Sign in to follow this  
Followers 0
Gurmeli

HYS

134 posts in this topic

Onko uusia kokemuksia? Millanen on remontin jölkeen? :)

 

Itse synnytin Hyvinkäällä 31.3.3009. Synnytysosastolla en ehtinyt olla kauaa kun minut jo vietiin leikkaussaliin sektiopäätöksen jälkeen, mutta sen mitä ehdin nähdä, niin tilat on tosi siistit ja hienot. Lapsivuodeosastollakin kaiken huomasi olevan uutta ja olihan se toki "sairaalamainen", mutta viihtyisä.

 

Kaikissa huoneissa on omat vessat, joka on iso plussa! Itse olin kahden hengen huoneessa ja neljän hengen huoneessa, jossa oli sillä hetkellä itseni lisäksi kaksi muuta äitiä. Yhden potilaan tila huoneissa on aika pieni, mutta kyllä siihen sängyn viereen mahtui vauvan sänky ja tuoli, jolla mies istui. Vierastunnin aikana neljän hengen huone on kyllä aika täyteen ammuttu, jos jokaisella on esim. 2-3 vierasta. Itselläni on kyllä hyvät kokemukset, vaikka välillä apua sai odotella kauankin kun oli painanut kutusnappia, mutta kiire ei tietty ole henkilökunnan vika.

Edited by Ayla

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vasta ultrassa käyty Hyvinkäällä, mutta sinne olis tarkoitus mennä myös synnyttämään. Tilat ainakin olivat siistit ja remontin jäljiltä viihtyisät. Varmaan sitten syksymmällä käydään siellä tutustumassa, kun varsinaista valmennusta siellä ei enää järjestetä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hyvinkäällä synnytin 6.7.09. Kerkesin olla synnytyspuuhissa siellä useamman vuoron ajan ja oli kyllä tosi mukavia kätilöitä. Tiloista näki myös, että remppa on tehty hetki sitten ja ne oli vielä hienot uuden näköiset. Lapsivuodeosasto oli myös varsin viihtyisä, olin kahden hengen huoneessa. Ainoa miinuspuoli, että sängyt oli siellä vielä ainakin vanhat ja mulle osui sellanen, että kun mies tuli käymään ja istui sängyn toiseen päähän nousi toinen pää aika paljon. No eihän toi tietenkään mikään hotelli ole :D

 

Ruokakin oli pääosin varsin maittavaa ja sitä ainakin tuli ihan kamalasti koko ajan. Samoin särkylääketarjoilu pelasi hyvin nappia painamalla. Osaston kätilöt ja lastenhoitajat oli kanssa ihania ja kannustavia. Yksi hoitaja oli alkuun varsin nihkeä, mutta lämpeni sitten pikku hiljaa, kun ymmärsi että olin synnytyksen jälkeen oikeesti tosi kipeä enkä vaan esittänyt. :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä ootan jo kovasti pääseväni tositoimiin.

Tutustumiskäynnillä tilat näyttivät tosi sisteiltä. Esikoista punnerrettiin maailmaan rempan keskellä.

 

Mulla kanssa ekasta kerrasta jäi fiilis, että safka oli hyvää ja sitä sai paljon.

 

Onko kellään kokemusta siitä ammeesta avautumisvaiheessa?

