pipa

KOS

220 posts in this topic

Liinamaija Perhepesä oli ihana paikka :) ja ainakin meille ihan nappi ja perhehuonetta mukavampi kokemus. Me oltiin siellä ensimmäisen viikon asiakkaita, paikasta ja henkilökunnasta jäi oikein hyvät muistot. Aiempi synnytys- ja osastokokemusboli Jorvista ja jaetusta sekä perhehuoneesta (2 yötä). Meidän esikoinen (lähes 3 v.) ei kuitenkaan ollut yötä siellä Perhepesässä vaan kävi molempina päivinä, ei olisi viihtynyt kuitenkaan. Meidän kotiutumista hidasti crp-seuranta, joten nopeasta kotiutumisesta en osaa sanoa. Tarvittavat verikokeet labra tuli ottamaan huoneeseen. Hotellihuoneen oloiseksi oli stailattu ja siellä oltiin omassa rauhassa: vauvaa käytiin näyttämässä 3 kertaa vuorokaudessa kansliassa ja ruoka oli tarjolla buffa-tyyliin yhteisessä avokeittiössä. Vieraita sai tulla mihin aikaan vain ja pystyi olemaan omassa huoneessa tai keittiön puolella.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä synnytin toisen lapsen Kättärillä viime toukokuussa polikliinisesti. Mainitsin toiveesta loppuvaiheessa synnytystä ja kun vauva oli maailmassa niin laittoivat lääkärijonoon. Kuusi tuntia syntymästä piti "lakisääteisesti" salissa odotella, syödä, peseytyä, imettää ja levätä, ja tarkastuksen jälkeen saatiin lähteä. Vauva syntyi tiistaina aamulla, puolilta päivin kotiuduttiin ja perjantaina käytiin lääkärintarkastuksessa vielä erikseen. Suosittelen kyllä kaikille nopeaa kotiutumista toivoville!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Siihen nähden, miten isolta alueelta Kättärillekin menee porukkaa synnyttämään, on täällä tosi vähän kirjoituksia. :( Kokonaista kolme kokemusta viimeisen puolentoista vuoden ajalta.

 

Olisi mukava kuulla, mimmoista siellä on nykyään, ihan tavallisella synnytysosastolla, tavallisissa huoneissa. :)

 

Terppatirpalla on kyllä ollut nopeaa toimintaa! :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen kolme lasta synnyttänyt siellä ja en voi muuta kuin kehua. Apua saa aina jos tarvitsee, synnyttäjää kuunnellaan, opiskelijat on ollu mulla ainakin ihania. Viimeisin opetti äänenkäyttöä kivunlievityksenä ja se oikeesti auttoi. Lääkkeitä ei pihdata eikä lisämaitoa. Mitään ei kyllä tyrkytetä että pitää osata pyytää. Kakkosen ja kolmosen kohdalla olin kyllä jo ns aivan omissa oloissani. En pahemmin siis kätilöitä lapsivuodeosastolla edes nähnyt-en kyllä kaivannutkaan. :D

 

Multa saa kysyä, kerron mielellään !

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Oho, onpa erilaiset kokemukset etenkin lisämaidosta! :o Mun kokemus oli se, että lisämaitoa annetaan vasta sitten, jos lapsen paino on laskenut liikaa (ja jossain hemmetin vauvamyönteisen sairaalan sertifikaattikriteereissäkin todetaan, että sitä ei saisi antaa ilman lääketieteellistä välttämättömyyttä) eikä kivunlievitystäkään kovin aktiivisesti olla tarjoamassa vaan itse pitää osata pyytää jos jotain haluaa. Toisen lapsen kohdalla olin onneksi viisaampi kuin ekalla kerralla, ja totesin jämäkästi, että haluan vauvalle lisämaitoa viimeistään kolmantena päivänä, jos oma maito ei ole vielä noussut siinä vaiheessa.

 

Muuten ei valittamista kättärin toiminnasta, kuten olen varmaan tässäkin ketjussa todennut. :) Ekalla kerralla saatiin perhehuone, tokalla luonnollisestikaan ei eikä olisi voitu sellaista ottaakaan, kun miehen piti olla kotona esikoisen kanssa.

