Sign in to follow this  
Followers 0
Doremifa

Osittainen imetys

24 posts in this topic

Haluaisin kuulla kokemuksia osittaisesta imetyksestä. Mikä siihen johti, kuinka kauan sitä kesti ja mihin se päättyi? Oliko imetyskokemus positiivinen vai pettymys?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän vauva 1kk kasvaa pääasiassa korvikkeella, mutta imetän muutaman kerran päivässä. Maidoneritys oli alkuun runsasta, mutta vauva oli niin heiveröinen, ettei jaksanut imeä. Vauva joko raivosi tai nukkui tissillä. Nyt hän on alkanut olla rinnalla yhteistyöhaluisempi, mutta imemistyyli on edelleen tehoton ja maidoneritykseni on alkanut tyrehtyä. Toiveissa olisi saada imetyksen osuutta suuremmaksi, mutta todennäköisesti se ei tule onnistumaan.

Olisi kiva saada näkökulmia siihen, voiko tällainen osittainen imetyskin olla lopulta onnistunut ja positiivinen kokemus. Yritän ajatella, että imetys on meille läheisyyden tankkaamista ja ruokailu on siinä toissijaista. Mutta miten kauan tätä jaksaa? Tässä on kuitenkin kaksinkertainen työ täysimetykseen ja pelkkään pulloruokintaan verrattuna. Imetyksen jälkeen joutuu aina antamaan täyden annoksen korviketta - veikkaan että vauva saa rinnasta vain jotain 5-10 ml...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä osittaisimetykseen johti se, että maito nousi hitaasti (istukanpala kohdussa, liekö vaikutti?) enkä koskaan ollut mikään suihkutissi. Vauva tarvitsi lisämaitoa ja siitä ei päästy lopulta koskaan irti. Ja muksu veti hirveitä raivareita huonosti heruvalla rinnalla!

Stressasin hullun lailla, imetin ja pumppaaminen ja tarjosin korviketta. Sitten hankin imetysapulaitteen, eli vauva sai maidot letkusta rinnalla ollessaan. Ehkä se pelasti tilanteen niin, että lopulta imetys loppui 6 kk iässä kokonaan. Ilman laitetta oltaisiin varmaan lopetettu paaaaljon aiemmin. 

Osittaisimetyksestä traumatisoiduin ehkä siksi, etten saanut apua neuvolasta käytännössä yhtään. Lisäksi koin kovaa painetta päästä täysimetykseen ("KAIKKI naiset voivat imettää, jos vaan jaksat pumpata yöt ja imettää päivät niin onnistut!") ja huonommuutta, kun se ei onnistunut. Itse asiassa lapsen ekat elinkuukaudet olivat jälkikäteen ajateltuna yhtä imetys- ja lisämaitoshowta. En suosittele! Nautinto oli kaukana. Paras apu oli Pullonpyörittäjien oppaasta (Väestöliitto).

Vähäinenkin äidinmaito on vauvalle plussaa, ja loppujen lopuksi korvikkeella kasvaa oikein hyviä vauvoja. Riippuu äidin jaksamisesta, kannattaako vieteriä venyttää kuinka tiukalle osittaisimetyksen kanssa. Suomessa onneksi kenenkään vauvan henki ei riipu siitä, onnistuuko imetys, ja kaupasta saa tutkittua ja turvallista korviketta. Ja vauvan kanssa riittää asioita joista tuntea jatkossa syyllisyyttä ja huonoutta, tämä on vain yksi niistä! :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos @sarvis kokemuksen jakamisesta! Meillä osittaisimetys kesti lopulta vain 7 viikkoa. Jouduin ylläpitämään maidontuotantoa pumpulla, koska vauvan imuteho oli aivan olematon. Lopetin siinä kohtaa kun jatkaminen alkoi tuntua pahemmalta kuin lopettaminen.

Vaikka imetys onnistui edes jollain tavalla verrattuna esikoiseen, niin päällimmäiseksi tunteeksi jäi epäonnistuminen ja tuo huonommuuden tunne. Epäilin, että enkö sittenkään yrittänyt tarpeeksi ja teinkö jotain väärin. Vaikka tiedän, että tein kaiken voitavani, eikä asia ollut siitä kiinni.

