olen mutta kun se ei auta.. (nyt rv 13+3) Share this post Link to post Share on other sites
Posted January 10, 2009 · Report post Oletko ottanut asian puheeksi neuvolassa? Nykyisin suositellaan esim. nikotiinilaastareita ja muita nikotiinivalmisteita, mikäli lopettaminen ei muuten onnistu. Ovat pienempi paha kuin tupakka. Kannattaisi ottaa asia reilusti puheeksi ja varmistaa näin, että lapsesi saa parhaat lähtökohdat terveeseen elämään. Share this post Link to post Share on other sites
Posted January 11, 2009 · Report post Mä lopetin polttamisen jo silloin kun alettiin suunnittelemaan raskautta.. (olin polttanut 11 vuotta ja ihan paljon päivittäin.. en ollut mikään kännitupakoitsija, vaan ihan kunnon tervakeuhko ) Juurikin sen takia, että en olisi halunnut sitten raskaana taistella sen asian kanssa. Ei olisi ollut mielestäni reilua syntymätöntä lasta kohtaan, jos olisi huomannut etten pystykään lopettamaan.. Tiedän myös odottavia äitejä, jotka eivät edes yritä lopettaa. Oma mielipiteeni on se, että vaikka tupakoinnin lopettaminen on raskas urakka, sen kyllä pystyy tekemään, kun ajattelee kaikki siihen liittyvät asiat järjellä ja tekee päätöksen, ei vähentämisestä tai hiljalleen lopettamisesta, vaan siitä ettei halua polttaa enää.. Tsemppiä lopetukseen! Share this post Link to post Share on other sites
Posted January 11, 2009 · Report post Mä oon nyt toista kertaa lopettanut polttamisen tullessani raskaaksi. Esikoista odottaessani lopetin aikalailla heti saatuani tietää raskaudesta. Olinkin polttamatta 11kuukautta ja koska imetys epäonnistui aloitin poltta,misen uudestaan. Nyt tullessani uudestaan raskaaksi lopetin polttamisen vähitellen. Ensin vähensin ja nyt olen ollut reilun viikon jo polttamatta. Ja mä olen polttanut ihan pennusta asti ja paljon. Koko ajan tekee mieli tupakkaa, mutta mulla on maailman paras syy olla nyt polttamatta Siksi mä siihen pystyn ja sinnittelen loppuun asti. Tsemppiä sulle lopettamiseen. Kannattaa tosiaan neuvolasta hakea apua lopettamiseen. Share this post Link to post Share on other sites
Posted January 11, 2009 · Report post Toivotaan, että tämä ketju pysyy asiallisena vastakin. Arka aihe. Itse poltin tupakkaa, ja olen siitä nyt päässyt eroon. Heti plussaamiseen en saanut lopetettua, vaan meni pari viikkoa, ennen kun viimesen tumppasin. Poltin 1-2 per päivä. Jälkeenpäin harmittaa, etten lopettanut heti. Jokunen päivä meni nikotiinipurkalla, kunnes sitten sekin loppu. Eka viikko oli helvettiä, ja sitten pikkuhiljaa helpotti. Vaikka nyttenkin tekee kýllä mieli... Ja melkein joka yö näen unta tupakoinnista. Se ei helpota oloa. Mun on turha sanoa, että ajattele vauvaasi ja sen terveyttä. Varmasti ajattelet, koska olet ahdistunut kun et ole pystynyt lopettamaan. Vähentäminenkin on hyvä juttu. Vähennä vaikka yhdellä joka toinen päivä, tsemppaa. Monet on onnistuneet, miksi et sinäkin? Tiedän muutaman, jotka ovat polttaneet raskauden aikana. Molemmilta loppui polttelu, kun vauva kasvoi ja liikkeet tuntuivat. Joka tupakan jälkeen vauva oli riehunut mahassa ja sitten hiljentynyt pitkäksi aikaa. Se oli lopulta säikäyttänyt tulevat äidit ja he saivat käryttelyn loppumaan. Helppoa se ei ole, mutta mahdollista! Share this post Link to post Share on other sites
Posted January 11, 2009 · Report post Kiisun teksti oli kun suoraan mun suusta Täysin samalla tavalla täällä kävin, imetyksen jälkeen repsahdin uudelleen ja nyt pikku hiljaa taas lopettanut. Share this post Link to post Share on other sites
