Vieraat sairaalassa

[Guest Keira]

TAYS:silla ei saa vierailla kuin isä/sisarukset + vauvan isovanhemmat. Tämä on ihan hyvä juttu - ystäviä ehtii tavata sitten kotonakin. Meidän vauva syntyi aamulla ja samana iltana tuli vierailuaikaan meidän molempien vanhemmat vauvaa katsomaan - molemmat kyllä kysyivät ensin että saako tulla. Vaikka synnytys oli pitkä ja rankka niin olin niin hyvässä kunnossa että jaksoin hyvin ottaa vieraat vastaan. Seuraavana päivänä omat vanhempani tulivat vielä toisen kerran sairaalaan pitämään minulle seuraa kun mies nukkui univelkoja pois kotona. Seuran tarvetta oli jo tuossa vaiheessa kun ei ollut huonekaveria ja olin ollut sairaalassa jo synnytyksen käynnistyksessä pari päivää.

 

Kotona ekoina viikkoina meillä kävi vieraita pari kolme kertaa viikossa - miltei kaikki toivat aina omat tarjottavat mukanaan Tosin olin kyllä leiponut pakkaseenkin tarjottavaa valmiiksi. Kaikki sukulaiset & ystävät odottivat ensin meidän yhteydenottoa ennen kuin kyselivät koska voi tulla kylään

[Sippura]

Mulla yks kaveri otti herneen nenäänsä siitä, etten antanut hänen tulla vierailulle, vaikka raskausaikana oli tästä ollut puhetta. Peruin hänen tulonsa sen vuoksi, että lapsemme oli juuri joutunut lastenosastolle hoidettavaksi ja halusin tätä shokkia selvitellä kahdestaan mieheni kanssa.

 

Tällä toisella kertaa olen sen verran viisaampi, että olen kaikille kysyjille infonnut jo etukäteen, ettemme ota vieraita vastaan sairaalaan. Tosin eipä sinne saisi kauheasti tullakaan.

[reiki]

Toi on kyllä mielenkiintoista, että monissa sairaaloissa tuntuu olevan rajoituksia. Itse olen siis Naistenklinikalla molemmat synnyttänyt ja olihan siellä toki vierailuajat (joita kaikkien vieraat eivät kylläkään noudattaneet), mutta vierasmäärissä ei kyllä ollut mitään rajoituksia.

[Guest vieras_]

Meillä sai olla isä+sisarukset aamusta iltaan ja isovanhemmille oli kahden tunnin vierailuaika päivässä. Isovanhemmatkin tavattiin käytävän oleskelualueella eikä monen äidin yhteiseen huoneeseen saanut vieraita viedä. Meillä oli yksityishuone, eli sinne sai tulla isovanhemmat. Pidän tuosta systeemistä, kun ei olisi kiva, kun osastolla parveilisi hirveästi porukkaa. Helposti tulisi tautejakin mukana, eikä sitä vaan jaksa katsella niin monia ihmisiä siinä vaiheessa, tai itse en jaksanut. Jotkut eivät kyllä tuota sääntöä totelleet ja kyllä sitten ärsyttikin, kun ruokaa hakiessa käytävällä parveili ties ketä. Ainoa, mikä omalla kohdalla vähän harmitti, oli kun vauvan tädit ei saaneet tulla käymään, mutta ehtihän ne sit kotonakin.

 

Isien vierailuaika oli aamusta jonnekin kai iltakahdeksaan, mutta tuosta iltalähtöajasta ei kyllä niinkään välitetty. Varmaan monen hengen huoneessa sekin olisi tärkeämpi asia, että muut saisivat nukkua, mutta meidän kohdalla isälle opetettiin kylvetystä, vaipanvaihtoa sun muuta vielä iltayhdeksältä, eikä mitenkään vihjattu kotiinlähdön suuntaankaan.

 

Pyynnöstä joustettiin myös sen verran, että kun mies ei (erinäisistä syistä ja yhteisestä päätöksestä) päässyt yhtenä päivänä ollenkaan sairaalaan, mun äiti sai tulla seuraksi ja avuksi tuona päivänä pidemmäksi aikaa. Oma huone kun oli, ei tosiaan ylimääräistä häiritty ketään muita. Vierailuajan ulkopuolella ei siis kuitenkaan ollut kuin yksi perheenjäsen mun ja vauvan kanssa paikalla.

Edited December 3, 2011 by Kärpänen

[Louise]

Meillä oli Kätilöopistolla molempien synnytysten jälkeen perhehuone, jossa oltiin miehen kanssa ja synnytystä seuraavana päivänä kävi sitten vieraita (kutsuttiin heidät kyllä erikseen eli kukaan ei kutsumatta paikalle paukannut ). Ekalla kertaa sairaalassa kävi mun paras kaveri, vanhemmat ja veli sekä miehen puolelta vanhemmat, mummi ja kummitäti. Tokan lapsen syntymän jälkeen kävi melkein sama setti (+ tietty meidän esikoinen). Itse tykkään, että vieraat käy katsomassa uutta vauvaa sairaalassa ja sitten kotiutumisen jälkeen saa olla rauhassa eikä tartte siivota tai hyysätä vieraita. Kotona haluan ensimmäiset päivät/viikot keskittyä vauvaan ja olla vaan oman perheen kesken.

[Jumputin]

Esikoisesta meillä oli perhehuone ja vierailemassa kävi mun vanhemmat + sisarukset puolisoineen sekä miehen vanhemmat + sisarukset. Samat vieraat kävi kuopuksen kanssa, vaikka normihuoneessa olinkin. Oma tervehtyminen oli sen verran hidasta, että yhtään enempää en olisi vieraita jaksanutkaan.