 

M. Joo no tuo on tietty yhteistä molempien kokemuksissa, että lisämaitoa ja kivunlievitystä pitää osata pyytää. Mutta en minä ainakaan ensikertalaisena osannut ajatella, että vauva tarvitsisi lisämaitoa enkä siksi tajunnut sitä pyytääkään. Se nyt olisi kaiken huippu, jos henkilökunta kieltäytyisi äidin lisämaitopyynnöstä - eihän se vauva sairaalan omaisuutta ole vaan kyllä vanhemmat päättävät, annetaanko lisämaitoa vai ei.

Edited by RGB

Share this post


Link to post
Share on other sites

^just siks olis hyvä jos näitä kokemuksia tänne tulis, että ne esikonkin saajat osaisvat pyytää sitä maitoa esim :) Faktahan on, että se vastasyntyneen maha on ihan megapieni. Että yleensä se äidin ensimaito riittää aivan hyvin. Vauvat on vaan niin yksilöitä tässäkin, että toiset vaan kaipaa sitä lisämaitoa pienen määrän. Ja jo aivan äidinkin takia musta on hyvä jos sitä pienen määrän antaa, silloin, kun on ite aivan loppu. Mulla nousee myös maito vasta yleensä kunnolla neljäntenä päivänä. Ja pidän joo vauvaa tissillä kyllä 24/7 :D Mutta eipä se muutama milli hörpyyttäen sitä maitoa imetystä tuhoa. Äiti saa ehkä nukahtaa hetkeksi ja maidonnousu voi nopeentua. Sanoin aivan sinne kätilölle että nyt on roikuttu tissillä aivan kokoajan ja vauva vaannitkee. ja nyt on pakko saada nukkua hetki. Molempien. Ja ehkä se on juuri tuo imetys ja sen suojelu, että maitoa ei tyrkytetä. Kun paljon lukee tapauksia että jo alussa annetaan pullo tolkulla maitoa. Vauvan vatsa venyy. Ja sitten on iso homma purkaa ne lisämaidot. Kun vastasyntynyt asuu rinnalla aika kauan. Ja siitä moni sitten vetää johtopäätökset ettei maito riitä. Kun ennemmin pitäisi tarkkailla vain niitä imetyksen turvamerkkejä.

 

Mulla ekan kanssa maitoa annettiin (taikka mä pyysin ja tottahan vauva söi) melkein 60ml laitoksella. Plus imetykset. Niin aika kauan siinä meni että vauva sai tilattua multa tarpeitaan vastaavan määrän. Paino oli laskenut viikon ikäisen neuvolassa kotiinlähdöstä. Aika kurja sekin oli.

 

Ja se pitää tietty muistaa, että sairas, esim infektiosta kärsivä vauva, tarvitsee sen lisämaidon. Ja ne määrät voi olla isojakin että vauva pystyy parantua. Elikkä tälläsessa tapauksessa luottasin kyllä henkilökuntaan täysin. Vaikka määrät voivat tuntuakin hurjilta.

 

Eli ehkä sellainen kultainen keskitie. Että muutama milli silloin tällöin. Ja se vauvojen yksilöllisyyden huomioiminen. Ka mä en tod ole mikään imetysfanaatikko. Vaikka tuli aika paljon paasattua Kättäristä ja imetyksestä.

 

Kolmosen kanssa Paino oli pudonnu 9%. Olin aiva kauhuissaa vaikka tien että 10% on se raja. Lekuri sano vaan että aiva normaalia. Imetystä vaan ja pieni määrä lisämaitoa ennen sitä jos tuntuu ettei maito ole kotona viä noussut.

 

Lääkkeet mulle tuotiin tästä kolmosestakin aina vuoron vaihtuessa automaattisesti.

 

Mutta siis ehkä KOS on sellanen, että aika yksin siellä pitää pärjätä. En tiedä sitten. Mun eka oli sektio niin aika paljon ne kätilöt hyysäs siellä koko ajan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä en käsitä, millä tietoudella mä muka osaan vaatia vauvalle jotain lisämaitoa? :unsure: En minä tiedä mitä se tarvitsee. Oletin, että sairaalassa tietävät ja tekevät sen mukaan.

