pipa

KOS

220 posts in this topic

Muokkasin nyt otsikkoa ja keskustelu jatkukoot ainoastaan kättäristä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En voi muuta kuin hehkuttaa, niin positiivisia kokemuksia minulla on Haikaranpesästä ja Kättäriltä! :) Henkilökunta oli todella ystävällistä, toiveitamme kuunneltiin ja saimme kaikin puolin ihanan alun poikamme elämälle. Ainoa negatiivinen asia oli kiire, mistä johtuen jäimme useaan otteeseen kahdestaan synnytyssaliin vielä siinäkin vaiheessa kun oloni alkoi olla tosi tuskainen- silloin meille molemmille meinasi tulla paniikki. Käskettiin heti soittaa kelloa jos olo muuttuu tuskaisemmaksi ja vaikka tiesimme, että kätilöt ovat viereisessä huoneessa, olo oli turvaton. Mutta muuten saimme kaiken sen huolenpidon ja avun minkä vaan tarvitsimme. Me emme saaneet virallista perhehuonetta, sillä osasto oli aivan täynnä. Ensimmäisen yön olin kahden hengen huoneessa, mutta seuraaviksi öiksi meille tehtiin tuosta huoneesta oma "perhehuone", kun vieruskaveri ja vauva kotiutuivat. Meillä ei siten ollut parivuodetta, vaan erilliset sairaalasängyt, ja omaa vessaa ei ollut. Tärkeintä oli kuitenkin että saatiin olla yhdessä. :wub:

 

Olen hyvin kipulääkemyönteinen ihminen ja olinkin hyvin yllättynyt miten "luomuna" loppujen lopuksi synnytin. Olin ajatellut vaativani epiduraalin suurin piirtein jo heti sisääntultaessa, mutta loppujen lopuksi synnytys sujui ilman sitä. Ilokaasua nautinkin kyllä sitten erittäin reilusti... :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kumpikin poika on syntynyt Haikaranpesässä. Hyvin erilaiset synnytykset olivat. Tokalla kerralla ehdimme olla synnärillä vartin ennen kuin poika syntyi. Se oli ovesta sisään, saliin, housut pois, kätilö tarkasti tilanteen ja ei kun ponnistamaan :rolleyes: Kummallakin kerralla olimme perhehuoneessa vastapäisellä osastolla. Tokalla kerralla tosin jouduimme odottamaan perhehuonetta kolmisen tuntia, mutta onneksi sitten saimme sen, kun vieruskaveri kotiutettiin ja siitä huoneesta tehtiin sitten perhehuone. Esikoinen ei ollut mukana perhehuoneessa, vaan mummon kanssa kotona.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän piti mennä Haikaranpesään...

 

poika kuitenkin löytyi yllättäen perätilassa olevana rv 39+1, ja koska minulla oli kehkeytynyt raskausmyrkytys päädyimme lääkärin kanssa sektioon rv 39+2. Tällöin jouduimme hylkäämään pääsyn Haikaranpesään.

Synnytyksen (joo, sektiokin on synnytys) jälkeisen ajan vietimme osastolla 3, joka oli ihan tavallinen osasto. Kätilöt olivat aivan mahtavia kaikista siitä kiireestä huolimatta. Kättäri (ja Naistenklinikka) oli tuona viikonloppuna aika täynnä ja kätilöillä kova kiire. Apua ja ohjastusta saimme juuri sen verran kuin tarvitsimmekin. Perhehuoneita oli tilanpuutteen vuoksi jouduttu purkamaan, ja tästä syystä mies joutui sahaamaan kodin ja sairaalan väliä. Vietin sairaalassa neljä yötä, joista kaksi kahden hengen huoneessa ja viimeiseksi kahdeksi yöksi pääsimme perhehuoneeseen.

Lämpimästi voi suositella Kätilöopistoa yhden synnytyksen ja osaston perusteella. sinne menen ensi kerrallakin!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Haikaranpesä oli aivan ihana paikka synnyttää! Kätilöt noudattivat synnytyssuunnitelmaa ja niitä mun omituisiakin toiveita aivan kirjaimellisesti. Asiakas oli todellakin oikeassa, mutta kätilö osasi myöskin hyvin neuvoa ja ohjeistaa tilanteen mukaan. Täytyy sanoa, että olin kyllä todella positiivisesti yllättynyt, miten hyvin hän minun synnytyssuunnitelman osasi ottaa jokaisessa tilanteessa huomioon!

