Nesbit

Lapsentahtinen sormiruokinta

201 posts in this topic

^ Mä kokeilisin lohta ihan paloina. Meillä ainakin nyt pari viikkoa sormiruokaillut tyttö saa esim. pehmeäksi höyrytetyn (tosi murenevan) parsakaalin yllättävän hyvin syötyä. Kyllähän siitä sotkua ja murusia tulee, mutta masuunkin asti menee. Ihan tämän parin viikon aikana tuo on oppinut ottamaan aika pieniäkin paljoa peukalo-etusormi-keskisormi-otteella. Sit vaihtelun vuoksi tai jos tuntuu, ettei kalaa mene yhtään masuun asti, niin tekisin niitä pullia.

 

Kyllä pieniä määriä kauramaitoa varmasti voi olla ruuassa. Kauramaidoissa on eroja, joissain on aika paljon muutakin kuin kauraa ja vettä. Kannattaa katsoa esim. joku luomuversio, jossa ainesosaluettelo on lyhyt. Ainakin Oatlyn luomu kaurajuomassa on vain vettä, kauraa ja merisuolaa. Tuo suola mua joskus mietitytti, mutta ilmeisesti määrä on niin pieni, ettei sillä ole merkitystä. Suolatonta kauramaitoa ei taida olla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos vastauksesta, Kaakaopapu! Teidän tyttö onkin oppinut tosi nopeasti :) nyt alkaa tulla luottamusta, että vauva voisi jossain vaiheessa saadakin mahansa täyteen sormin. Vaikka tiedän toki, että maito on pitkään se tärkein ruoka. Kurkkua vauva koluaa jo kuin vanha tekijä, ja lihapullastakin suurin osa päätyy ekojen maistelujen jälkeen suuhun.

 

Me saatiin neuvolasta ohje, että 6 kk iässäkin aloittaen maistatetaan 1-2 uutta makua viikossa. Miten ootte muut toimineet? Ja mihin asti näin pitäis jatkaa? Tätä tahtiahan poika on 20 ennen kuin on kaikki maut käyty läp :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Ööh, jos tohdin tunnustaa, niin me ei noudatettu noita neuvolan ohjeita ollenkaan. Annettiin uusia juttuja aina kun jotain keksittiin, ja viljojakin tosi äkkiä ja montaa kerralla (esim. leivässä oli kauraa, vehnää ja ohraa) ja ruisleipääkin sai mutustaa tosi aikaisin. Ja yleensä heti alusta alkaen oli vähintään kahta eri ruokaa maisteltavana. Mutta meillä ei olekaan mitään allergiapeikkoja taustalla, niin uskallettiin olla näin rohkeita.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä tulin tänne hieman kurkkimaan kokemuksia. Me saatiin käsky aloittaa kiinteät JO 4kk iässä pienen syntymäpainon/keskosuuden takia. Nyt mä täältä utelen, että onko jollain kokemusta jo NÄIN aikaisin aloitetusta sormiruokailusta? (En oo vielä kerenny lukea koko ketjua läpi.) Jotenkin ajattelin, kun alussa noita ruoka-aineita (mössöjä) menee niin pienet maistelu määrät, että jos jollain kikalla saisi pojan itse viemään sitä käsillään suuhun, kun noi nyrkit nyt muutenkin maistuu niiiiin hyvältä. :grin: Uskoisin, että ainakin kannattaa kokeilla..

 

muoks. niin siis soseilla sormin aattelin aloittaa..

 

Minkä kokoisena teidän vauva syntyi ja millä viikoilla? Miten hän on kasvanut sen jälkeen? Osoittaako itse kiinnostusta kiinteisiin? Me saatiin 26+2 syntyneille tää sama yleinen keskosille annettava ohje, että vellit 3kk iässä (jolloin oltiin just vasta päästy täysimetykselle, eli ei aloitettu kun lapset kasvoivat hyvin) soseet 4kk, liha+puuro 5kk ja 6kk jo "kunnon ateriat" soseilla. Me kokeiltiin kerran pari velliä 4kk iässä lusikalla (pullot ei käytössä), mutta ei sitä mennyt alas joten luovutettiin. 5kk iässä aloitettiin sit sileät soseet ja hyvin pian normihiutaleista keitetty riisivelli. Jos/kun olette aloittelemassa nyt niitä kiinteitä, niin suosittelen etenemään varovasti sileillä soseilla (oli ne sitten kotona tehty tai purkista) ja kuuntelemaan vauvaa. Että ei liikaa tuputa. Keskosilla esiintyy myös täysaikaisia enempi aistiyliherkyyttä ja sihtikurkkuisuutta (tämä perustuu mun mutuun).