Share this post


Link to post
Share on other sites

^

En tiiä tuleeko vastaus jo liian myöhään. Mutta siis mä olin ammeessa tunnin verran avautumisvaiheessa. Mä olin jo aika kipeä siinä vaiheessa ja en ollut saanut vielä mitään kivunlievitystä, mutta kyllä se mua auttoi ja helpotti oloa. Mies suihkutteli selkää ja itse "lilluin" siellä. Ihan mukavan kokoinen tuo allas oli.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mua kiinnstaisi tietää (vaikkei aihe ihan vielä ajankohtainen olekaan) mitä kaikkea sairaala tarjoaa Hyvinkäällä ja mitä pitää itse ottaa mukaan (tutteja, rintakumeja, tissirasvaa yms. muuta pikkutarviketta) vai selviääkö nämä kaikki tutustumiskäynnillä? Itse olen käynyt vain vieraana siellä (huhtikuussa 09) ja ihan mukavalta, joskin vähän ahtaahkolta vaikutti se 2hlön huone jossa vierailin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Mä sain ekalla kerralla tissirasvaa pieneen kippoon (nyt tosin pakkasin Bepanthenia kassiin varoiksi). rintakumit sain lainaksi viimeksi (nekiin tosin olen nyt pakannut matkaan varoiksi). Pari kertaa annettiin viimeksi pojalle lisämaitoa ja sitä tietenkin ja lainatuttipullon sai sairaalasta. Tuttia en edes kysynyt, mutta en sitä vielä sairaalassa ajatellut koittaa, vaan kotona vasta.

 

Vaatteet ja vauvalle vaipat ja itselle terveyssiteet saa tietty sairaalasta. Liivinsuojia ei vissiin saa, mutta niitä en sairaalassa ollessa ees tarvinnut. En rintsikoitakaan edes sairaalassa pitänyt.

 

Nyt kun pääsis kohta jo lähteen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oli heinäkuun alussa, niin silloin sai Lansinohia (tissirasvaa) sellasen pienen näytepaketin, jota riitti vielä kotonakin. Tuttia ei meidän vauva oo vieläkään huolinut, mutta naapurisängyn vauvalle olivat yöllä vauvalassa antaneet sairaalan tutin, joten sekin sieltä pitäisi saada sairaalassaoloajaksi.

 

Samoin meidän vauskille jouduttiin antamaan lisämaitoa ja sen ja tuttipullon sai kyllä sairaalan toimesta. Hoitsut myös lämmittivät maidon, eli sai valmiin tuttipullon käteen ja veivät sen siitä sitten poiskin pesuun. Rintakumin sain sairaalasta ja otin sen kyllä ihan kotiin, ei tullut ees mieleen et se ois pitänyt palauttaa :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä synnytin tuon juniorin 3.11.-08 ja silloin pääsin jo "altaaseen" siis ihan isokoinen amme. Tai amme on huonosana, mutta allas joka seisoi omilla tassuillaan, ei siis lattiaan upotettu malli.

 

Allas oli mun pelastus. Olin siellä noin tunnin jolloin olo alkoi olemaan niin tukala että vesi ei enään auttanut supistuskipuun. Altaassa olikin avautunut 5cm eli altaasta pois tullessa oltiinkin valmiita puskemaan typyä maailmaan.

 

Henkilökunta oli edelleen hyvin mukavaa, osa muisti minut esikoisen jäljiltä mikä oli ihan kivaa.

 

Itse olin 2hh huoneessa ja mun mielestä ikkunapaikka oli aika ahdas ja sitten taas se sivupaikka huono kun toinen joutuu vaihtaa vaippaa ja pesemään vauvaa "toisen tilassa"

 

Troppia saa niin paljon kun vai kehtaa pyytää. Itse kärvistelin ihan turhaa pukamista kun en ens alkuun kehdannut pyytää. Sainkin rasvaa että supon, joilla kipu helpotti ja pukamat hävisi parissa päivässä.

 

Ruokaa saa usein ja ihan riittävästi ja usein jopa hyvääkin :D On siellä hedelmiä pöydillä joita saa syödä sekä jääkaapista löytyy jugua, viiliä, leipää päällisten kanssa, jos vielä on jäännyt nälkä. Kahvia, teetä ja kaakaota saa siellä valmistaa itselleen, vaikka on siellä päiväkahvitkin.

