Tapaturma-alttiit liikuntalajit raskausaikana

[Sinikka]

Kaipaisin tähän vastauksia ensisijaisesti odottajilta, jotka harrastivat ennen raskautumistaan tapaturma-alttiiksi laskettavia liikuntalajeja, kuten ratsastusta, kamppailulajeja, laskettelua ym.

 

Missä vaiheessa lopetit ko. lajin harrastamisen? Millaisia suosituksia sait neuvolasta ja lääkäristä? Missä vaiheessa kerroit raskaudestasi ohjaajallesi ja/tai muille ryhmäläisille, miten siihen reagoitiin?

[Joy]

Minä ratsastin aktiivisesti ennen raskautta ja jäin tunneilta pois heti plussan jälkeen. Terveydenhoitajan mukaan olisin voinut jatkaa ratsastamista, koska olin tehnyt sitä ennenkin ja lajissa tarvittavat lihakset olisivat näin ollen kunnossa. Puhuttiin tästä jo ennen plussaa miehen kanssa ja molemmat oltiin sitä mieltä, että plussan jälkeen jään tunneilta pois. Ei se ratsastaminen varmasti vaarallista olekaan, mutta sen verran usein olen hevosen selästä tippunut ja satuttanut itseäni, että siinä riskit ovatkin suuremmat.

 

Ratsastuksenopettaja otti uutisen mainiosti vastaan, onnitteli vain lämpimästi.

Edited February 4, 2009 by Joy

[Tweety]

Lautailut on tänävuonna jäänyt väliin . Ilman alkuraskauden ongelmia olisin varmaan muutaman kerran syystalvella mäkeen mennytkin, mutta eipä ollut edes lunta. Hieman kateellisena katselen lautailuohjelmia ja kuuntelen kavereiden reissuista juttuja, nyt kun lunta on maassa, mutta en edes perusrauhalliseen rinnelaskuun lähde mukaan, enkä ole kysynyt lääkärin mielipidettä, kun en tosiaan ole rinteeseen menemässä.

 

Kaaduin mahalleni lenkillä viikolla 17 (eihän minulla silloin edes mahaa ollut), ja lääkäri sanoi että jos ei kipuja tai vuotoja ole, niin ei se haittaa. Kertoi pikkuisen vauvan olevan vielä todella hyvässä. (Rakenneultrassa kaikki oli loistavasti.)

Edited February 4, 2009 by tweety

[alannee]

Vasta plussanneena olen treeneillut taekwondoa muuten normaalisti, mutta ilman kontaktia. En siis osallistu mihinkään sellaisiin harjoitteisiin, joissa on vaara tulle kontakti vatsan alueelle. Tämän päätöksen tein siitä huolimatta, että terveydenhoitajan neuvo oli lopettaa kokonaan - he eivät kuulemma suosittele mitään liikuntaa, jossa tulee hyppelyä, esim. aerobic. Liikunnasta raskauden aikana annetaan kuitenkin todella erilaisia suosituksia: useammasta lähteestä olen lukenut ettei korkeasykkeinenkään liikunta (tai hyppely ) ole sikiölle huonoksi. Raskaana olevan pitää vain kuunnella omia tuntemuksiaan tavallista herkemmällä korvalla ja hellittää tai lopettaa heti kun tuntuu ikävältä.

 

Näin siis omalla kohdalla. Jokainen varmasti arvioi oman liikuntasuorituksen ja sen sisältämät riskit itse.

[Lumikko]

Lautailun oon jättänyt väliin kummassakin raskaudessa. Mä en kertakaikkiaan voi laskea "varman päälle", pakko saada vauhtia touhuun, joten jätän suosiolla väliin.

 

Mä käyn jumpissa tosi paljon, saattaa mennä 6-7 kerrtaakin viikossa, ja terveydenhoitaja vaan kannusti. Sen verran sanoi, että lajit missä hypitään paljon, ja tehdään nopeit, repäiseviä liikkeita, olisi hyvää jättää väliin, mutta sykerajoista ei kuulemma tarvi enää välittää. Oman olon mukaan,

[Bluma]

Mä olen myös vähän ulalla siitä mitä sais ja mitä pitäis harrastaa raskausaikana. Olen kuitenkin päättänyt että liikun mahdollisimman paljon ja kaikki mikä tuntuu hyvältä, sitä myös voin tehdä. Käyn mm. 1-2 kertaa viikossa joogassa, kerran viikossa pelaamassa sählyä, silloin tällöin ratsastamassa ja paljon kävelyä sekä jumppaa. Jumpissa olen jättänyt vatsalihakset vähemmälle kun niiden tekeminen tuntuu pahalta.