 

Mä olen sitä mieltä, että jos lapsi on suht "isoilla" viikoilla syntynyt ja kaikki on mennyt hyvin ja kasvanut hyvin niin tohon kiinteiden alkuunvoi oman päätöksen ja harkinnan mukaan ottaa joustoa. Jos tuntuu, ettei uskalla tai jos on pikkukeskonen tai kasvanut huonosti niin seuraa lääkärin ohjetta. Keskosten aikainen kiinteiden aloitus liittyy siihen hurjaan saavutuskasvuun, joka aiheuttaa täysiaikaisia suuremman ravinnontarpeen.

 

Sormiruokailuun lapsi opn yleensä valmis, kun hän itse osoittaa kiinnostusta ruokaan ja osaa istua. Jos hän on syötettäessä vaikka sylissä niin eihän mikään estä antamasta hänen kokeilla sormillaan sitä sosetta, mutta jos ei osoita kiinnostusta niin odotelkaa sitä vaihetta ihan rauhassa. Meillä meni 2,5kk ennenkuin tytöt alkoivat varsinaisesti syömään niitä soseita. Siis syötettynä. Käteen annettiin jotain pehmeitä sopivia palasia vasta myöhemmin, muistaakseni puolen vuoden iän jälkeen mutta tää nyt ei oo ihan varma muisto kun siitä on niin kauan :grin: Ja ovat silti oppineet syömään itse, vaikkei päästykään mihinkään lapsentahtiseen sormiruokailuun. Ikävä kyllä ekskosten kohdalla kaikkea ei vaan voi tehdfä niin luonnollisesti kuin haluaisi :girl_sigh: Tsemppiä!

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ 39+2 syntyi, 47cm,1940g. Istukantoimintahäiriö diagnoosina. Tuon koon vuoksi siis keskonen. Rintamaidolla kasvaa oaremmin kuin hyvin, mutta anemian ehkäisemiseksi nämä kiinteät. Rautalisä menee, mutta se lopetetaan ekan hampaan ilmaannuttua.

 

Vauva on kiinnostunut jo mun syömisestä ja juomisesta. Saattaa katsella mun mehupullosta juomista kesken maidonsyömisen. Sitterissä istuu ja katsoo muutenkin syömistäni mielestäni kiinnostuneena. Miehen syöminen ei ole niin kiinnostavaa, mutta muahan tuo näkee enemmän syömässä..

Vissiin lähdetään juuri tuolle linjalle, että saa itse kokeilla ruokaa käsillään syömisen lomassa. Pikkuhiljaa lähdetään vauvantahtisesti etenemään. Kiitos vastauksesta!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä aloitettiin kiinteät 4 kk iässä. Mä tein silloin niin, että annoin sekä sosetta että aina sormiruokaa. Pikkuhiljaa sit jätettiin niitä soseita pois kun vauvaa alkoi itse syöminen kiinnostaa. 8 kk ikäisenä enimmäkseen söi itse. 10 kk suunnilleen alettiin antaa viiliä, puuroa ja semmosta aikuisen syöttämänä osalla aterioista. Että näissä voi mennä mitenpäin vaan sen mukaan miltä itsestä ja vauvasta tuntuu, ja sormiruualla aloittaminenkaan ei mitenkään tarkoita etteikö myöhemmin voisi syöttääkin, vaikka usein ajatellaankin, että syötetyt ruuat on jotenkin "ensin" ja sormiruuat se "kehittyneempi" versio.