 

Me päästiin perhehuoneeseen sinne "varsinaisen" haikaranpesän puolelle ja paikka oli aivan upea! Parisänky, oma vessa+suihku, nojatuoli, pöytä, hoitopöytä varusteineen ja mitäköhän kaikkea sitä siitä "sviitistä" löytyikään ;) Ja huone oli sisustettu, joten ei ollut kovinkaan sairaalamainen. Huonommissa hotelleissakin ollaan miehen kanssa oltu ;) Henkilökunta kävi yleensä vuoroon tullessa moikkaamassa ja katsomassa miten voidaan (eli aamulla ja illalla), eli turhan paljon ei heitä näkynyt. Kuitenkin napin painalluksella sai kätilön huoneeseen, jos kysyttävää ilmeni. Sopi meille tosi hyvin, että ei ollut koko ajan joku kyttäämässä tekemisiämme, vaan saimme rauhassa tutustua tulokkaaseen ja harjoitella hoitamista. Saatiin myös opastusta kantoliinailuun asiaan perehtyneeltä kätilöltä. Onneksi oltiin otettu liina mukaan laitokselle.

 

Mä en keksimälläkään keksi haikaranpesästä mitään pahaa sanottavaa, päin vastoin. Mä voisin ylistää paikan ihan maasta taivaisiin :lol: Ihana paikka ja ihana henkilökunta :wub:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla ei oo kyllä kovinkaan hyvät kokemukset kättäristä. En varmasti mee sinne seuraavaa synnyttämään jos valita saan...

 

Me oltiin tosi kiireiseen aikaan siellä. Mä olin synnytyssalissa pitkiä aikoja YKSIN kun mies oltiin just lähetetty kotiin (kätilöt oli todenneet ettei synnytys etene... :rolleyes: ) ja kätilöt oli muissa saleissa auttamassa. Pitää sanoa et olin aika paniikissa ja vetelin siinä sitten kauheet määrät ilokaasua ajankuluksi. Synnytys itsessään hoitui kuitenkin ihan kivasti ja ne kätilötkin olivat ihan mukavia.

 

Osastolla oli myöskin kauhee kiire. Hoitajat kävi ehkä kerran päivässä katsomassa ollaanko hengissä ja vaikka soitti sitä nappia niin ei välttämättä tullut kukaan auttamaan. Tai sit kävivät huikkaan oven välistä et meillä on niin kovin kiire... Mua kyllä kammotti se avun puute, kun en ollut koskaan edes vastasyntynyttä nähnyt. Noo, selvittiinhän siitä ja synnytys sinänsä meni ihan mallikkaasti.

 

Seuraavaan synnytykseen valitsen kyllä hieman rauhallisemman synnytyssairaalan...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joo mulla samat kokemukset osastolta kuin sulla M.E.K, eli ruuhka-aika: Kukaan ei ehtinyt tulla käymään, kauhea kiire ja onneksi ei ollut esikoinen olisin kyllä ollut ihan rikki kun nytkin surutti kovasti. Ihmetytti kovasti esim. se ettei ollut mitään välipalajääkaappia vaan ruoka-ajat oli selkeät ja jos et päässyt sinne tai unohtui niin huono homma. Yöllä oli aina ihan kauhea nälkä ja sitte sai odotella tuskaisena aamua että aamupala alkaisi. Taysissa jossa synnytin edellisen oikein kehoitettiin käyttämään jääkaappia siellä oli jogurttia, mehua jne. Muutenkin siellä on käytäntönä jokaaamuiset kierrot jossa kysellään vointia, annetaan imetysohjeita, tarkastetaan kohtu jne. Kätiöopistolla paineltiin kohtua yhdesti, silloin kun lähdin pois.

 

Lisäksi imetysohjaus oli uskomattoman vähäistä, vaikka sitä oli niin korostettu esittelykäynnillä. Yritin kysyä esim. vauvan imemisotteesta mutta eivät koskaan antaneet kunnollista vastausta eikä saanut ohjausta... itse pyysin huonekaverin kehoituksesta sitä hyvää rasvaa (lansinoh?) kun rinnanpäät oli jo ihan verillä, sitähän olisi pitänyt heti alkaa laittamaan joka imetyskerran jälkeen! Kotona myös katsoin sitten netistä ohjeita kunnollisesta imemisotteesta jne. ja neuvolan th tuli sitten ohjaamaan.