[Red_Rose]

EIkö se ole ihan järkeen käyvää, että kaikkea saa tehdä, mikä itsestä tuntuu hyvälle? Itse harrastan lentopalloa ja kun se minusta tuntuu vielä hyvälle, niin jatkan harrastusta siihen asti kun se alkaa tuntua epämiellyttävälle.

[Maikkunen]

Ratsastin viikolle 20 asti. Ekassa raskaudessa viikolle 24 asti. Tässä tokassa raskaudessa kaaduin hevosen kanssa aika pahasti alkuraskaudesta ja se säikäytti. Onneksi ei käynyt mitään. Pudonnut en ole raskaana ollessa kertaakaan, enkä kyllä muutenkaan moneen vuoteen.

 

Harrastan myös juoksemista, mutta sitä en oo tehnyt koko raskausaikana kun tuntui niin pahalta. Nyt on kävelylenkitkin jääneet pois kun supistelee. Salilla käyn vieläkin ja hiihdän. Ne on ainoat liikuntalajit missä saa hien pintaan mutta välttyy jotenkuten kivuilta ja supistuksilta. Kohta varmaan joutuu noikin lopettamaan.

[Thingumy]

Käyn mm. 1-2 kertaa viikossa joogassa

Mä aloitin just tällä viikolla äitiysjoogan ja siellä ohjaaja sanoi, että kaikkia asanoita ei saa tehdä raskaana ollessa. Osaa "kielletyistä" asanoista joita hän mainitsi ei mulla olisi tullut mieleenkään välttää raskausaikana, jos ne vaan tuntuvat hyvältä. Mutta esim. istukkaan voi kohdistua liikaa painetta ym. Kannattaa varmaan kysyä ohjaajalta noista asanoista. Muutenhan jooga on raskaana ollessakin tosi hyvä liikunta- ja rentoutusmuoto

[Miinanen]

Joskus kyllä tuntuu, että noita asanoita kielletään lähinnä jostain hengellisistä syistä. Esim. ylösalaisia asanoita ei joidenkin mielestä saisi tehdä kuukautisten aikana, ettei kuukautisveri valu takaisinpäin (Tieteellisesti on tutkittu ja todistettu, ettei tuolla kuitenkaan ole mitään haittavaikutusta esim. endometrioosin kannalta.) Suhtaudun henk.koht. vähän epäilevästi siihenkin, että niitä kielletään raskausaikanakaan, jos muuten ei ole mitään estettä eli tuntuu hyvältä tehdä.

[Basilica]

Voiko perus hölkkä/juoksu siis olla vaarallista? (kun siis joku sanoi että voi aiheuttaa supisteluja ennen aikojaan ). Mä harrastan lattaritanssia, joka käy myöskin välillä hölkän tapaisesta. Onkohan sekin nyt sitten vaarallista?!

[Lumikko]

Toisilla aiheuttaa, toisilla ei. Mua on ainakin neuvottu, että oman olon mukaan. Eli jos sulla ei supistele, eikä satu mihinkään tai tunnu muutenkaan huonolta, niin siitä vaan!

[Willow]

Vauvaa ei voi ns. "ravistaa pois", eli hyppelehtiminen, juokseminen ja hölkkääminen eivät ole vaarallisia, jos itsestä tuntuu hyvältä. Sellaista liikuntaa kannattaa tietysti välttää, josta tulee supistuksia, vuotoa tai huono olo, tai jossa on suuri tapaturman vaara.

 

Aika monet liikuntarajoitteista tuntuvat minusta höpöhöpö-jutuilta, kovin harvalla innokkaalla kieltäjällä on mitään järkiperäisiä argumentteja tai tieteellistä tutkimusta tukenaan.

 

Jos miettii asiaa ihan evoluution kannalta, niin aika huonoissa kantimissa olisi ihmiskunnan tulevaisuus, jos raskaana oleva nainen ei voisi liikkua normaalisti ja tarvittaessa myös voimiensa äärirajoilla.