Edited by J A W

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ 39+2 syntyi, 47cm,1940g. Istukantoimintahäiriö diagnoosina. Tuon koon vuoksi siis keskonen. Rintamaidolla kasvaa oaremmin kuin hyvin, mutta anemian ehkäisemiseksi nämä kiinteät. Rautalisä menee, mutta se lopetetaan ekan hampaan ilmaannuttua.

 

Vauva on kiinnostunut jo mun syömisestä ja juomisesta. Saattaa katsella mun mehupullosta juomista kesken maidonsyömisen. Sitterissä istuu ja katsoo muutenkin syömistäni mielestäni kiinnostuneena. Miehen syöminen ei ole niin kiinnostavaa, mutta muahan tuo näkee enemmän syömässä..

Vissiin lähdetään juuri tuolle linjalle, että saa itse kokeilla ruokaa käsillään syömisen lomassa. Pikkuhiljaa lähdetään vauvantahtisesti etenemään. Kiitos vastauksesta!

 

Kuulostaa hyvältä tuo etenemissuunnitelma. Mun mielestä (siis nimenomaan mun mielestä, ei perustu välttämättä tutkittuun tietoon) jos on noin isot viikot ja kasvaa hyvin maidolla, voi ottaa vähän rennommin. Vaikka saavutuskasvua toki varmasti teilläkin tulee ja sitä myöten raudantarve lisääntyy, että ihan hyvä niitä on pikkuhiljaa aloitella. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nyt tulee tyhmä kysymys sormiruokailusta. Onko kenelläkään vauva ollut "liian hyvä syömään" ja sen takia vieroittanut itsensä liian nopeasti imetyksestä? Meillä aloitettiin sormiruokailu 5.5kk iässä ja alusta asti typy on ymmärtänyt todella hyvin ruuan päälle (aloitettiinkin sen vuoksi, että alkoi napsia ruokaa meidän lautasilta). Hän on mukana aamiaisella, luonaalla ja päivällisellä. Kakka muuttui kiinteäksi parissa päivässä aloittamisen jälkeen,. Tyttö vetelee tyytyväisen hyrinän kanssa kaiken, mitä eteen laittaa ja vaikka sotkuakin tulee, niiin mahaan päätyy isoja määriä. Samaan aikaan imetysvälit ovat pidentyneet ja tyttö hermostuu, jos tarjoan rintaa hänen mielestään turhan aikaisin. Varmaankin tyhmä huoli, mutta minulla oli ajatus imettää vähintään vuosikkaaksi ja jotenkin tuntuu, että jos tuo suursyömäri lappaa apetta tuohon tahtiin naamariin, niin maitomäärät tulevat kyllä vähenemään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Sormiruokailevalle lapselle suositellaan antamaan maito ennen ruokaa, lähinnä siksi, ettei hän nälkäisenä turhaudu jos ruokaa ei mene omin käsin mahaan asti (teillähän tätä ongelmaa ei siis ole). Ehkä voisit silti yrittää imettää lapsen ennen ateriaa, jolloin hän saisi maitoa nälkäänsä ja sormiruokaa "huviksi". Vähitellen sitten kiinteän ruoan määrän kasvaessa antaisit maidon vasta aterian jälkeen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jos lapsi voi hyvin ja syö mielellään kiinteää ruokaa ja on jo käytännössä puolivuotias, niin anna hyvä ihminen syödä mitä tykkää äläkä stressaa siitä, että sinä olit ajatellut imettää johonkin tiettyyn rajaan asti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Sormiruokailevalle lapselle suositellaan antamaan maito ennen ruokaa, lähinnä siksi, ettei hän nälkäisenä turhaudu jos ruokaa ei mene omin käsin mahaan asti (teillähän tätä ongelmaa ei siis ole). Ehkä voisit silti yrittää imettää lapsen ennen ateriaa, jolloin hän saisi maitoa nälkäänsä ja sormiruokaa "huviksi". Vähitellen sitten kiinteän ruoan määrän kasvaessa antaisit maidon vasta aterian jälkeen.