Tulipas taas lisää epävarmuutta oloon, muutenkin jännittää koko synnytyshomma. Eikä saleihin ja muihin pääse enää edes tutustumaan.

Toivon, että kaupungin tarjoamassa perhevalmennuksessa tulee joku hyvä tietopaketti synnytyksen tiimoilta.

Ja vaikka tulisikin, niin silti mulla on epämiellyttävä olo siitä, että itse pitää tietää kaikki kivunlievityskeinot ja apuvälineet ja sitten vielä osata pyytää niitä oikeaan aikaan.. eikö ne sairaanhoitajat ja kätilöt siksi opiskele vuosikausia, että he tietävät mitä potilas milloinkin tarvitsee?


Yyh. :(

Peeäs. Mimmoiset vierailuajat Kättärillä on?

Edited by Nutty

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on kättäristä vain hyvää sanottavaa. Kätilöt ja opiskelijat kertoi ihanasti kivunlievityskeinoista ja osasivat suositella mikä mihinkin vaiheeseen toimi. Tsemppas ihanasti. 

 

Osastolla ekan vuorokauden aikana kätilö vähän oudosti kävi toteamassa että teillä näyttää kaikki sujuvan, jätetään sut rauhaan ja tuu ite sanomaan jos jotain tarttet. Ei kyllä sit pitäny paikkansa ja välillä kävivät pistäytymässä. Ite olin siellä ensikertalaisena asenteella, että kyselin ja kyselin ja kyselin ja vaadin kädestä pitäen opastusta. 

 

Mä en sinänsä osaa rauhoittaa, koska me ei lisämaitoa tai mitään muutekaan tarvittu, että kaikki meni hirveen hyvin. :)

 

Vierailuajat on 18-19 :) 

Edited by happpy

Share this post


Link to post
Share on other sites

^no sanotaan Nutty että vaikkakin tokasta pvästä lähtien bebe on yleensä _aivan kokoajan_ tissillä tilaamassa maitoa. Eli siis oikeesti tuntuu jotta asuu siinä. Niin kun vaihdoin sitä tissiä varmaan viidettä kertaa putkeen silloin 01 yöllä, ja tää imetysnostatusmaraton oli alkanu klo 18, niin hain 20ml maitoa, hörppyytin, vauva nukahti 2tunniks vihdoin, ja mä nukuin vihdoin kanssa.

 

Eli kuuntele omaa jaksamista. Jos siis sun vauva on tollanen tissilläasuja, niinku mun kaikki aluks.

 

Tua Itun fb sivuilla oli hyvä ketju NKL-KOS, millasta imetysohjausta saatu, ja on se kättäri kuitenkin vaan hyvä paikka. :) Että elä huoli.

 

Ja kyllä ne synnytyksessä sulle lääkettä osaa antaa. Aika hyvin ne lukee. Mulle sanottiin ekassa ihanasti että se, että äiti on kamalan kipeä, ei edistä millään tavalla synnytystä. Pahimmillaan pitkittää vain. Oon siis kyllä aina saanu ne isot aineet kun olen vaan niitä pyytänyt. Ei kukaan sitä kipua tunne paitsi sä.

 

Ja ne opiskelijat on kyllä aina ollu mulla megahyviä ! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla jäi Kättäristä ihan hyvä maku kun esikoiseni siellä viime jouluna synnytin. Meen toistekin jos vielä tulee eteen.

 

Kokeiltiin vähän kaikkea. Mentiin lapsivedenmenon takia äitiyspolin kautta sisään, sieltä sitten odottelemaan supistusten alkua ja saamaan antibioottia raskaana olevien osastolle, jossa tehdään myös synnytysten käynnistykset ja hoidetaan raskauskomplikaatioita. Siellä sain kuumavesipullon, jumppapallon ja tens-laitteen kun supistuksen alkoivat ja kätilöt oli mukavia ja tarjosivat nuo oma-aloitteisesti. Myös suihkua suosittelivat.