Edited February 6, 2009 by Willow

[Galentin]

Olen harrastanut kuntonyrkkeilyä 11 vuotta ja jatkoin raskaana ihan normaalisti paitsi että pariharjoitteissa jätin sellaiset tekniikat väliin, missä iskuja olisi kohdistunut vatsaan. Myös hyppyjä vältin puhtaasti siksi, että tuntui epämiellyttävältä hyppiä. Kuntonyrkkeily kuuluu niihin lajeihin, joita voi kyllä jatkaa raskaana mutta aloittaa ei kannata. Olen itse valmentaja ja harmittelen usein, kun moni lopettaa harrastuksen raskauden takia. Aina voi (ja pitääkin) tehdä oman kunnon mukaan ja kunhan ottaa sen mahan huomioon, saa nauttia liikunnasta kuten ennenkin

[Murielle]

mä ajattelin osallistua astangajoogan alkeiskurssille pitkästä aikaa. oon joskus hieman kyseistä lajia harrastanut, mutta mutta en muista yhtään miten se suhtautui raskauteen. jotkut asanat tosiaan painaa kohtua, mutta ne on muistaakseni kyllä sellaisia mihin en kunnolla silloin(kaan) taipunutkaan. oon kyllä ihan alussakin raskaudessa, 7+3, joten jospa vaikka vkolla 12 siihen osallistun, niin eipä se varmasti vielä haittaa. ja alkeiskurssi lienee aurinkotervehdystä...? huomaatteko, haen selvästi hyväksyntää, että juu juu, ei haittaa, mene vaan neuvolan täti kyllä sanoi, että liiku miten vaan kunhan tuntuu hyvältä ja on järjellä ajateltavissa. ehkäpä ne ohjaajat tietää parhaiten miten voi sitä tehdä...

[Willow]

^^ Olen muuten huomannut, että kuntonyrkkeily on balsamia selälle näin raskauden aikan. Erityisesti huolella väännellyt lantion kierrot vetreyttävät alaselkää erittäin hyvin. Vain lihaskuntoliikkeissä olen joutunut sopeuttamaan sen verran, että teen polvillani sellaiset liikkeet, jotka muut tekevät vatsallaan maaten. Mahan suuntaan kohdistuvia lyöntejä meillä ei oikeastaan ole ollut.

[Johku]

Kuntonyrkkeilyä olen harrastanut vasta vähän aikaa, mutta eipä terkku sitä kieltänytkään. Alkuraskaudessa ei hyppimistäkään käskenyt lopettaa. Teen oman fiiliksen mukaan, vähän hyppyjä välttäen. Selälle tekee kyllä tosi hyvää.

[Untu]

Nyrkkeilyä harrastaneena jatkoin jonnekin viikolle 26 saakka,kunnes minut määrättiin sairaslomalle. Muuten olisin varmaan jatkanut vähän pidempään vielä. Heti plussattua jätin kuitenkin treeneissä sellaiset harjoitteet pois, missä oli mahalle osumavaara..

 

Kuntonyrkkeilyä ohjanneena olen antanut jatkaa raskaana olevien niin kauan kuin itse jaksavat. Pistareiden pitämiseen olen joskus katsonut sen verran ettei vastassa ole hirmu iso mies, jolla on lyöntivoimaa enemmän...näin turhat tärähdykset minimoidaan.

 

Terkkarin ohje oli että lopettaisin heti, mutta mielestäni jokainen vastuuntuntoinen osaa katsoa itse mitä harjoitteita tekee. Toki puolenvälin tietämillä hyppynarullahyppiminen ei tuntunut enää hirmu mukavalta... Mutta kai pääsääntöinen ohje on, että jos keho on tottunut hyppimiseen, niin saa jatkaa, mutta uutena lajina ei saisi aloittaa.

[Xim]

Minäkään en ole tänä talvena päässyt lautailemaan. Normaalisti olen myös käynyt talvella yhdellä sukelluslomalla, mutta nyt sekin jäi väliin. Ehkä sitten ensi talvena..