Joka tapauksessa lopettamisen jälkeen elämä kirkastui ja voimavaroja vapautui muuhun. Eli oli oikea päätös lopettaa. Mutta jos meille suodaan vielä kolmas lapsi, niin luottamus imetyksen onnistumiseen on aika nollissa. Ärsyttävää, miten tuon imetyksen pitää osua niin syvälle omaan naiseuteen. Omassa sosiaalisessa piirissäni imetys näyttää olevan kaikille niin itsestään selvää, että väkisinkin tuntee olevansa siinä joukossa se ainoa luuseri.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä imetin vauvaa kuin kaistapäinen (tuntikausia per sessio) mutta hän ei saanut tarpeeksi maitoa. Olisi varmaan pitänyt asua siinä rinnalla ensimmäiset viikot tai jotain. Minun kohdallani tuo @sarvisn kirjoittama sitaatti ei todellakaan pitänyt paikkaansa. Pumpulle en herunut lainkaan eikä se ollut niin miellyttävää istua tissi pumpussa tuntia kun lopputulos oli 5ml tai vähemmän.. Yritimme purkaa vauvan lisämaidot mutta hänen painonsa ei noussut ilman sitä.

Meillä vauvalla oli hyvä tekniikka ja olisi halunnut enemmän mutta maitoa ei kerta kaikkiaan tullut. Se myös nousi hitaasti, nousussa kesti  viikko. 

Väestöliiton opas oli paras apu, muualta en saanut tukea. Neuvolassa ei tunnuttu tietävän (mutta eivät syyllistäneetkään) ja imetyksen tuki ry:n materiaalit koin peräti ahdistaviksi - ne antoivat kaikki ymmärtää että kun vaan jaksaa, se onnistuu. (Kiinnostaisi kovasti tietää miksi ei onnistunut, voikohan sitä tutkia jotenkin?).

Osittaisimetys toimi meillä 7kk, sitten vauva lopetti itse sen yllättäen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

@Charlottenburg, se on kyllä tosi ärsyttävää, kun annetaan ymmärtää, ettei maidonerityksen niukkuus voisi olla ongelma. Että muka kaikki pystyisivät nostamaan maidon määrää niin halutessaan. Ikään kuin se olisi vain omasta viitsimisestä kiinni. Mutta ihailtavan kauan teillä onnistui osittainen imetys! :o

Omalla kohdallani epäilen, että ongelma ei ole maidonerityksessä, vaan että se on niin tiukassa. Pumpulla on suuri teho ja sillä olen saanut pumpattua isoja määriä, mutta kumpikaan vauva ei ole jaksanut imeä niin kovaa, että olisivat saaneet maitoa ulos. Tämä toinen vauva syntyi vieläpä pienipainoisena ja oli niin heiveröinen, etteivät voimat meinanneet riittää imemiseen ollenkaan. Käytännössä kaikki ravinto tuli pumpatusta maidosta ja korvikkeesta, joten imetys tuntui vain ajanhukalta. Varsinkin kun oli lähes aina pitkän taistelun takana, että suostui rinnalle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

@Doremifa kauhealla sinnikkyydellä vaan. Alku oli tosi raskas, vauvalla vielä refluksioireita ja mietin kyllä monta kertaa mitä järkeä tässä kaikessa on. (Korvikkeeseen lisättävä sakeuttaja auttoi, hän pulautti viimeiseen asti aina rintamaidot!!). 

Musta ei tosiaan saanut irti ruokaa (tarpeeksi) ei vauva, ei pumppu. Lypsämistä opettanut kätilö synnärillä sai 0 pisaraa maitoa kovan yrityksen jälkeen ja oli hämmentynyt. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Toivon todella, että neuvolan ja synnärin ohjeistus on tässä viidessä vuodessa muuttunut kovasti. Mä koin lähinnä tekeväni jotain pahaa, kun anoin huutavalle sokereita laskettavalle vauvalle lisämaitoja synnärillä, ja neuvolan ohjeet olivat kyllä ihan yhtä tyhjän kanssa ("anna ennen tai jälkeen rinnan lisämaitoa pullosta"). 

Share this post


Link to post
Share on other sites

@sarvis Meidän esikoinen syntyi 2013 ja tämä toinen 2018 ja ainakin meidän sairaalassa imetysohjaus oli mennyt viidessä vuodessa valovuoden eteenpäin!