Posted January 11, 2009 · Report post kiitos tsempistä ja tuesta! Neuvolassa olen puhunut, antoi vaan jotain lappusia, vihkosia mukaan ja sanoi älä stressaa. Ei kauheen kannustavaa. Nikotiinipurkat oksettaa ja läästareita en ole kokeillut vielä, ei sais kuulemma raskaana olessa käyttää. mutta ei se voi olla pahempi kuin tupakka. Tupakassa kaikki myrkyt, laastareissa ei. Pitää käydä ostamassa. Toivotaan että pääsen irti! Share this post Link to post Share on other sites
Posted January 11, 2009 · Report post Äskönen oli siis mun viesti.. Share this post Link to post Share on other sites
Posted January 11, 2009 · Report post Paikkakunnasta riippuen saattaa olla tarjolla erikoistunutta apua. Ainakin Vantaalla on tupakkaklinikka ja myös Helsingissä on oma klinikka. Näköjään myös Jorvissa on semmoinen. Jos ei neuvolassa oteta tosissaan, kannattaa ehkä mennä terveyskeskukseen lääkärin luokse juttelemaan. Kirjat voivat tuntua heppoiselta avulta, mutta kirjastossa käyminen ei maksa mitään: "Pystyt kyllä - eroon tupakasta". Share this post Link to post Share on other sites
Posted January 11, 2009 · Report post Laastareita ei suositella koska niistä tulee tasaisen jatkuvasti nikotiinia. Mulle sanoivat äitipolilla että kannattaa kokeilla, mutta ottaa vaikka yöksi pois, ettei pitoisuudet ole koko ajan pilvissä. Tottakai nikotiinituotteet on parempia, kun niissä ei ole muita myrkkyjä. Vauvaa parempaa syytä lopettamiseen tuskin voi saada Mutta tärkeintä on että et itse ahdistu liikaa--> tulee poltettua enemmän. Vähentäminenkin on jo tosi hyvä. Polttaa vaikka 1/3 kerralla. Tosiaan on arka aihe, varsinkin mulle. Mä olen jo loppusuoralla raskaudessa, enkä ole pystynyt lopettamaan. Kyllä jokainen varmaan ne riskit tietää. Saarnaajia riittää, ihmiset katsoo nenänvarttaan pitkin..(minkä ymmärrän täysin) mutta saan myös ymmärrystä kun kerron omat taustani. Pahempiakin aineita vedetään raskausaikana, eikä kukaan puutu asiaan. Share this post Link to post Share on other sites
Posted January 11, 2009 · Report post Jos nikotiinipurkasta tulee oksettava olo, voisiko kyse mahdollisesti olla siitä, että annos on liian iso? Tuli vaan äkkiseltään mieleen. Share this post Link to post Share on other sites
Posted January 11, 2009 · Report post Oon yrittäny katkasta purkan ja pureskella sitten, ja syönyt vähemmän aikaa ja vaikka mitä mut silti tuntuu et oksennus tulee. Miks se tupakka ei voi oksettaa samallalailla? Mutta siis poltan maksimissaan puolikkaita tupakoita kerralla, sekin jo parempi et ihan kokonaisia.. Stressi tulee kun ajatteleekin, ja sillon tekee vielä enemmän mieli. Yritän siis aina siirtää sitä tupakalle menemistä jotta se ensi himo vähän laantuis. Aamu tupakka on pahin, meen suoraan sängystä tupakalle. Mutta lopetan hetkeks ajattelun niin en stressa liikaa.. Kiitos taas vastauksista ja tuesta kaikille. nimim. Päivä kerrallaan Share this post Link to post Share on other sites
Posted January 11, 2009 · Report post ^Mites ois sellanen Nicorette inhalaattori? Share this post Link to post Share on other sites
Posted January 12, 2009 · Report post Itselläni meni aikaa aika sikana että loppui. Mutta parempihan se on joskus kuin ei milloinkaan? Eli vasta rv 16 loppui tupakointi. Nyt rv 18 ja himot vieläkin tupakalle kovat, mutta ei saa antaa periksi Eli lopetin ilman mitään, jätin vaan yks kaunis päivä pois kokonaan. Share this post Link to post Share on other sites