 

Juoksua voi mielestäni harrastaa niin kauan kun se tuntuu hyvältä, kuten muutakin liikuntaa. Minulla oli siitä huono tilanne, että raskauden alussa kaikki vähänkin raskaampi liikunta sai oksentamaan.. eli jos esimerkiksi kävelin reippaasti niin ylämäessä saattoi sitten laatta lentää. Ja sama ongelma oli siis muunkin urheilun suhteen. Kun pahoinvointi meni ohi niin juoksu tuntui tosi ikävältä mahassa, kuten myös hypyt ym joten ne jäivät itsestään pois.

 

Ainoat minulle sopivat lajit ovat olleen kävely ja uinti, tylsää. Innolla odotan että vauva syntyy ja pääsee taas juoksentelemaan ja hyppimään. (nyt siis rv 38+1)

[Monka]

Rinteeseen olisi tehnyt mieli, mutta lääkärineuvolassa rv 12+6 sitä kysyin ja hän piti sitä huonona ideana. Syynä oli se, että kohtu ei ollut enää täysin lantion suojassa ja kaatuminen tai törmäys voisi olla kohtalokasta. Jonkin verran hänkin vastausta mietti ja kyseli tarkkaan taustat eli kuinka kokenut laskija olisi kyseessä.

 

Mut nää on varmaan aika yksilöllisiä juttuja, eli suosittelisin kysymään omalta kohdalta neuvolasta /lääkäriltä, jos epäilyttää.

[Nippu]

Omistan hevosen, joka sekin on tiineenä ja sillä olisi tarkoitus jatkaa ratsastusta tuonne toukokun alkuun, jolloin olen itse noin viikolla 14. Kiva kuulla, että joku muukin oli ratsastanut ihan normaalisti raskaana ollessaan. Lensin mahalleni hevosen pään yli ihan raskauden alkumetreillä, mutta en vielä tiennyt raskaudesta. Nyt olen vähän varovaisempi...

[Willow]

Nyt viikolla 19 alkaa tuntua siltä, että taidan jaksaa kuntonyrkkeilyä vain muutaman viikon lisää. Lyöminen sujuu tietysti mainiosti, mutta sellainen nopea ja pompahteleva liikehdintä alkaa tuntua jotenkin epämukavalta. Voisin tietysti löysätä tahtia vielä enemmän, mutta se tuntuu vaikealta! Ehkä alan sitten vain käydä hakkaamassa säkkiä silloin tällöin - se kun tekee selälle erittäin hyvää.

 

Jos joku tietää Helsingistä jonkun kuntosalin tai muun paikan, jossa on säkki, niin saa vinkata!

[AnnieO]

Mukava lukea muistakin ratsastavista odottajista. Itsellä myös oma hevonen ja ratsastaminen tai ajaminen on vähän pakkotilanne, mutta teen aina sen mukaan miltä tuntuu. Kun maha on ollu oikeen kipeä, oon vaan lähteny sen kanssa kävelylle tai ajanu, eli kunnon mukaan. Uiminen tuntuu myös sopivan oikeen hyvin huonoinaki päivinä.

[Aleksandra80]

Kaikki vastanneet ovat näköjään lopettaneet lumilautailun kokonaan. Itse olen vasta 5+2 ja olen laskenut ihan niin kuin ennenkin, melko kovaa vauhtia 2-4 kertaa viikossa. Mietin kyllä koko ajan että kuinkahan pitkään se onnistuu. Ja huomaan että jätän vaistomaisesti kaikki pienetkin hypyt tekemättä etten vaan kaadu...(ja mitään isompia en oo koskaan uskaltanutkaan vetää )

 

Kai alkuvaiheessa ainakin voi tehdä mitä vaan jos se ei tunnu pahalta? (paitsi toi sukellus)

 

Kaverini ohjasi erilaisia jumppa- ja tanssitunteja vielä kuukausi ennen laskettua aikaa. Siinä vaiheessa työkaverit ja asiakkaat sanoivat ettei hän saa enää ohjata/eivät suostu enää käymään hänen tunneillaan, olisi itse halunnut vielä jatkaa. Liikunta oli kuulemma koko raskauden ajan ainoa hetki päivässä kun ei oksettanut. Oli ollut jumpassa vielä synnytyspäivän aamuna

[Martsu]

^ei kai tuossa vaiheessa vielä niin kauheesti tarvikaan liikuntatottumuksia vielä vaihtaa. Ja kyllä sä sitten itse huomaat kun vatsan kasvaessa myös tasapaino muuttuu, ni sitten ei kovin mielellään sinne rinteeseen mene ü