Share this post


Link to post
Share on other sites

@Doremifa Esikoinen syntyi 2014 ja nyt toinen on pariviikkoinen. Imetysohjaus oli ihan toista! Lisämaidoille päädyttiin nytkin, mutta sitä ollaan purkamassa ja saatiin jopa ihan paperiohjeet (Imetyksen tuen Lisämaidon vähennysohje ja päiväkirja). Eilen aloitin maidon vähentämisen ja tänään meinasi epätoivo iskeä kun vauva imi rintaa pari tuntia, nukahti vartiksi, imi ja puklasi päälle jne. Saatuaan pulloa nukahti välittömästi. Pumppasin sen päälle ja sain jopa 10 ml herumaan. <_< Ei kyllä pumpaten ole tullut kuin max 40 ml kerrallaan, mutta kai se lapsi jotain saa rinnasta kun sitkaasti imee ja valuttelee maitoa suipielestä...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tein syöttöpunnituksen keittiövaa'alla ja tarjottimella, täyden tuntoisista rinnoista herui vajaa 80 ml per syöttökerta. Jätkä vetää kyllä siihen päälle vielä toisen mokoman pullosta, joten en sitten tiedä kuinka realistista tämä maidon purku on. Parempi kai nyt kuitenkin kokeilla, kun beibillä on ikää vasta reilu pari viikkoa. Kohta se on jo paljon vaikeampaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onnittelut @sarvis uudesta pikkuisesta :lipsrsealed: Tsemppiä lisämaitojen purkuun! Tuo 80 ml kuulostaa kyllä lupaavalta. Itse yritin tehdä syöttöpunnituksia samalla metodilla ja määrät oli korkeintaan 10 millin luokkaa, vaikka olisin imettänyt puolikin tuntia... Joten ei sitä lisämaitoa oikein voinut nimittää lisämaidoksi, kun sai käytännössä kaiken ravintonsa siitä. 

Meillä ei sairaalassa annettu lisämaitoja ollenkaan pullosta, ettei tottuisi siihen. Millainen käytäntö teillä oli? Joskus kolmen viikon iässä vaihdettiin kuitenkin ruisku pulloon, jotta imisi hallitummin ja takaisinvirtausta saataisiin vähennettyä. En tiedä, oliko se virhe, mutta tuskin meidän imetystä olisi mikään pelastanut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

@Doremifa Kiitos! Minäkin syöttöpunnitsin kertaalleen sairaalassa ennen kotiinlähtöä ja vaaka ei hievahtanutkaan. Oli tosi rohkaiseva alku kotiin lähdölle ja lisämaidon purulle. :girl_crazy:
Meillä annettiin sairaalassa maidot pullosta. OYS:ssa oli jotain uusia muovisia kertakäyttöpulloja, joissa oli hitaahko virtaus tuttiosassa. Vauvalle opastettiin maidon syöttö kyljeltään tai pystyasennossa ja vauvantahtisesti tauottaen. Nyt vauva on saanut maitonsa Aventin pulloista, joissa on se hitain virtaus tuttiosassa. Syöntitekniikka rinnalta on silti oikein hyvä, joka varmaan tämän äijelin kohdalla onkin merkittävä tekijä verrattuna esikoiseen, joka oli koko ajan suppusuu syöjä. Esikoisen kanssa siirryttiin imetysapulaitteeseen, jonka kanssa pelailtiin sinne puolen vuoden ikään saakka. Esikoinen ei jaksanut herutella maitoa rinnasta, vaan joko nukahti, tai isompana sai raivopääkilarit ja se oli sitten siinä, pelkkä imetysasento sai mielipuolisen huudon aikaan. Tänään pienensin maitomäärää 60 ml:n ja ei meinaa kyllä tyytyä millään niin pieniin lukemiin. Katsotaan, miten tässä pinna venyy perheellä. Toisaalta ei se osittaisimetyskään hullulta kuulosta, sitoo minua vähemmän ja varmaan stressitaso on pienempi...

Share this post


Link to post
Share on other sites

@sarvis onneksi syöntitekniikka on hallussa, se on jo iso juttu! Oletko kokeillut antaa lisämaidon ensin ja sitten vasta rinnalle? Jos vauva olisi sitten virkeämpi ja rauhallisempi ja jaksaisi imeä itsensä kylläiseksi asti? Ja ehkä voisi olla psykologisestikin hyvä, että se kylläisyyden tunne tulisikin rinnalla eikä pullolla.

Meidän esikoinen oli tuota mallia, että sai raivarit jo siitä kun laitettiin imetysasentoon. Kaksi viikkoa jaksoin yrittää ja sinä aikana sain hänet suostumaan rinnalle huikeat kolme kertaa...