Tarkennan vielä, että maitoa kyllä tarjoan aina ennen ruokailua. Mutta tyttö syö rintaa vain silloin, kun itse haluaa, joten aina ei toimi. Käytännössä yritämme ajoittaa ruokailut unien jälkeiseen aikaan, sillä vasta herättyään tyttö yleensä aina syö hyvin rintaa.

 

Jos lapsi voi hyvin ja syö mielellään kiinteää ruokaa ja on jo käytännössä puolivuotias, niin anna hyvä ihminen syödä mitä tykkää äläkä stressaa siitä, että sinä olit ajatellut imettää johonkin tiettyyn rajaan asti.

Ja tähän sen verran, että äidinmaidosta lapsi saa vastustuskyvyn kannalta olennaisia vasta-aineita, joita kiinteistä ruuista ei saa(minkä vuoksi WHO suosittelee osittaisimetystä 2v asti). Siksi haluaisin imettää mahdollisimman pitkään.. Mutta tämä taitaa olla niitä asioita, joihin ei sormiruokailuun ryhdyttyään voi vaikuttaa. Kuitenkin kiinnoistaisi kuulla, miten pitkään muut sormiruokailua harrastaneet ovat imettäneet ja onko päätöksen vieroituksesta tehnyt äiti vai lapsi?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ei sormiruokaitu, mutta maidon menekki oli silti hyvin kausittaista. Kun tyttö pääsi kiinteän ruuan makuun ei meinannut maito kelvata muutamaan viikkoon ja sitten yhtäkkiä tulikin kausi, jolloin eivät kiinteät meinanneet kelvata vaan maitoa meni taas reilusti. Tottakai se maidon kokonaismäärä pienenee kiinteän ruuan aloituksen jälkeen mutta ei se maito rinnoista yhtäkkiä kokonaan lopu. Jatka siis vaan tarjoamista teille sopivaan tahtiin. Uskon, että lapsi tietää mitä tarvitsee ravinnokseen ja jos et muuta maitoa tarjoa, eiköhän tyttösi rintaakin syö. Ainakin, kunhan suurin innostus muusta ruuasta vähenee.

 

Hiljaisemmista kausista huolimatta minä imetin vähän yli vuoden ikään asti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

WHO:kin suosittaa kuitenkin täysimetystä vain siihen 6 kuukauteen ja sitten imetystä muun ruuan ohella. Tuskinpa se suositus olisi niin kirjoitettu, jos sormiruokailu olisi joku uhka imetykselle... Lisäksi Suomessa tuskin kenenkään lapsen henki ja terveys on siitä äidinmaidon tuomasta vastustuskyvystä kiinni, vaikka se tutkimusten mukaan saattaa keskimäärin muutaman sairaspäivän säästääkin.

 

Kannatan siis imetyksen jatkamista niin kauan kuin tuntuu sujuvan ja luontevalta, mutta turha huolehtiminen aiheesta sellaisen lapsen kohdalla joka voi hyvin ja on tyytyväinen ei täällä liene tarpeen. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllähän hei monet imettävät vielä taaperoitakin, eli tuskin kiinteiden menekki on uhka imetykselle. Meidän vauveli 7kk vetelee sormiruokia (ja puurot+keitot lusikalla) välillä enemmän, välillä vähemmän, mutta rintamaitoa kyllä syö yhtä usein ja hartaasti kiinteiden menekistä riippumatta.

 