 

[/"rakentavaa kritiikkiä] Mun esikoisen synnytys ei mennyt ihan putkeen, joten imetys alkoi vähän takkuamalla ja koska olin ensisynnyttäjä en tiennyt siis yhtään mitään. Kuuntelin kätilöitä kun kiveen hakattua raamattua joten meillä esikoisen imetys meni osittaisimetyksellä. Mun neuvo (älkää ottako itteenne, kerron tämän koska se toimi mulla ja toivon että tämä toimii myös muilla) Jos mahdollista, niin vauva tissille heti synnytyssalissa ( ei nyt ihan 5minuutissa tarvii, mutta jossain kohtaa antaa toisen imeä. Juokaa nestettä!! Antakaa vauvan imeä rintaa niin kauan kun imee ja vaihtakaa tissiä jos vielä on tyytymätön. Antakaa imeä toinenkin tissi niin kauan kuin haluaa ja tarvittaessa vaihtakaa takaisin tissiin josta aloititte. Ei ole olemassa aikarajaa kuinka kauan voi tissistä imettää tai että ei voisi jatkaa molempien tissien jälkeen siitä tissistä mistä aloitettiin. Mulle oli yllätys että Hyvinkää on harvoja sairaaloita joissa on käytössä 8% painonpudotusraja eli siellä on todella herkästi tuputetaan lisämaitoa. On tärkeää että oma maidontuotanto saadaan käytiin eikä se tapahdu samantein kun vauva on maailmassa. Mulla meni 2 päivää ennenkuin maitoa alkoi tulemaan oikein kunnolla. Sairaalassa jo antamassa lisämaitoa vaikka neiti oli täysin tyytyväinen syötyään molemmat tissit (eikä siis huolinut maitoa) Lisämaito ei ole pahasta (anteeksi jos tämän kuvan saa), mutta mua sieppasi että kukaan ei kertonut näitä asioita mulle vaan menin oman pääni ja fiiliksen mukaan ja meillä ollaan edelleen imetyksellä, maito on riittänyt komeasti, vaikka esikoiselle ei riittänyt kun maitoa annettiin jo sairaalassa useita kertoja [/Lopetus]

 

Pahoittelut jos joku ottaa nokkiinsa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Tuota 8% juttua en tiennytkään.

En mä ainakaan nokkiin ota. Me annettiin pojalle sairaalassa muutaman kerran lisämaitoa, kun ei maitoa niin kovin hyvin vielä sairaalassa tullut ja en jaksanut sitä väkisin tuntuvaa lutkutusta. Halusin varmistaa, että saa maitoa. Kotiin lähteissä myös, kun meillä oli jo kaikki pelit ja pensselit päällä, niin pyydettiin saada liraus, kun imetys ei silloin mennyt vielä yhtään rutiinilla, niin ei jaksanut ruveta säätämään paitojen ja liivien ja tyynyjen sun muiden kanssa. Kotona annettiin jokunen kerta lisämaitoa illalla. Meillä imetys onnistu kyllä lopulta tosi hyvin, toivottavasti nyt toisellakin kertaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Rakentava kritiikki on aina hyvästä :) . En tiedä onko asiat sittemmin muuttuneet HYS:ssä ton imetyksen kanssa, sillä mun kohdalle sattui ainakin tosi kannustavia kätilöitä/hoitajia imetyksen suhteen ja ne jaksoi käydä tsekkaamassa sitä imuotetta ja auttamassa imetyksen sujumisen kanssa. Lisämaitoa jouduin itse pyytämään yhtenä yönä kun vauva oli ollut jonkun 1,5 h tisseillä ja tissit ei enää kestänyt ja vauva itki eikä suostunut nukkumaan ja kello oli kolme yöllä. Sittemmin oon välillä joutunut antamaan vähän NANia kotona, mutta nyt on menty taas kohta varmaan viikko pelkällä tissimaidolla :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Viime viikolla olin Hyvinkäällä synnyttämässä ja kaikki meni tosi hyvin. Tultiin sairaalaan tosi kiireellä ja mut tuupattiin miehen toimesta suoraan autosta pyörätuoliin ja siitä sit kahden kätilön ja miehen voimin suoraan lavitsalle ja alettiin heti ponnistamaan. 10 minsaa ja homma ohi. Kivat kätilöt oli silloin.