 

Olin kyllä tosiaan pettynyt kätilopistoon.. Synnytys oli ihan ookoo mutta sielläkin kätilö oli omituinen ja jouduin koko ajan itse pyytämään esim. lämmittävän kääreen painelua välilihan alueelle ja asennon korjausta kun se tuntui koko ajan huonolta eikä apua saanut. Lisäksi jouduin vasten tahtoani synnyttämään sängyssä puoli-istuvassa (olisin synnyttänyt makaavassa jos en olisi vaatinut päädyn nostoa) olisin halunnut kokeilla vaikka jakkaraa niin vastaus oli että eihän täällä huoneessa edes ole jakkaraa tai että onko se sinun synnytyssuunnitelmassasi, -NIIN MIssä ihmeen suunnitelmassa??

 

Kaiken huippu oli se ettei synnytystä käyty läpi jälkeenpäin osastolla kätiön kanssa. Se olisi ollut tarpeellista ja kuuluisi kyllä asiaan!

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Meille sanottiin Haikaranpesän valmennuksissa helmikuussa, että jääkaapilla saa käydä koska haluaa. On varmaan tullut muutos käytäntöön.

Share this post


Link to post
Share on other sites

On joo H- pesässä jääkaappi, jolla saa käydä ihan rauhassa, jos nälkä yllättää useammin (niin se kyllä tekee, se mölöntuottaminen vie energiaa!). Tämä siis 1/07.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pitäisikö tätä ketjua jakaa sekä Kätilöopisto yleisesti ja Haikaranpesä erikseen? Eli tämä ketju olisi Kättäri yleisesti ja nyt synnytysosastolla oleva Haikaranpesä-ketju sitten vain siitä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Mä ainekin kirjoitin oman kommentin H-pesästä siihen erilliseen topiciin, jotenkin tuntuu että Kättärikeskustelut aina kääntyy melko yksipuolisesti koskemaan H-pesää ja sitten huomio menee vähän muualle.. Mutta tämä ihan mun mielipide, voin viestini siirtää toki tänne ja lukitaan toinen keskustelu tmstms! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kättärin synnytysosastosta (siitä tavispuolesta) jäi tosi hyvä fiilis. Tiukka tilanne pidettiin ammattilaisten hanskassa unohtamatta minun hyvinvointiani ja isäksi tulevakin huomioitiin tosi hyvin :).

 

Sen sijaan lapsivuodeosastosta jäi jonkinasteiset traumat. Pyörryin ekoina päivinä monta kertaa mutta silti minua ripitettiin kun en uskaltanut yksin lähteä hoitopöydän ääreen vauvaa kuivittamaan vaan vaihdoin vaipat sängyn päällä. En tiedä mitä olisin tehnyt ellei mies olisi viettänyt niin paljon aikaa meidän kanssamme sairaalassa (oltiin tavallisessa huoneessa). Ilmeisesti kiireen takia pari osaston hoitsua oli kuin takapuoleen ammuttuja karhuja ja siinä synnytyksen jälkeisessä herkässä mielentilassa ei oikein kaivannut arvostelua sen suhteen että imetys onnistui vain rintakumin kanssa ym.. Oma hoitaja meillä oli ihana mutta hän ei uskaltanut oikein ottaa kantaa minun vointiini (eli lähinnä siihen pyörtyilyyn). Ymmärrän kyllä että tarkoituksena on rohkaista äitejä itsenäisyyteen mutta kyllä sitä ensikertakainen olisi vähän enemmän kaivannut ystävällistä opastusta. No, ainakin saivat meidät äkkiä ulos sairaalasta kun oman kodin kaipuu ja halu päästä eroon kuorsaavasta huonetoverista iskivät päälle ;). Vähän jäi sellainen maku paikasta että hienot olivat tavoitteet mutta toteutus ontui työntekijäresurssien alimitoituksen tai jonkun muun seikan takia. Toisaalta itse synnytyksen onnistuminen painaa niin paljon vaakakupissa että saattaisin tuonne silti mennä toisenkin kerran.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kätilöopistolla synnyttäminen oli ihan ok, voisin mennä toistekin mutta en kuitenkaan ensisijaisesti sinne enää halua... Tässä kun jälkikäteen muistelee, niin olisihan siellä parantamisen varaa ollut. Esim. ilokaasuvehje toimi huonosti, jäi koko ajan vuotamaan eikä tullut vain hengittäessä niinkuin pitäisi. Ei ollut kiva käyttää, kun pelkäsin että koko huone täyttyy ilokaasusta :rolleyes: Ja varmasti pienellä järjestelyllä olisi saanut sen synnytyssängyn viereen tilaa niin, että mies olisi päässyt siihen lähelle helposti. Nyt jäi arkana miehenä vähän syrjään, kun sillä puolella mihin kätilö oli hänelle tuonut tuolin, oli kaikki tippaletkut ja muut vehkeet tiellä. Ja toisella puolella taisi olla pöytä. Eli siis että mies olisi päässyt pitämään seuraa sängynpäätyyn, josta roikuin ponnistaessa, hänen olisi pitänyt kiertää kätilöt ja sänky, siirtää pöytä ja kantaa vielä tuoli mukanaan :rolleyes: Osaston 14 synnytysjakkara on muuten sitten ihan erilainen kuin Haikaranpesän moderni vanerilevyinen, johon tällainen 175-senttinenkin mahtuu. Sellainen vanhanaikainen, matala ja pieni, onneksi en edes yrittänyt ponnistaa siinä kun olisin varmaan pudonnut :rolleyes:

 

Perhehuoneessa osastolla 5 oli suhteellisen hyvä olla. Parempia perhehuoneitakin maailmassa on. Henkilökunta oli asiantuntevaa, mutta vaikka imetysohjaus oli todella innokasta, niin koin että imetys oli helpompaa kotona. Siitäkin huolimatta, että maito nousi vasta kotiutumisen jälkeen. Eipä ollut ketään antamassa ristiriitaisia neuvoja imuotteesta ja imetysväleistä. Vaikka kiitosta täytyy antaa siitä, että kaikki minua ohjanneet kätilöt olivat samaa mieltä edes siitä, että maito kyllä riittää ja lisämaitoa ei tarvita :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla kokemuksia osastolta 6, kun sektio tehtiin ja sinne jouduttiin.

Sairaala oli ihan täynnä, me oltiin ylipaikalla, joten voi hyvin arvata että kauheasti ei "vapaaehtoisesti" hoitajat tulleet auttamaan taikka neuvomaan. Mutta apua sai kyllä kun vaan pyysi. Suurin osa hoitsuista oli tosi kivoja, mutta yksi lastenhoitaja kysyi multa että pidänkö lasta nälässä kun paino oli pudonnut kovasti. Siitä jäi pieniä paineita imetykseen.

Meillä oli perhehuone, ihan jees sekin.

Kyllä mä voisin kättärille mennä uudelleenkin synnyttämään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän kakkonen syntyi Kätilöopistolla.

 

Ja kiire jäi siellä minuakin häiritsemään. Ohjeeksi sain kotoa lähtiessä, kun vedet olivat jo menneet, että menen suoraan synnärin puolelle, jos on supistuksia. (Supistukset tulivat 5 minuutin välein, vaikka eivät vielä pahoja olleetkaan.) Siellä ovelta käännyttivät poliklinikan puolelle, jossa olikin sitten niin ruuhkaista, että siirsivät osastolle odottelemaan. Osastolla supparit yltyivät hurjiksi, mutta saimme anella kätilöä tarkastamaan tilannetta ja mies joutui hurjistumaankin hieman :angry: ennen kuin saimme apua.

 

Kun vihdoin pääsimme sitten synnytyssaliin loppui kiireen tuntu siihen. Kätilö huomioi meidät upeasti. Ainoa harmi oli se, että pieni päätti syntyä juuri iltarapsan aikaan ja kätilö kiiruhti paikalle aivan viime hetkellä. :D

 

Mutta siis: voisin mennä uudelleenkin. Toivon vaan, että seuraavalla kerralla voin odottaa kotona niin kauan, että pääsen suoraan synnärin puolelle, eikä osastolle tarvitse mennä.

Edited by -Helmi-

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän tyttö syntyi kätilöopiston tavispuolella ja kaikki meni oikein kivasti. Henkilökunta oli ihanaa (ehkä yhtä vähän pihalla olevaa kätilöopiskelijaa lukuunottamatta) ja meistä pidettiin hyvää huolta. Päästiin toisena päivänä perhehuoneeseen ja elo oli oikein mukavaa siellä. Voin suositella! Vaikka ajateltiin miehen kanssa kyllä seuraavalla kerralla vertailun vuoksi kokeilla naikkaria. Tai sitten haetaan haikaranpesään. Saa nähdä! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

En voi muuta kuin suositella Kättäriä!!