Ja toisaalta, jos lapsi ahdetaan täyteen lusikkasoseita, eikö se vasta uhkaakin imetystä. Sormiruokaillessa lapsi syö hitaammin ja omaan tahtiinsa jolloin ylensyönnin riskikin on varmasti pienempi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän tyttö täyttää ensi viikolla vuoden ja edelleen imetän. Maito maistuu hyvin, vaikka sormiruokailee isoja annoksia. Imetys on kyllä vähentynyt, sillä menin osa-aikaisesti töihin enkä työpäivinä voi päivällä imettää. Tyttö itse kävisi varmaan edelleen rinnalla monta kertaa päivässä, jos olisi mahdollisuus.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Imetin poikasta sormiruokailun ohessa 1 v 2 kk ikään asti. Edelleen tosin imetän, mutta vain iltaisin eikä siitä juuri ravintoa lapselle heru. Meillä sormiruokailun aloittamisen jälkeen meni melkein 10 kk ikään asti, ennen kuin kiinteä ruoka alkoi olla pojan pääasiallinen ravinnonlähde. Siihen asti maitoa meni paljon ja usein.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä tulin tänne kurkkimaan, kun n. puolivuotias vauva teki täydellisen stopin soseiden maistelussa. Vajaat pari viikkoa on nyt maisteltu kiinteitä ja alusta asti olemme tarjonneet sekä sormiruokaa että soseita. Sormiruoka on selvästi ollut paljon mieluisampaa, eikä ihan muutamaa ekaa kokeilua lukuunottamatta tyttö ole suostunut syötettäväksi (eli että joku muu kuin hän itse laittaa lusikan suuhun). Ja nyt ollaan sitten siinä pisteessä, että kamala huuto vain tulee, jos lusikka lähestyy. Tarraa kiinni lusikasta ja alkaa järsiä lusikkaa. Sormiruokaa sen sijaan natustaa innokkasti ja vatsaan päätyy mielestäni yllättävän paljon tavaraa. Onko mitään syytä syöttää soseita, jos syöttäminen ei luonnistu? Mulle tulee mieleen oikeastaan vain kaikenlaiset reissut, jossa olisi tulevaisuudessa niiiiin paljon helpompaa, jos homma luonnistuisi myös syöttäen. Tämä on tietysti vain oman mukavuuden näkökulma, vauvalle tuskin mitään haittaa on, jos ei ole syötettävänä. :girl_sigh: Tähän mennessä kotoa poistuttaessa eväänä on ollut ihan vain rintamaito. Mä kun olin jo ajatellut etukäteen, että teen kaikenlaisia kivoja soseita vauvalle. Mutta eipä nämä vauvat aina noudata äitiensä suunnitelmia. :grin:

 

Että kirjoituksen pointtina oli varmaan vaan saada jotain henkistä tukea sille, että pelkällä sormiruoalla (+tietty imetys) voi vauva elää ja reissuistakin voidaan selvitä... Olisi kiva kuulla kokemuksia.

 

Kohta ajattelin ottaa ohjelmaan lihat. Miten olette tarjonneet niitä puolivuotiaalle?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Yleisesti ei oo mitään syytä syöttää soseita jos eivät kelpaa, sormiruualla ja maidolla pärjää hyvin. On poikkeuksia, mutta jos on kyseessä normaalisti kasvava rintamaitoa syövä lapsi niin se ei varmasti kuulu niihin. :) Jos soseet huvittaisi vanhempia niin lusikkaa kannattaa kyllä kokeilla välillä uudestaankin ja sillä lailla, että muksu saa samalla ite syödä sormiruokaa ja vanhempi vähän salakuljettaa sivusta lusikkaa suuhun samalla. Yllättäen se saattaa joko alkaa kelvata, tai muksu saattaa tajuta miten se viedään ihan itse suuhun.

 

Meillä liha aloitettiin kovin epäperinteisesti paahtopaistilla, ikää 6 kk. Vauva tarrasi kiinni ja vei viipaleen suuhun ja jäysti, lihanesteet vaan valui leukaa pitkin. :grin: Varsinaisesti ekoina lihoina söi sitten paistettua (ei käristettyä) naudan jauhelihaa tai uunissa haudutettua possua, semmosta mikä on haudutettu nesteessä niin pehmeäksi että hajoaa ihan tikuiksi. Aikuisten pihvistä kyllä on siitä asti aina halunnut palan järsittäväksi myös ja on annettu.