 

Ja lapsivuodeaika meni hyvin. Olin itse niin hyvässä kunnossa, niin tuli rupateltua kaikkien hoitajien kanssa niitä näitä. Imetys sujui esikoisen kanssa hyvin, joten en kaivannut sen suhteen apuja. Apua olisin saanut kaikkeen, mitä vaan olisin keksinyt kysyä, mutten juurikaan mitään kysellyt. Hoitajat sanoivatkin meitä varsin omatoimisiksi. Kahdestaan tytsyn kanssa oltiin 4 hengen huoneessa.

 

Lisämaitoa pyysin vissiin 4 kertaa ja sitä heti sain. Hoitajat oli mun kanssa ihan samoilla linjoilla, et kerta vauvalla oli koko ajan hirvee nälkä eikä tisseistä todellakaan tullut enää ku jokunen pisara, niin pitihän sen nyt mahansa täyteen saada ja meidän kummankin nukkua välillä.

 

Kolmantena päivänä synnytyksen jälkeen, eli kotiutumispäivänä, maito sitten nousi. Ja todellakin nousi... Nyt joudun pumppailemaan joka päivä ja jääkaapissa on koko ajan jemmassa joku 150ml maitoa. Ollaan annettu sitä pullolla jonkin verran, kun tissit on vielä aika risat ja veriset. Mut korviketta ei oo tarvinnut kyllä pisaraakaan kotiutumisen jälkeen. Esikoisen kanssa ei mennyt kyllä ihan näin hienosti, vaikka villoinkin ihan hyvin meni. Mut ekat viikot oli silloin hiukan vähempi maitosia.

 

Joo. Olisin ammetta siis mielellään testannut. Mutta kun hommat nyt meni sit vähän nopeemmin, eli sairaalaan tultiin täysin paikat auki ja ponnaamaan, niin eipä tarttenut kivunlievityksiä miettiä.

 

Meidän lapsiluku on nyt sitten kyllä hyvinkin varmasti täynnä. Mutta ton miellyttävän sairaalassaoloajan takia tekis mieli mennä vielä uudelleen synnyttämään. Oli vähän haikea olo kotiin lähteissä, että tässä tää nyt sit oli.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Heippis!

 

Mukava lukea muitakin positiivisia kokemuksia Hyvinkäältä.

 

Tuosta lisämaidosta niin meijän neidille me pyysimme lisää ruokaa kun oli yö ja ei saanut tisseistä tarpeeksi. Meillä ei kukaan sitä tuputtanut. melkein oli ennemmin niin päin että sai ite sanoa et voisitteko antaa ku haluisin nukkua. Mutta ilmeisesti sielläkin on ihmisissä eroa. tää meijän hoitsu oli semmonen jämkkä yöhoitsu, joka kyllä käsitteli vauvaa ronskisti, mutta kuitenkin osaavasti. Ei kuulemma mee rikki ;)

 

Meillä oli tosi ihanat kätilöt molemmin puolin. tai mun synnytyksen hoiti opiskelija joka oli huippu tyyppi.

 

Jäi niin hyvä mieli että haikeudella kaipaan jo uutta synnytystä ;) Tottahan ne supistukset hiukan kipuili mut aika kultaa ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuonpahan tänne nyt omiakin kokemuksia, toiseen ketjuun jo kirjoittelin samasta aiheesta niin siitä vähän muokkailen.

 

Esikoista olin siis synnyttämässä HYSissä syyskuun alussa, enkä oikeen ois voinut parempaa synnytyskokemusta toivoa. Saatiin meidän synnytystä hoitamaan ihan mahtava kätilö, kannustava ja iloinen. Sairaalaan tulo sujui jouhevasti, vaikkakin osastolla oli just meidän saapuessa kova kiire. Kätilö kysyi toiveita synnytyksen suhteen, ja pääsinkin ammeeseen kuten olin toivonut. (Ihan mahtava juttu, muuten!