Synnytyssaliin siirryttiin kun avautuminen oli jo vauhdissa ja tarvitsin tehokkaampaa kivunlievitystä. Kätilö kysyi heti alkuun haluanko ilokaasun, halusin ja se auttoikin yhdessä tens-laitteen kanssa hyvin siinä vaiheessa. Kätilö kysyi myös onko muita toiveita ja suhtautui mun mielestä hyvin kun toivoin ponnistusvaiheeseen jakkaraa tms pystyasentoa ja halusin muutenkin liikkeelle. Epiduraalia pyysin kun aloin olla ihan puhkii ja supistusten vastaanottaminen oli liian raskasta. Kätilö totesi että on ihan hyvä että saan levätä puudutteen avulla niin synnytys edistyy ja jaksan loppuun asti.

Tuli sitten kuitenkin komplikaatioita ja vauvan ahdinkotila jonka vuoksi mentiin kiireelliseen sektioon ja vauva vietiin heti syntymän jälkeen vastasyntyneiden osastolle saamaa lisähappea. Mut kärrättiin heräämön kautta osastolle.

 

Mies oli saanut olla kokoajan mukana tukena ja osastollekin järjestivät meille perhehuoneen kahden hengen huoneesta vaikka vauva oli eri osastolla. Imettämään pääsin vasta syntymää seuraavana päivänä, mutta kätilö opasti lypsämään. Vauva sai nenämahaletkun kautta luovoutettua äidinmaitoa ja niitä muutamia milleja mitä sain lypsettyä.

Vauva saatiin toisena päivänä vierihoitoon ja silloin sain sitten tosi hyvää opastusta imetykseen ja lisämaito puretiin ja nenämahaletku otettiin pois jo osastolla kun mun maito alkoi nousemaan.

 

Meitä käytiin kyllä kurkkimassa ihan säännöllisesti ja mulle tuli kipulääkkeet päivän annoksina pyytämättä, ja vaipanvaihdot ja muu vauvan hoito opastettiin Muutamaan asiaan käytiin erikseen pyytämässä ohjetta tai apua ja aina tuli kätilö apuun. Kotiinlähtötarkistuksen lääkäri oli vähän nuiva, vastasyntyneiden ososton lääkäri oli tosi symppis.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos taas vastanneille. :) Ja mukava lukea rohkaisevia kokemuksia Kättäristä, toivotaan että meillekin osuu yhtä aktiivinen ja ystävällinen hoitohenkilökunta.

 

Mä pelkään, ettei mun rinnukset ryhdy toimimaan toivotulla tavalla. En tiedä mistä tää oikein kumpuaa. :unsure: Paitsi siitä varmasti osittain että hyvälle ystävälle kävi juuri niin. Mutta onneksi sitten ollaan siellä sairaalassa, että kai ne hoitajat huomaa ettei homma toimi eikä vesseli saa ruokaa. Ja antavat sitten sitä korviketta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Maidonnousussa etenkin ensikertalaisella voi hyvin mennä 3-4 päivää, joten ei kannata lannistua vaikka aluksi tuntuisi ettei koko hommasta tule mitään. :) Ja tosiaan Kättäri on ns. vauvamyönteinen sairaala, minkä vuoksi siellä ei hoitajat todellakaan ole ensimmäisenä korvikepulloa työntämässä vauvan suuhun, vaikka imetys ei heti lähtisikään käyntiin. Meillä esikoinen sai lisämaitoa vasta siinä vaiheessa, kun paino oli laskenut 10%. Itse sanoisin näin kahden vauvan kokemuksella, että jos vauva ei malta olla rinnalla ja huutaa suurimman osan ajasta, voi lisämaito olla aivan hyvä ajatus. Sen turvin voi imetyksenkin saada sitten kunnolla vauhtiin, kuten itselläni kävi. Aluksi ei kannata pulloa tuikata vauvan suuhun, vaan antaa maito hörppyyttämällä tai jopa pipetillä rinnan sivusta, jos tavoite on saada vauva vain pysymään rinnalla ja imemään kunnolla pidemmän aikaa (mikä sitten edesauttaa maidonnousuakin) - tässä kyllä sain sitten hyvin apua henkilökunnalta. Jos taas vauva on suht tyytyväinen tapaus ja malttaa muutenkin pysyä kiinni rinnassa hyvin, vaikka maitokaan ei olisi vielä noussut, ei lisämaitoa välttämättä tarvita lainkaan. Tilanteen mukaan siis, mutta omakohtainen kokemus on, että todella nihkeästi ne hoitajat ja kätilöt siellä lisämaitoa ovat tarjoamassa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vastasyntyneen mahahan on hyyvin pikkuinen niin kun koko tyyppi. Että jos vaan vauva malttaa rinnalla olla ja vaikuttaa tyytyväiseltä ni lisämaitoa ei tarvita.