Edited by J A W

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Ihana tuo paahtopaistikokemus. :D Itse asiassa sattumalta eilen illalla laitoin itselleni ja miehelle paistia ruoaksi ja päätin samalla keittää pari palaa siitä tytölle maisteltavaksi. Kiinnostuneena imeskeli lihanpalaa. Mulla on ollut vähän sellainen ajatus näissä syömisissä, että vauva syö samaan aikaan ja suhteellisen saman oloista ruokaa kuin me muutkin. Eli jos olen antanut höyrytettyä parsakaalia maisteltavaksi, niin omalla lautasellani on myös lisukkeena sitä parsakaalia. Tai jos syömme iltapuuroa, myös vauvalle tarjottaisiin sitä iltapuuroa. Niinä kertoina, kun olen tarjonnut sosetta, olen yleensä itse syönyt sosekeittoa... Tietysti nyt aloitteluvaiheessa vain pari kertaa päivässä noita kokeiluita ja pikkuhiljaa enemmän. Tämä on varmaan nyt jonkinlainen kauhuesimerkki siitä, kuinka neuvolan ohjeita ei noudateta. Neuvolan lapussa ohjeistettiin, että pelkkää perunasosetta pitäisi antaa 1-2 viikkoa ennen muita ruokia. Mutta mitään vatsa- tm. ongelmia ei tosin ole ilmennyt tällaisella vähemmän järjestelmällisellä otteella.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Joo, meillä oli ihan alun jälkeen aika sama meininki, erotettiin aina omista ruuista lapselle sopivat osat ja se söi sitten niitä. Esim. toi jauheliha oli ruokana sillon kun tein joka tapauksessa siitä ruokaa ja porsaanpaisti on ihan samaa kuin mitä meillä syö aikuiset (alusta asti oli lapsenkin ruuassa mausteita, me käytetään hyvin vähän suolaa mausteena aikuistenkaan ruuissa). Samoin vihannekset on aina aloitettu kovin epäsuunnitelmallisesti sillä kaavalla, että "kun sitä sattu oleen". Hyvin on mennyt ja Myttynen on nyt aivan kaikkiruokainen. Varmasti jos lapsella olisi ilmennyt mitään allergiaoireita niin olisi tietysti sitten otettu rauhallisempi tahti, mutta kun mistään ei ole koskaan mitään tullut paitsi maitotuotteista meni hetkeksi maha sekaisin, niin ei olla jaksettu stressata. Meillä tosin kun aikuiset syö yleensä vain 3 kertaa päivässä vauva on saanut jossain välissä myös purkkisoseita muiksi ruokakerroiksi eli suunnilleen ihan kaikki lastenruokintatavat on kokeiltu. :) Nykyään se syö jo voileipää, jugurttia, tms välipaloiksi eikä purkkiruokia käytännössä mene yhtään vaikka niitä onkin kaapissa varalta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aika kummallinen neuvo tuo Eburin saama perunasoseohje. Miksi just perunaa ja miksi tuo 1-2 viikkoa. Ihanko oikeasti jossain neuvotaan noin. Kyllähän yli 6kk vauvalle voi (ja meidän neuvolasta saadun ohjeen mukaan pitää) lisätä ruoka-aineita aika nopsaankin tahtiin. Rauhallisemmin sitten tietysti jos ilmenee allergioita tai jos kiinteät aloitetaan tosi varhain.

 

Meilläkin vauva syö suht samaa ruokaa ja samaan aikaan kuin muukin perhe, meillä se toimii parhaiten. Jos syödään keittoa tai puuroa, niin vauva syö lusikalla, muutoin sormiruokaa. Mun mielestä sormiruokailu on tosi kätevää myös reissussa/kyläillessä. Ei tarvi miettiä, onko vauvalle sosepurkkia mukana, kun kyllä lähes joka paikasta jotain vauvalle kelpaavaa löytyy. Meidän typy naposteli puolivuotiaana muun perheen ravintola-annoksista tomaattilohkot ym vauvalle sopivat herkut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Miten te sormiruokailijat varmistatte, ettei vauva saa liian isoja paloja irti ja vedä niitä henkeen? Haluaisin osittaissormiruokailla soseiden ohessa, mutta ongelma on se, että tyttö 6 kk saa melkein kaikesta tarjottavasta lohkottua ihan liian isoja paloja. Olen tarjonnut mm. kurkkua, banaania, omenaa ja leipätikkuja. Noilla pikku talttahampaillaan se louhii sellasia sentti kertaa sentti- paloja ja muljuttelee niitä suussaan.