Rentoutti ihanasti ja laimensi supistuskipuja huomattavasti.) Vauvan synnyttyä sain hänet heti syliin ja rinnalle, ja rauhassa saatiin olla vajaan tunnin verran, kunnes selvisi ettei istukka aiokaan irrota. Kun mua vauvan syntymän jälkeen lähdettiin kuskaamaan istukan irrotukseen leikkaussaliin, sai kätilö hermostuneen isän rauhoittumaan ja muutenkin henkilökunta piti hyvää huolta meistä kaikista. Ekstraplussapointseja siitä, että kommunikointi sujui heiltä upeasti myös englanniksi!

 

Vuodeosastoltakin mulla on vain hyviä kokemuksia. Mä olin alunperin aika kauhuissani vauvanhoidosta, mutta sanoin myös suoraan etten osaa mitään ja hyvin opetettiin. Ekana päivänä en päässyt sängystä ylös, joten opettivat silloin miestä joka hoisi vauvaa, ja seuraavana päivänä samat asiat mulle. Kylvetys oli ainoa asia jota ei mulle opetettu, mutta mies kylvetti vauvan syntymän jälkeen kätilön kanssa ja sai silloin hyvän opastuksen. Imetyksessä sain apua ja kovasti kannustettiin, mutta toisaalta kun maito ei vaan noussut, lisämaitokin tuotiin sen suurempaa numeroa tekemättä. Ei sitä tosin heti tuputettu, vaan sain rauhassa yrittää imettää. Oisko ollut sitten kolmantena yönä kun pulloa ehdotettiin, kun vauva ei millään rauhoittunut nälkäisenä nukkumaan ja mä olin jo aika hermorauniona. Kotiutuessa sain ohjeet aina ensin imettää ja sitten vasta tarjota lisämaitoa, jos tuntuu tarpeelliselta, ja musta henkilökunta sairaalalla oli erittäin imetysmyönteistä. Tuttia ei meille edes ehdotettu missään vaiheessa, huonekaveri kyllä sai vauvalleen tutin pyytämällä. Lansinohia ja rintakumin sain myös talon puolesta (ja kiltisti palautinkin sen rintakumin ;) ).

 

Meidän vauva tykkäsi aina alkaa syödä just ruoka-aikaan, mutta päivisin mies yleensä haki mulle ruuan huoneeseen odotttamaan ja jos mies ei ollut paikalla enkä ollut päässyt hakemaan tarjotinta, tulivat hoitajat kysymään haluaisinko ruuan huoneeseen. Multa myös kysyttiin, tarvitsenko apua syömiseen tms. Mulla oli mies apuna päivisin, joten pääsin suihkuun ym., mutta vauvan olisi saanut viedä lastenhoitohuoneeseen siksi aikaa. Yöksikin ottivat pienet hoitoon, jos äiti tarvitsi unta, meillä onneksi vauva antoi nukkua ihan hyvin.

 

Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi :D ! Olin kahden hengen huoneessa ja mulle sattui tosi mukava huonekaveri. Perhehuonetta me oltiin toivottu, mutta osastolla oli tosi paljon äitejä eikä meille sellaista riittänyt. Kahden hengen huone oli ihan kiva, vähän rauhallisempi. Vähän ahdastahan siellä oli, mutta hyvin silti mahduttiin vauvat hoitelemaan. Viisi päivää viihdyin sairaalassa ja mielellään lähtisin samaan paikkaan sitten sitä mahdollista tulevaa pikkusisarustakin synnyttämään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun täytyy sanoa, että kun sitten kuitenkin menin tämän toisenkin synnyttämään Hyvinkäälle niin huomasin että tällä kertaa oli täysin eri ääni kellossa kuin ekalla kerralla. Pelkopolilla tiukkasanaisesti annoin ymmärtää, että jäin todella ekalla kerralla ilman tukea ja apua, minkäänlaista opastusta ja kun oli hätäsektion jäljiltä vielä niin kipeäkin.

 

Nyt jouduttiin myös sektioon, tosin kiireelliseen, mutta enivei... Koko ajan kyseltiin tarviinko jtn, olenko ok, haluanko lisää lääkettä... Vauvaakin tultiin siirtämään kainalosta toiseen kun en alkuun pystynyt itse liikkumaan oikeastaan yhtään.