Me ollaan käytetty myös niitä Aventin hitaan virtauksen tuttipulloja runsaan pulauttelun takia. Itse asiassa käytetään niitä edelleen, vauva on 7 kk :rolleyes: Kerran yritin vaihtaa isompireikäiseen, mutta siitä syntyi sellainen pullolakko, että vaihdettiin takaisin vanhoihin.

Share this post


Link to post
Share on other sites
On 30.3.2019 at 1:36 PM, Doremifa said:

@sarvis onneksi syöntitekniikka on hallussa, se on jo iso juttu! Oletko kokeillut antaa lisämaidon ensin ja sitten vasta rinnalle? Jos vauva olisi sitten virkeämpi ja rauhallisempi ja jaksaisi imeä itsensä kylläiseksi asti? Ja ehkä voisi olla psykologisestikin hyvä, että se kylläisyyden tunne tulisikin rinnalla eikä pullolla.

Itse asiassa vauva imee oikein tyytyväisenä pääosin, mutta on rinnan jälkeenkin hamuileva ja tarttuu Tappajahain lailla pulloon. Kokeilin antaa ensin pulloa ja ei se olennaisesti näyttänyt muuttavan syömistä, eli voinee tehdä niinkin päin. Aina hän kyllä hyvin onnellisena tarttuu rintaan ja alkaa innolla imeä, eli sinänsä hyvä juttu.

Ei riittänyt hermot tuohon 60 ml:n määrään vauvalla eikä minulla. Nostin isommaksi ihan oman jaksamisenkin kannalta ja on kyllä ihan hyvä fiilis, vaikka pullomaitoa meneekin. Aina voi ajatella, että maitomäärää VOISI nostaa imettämällä kolmen tunnin välein ja lypsämällä imetysten välissä, mutta itse ainakin tarvitsen myös jonkin verran unta vuorokaudessa + muuta elämää vauvanhoidon ohella, jotta päänuppi pysyy kasassa. Rennolla otteella siis eteenpäin. Ei ollut täysimetys vieläkään se meidän juttu, ja varmaan tuossa maidonerityksessä ja rintarauhaskudoksen määrässä on jokin juttu. Olen varmaan aiemminkin tästä maininnut, mutta mulla on varmaan jonkin sortin hypoplastiset rinnat eli vähän rauhaskudosta. Raskausaikana kuppikoko pysyi täsmälleen samana, ja ainoa tissioire oli plussan jälkeen hetken verran tuntuva nännikipu. Ei maidon vuotamista, eikä nyt imettäessäkään suihkua eikä vuoda spontaanisti. Ehkä joku pieniruokainen parikiloinen olisi pärjännyt, mutta nämä yli nelikiloiset sokereita laskettavat vauvelit ei...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Enpä olekaan ajatellut asiaa tuolta kannalta. Mulla ei myöskään rinnat reagoineet raskausaikaan (tai no mies oli toista mieltä, mutta ainakaan ei ollut tarvetta vaihtaa liivikokoa) ja tuota nännikipua oli vain jonkin aikaa plussan jälkeen. Synnytyksen jälkeen maidon noustessa rinnat paisuivat hetkellisesti, mutta palautuivat sitten entiselleen. Sairaalassa maidontuotanto käynnistyi runsaana, kun pumppasin paljon, ja silloin maitoa myös valui, mutta kotona en muista mitään suurempia valumisongelmia olleen. Ja epäilen myös, että maito on mulla jotenkin tiukassa ja vauvat eivät ole jaksaneet tehdä työtä saadakseen sen ulos. Että ei mulla taida suuria imettämisen lahjoja olla, vaikka joku väittäisikin, että kaikilla rinnoilla pystyy imettämään. Mulla on vasemman rinnan maidoneritys paljon heikompi kuin oikean, joten varmasti eri naisten väliset erot ovat vielä paljon suuremmat.

Hienoa @sarvis että olet löytänyt ruokkimistavan, joka ei stressaa, se on tärkeintä! Se on iso juttu, jos ei tarvitse pumpata, se vie helposti voimat.