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

En mä sitä mitenkään varmistellut. Aika hyvin tommonen 6 kk osaa jo ite. Jos se saa haukattua palasia se saa yleensä niitä myös ikenillä jauhettua - vauvan ikenet on yllättävän kovat. Annoin siis vaan muljutella suussa ja vauva sitten joko nielaisi aikansa mussuteltuaan tai sylki liian ison palasen pois. Tai no, pystyasennossa aina söi toki, ja aikuinen oli aina vieressä, jos se katsotaan varmistamiseksi. :) Pari kertaa kakoi vähän jotain mutta se on käsittääkseni vielä ihan normaalia eikä mikään tukehtumisen merkki sinänsä. Ainoat mitä en antanut (enkä anna vieläkään) on semmoset kovahkot pyöreät palat jotka oikeasti saa henkitorveen jumiin, niinku vaikka pähkinät tai kokonaiset viinirypäleet.

Edited by J A W

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nappi, meillä poika aloitti kiinteät pelkästään sormiruokaillen, myöhemmin on syöty ohessa myös soseita. Hampaitakin sillä on ollut alusta asti, joten on myös saanut isoja paloja irti. Eipä sitä olla edes mitenkään yritetty estää, vauva oppi kuitenkin ihan tosi nopeasti sylkemään liian isot palat pois suusta. Henkeen ei ole vetänyt mitään, paitsi kuivat leivänmurut suussa ovat joskus yskittäneet. Ja liian iso banaanimöykky on yökkäyttänyt, mutta silloinkaan ei ole tukehtuminen ollut lähellä. Noita yökkäilykä ja yskimisiä oli alussa enemmän, kun vauvan suu oli tottumaton kiinteisiin, mutta nykyisin vähemmän. Tottakai aina pitää olla lapsen vieressä varmuuden vuoksi, mutta minun kokemukseni mukaan sormiruokailu ei ole vaarallista, vaikka tottumattoman silmissä voi aluksi sellaiselta näyttää.

 

Ai joo, piti lisätä, että lihojen syöminen on meillä ollut hiukka hankalaa, senpä vuoksi lihat syödään lähes aina lihapullan muodossa, niitä vauva pystyy helpommin vähähampaisena työstämään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kaakaopapu mun mielestä ohje oli myös kummallinen ja siksi emme sitä noudattaneetkaan. Ohjeistus oli kirjallisena ja nimenomaan sellaisessa lapussa, joka oli osoitettu 6 kk täysimetetyille lapsille. Nyt just en löydä kyseistä lappua, mutta muistaakseni ohje meni näin: 1-2 viikkoa pelkkää mössättyä perunaa (jälkimmäisellä viikolla sekaan voi laittaa kukkakaalia tai porkkanaa), 3. viikolla mukaan lihaa, 4. viikolla viljoja ja 5. viikolla hedelmiä. Eli hyvin jäykät ohjeet, jos nyt ajatellaan sellaista lasta, jolla ei ole syytä epäillä mitään allergioita. Allergiatapauksissa ymmärrän, että ohjeet ovat erilaiset. Mutta ei tosiaan noudatettu noita ohjeita, vaan nyt 2 viikon jälkeen tyttö on maistanut jotain jo kaikista ruoka-aineryhmistä ja pääosin sormiruokaillen. Samassa lapussa oli muuten ohjeita myös sormiruokailuun. Siinä tekstissä oli painotettu erityisesti hyvää fiilistä ja lapsen osallistumista perheen yhteisiin aterioihin.

 

Eilen keksin myös tavan houkutella syömään puuroa/sosetta paremmin eli kahden lusikan taktiikka: tyttö sai itse työntää lusikan suuhunsa ja mä sihtailin toisella lusikalla suupielestä valuvia ylimääräisiä ja täytin uutta lusikkaa. :grin: Sotkuista puuhaa, mutta niin on sormiruokailukin. Pari päivää sitten lenteli parsakaalin palasia pitkin keittiötä, mutta oli sen verran herkkua, että meni kivasti suuhunkin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now