 

Kyllä ne kätilöt ohjaa ja auttaa. Ja just jos itestä tuntuu että vauva on kovin itkuinen ni kysyy niiden mielipidettä lisämaitoon. Painoa ja lapsenvointia siellä seurataan tarkkaan ettei siellä kyllä äitiä eikä lasta nälässä pidetä. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

^No, mun kokemus on, että kyllä sen vauvan annetaan aika kauan huutaa (toki yritetään ohjata imetyksessä parhaan mukaan) ja painon laskea paljon (mun mielestä liikaa), ennen kuin lisämaitoasia edes nostetaan esiin. Ihanhan se jo kuuluu vauvamyönteisen sairaalan toimintaperiaatteeseen, että ns. turhaa lisämaitoa ei aktiivisesti tarjota.

Share this post


Link to post
Share on other sites

No mutta sittenhän se tenava joutuu näkemään nälkää sen 3-4 päivää, jos niin kauan menee tehtaan ylösajoon. :unsure:

 

Tai jos siihen menee noin kauan, niin sittenhän se kupeitteni hedelmä ei saakaan sitä mikäsenniminytolikaan, ensiarvoisen tärkeää ensimaitoa minulta, vaan sairaalan tuttipullosta korviketta.

Tai sitten sen raukan annetaan huutaa, vain siksi etten minä onnistu äidinhommisssani.

Ei kuullosta kovin "vauvamyönteiseltä" minusta.

 

Oookkkei. Nyt tuntuu että olen kehräämässä itseni loivaan paniikkiin tämän asian kanssa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Ei kannata panikoitua. Vauva voi pärjätä vallan hyvin muutaman päivän ns. ensimaidon eli kolostrumtippojen turvin, joita rinnoista erittyy jo ennen maidonnousua. Aluksi tarvittavat maitomäärät on todella pieniä ja mahdollista lisämaitoa voidaan antaa vaikkapa 5 ml kerrallaan.

Jos vauva on suht tyytyväinen eikä paino laske liikaa, ei ole mikään ongelma odotella rauhassa muutamaa päivää maidonnousua. Mutta jos imemisestä ei meinaa tulla mitään ja vauvan energia menee huutamiseen, kannattaa miettiä lisämaidon antamista. Se muuten on usein vastasyntyneille luovutettua äidinmaitoa ainakin alkuun. Ja kyllä se kättärinkin henkilökunta sitä lisämaitoa antaa viimeistään silloin, kun sitä itse painokkaasti pyytää.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tjooh. Onnistuin nyt sitten saamaan SyPe -lähetteen kun kerroin epävarmuuksistani neuvolassa. :unsure:

 

Tuon maitohomman lisäksi melkoista vaivaannusta aiheuttaa se tunne, että pitäisi itse osata vaatia ja pyytää ja tietää kivulievityksistä ja ties mistä jumppapalloista. Tämän kun kerroin neuvolantädille, hän kysyi, että Mistä olet saanut tuommoisia käsityksiä? Minä siihen hiukan nolona, että no keskustelupalstalta. Jonka jälkeen neuvolatäti ystävällisesti muistutti kieltäneensä lueskelemasta nettikeskusteluja.. Tuli lievästi kiusaantunut olo.

 

Itseasiassa, ei tunnu ollenkaan huonolta ajatukselta päästä tutustumaan sairaalan paikkoihin ja ilmeisesti myös juttelemaan kätilön kanssa.