 

Minusta tuntuu, että useimmiten normaalisti alakautta synnyttäneet Hyvinkäällä ovat saaneet loistavia kokemuksia sekä synnytysosastolta että vuodeosastolta. Kaikki tuttavani joitka ovat olleet sektiosynnyttäjiä ovat olleet suht. negatiivisella asenteella, voi johtua myös omasta kunnosta ja siitä että hlökunta on kiireistä eikä aina ehdi sektiopotilasta kovasti auttaa. Silloinhan on pari ekaa pvää aika heikkona kuitenkin, varsinkin juuri hätäsektion jälkeen oli ihan superkipeä.

 

Osasin tällä kertaa vaatia(no en nyt mtn älyttömyyksiä) mutta siis esim. että ruokatarjotin lasketaan sopivalle korkeudelle että pystyn ylipäätään syömään. Veikkaan, että kun papereissani luki "pelkopolipotilas" ja tiedossa oli ensimmäinen synnytys ja sen jälkeenjättämät traumat niin osasivat vähän ennakoida.

 

Tilat rempattuina olivat tosi upeat, kodikkaat. Jäin edelliskerralla kaipaamaan sitä tilaa missä kaikki voivat syödä yhdessä, tms. mutta nyt sekin oli jo tehtynä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Esikoista olisi tarkoitus mennä Hyvinkäälle synnyttämään. En ole vieläkää käynyt osastolla, johtuen synnytys- sekä sairaalapelostani. Tänään on jo 38+0, joten ehkä se pitäisi huomenna uskaltautua tutustumiskäynnillekin. Äitiyspolilla kävin Nyytin kääntöyrityksessä (jota ei onneksi tarvittukaan), ja ainakin ne tilat näyttivät kodikkailta ja "ei-sairaalamaisilta". Eniten ehkä pelottaa että jos menen tutustumaan sinne ja huoneet sekä synnytyssalit tuottavatkin "pettymyksen" pelkään taas enemmän :huh:

 

Amme avautumisvaiheessa kiinnostaisi. Pitääkö se esittää toiveissa jotenkin etukäteen?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Milarca

Käy ihmeessä tutustumassa! Minua itseäni ainakin tutustumiskäynti rauhoitti kovasti ja koko synnyttäminen muuttui jotenkin konkreettisemmaksi, kun oli päässyt paikat näkemään.

 

Meille esiteltiin kaksi vapaana ollutta synnytyshuonetta ja tila jossa on amme. Lisäksi kätilö kertoi paljon siitä, mitä käytännössä tapahtuu, kun tullaan sairaalaan. Vuodeosaston puolella näimme yleisiä tiloja sekä 2- ja 4-henget huoneet. Silloin oli kovin rauhallista ja tuntui, että kätilöllä oli aikaa vastailla kysymyksiin ja hän perehtyi meihin vierailijoihin hyvin. Asenne oli mukavan rento ja leppoisa. Olen kuullut, että aina eristtelykierros ei ole kaikille ollut mieluisa.Mutta toki, jos osastolla on kova kiire ja kaikki huoneet täynnä, niin eihän siinä kovin paljon pääse näkemään.

 

Omasta mielestäni tilat oli viihtyisät ja siistit. Kaikki oli remontin jäljiltä uutta. Hyvällä mielellä olen synnyttämään menossa, vaikka jossain vaiheessa arvelutti, kun tuntui, että kaikki nykyään suuntaavat Helsinkiin. Itseäni ainakin pienen osaston tunnelma miellytti.

 

Nyt vaan jännätään, että koska päästään paikan päälle. Tänään viikkoja kasassa 38+1, eli sitähän voidaan olla sitten Milarcan kanssa vaikka huonekavereita! Meillä kyllä perhehuone toiveena, jos vaan tilaa on.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Milarca, kun sut otetaan sisään synnytysosastolle, kätilö kyselee toiveista synnytyksen suhteen, ja siinä kohtaa mä toin esiin toiveeni päästä ammeeseen. Etukäteen ei siis mitään tarvinnut "varata", ja eihän sitä voisikaan, kun ammehuoneita on kuitenkin vain yksi ja jos se tietty voi olla varattu. Kannattaa kyllä kokeilla, eihän se kai kaikille oo hyvä vaihtoehto, mutta mä ainakin olin ihan taivaissa kun pääsin veteen. Avautuminenkin meni huimaa vauhtia, tunnissa viimeiset 4 cm joten ilmeisesti se vesi ja lämpö auttoivat niin kuin sanotaan.