Posted January 12, 2009 · Report post Tsemppiä kaikille tupakan kanssa taisteleville. Itse poltin aikaisemmin, ja yritin hurjan usein päästä siitä eroon, mutta en vaan ikinä päässyt. Tupakointi ei vaan tuntunut vaikuttavan mihinkään: urheilin kuin hullu ja juoksin maratoneja, eikä ikinä tupakka hidastanut menoa. Vaikka tiesin kaikista haitoista, en saanut konkreettista kipinää lopettaa sitä. Kun tein positiivisen raskaustestin yhtenä perjantaina, tuli ensimmäisenä mieleeni kaikki aiemmat lopettamistaistelut. Olin varma että edessä on tuskaa ja hammastenkiristystä. Seuraavana sunnuntaina poltin nautinnollisesti viimeisen savukkeen. Minulle tuli heti avuksi järkyttävä pahoinvointi, jota kesti aina rv 17 asti, ja sen aikana ei tehnyt kertaakaan mieli sytyttää savuketta. Kun pahoinvointi loppui, olin jo unohtanut tupakan. Välillä kun joku kaveri sytyttää savukkeen tekisi mieleni ottaa edes muutamat savut. Kuitenkin Vau-kirjasta lukemani yksi merkittävä lause riittää hillitsemään itseni. Oon ollut niin iloinen ja helpottunut siitä miten helposti pääsin siitä eroon. Olisin todellinen idiootti jos jatkaisin sitä vauvan synnyttyä, sillä kerrankin lopettaminen on kohdallani onnistunut. Tunnen kyllä sympatioita jokaista taistelijaa kohtaan. Paljon paljon tsemppiä. Share this post Link to post Share on other sites
Posted March 19, 2009 · Report post minäkin lopetin heti plussaamisen jälkeen, muutamia retkahduksia lukuunottamatta... pahaolo on muakin auttanut, eikä oo tupakkaa edes mieli tehnyt... pelotti ihan hirveesti pystynkö lopettaa, kun sitä niin hirveästi kritisoin ennen omaa raskautta... mutta puheiden takana seison tsemppiä kaikille!!! Share this post Link to post Share on other sites
Posted March 20, 2009 · Report post Itse olen polttanut melkein kymmenen vuotta, puolisen askia päivässä. Plussaamishetkellä oli askissa viisi tupakkaa, ne poltin pois enkä uusia ostanut. Ei ole tehnyt tiukkaa. Aiemmin olen yrittänyt lopettaa, aina ollut yhtä helvettiä ja retkahdus väistämätön. Nyt ei mitään ongelmaa, himoista olen selvinnyt, mitä luultavimmin siitä syystä, että tiedän mitä varten olen polttamati. Itselle tulee ihan kamala olo jo niistä röökaamisunista mitä välistä öisin näen.. Share this post Link to post Share on other sites
Posted March 20, 2009 · Report post Vähentänyt olen mutta kun se ei auta.. En ole ihan varma mitä tällä tarkoitit, mutta tietysti vähentäminen auttaa, eli se on merkittävä askel oikeaan suuntaan! Jos lopettaminen on se paras vaihtoehto, niin vähentäminen on toiseksi paras! Share this post Link to post Share on other sites
Posted April 27, 2009 (edited) · Report post Ilman muuta vähentäminen on parempi juttu kuin ei mitään! Mitä vähemmän äiti polttaa, sitä vähemmän sikiöön kulkeutuu myrkkyjä ja häkää ja sitä vähäisemmät ovat lapsen vieroitusoireet syntymän jälkeen. Itse olen töissä sairaalassa ja muutaman kerran nähnyt vastasyntyneitä joiden äidit ovat polttaneet loppuraskauteen saakka. Nikotiinivieroitusoireet päivänvanhalla vauvelilla eivät ole mitään kivaa katsottavaa. Edited April 27, 2009 by LauraLaura Share this post Link to post Share on other sites
Posted September 24, 2009 · Report post Täytyy tunnustaa että plussan jälkeen poltin vielä seuraavana päivänä yhden tupakin, hävetti sitten kyllä ihan armottomasti... En polttanut muutenkaan kovin paljon, satunnaisesti seuratupakkana kun mieskin polttaa.. Mutta nyt ei ole tehnyt tippaakaan mieli tupakkaa, kiitos kamalan pahoinvoinnin. Siitäkin jotain hyötyä on Voin kuvitella että ilman tätä pahoinvointia olisi lopettaminen voinut tuntua paljon vaikeammalta. Olihan siitä ehtinyt muodostua jo tapa. Itteeni pelottaa taas se, että miten sitten imetyksen jälkeen, lähteekö tupakointi taas käsistä... Siinäpä sitä haastetta sitten on, pysyä savuttomana. Tsemppiä kaikille tupakan kanssa kamppaileville! Share this post Link to post Share on other sites