 

Muut ovat täällä puhuneet kiireestä, mutta onneksi me ehdittiin juuri ennen kiireaikaa synnyttämään. Synnytysosastolla oli oikein rauhallista ja meille osui ihana kätilö, joka hoiti hommansa todella hyvin. Lapsivuodeosastolla (6) meillä oli aivan ihanat omat hoitajat.. Kotiinlähdön hetki kun koitti, niin itkuhan siinä pääsi, niin kiitollinen olin heille kaikille avusta ja hoivasta.

 

Toiseksi viimeisenä päivänä minulle kylläkin ehdotettiin kotiinlähtöä, koska kaikki hus:in synnärit alkoivat täyttymään. Epäröin vähän, johon hoitaja sanoi ettei he lähetä ensisynnyttäjää kotiin liian ajoissa, mikäli hänellä on vähänkin epäilyttävä olo sen suhteen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nostelenpa tätä, kun kohta itse olen menossa tänne synnyttämään. Lisää kokemuksia olisi kiva lueskella. ;)

 

Sen verran tiedän nykytilanteesta, että päivystyspuoli on kansliatilojen osalta seuraavat 7 vkoa remontissa. Niinpä parista potilashuoneesta on täytynyt tehdä kanslia. Niillä keillä ei ole akuuttia huoneen tarvetta odottelevat sitä odotustilassa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minäkin voin ihan täydestä sydämmestä suositella Kättäriä :)

 

Olisin alunperin halunut Haikaranpesään mutta koska mieheni oli työmatkalla juuri sillon kun olis ollut yksi valmennus niin ei päästy sinne. No, mulle tehtiin äkillinen sektio joten en olis päässyt kuitenkaan. Olen erittäin tyytyväinen siihen miten minun erityis tilanne (olen pieni, hätäseen päälle 150cm) otettiin niin hienosti huomioon. Ekalla kerralla lähdin synnyttämään niin että jos näyttää siltä että vauva ei mahdu niin laittavat tavallista helpommin sektioon. Minusta se oli ihanaa miten minut otettiin ruuhkasta huolimatta vastaan ja pääsin nukkumaan (sain kunnon särkylääkityksen), kun supistuksia oli tullut jo vuorokauden, enkä ollut saanut nukuttua. Supistukset ei kuitenkaan ollut tarpeeksi kovia että niistä olis synnytys kunnolla käynnistynyt. Kätilöt olivat ihania ja ymmärtäväisiä vaikka itsellä menikin jossain vaiheessa hermot kun synnytys ei vaan edennyt mihinkään. Sektioon sitten mentiin kun synnytys ei edennyt siitä 4 sentistä pidemmälle. Oli se mulle siinä vaiheessa helpotus.

 

Minulle tehtiin sektio yöllä ja seuraavana päivänä saimme miehen ja vaavin kanssa perhe-huone. Joten kyllä se on mahdollista vaikka sektio tehtiinkin. Kätilöt olivat minusta ihania, auttavaisia ja ymmärtäväisiä ihan kaikki keiden kanssa olin tekemisissä. Minä kyllä laitoin omat safkat jääkaappiin ja kävin syömässä ja juomasa aina kun tuli nälkä. En sitten tiedä onko sektio potilailla jotenkin eri säännöt :rolleyes: Minä sain myös todella hyvin apua imetyksessä ja muissakin asioissa. Ei tule mieleen mitään mistä vois antaa miinusta.

 

Toisen lapsen kohdalla sitten osattiin jo odottaa että tulee taas ongelmia. Halusin kuitenkin itse kokeilla vielä alateitse. Olin menossa Kättärille kuuntelemaan mangneetti kuvauksen tuloksia kun sitten lapsivedet meni busissa. Sille matkalle sitten jäätiin kun ottivat minut sisälle heti. Eipä se synnytys sitten taaskaan edennyt yhtään sen pidemmälle kun edellisellä kerralla ja taas päädyttiin sektioon. Perhehuone saatiin toisellakin keralla ja hienosti meni kaikki.

 

Jos vielä synnyttämään menen, niin ei kyllä tarvii kahta kertaa miettiä että mihin, kyllä se taas kättäri on :)

 

Aina kun menen siitä Kättärin ohi ja näen sen rakennuksen missä pienet prinssini näkivät ensimmäisen kerran päivän valon, tulee kyllä kyynel silmään liikutuksesta. Niin paljon hyviä muistoja on siitä paikasta :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kättäriä voin minäkin lämpimästi suositella!