 

Eikä kannata yhtään pelätä, tutustumiskäynnin jälkeen on varmastikin kivempi mennä sitten tosipaikan tullen paikalle, kun tietää minne mennään.

 

Tsemppiä Milarcalle ja Piikulle synnytykseen! Any day now :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Toi on kiva kuulla, että paikat on mukavat. Ja ehkä se tilojen näkeminen tois tän tulevan synnytyksen vieläkin todellisemmaks sekä itselleni että miehelle. Täytyypi siis tänään mennä sinne tutustumiskäynnille... mä kyl voisin jäädä samalla synnyttään :D

 

Tota toivehommaa kyselin lähinnä siks, kun neuvolasta laitettiin mun paperit synnärille, niin silloin oli mahdollisuus esittää toiveita valmiiksi. Pähkäsin sen vuoksi että pitääkö etukäteen ilmotella halustaan ammeeseen. Mua kiinnostaa toi amme ihan senkin vuoksi, että menkkojen aikaan rakastan kuumaa suihkua, koska se helpottaa mulla niin hyvin kipuja (sama homma päänsäryn kanssa) ja toivoisin veden auttavan tässäkin.

 

piiku78: No meillä onkin ihan peräkkäiset LA:t :D Me kyllä toivotaan kanssa perhehuonetta, jos vaan mahdollista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tutustumiskäynnillä käyty. Ja onneksi mentiin. Tilat oli mielestäni oikein mukavat, ottaen huomioon että kyseessä on sairaala. Lisäksi kätilö oli mukavan tuntuinen. Joten ihan hyvillä mielin olen menossa Hyvinkäälle synnyttämään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kokemuksia Hyvinkään sairaalasta

 

Meidän poika-vauva syntyi joulukuun alussa ja sairaala-ajasta jäi vain pelkkää hyvää sanottavaa!

Itse joskus odotusaikana pohdin, että olisiko sittenkin pitänyt mennä Helsinkiin synnyttämään (kuten tuntuu monet täältä meidän paikkakunnalta menevän), mutta onneksi sitten kuitenkin pitäydyimme Hyvinkäässä.

 

Itse olin tarkkailussa vuorokauden verran ennen synnytystä (lapsiveden meno tapahtui yöllä kotona, ja aamulla mentiin sairaalaan) ja ehdin sinä aikana nähdä useamman kätilön. Heniklökunta oli asiansa osaavaa ja mukavaa. Oli sellainen olo, että tietävät mitä tekevät ja heihin voi luottaa. Varsinkin yövuorossa ollut kätilö oli tosi ihana ja jaksoi tsempata ja olla tukena, kun itseä tilanne hermostutti, kun mitään esitymistä ei synnytyksen suhteen tapahtunut.

 

Synnytys itsessään sisälsi monta jännää tilannetta, mutta koko ajan oli luottavainen ja hyvä olo. Kyseinen yö oli tosi ruuhkainen ja kätilöillä riitti kiirettä. Mutta silti oli koko ajan sellainen olo, että sai tukea ja apua.

 

Vuodeosaston puolella emme päässeet perhehuoneeseen, koska osastolla oli niin täyttä. Olin 4 hengen huoneessa, jossa meitä oli kerrallaan 2-3 äitiä vauvoineen. Isä sai olla klo 8.30-20.30 osastolla ja meitä ei häirinnyt, vaikka huone pitikin jakaa toisten kanssa. Päin vastoin siinä sai myös jakaa kokemuksia ja oppia muilta äideiltä, kun jokaisella oli omat juttunsa liittyen imettämiseen ja vauvan hoitoon.