Share this post


Link to post
Share on other sites

@Doremifa Kyllä mulla edelleen kummittelee ajatus siitä, että en vain yrittänyt tarpeeksi. En kyllä tiedä miksi, kun esikoinen on kasvanut osittaismetyksellä terveeksi viisivuotiaaksi ja vauva on tähän menoon tyytyväinen ja helppo lapsukainen. Ei kai se täysimetys mitään autuutta olisi sekään, joskin ehkä yöllä helpompaa. Ehkä. Makuuimetys ei jotenkin toimi (vauva hukkuu tissiin), joten joutuisin kuitenkin heräämään. Nyt teen illalla maitopullot valmiiksi jääkaappiin ja hiippailen lämmittämään, kun arvioin että kohta alkaa nälkä-älämölö. Sitten tissit ja sitten pullo ja nukkumaan. Muutamana yönä olen ollut niin väsynyt, että olen antanut vain toista rintaa tai toisella syötöllä pelkkää pulloa. Ja kokenut heti omantunnontuskia! Jaksan pumpata ehkä joka toinen päivä päiväunien aikaan, kun toisaalta on kaikkea muuta hommaa siinä. Yölliset pumppaukset olen kyllä tässä väsymyskoomassa unohtanut...

Vauva on kova syömään. Syöttömäärät on imetyksen lisäksi noin 100 ml / kerta, enemmänkin uppoaa toisinaan pidemmän ruokailuvälin jälkeen. Illat on varsinaista syömisrumbaa, mutta aina ei kelpaa pullo vaan haluaa rintaa. Ja toisinaan ei kelpaa oikein mikään: tutti yök, pullo yök, rintaa vaan livotaan kielellä ja ärhennellään ja ähistään. Ei ole helppoa olla 4 viikon ikäinen! Kasvua tullut syntymään nähden +700 g ja 2.7 cm. Ensimmäiset äitoyspakkausbodyt jää haaroista nafteiksi. Ei mikään pullea poika silti, vaan pitkäraajainen pullaposki.

Share this post


Link to post
Share on other sites

@sarvis se on niin ärsyttävää kun ne syyllisyyden tunteet kuitenkin tulee jostain, vaikka järjellään tietää, ettei ole mitään syytä syyllisyyteen.

Mulle kätevin keino yölliseen pullonpyöritykseen on ollut huoneenlämpöisen maidon tarjoaminen juuri avatusta korvikepurkista. Eli yösyötöllä avaan aina uuden 2 dl:n purkin ja syötön päätteeksi vien jämät jääkaappiin. Päivällä sitten lämmitän mikrossa niitä purkkien loppuja. Tämä on ollut kaikkein nopein tapa saada pullo yöllä valmiiksi, eikä tarvitse nousta lämmittämään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

@Doremifa Noin minäkin tein esikoisen kanssa, miksihän nyt ei ole tullut mieleenkään? Vauva kyllä syö maitonsa huoneenlämpöisenäkin, joten en ymmärrä miksen ole hoksannut tuota itse. Me vielä nukutaan yläkerrassa ja keittiö on alakerrassa... 

Share this post


Link to post
Share on other sites

@Doremifa, täällä myös yksi osittaisimettäjä.. Maidonnousussa kesti viisi päivää, ja silloinkaan ei vielä tullut mitään huimia määriä, vaan jotain 5-20ml per rinta. Meni hetki, ennenkuin asia tajuttiin ja vauva ehti pudottaa painoaan jonkun verran niin, etteivät päästäneet meitä sairaalasta kotiin ilman, että syötettiin lisämaitoa ja seurattiin vielä yksi yö. Nyt ollaan yritetty päästä lisämaidoista eroon, kun pahimmillaan meni se yli 500ml/vrk ja ollaan tällä hetkellä noin 300-200ml lisämaidoilla tässä projektissa. Tissini tuntuvat kuitenkin toimivan hyvin epäsäännöllisesti, kun välillä saan punnituksessa maitomääräksi jopa 100ml (ekaa kertaa tänään) ja sitten seuraavalla syötöllä ei tulekaan enää kuin 40ml. Vaaka on siis ihan elinehto meillä, kun ei voi tietää mitä sieltä milloinkin irtoaa. Jännä juttu muuten tuo tissien epätasaisuus, sillä minullakin oikealta puolelta tulee huomattavasti enemmän kuin vasemmalta. Eli esim. 80 oikealta ja 10 vasemmalta. Ehkä siinä myös syytä, miksi on niin vaikea päästä täysimetykseen, kun toimii vähän niinkuin puolella teholla. 