Posted September 24, 2009 · Report post Hei! Täällä entinen tervakeuhko rv 7:lla. Poltin normaali päivänä kokoaisen askin, mutta tupruttelu loppui kuin seinään raskaustestin näyttäessä plussaa. Toivon, että ihmiset, jotka saavat tietää olevansa raskaana, lopettaisivat tupakoinnin mahdollisimman nopeasti raskautuessaan. Alkio/sikiö saa myös happensa napanuoran välityksellä. Kun odottava äiti tupakoi, verisuonet supistuvat ja vaikeuttavat olennaisesti vauvan hapen saantia. Ogelmana eivät siis pelkästään ole myrkyt, jota vauva saa äidin verenkierrosta, vaan se, ettei vauva saa riittävästi happea. Onko noin 3 minuutin nautinnon arvoista nostaa keskenmenon ja vauvan pienikasvuisuuden riskiä? Tai estää häntä "hengittämästä"? Share this post Link to post Share on other sites
Posted September 24, 2009 · Report post curly, mä luulen että kaikki tupakoivat odottajat tietää kyllä nuo vaarat. Ei se toisten syyllistäminen auta kenenkään tilannetta Mun yksi kaveri poltti kai ihan loppuun asti 1-5 tupakkaa päivässä, siitä aamutupakasta ei koskaan päässyt eroon. Hänelle oli lääkäri sanonut, että hänellä tupakoinnin lopettamisen aiheuttamat henkiset ja fyysiset oireet oli sen verran rankat, että voi hyvinkin olla, että vauvalle on parempi se n. yksi syöpäkääryle päivässä kun stressihormonia 24/7 kuukausia. Itse poltin kun kuulin odottavani esikoista. Taisin polttaa yhteensä 10 tupakkaa odotusaikana. Tupakointi alkoi (5-20/vrk) pari kk synnytyksen jälkeen uudestaan. Silloin en osannut sitä edes kovin kamalana pitää. Nyt kun on ollut monta vuotta polttamatta, ahdistaa ajatuskin siitä passiivisesta savusta mitä muksu on vauvana joutunut kärsimään. Share this post Link to post Share on other sites
Posted September 24, 2009 · Report post Kirjoitukseni tarkoitus ei ole syyllistää vaan kerrata faktat. Ja jos kirjoitukseni saa edes yhden raskaana olevan naisen harkitsemaan ja miettimään tupakointia sikiön kannalta edes 2 sekuntia, niin hyvä. (Siten, että onko tämä tupakka varmasti aivan pakko ottaa?) En syyllistä, tarvittaessa tuen, mutta tupakointiin raskauden aikana en tule kannustamaan kuin poikkeustapauksissa. Esimerkiksi en epäile yhtään ystäväsi tilanteen vakavuutta. Eikä ole ensimmäinen kerta kun kuulen tällaisesta tapauksesta, jossa kannattaa mieluummin polttaa vähän kuin stressata aivan kamalasti. (Stressikin saattaa johtaa keskenmenoon). Ja on mahtavaa kun tästä aiheesta edes on keskustelua! Mutta pitäkää tupakkamäärät niin pieninä kuin mahdollista. Mutta:On niitä, jotka jotka eivät lopeta, vaikka pystyisivätkin siihen. Tällainen hällä väliä- asenne ärsyttää ja surettaa. En siis edelleenkään puhu mainitsemastasi ystävästäsi. Tällaisiin ihmisiin olen törmännyt, mutta ei heistä sen enempää. Ottakaa tupakoivat äidit rohkeasti yhteys lääkäriin, niin saatte tarvitsemaanne tietoa, tukea ja apua. Älkääkä missään nimessä jääkö ainakaan yksin tämän asian kanssa. Onko täällä ketään kuka on kuullut tai kokeillut esimerkiksi hypnoosia tupakoinnin lopettamiseksi? Toimiko? Suositteletteko? Mä lähen tästä palvomaan posliinia, luonto näemmä suonut minulle raskauspahoinvoinnin, ettei ainakaan tule retkahdettua polttamaan raskauden aikana! Share this post Link to post Share on other sites
Posted September 26, 2009 · Report post Mä lähen tästä palvomaan posliinia, luonto näemmä suonut minulle raskauspahoinvoinnin, ettei ainakaan tule retkahdettua polttamaan raskauden aikana! Niinpä, eipä ole tehnyt mieli savuakaan pahoinvoinnin alettua Share this post Link to post Share on other sites
Posted October 8, 2009 · Report post Plussan jälkeen en ole polttanut. Helpoksi lopettamisen teki se, että viikko ennen plussaa ei maistunut tupakka ollenkaan. Ja vauva on niin hyvä syy olla polttamatta. Pahoinvointia ei siis ole, muttei kyllä tee mieli tupakkaakaan. Polttamista takana reilut 5 vuotta ja lopetettu on yritetty kerran jos toisenki.. Share this post Link to post Share on other sites