 

Ruokaa oli tarjolla jatkuvasti ja palvelu toimi hyvin. Lastenhoitajat ja kätilöt ehtivät hyvin opastaa ja tukea. Heiltä myös kannattaa ehdottomasti kerätä talteen kaikki tiedon jyvät! Meille ainakin on ollut iso apu siitä, että moneen kertaan opeteltiin kädestä pitäen kapalointia ja imetystä. Oli sitten luottavainen olo, kun lähdettiin sairaalasta kotiin. Henkilökunnasta ei mitään pahaa sanottavaa. Jokainen toki on oma persoonansa, mutta meille välittyi sellainen kuva, että huumoria ja hyvää asennetta riitti.

 

Tilat olivat siistit ja toimivat. Itseä jäi vähän harmittamaan se, että allas jäi kokematta, koska lapsiveden menosta oli jo liian pitkä aika. Ehkä ensi kerralla sitten...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse synnytin Hyvinkäällä viime lokakuussa. Pelkäsin sairaalassa oloa tosi paljon koko raskauden ajan ja jouduin olemaan samalla vuodeosastolla neljä päivää raskausviikolla 37. Olin silloin tosi itkuinen ja surkea, joten sain olla yksin huoneessa, kun siellä kerran oli tilaa. Hoitajat antoivat minun olla rauhassa, mutta kävivät välillä kyselemässä kuinka mä jakselin kun vaan oikeestaan itkin. Tuo kokemus mukavista hoitajista laimensi vähän mun pelkoa mennä sinne synnyttämään.

 

Synnytys meni hyvin ja mulla oli ihanan tomera kätilö, opiskelija ja vähän hassu mutta mukava lääkäri siellä puuhaa avustamassa.

 

Tyttö oli vähän huonovointinen heti synnyttyään, joten isä ei saanut tyttö kylvettää, kun kiirellä piti homma hoitaa ja sitten kylvetyksen opastaminen jäikin kokonaan, vaikka sitä pyysin pari kertaa osastolla :( Onneksi isällä yksi vanhempi lapsi, joten nopeasti muistui taito mieleen.

 

Vuodeosastolla sain apua vauvan hoitoon pyynnöstä ja imetysasentojenkin opetteluun tarvitsin pyytää apua. Olin kahden hengen huoneessa, jossa kaksi ensimmäistä yötä sain olla vauvan kanssa kahdestaan ja sitten sain mukavan huonekaverin. (kai niillä luki jossain, et mä vaan itken)

 

Keskustelua synnytyksestä odotin, mutta sitä ei kuulunut ja kotiin lähtiessä sitten toinen kätilö kävi mun kanssa papereista synnytystä vähän läpi.

 

Me oltiin sairaalassa viisi päivää, kun tyttöä piti tarkkailla. Mä olin kyllä aika itkuinen, kun pelotti kaikki ja jotenkin kyllä tuntui, että hoitajat huomioivat minut ja kävivät välillä ihan vaan juttelemassa, minkä kiireiltään ehtivät. Yhtenä yönä tyttö vaan itki ja neljän tunnin itkun jälkeen tuli lastenhoitaja komentamaan minut nukkumaan ja hän huolehti tytöstä seuraavaan syöttöön asti. Kovin nätisti vei tytön minulta, ei tullut kauhea fiilis edes siitä.

 

Positiivista siis pääasiassa :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mukavaa että on näin positiivisia kokemuksia hyvinkäästä. Mä olen vielä vähän kahden vaiheilla menenkö kättärille vai hyvinkäälle. Nyt oon ainakin vähän kallistunut hyvinkään puolelle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hei hyvinkäällä rempan jälkeen synnyttäneet!

 

Tiiättekö onko Hyvinkäällä mahollista nykysin synnyttää veteen?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kävin eilen tutustumiskäynnillä Hyvinkäällä ja kätilö sanoi, ettei ammeeseen saa synnyttää. Amme on siis vain kipujen lievittämistä varten.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0