@sarvis, kuulostaa aika kovilta määriltä nuo vauvan syömiset.. Meillä menee kerralla 120ml ja sitten vauva yleensä on jo kanttuvei.. painokiloja nyt noin 4,5kiloa, eli painonlisäystä syntymän jälkeen on tullut vain n.300g, kun silloin alussa tippui niin reilusti ja lapsi painoi muistaakseni johonkin 3680, vaikka syntymäpaino oli 4110g.. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

@roopsukka mulla vasemman rinnan maidoneritys on ehkä kymmenesosa siitä mitä oikeasta tulee! Taisin loppuvaiheessa imettää pelkästään oikeasta rinnasta, kun oli niin turhauttavaa kun tiesi, ettei sieltä vasemmasta mitään tule... Oletko pumppaillut imetyksen lisäksi (tai päätteeksi), jotta maidoneritystä sais nostettua? Tai jos pumppais huonompaa rintaa samaan aikaan kun imettää paremmasta? Tsemppiä lisämaitojen purkuun, toivottavasti onnistuu! Tuo 100ml kuulostaa jo tosi hyvältä, vau!

Share this post


Link to post
Share on other sites

@roopsukka En ole jaksanut kauheasti enää pyrkiä täysimetykseen. Jos vauva saa päättää, syö se noin 700 ml korviketta vuorokaudessa 7-8 erässä ja rintaa lisäksi vähintään yhtä monta kertaa. Tiedä häntä sitten, paljonko rinnalta saa, kun ei ole vaakaa, mutta maitoa kyllä edelleen tulee. Lypsämiselle ei vaan tunnu juurikaan olevan aikaa. Olen jopa ollut päiviä laskematta korvikemääriä ollenkaan! Vapauttavaa. Kasvua oli tullut siis 4 vkon iässä 3.7 cm syntymään, ei 2.7 kuten aiemmin mainitsin. Kovasti tuntuu kyllä kasvavan.

Mietin että pitäisikö kokeilla imetysapulaitetta, kun löysin sen varastosta. Saisi annettua lisämaidot samalla tissillä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

@Doremifa, aluksi pumppailin aina imetyksen jälkeen ja välillä välissäkin, mutta nyt en ole yli viikkoon pumpannut ollenkaan. Parhaimmillaan sain kyllä oikeasta pumppaamalla 50ml, mut vasemmasta vain 5, joten oli aika turhauttavaa. Sitten kun vielä vauva vaati ruokaa usein niin rinnanpäät oli kaikesta siitä tosi arat ja imettäminen lähinnä ärsytti.. Joten lopetin pumppaamisen ja nyt menee paremmin. Varsinkin aamulla eka imetys tuottaa hyvin maitoa, kun rinnat ovat saaneet parhaimmillaan levätä sen 6 tuntia. Toisaalta ehkä sillä tiheällä pumppaamis-imemisrumballa oli osansa siinä, että nyt maitoa sitten tulee.. Huomaan myös, että vasen on hieman lähtenyt elpymään, koska nyt tunne kihelmöintiä myös vasemmassa rinnassa silloin kun imetän oikeaa, kun aiemmin en ole tuntenut siinä mitään. Vasemmasta myös heruu n.20ml samalla kun imetän oikeaa, vaikka siitä ei imemällä samalla tavalla irtoakaan. Oikea taas ei heru itsestään, vaikka siitä tulee hyvin imemällä. :D Käytän siis aina sellaista keräyskuppia toisessa tississä kun imetän, ettei mene pisaraakaan hukkaan. Ja imetän sitkeästi myös toisen rinnan, vaikka ei saisi sieltä kuin pisaran tai pari.. Kyllä se lapsi aika nopeasti itsekin sitten lopettaa jos ei tule mitään, mutta ainakin on yritetty ja ehkä se siitä jossain vaiheessa "avautuu". 

@sarvis, en minäkään jaksa mitään tarkkoja määriä korvikkeesta mittailla, joten tuo korvikemäärän arviointi perustuu ihan vain siihen, kuinka monta pulloa vuorokaudessa menee. Avaamisaika kirjataan aina ylös pullon korkkiin, jotta ei tule vahingossakaan seisotettua yli vuorokautta yhtä pulloa jääkaapissa. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vauvalla ikää 10 viikkoa ja tissilakko alkanut. Nälkäisenä raivoaa kuin mielipuoli jos erehtyy rinnalle nostamaan. Kaikki paheni, kun olin viikko sitten päivän koulutuksessa, jossa imettäminen oli hankalaa ja imetin vain kerran 8 tunnin aikana. Onneksi sentään unisena onnistuu imettää. On meinaan ikävä pumpata monta kertaa päivässä, ja ilman sitä rinnat on kuin kipeä pottupelto.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0