 

Onko joku muu sattunut käymään tuommoisessa synnytyspelkovastaanotossa Kättärillä?

Share this post


Link to post
Share on other sites

^No tuohan kuulostaa ihan hyvältä, kun nykyään ei vissiin muuten enää fyysisesti pääse Kättäriin tutustumaankaan ennen synnytystä. :) Voit sitten kysellä suoraan kätilöltä noista asioista ja ehkä sun tietoihin kirjataan toiveita esim. kivunlievityksen suhteen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nutty kyllä ne kätilöt niitä siä synnärillä aktiivisesti tarjoaa. :) Emmäkää tienny ekan kaa mistään mitään ja hyvissä käsissä olin.

 

Musta RGB ja happppy sano hyvin ton maitoasian, jos se vauvan energia menee huutamiseen, pyydä hiukka maitoa. Toiset vauvat vaan tarvii alussa enempi kun mitä sieltä tisseistä tulee. C est la vie. Mulla oli muuten kakkosesta mukana oma maidoton korvike ja tuttipullokin. Aivan varmuuden vuoks. Siellä siis pyritään tarjoo äidinmaitoa. Ja varsinkin siis sairaille ja jos sokerit huonona. Mutta kun tolla kolmosella oli siis vaan Nälkä, niin sanoin että se Nutrilon Pepti käy myös. (Mitä ne siellä jakaa myös)

 

Mä olin kakkosesta kättärin sypessä ja oli tosi hyvä käynti. Ekan synnytys oli vähä komplisoitunut. Paperille ylös vaan kaikki mitä tahdot muistaa kysyä. Hirmu mukavia kätilöitä mulla on siellä aina ollu. Samoin lekuritkin suurin osa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vaikka tämä nyt menee jo ohi varsinaisesta synnytyssairaala-asiasta, niin jatkanpa nyt kuitenkin vähän vielä.

 

 

RGB, näin on, ei pääse "normaalista" tutustumaan enää paikkoihin täällä Helsingissä.

 

Jouduinkin sitten johonkin "Nyytti -ryhmään", joka on tarkoitettu kauhistuneille ensisynnyttäjille. Ryhmä tapaa ilmeisesti jotenkin säännöllisesti (en tullut kysyneeksi kuinka usein), ensimmäinen tapaaminen on tuossa parin viikon päästä. Ryhmä käy kuulemma sitten yhess`koos` https://www.youtube.com/watch?v=M3rAgSfOFZ0 tutustumassa synnärille. Jollekin kerralle otetaan synnytyksen tukihenkilö mukaan.

 

Ryhmätyöskentelyä kuvanneen kätilön mukaan ryhmäily on next to heaven, itse en ole ihan vakuuttunut. Mutta koitan mennä tilaisuuteen avoimin mielin.

 

Kukka15, millainen käynti sinulla oli? Pääsit ilmeisesti suoraan kätilön/lääkärin juttusille?

Edited by Nutty

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onko tosiaan niin, ettei Kättärin tiloissa ole cd-soitinta?

 

terveisin, nimimerkki "Ei, en osaa ladata musiikkia kännykkääni :D "

Edited by Nutty

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun synnytyssalissa oli sellanen radio mihin sai cdn jos nyt ihan oikeen muistan. Ei ollu se eka asia mulla mielessä että millanen toosa siellä ujeltaa :lol: 

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ No ei se mullakaan nyt ihan eka asia mielessä ole.. :rolleyes:

 

Mutta kun on kehotettu ottamaan omaa musiikkia mukaan, niin mietin että missähän formaatissa sen olisi syytä olla, että siitä jotain kuulisi synnärillä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vastaan nyt itse itselleni ja muille, joilla asia on  mahdollisesti jos nyt ei ensimmäisenä, mutta vaikkapa viidentenä asiana, mielessä käynyt.

 

Kättärin synnytyshuoneissa on jokaisessa pieni mankka, jossa on radio ja cd-pesä.

Kätilön mukaan monet kuuntelevat kannetttavaltaan tai kännykästään omaa musiikkiaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now