[Tua]

Meidän keskussairaalassa on onneksi rajoitus, että vain isä ja sisarukset saavat tulla vierailemaan. Muut ehtii kyllä käydä sitten kotonakin.

[Solja]

Meillä kävi ekat vieraat (mun äiti ja siskot sekä anoppi) samana päivänä kun vauva syntyi ja seuraavana päivänä vielä lisää sukulaisia ja kavereita. Olin tosi hyvävointinen jo tuolloin ekan päivän iltana ja musta oli vaan kiva saada vieraita käymään. Eihän se vierailutunti kuitenkaan kovin pitkään kestä ja ainakin meillä oli kaikki vieraat tosi hienotunteisia ja valmiita poistumaan heti jos olisin väsähtänyt. Musta oli myös kiva, että vierailut sai hoidettua pois alta jo sairalassa ja ekat päivät kotona sai viettää ihan oman perheen kesken.

[dawnie]

Meilläkään ei saanut käydä kuin vain sisarukset, isä ja isovanhemmat katsomassa vauvaa. Oli tosi hyvä systeemi.

[Liina]

Sairaalaan meitä otin katsomaan ainoastaan isovanhemmat ja miehen ja minun sisarukset. Kävivät luvan kanssa kun vauvalla oli ikää 2 vrk, sitä ennen ei kummankaan meistä vointi olisi sitä sallinut. Tai, no vuodepotilaana olin vielä letkuissa itse siinä vaiheessa kun kävivät, mutta anyways Kotiin vieraita otin ainoastaan niin, että laitoin tekstarilla ihmisille, jotka olivat jo kutsua kärkkyneet, että silloin ja silloin on avoimet ovat klo x-xx. Tämä oli ihan toimiva juttu meillä, sain isomman porukan kerralla kotiin muutamaan otteeseen ja lopun aikaa sai keskittyä omaan toipumiseen ja vauvaan tutustumiseen.

[EmmiJ.]

Mulla synnytyssairaalana SATKS ja siellä rajoitettu vierailijoiden määrää. Ei saanut tulla kuin vauvan isä ja sisarukset.. vierailuaika klo 8-20. Mielestäni tämä oli oikein hyvä. Sain ihan rauhassa levätä ja ottaa vieraita sitten vastaan vasta kotona.

[Helle]

Täällä meillä taitaa nykyään olla sallittu vain vauvan isän ja sisarusten vierailut. Ihan hyvä niin. Kakkonen oli alle 2 vrk:n ikäinen kun kotiuduttiin, joten eipä siinä vielä ehtinyt vieraita kaipaamaankaan Esikoisen aikana vierailut oli sallitumpia. Silloin vierailulla kävivät miehen isä ja sisko sekä vauvan kummitäti ja -setä. Enkä kokenut itseäni niin väsyneeksi, että olisin kokenut vierailut ikävinä.

[tiitiainen]

OYS:sissa oltiin ja vieraita rajoitettu. Isä sai käydä 12-19 ja vauvan sisarukset muistaakseni 18-19? (en tiedä, kun tämä on meidän esikoinen)

Minun mielestä hyvä näin, en kaivannut vieraita vaikka olin tosi hyvässä kunnossa. Kyllä ne ehtii sitten vierailla kun ollaan kotona oltu hetki. Saipahan rauhassa opetella olemaan vauvan kanssa ja miehen kanssa myös rupatella ihan rauhassa kun vauva nukkui.

Perhehuoneita ei ollut saatavilla nyt ollenkaan. Se vähän harmittaa.

[Angelia_55]

VKS:ssä on otettu uusi käytäntö 1.3.2011 alkaen, että vain isä ja sisarukset saavat vierailla osastolla klo 10-21. Ihan jees systeemi mielestäni, viimeksi oli sallittua muillekin, ja meikäläiseltä meinasi palaa pinna kun pieneen huoneeseen jossa minä olin jo ylimääräisenä kolmantena henkilönä ruuhkaan takia porhalsi huonetoverin koko suku ja paikallinen ravintola (aasialaisia), ja otin suosista pikkuisen kainaloon ja painelin päiväsaliin tapaamaan vanhempiani ja sisaruksiani, sitten sainkin melkein sanoa hoitajille että häätävät ylläolevan porukan että pääsisin takaisin nukkumaan illalla.

[pikkupulu]

Poitsun syntyessä 10/10 Taysissa ei saanut vierailla kuin toinen vanhempi ja sisarukset. Tuolloin muiden vierailukielto harmitti todella paljon, nyt ei haittaisi enää pätkääkään

[Lillinkäinen]

K-SKSssa sai esikoisen syntyessä vierailla isä (+mahdolliset sisarukset) ja isovanhemmat. Isovanhemmatkaan tosin eivät saaneet tulla huoneeseen saakka, vaan päioväsalissa treffattiin. Koksissa taas en viettänyt toisen lapsen syntymän jälkeen kuin 17tuntia, eikä siinä ajassa kyllä kukaan olisi ehtinyt käydä vierailulla...

 

Mä ajattelin ennen esikoisen syntymää että meilä ollaan vaan oman perheen kesken sitten 2 ekaa viikkoa, mutta päähän siinä meinasi räjähtää. Mies opiskeli silloin vielä ja oli paljon yliopistolla. Vauva nukkui melkein koko ajan ja mä pyörittelin kotona peukaloita ja ikävöin ystäviäni