 

Olin sairaalassa jo rv 37 ja synnytin 39+2. Sen aikana todellakin pääsi tutustumaan henkilökuntaan ja sairaalaan. Voin sanoa, että mitään pahaa ei ollut sanottavaa...Tai noh, suurin osa lääkäreistä en oikein tykänny, kun ei he ikinä ottaneet minuun kontaktia vaan höpisivät ainoastaan niille kätilöille.

 

Mutta mut ja mun ajatukset otettiin hyvin huomioon ja kaikki kohtelivat meitä todella hyvin. Ruoka oli hyvää ja muut mammat oli kivoja ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse olin osastolla ennen synnytystä, ihan kiva paikka, kivat hoitajat (paitsi pari, mut eiköhän niin ole joka paikassa).Kyselivät usein kuulumisia ja kävivät juttelemassa.

Synnytyksen jälkeen oli samoin, ihan hyvät fiilikset jäi.Ja plussaa oli se että huonekaverillani oli lähes samanlainen synnytys kuin itsellä.En tiedä laittoivatko meidät tietoisesti samaan huoneeseen vai kuinka.

 

Ihan siis hyvillä mielillä menisin uudelleenkin, MUTTA anestesialääkäri joka kävi pistämässä epiduraalin oli maailman epäsosiaalisin ja karmein ihminen.Tähän en halua ikinä enää törmätä.Vaikka sitten leikkaussalissa osasikin jo suht.hyvin käyttäytyä.Hommansa hän kuitenkin osasi todella hyvin.Mutta siinä vaiheessa kun itse on tuskissaan ei todellakaan tahdo saavan sellaista kohtelua.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Mä oon kuullu tosta anestesialääkäristä! Mun kaveria oli kätilö varoittanu etukäteen, ettei se lääkäri sit sano mitään, mutta osaa hommansa ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä esikoinen syntyi Haikaranpesän puolella ja kuopuksestakin oli kova hinku päästä sinne synnyttämään. Olin sanalla sanoen hieman pettynyt kun ei sinne sitten päästykään, mutta synnytyksen jälkeen mieli kyllä muuttui täysin!

 

Synnytyssali oli täysin samanlainen (miehelle ei tietty ollut sänkyä, mutta säkkituoli ja tyyny), sain lämminvesipullon kauratyynyn tilalle kun heillä ei sellaisia ole, mutta olikin itse asiassa parempi ja muutenkin oli tosi ihanat kätilöt (toinen oli opiskelija) eikä mistään kyllä tullut moitetta joten jälkeenpäin ei harmittanut lainkaan vaikkei Haikaranpesän puolelle päästykään! Ja lukivat kyllä tarkkaan pesän puolella tekemäni synnytyssuunnitelman ja noudattivat sitä!

 

Lapsivuodepuolella sama meno jatkui, ihanat kätilöt ja palvelu pelasi oikein hyvin! Ainoa miinus oli huonekaveri jonka vauva itki koko yön mistä syystä tulikin vähän kiire kotiin seuraavana päivänä..

 

Eli kokemusta molemmista Kättärin puolista ja vain positiivista! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ehlä vähän hölmö kysymys, mutta kun en tosiaankaan tiedä:

 

Onko Kättärillä ne ultraajat ihan erikseen ja synnytyskätilöt erikseen? Itse en ainakaan haluiaisi sitä ultraajaa synnytkseen hääräämään joka meillä oli, mutta veikkaan että pelkoa ei ole. Hän oli ihan ok, mutta jotenkin hieman välinpitämätön ja teki sitä hommaa niin rutiininomaisesti. Kun kysyin esim. istukan sijainnista hän tokaisi että "katson nyt tämän vauvan ensin". Juu, kunhan kysyin... Ja ekalla kerralla kun hän ei kauheesti infonnut meitä vauvan mitoista (tai jouduin itse ne ruudulta tsekkaamaan) eikä kirjoittanut äitiyskorttiin muuta kuin pää-perämitan, niin kyseltiin nyt tokan ultran jälkeen että kirjoittiko hän meille nyt kaikki mitat ylös, hän sanoi että "kaikki tärkeät löytyvät äitiyskortista". Ja siihen oli merkitty tasan 2 mittaa vaikka hän mittaili vauvaa kyllä aika paljon. No, ehkä mun ei muuta kuulukaan tietää, mutta en silti oikeen tykännyt hänestä. Meni jo vähän toisen ketjun aiheeseen tämä tarina, mutta kuitenkin. Eli ultraajat (vaikka olis kätilö) ja synnytyskätilöt ovat erikseen varmastikin?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now