Iloisen uutisen kertominen

[viipa]

Itsellä oli alunalkaen tarkoitus, että raskaudesta ei kerrota kenellekään ainakaan ennen neuvolaa.

No, tänään kun kävin työmaalla (olen sairaspäivillä kotona parantelemassa keuhkoputken tulehdusta), niin meidän talon lääkärille, jolta troppeja tautiin hain, kerroin että nyt ollaan raskaana, yrittämisen tiesikin kun piti saada foolihapporesepti. Hän oli niin iloinen ja onnellinen puolestani, että itselläkin tippa tirahti linssiin.

No, päätin myös samassa sysäyksessä kertoa esimiehelle, kun hän on aika lapsirakas ja niin positiivisesti suhtautuu meidän "alaisten" perhe- ja kotielämään ja on odottanut minulta vauva-uutisia jo pitkään. VIRHE! Niin nuiva asenne, että olin ihan pöyristynyt. Kotimatkalla itkut tirautin sitten tästä kokemuksesta.

Näin ollen, vaikka tämä on erityisen ihana asia, niin pidän kyllä visusti minun ja miehen välisenä asiana sinne ensimmäiseen ultraan asti.

[piu86]

Miehen kanssa tehtiin testi (tai siis pari) yhdessä. Kumpikn yhtä järkyttyneitä tuloksesta.. näin kun ei pitänyt vielä tapahtua. Iloinen yllätys kuitenkin oli Parille parhaalle kaverille kerrottiin heti, eli soitto plussan jälkeen.

 

Sukulaisille ja muille kavereille kerrottiin ekan ultran jälkeen, vko 10+4.

[sirppa]

Ensin oltiin sitä miltä, että np-ultran jälkeen kerrotaan asiasta. Mutta nyt rv 6+1 tuntuu, ettei jaksa millään odottaa sinne asti! Nyt on sitten mietitty, että jos äitienpäivänä yllätettäisiin molempien vanhemmat ja varmaan sitten samalla kerrottais sisaruksille. Np-ultran jälkeen voisi sitten kertoa kavereille jne. Mietittiin asiaa myös siltä kannalta, että mikäli kaikki ei mene niin kuin kovasti toivotaan, niin on sitten helpompi kertoa vanhemmille, kun ovat jo tietoisia raskaudesta...

 

Toisaalta on myös ihanaa pitää yhteistä "salaisuutta"!

[maiku]

Meillä oli vakaa aikomus ennen plussaa, ja kun ei vielä edes yritetty mitään, että kerrotaan sitten vasta ekan kolmanneksen jälkeen. No, plussasin viisi päivää sitten, ja aion kertoa siskoilleni ja äidilleni nyt äitienpäivänä, eli ensi sunnuntaina. Kerromme sitten myös miehen siskolle ja äidille, ja kai kerrotaan myös minun isälleni, kun kaikki muutkin saa tietää.

 

Tähän lopputulokseen olen päätynyt siksi, että tiedän pikkusiskoni epäilevän jo, koska en vappuna juonut alkoholia, vaan olin kuskina. Ja koska minun siskoni ja miehen sisko ovat kavereita, ovat he varmasti pohtineet asiaa keskenään. Ja kun ei ole minun tapaistani olla juomatta kovin montaa viikonloppua putkeen, niin ilmi se tulee tässä pian kuitenkin. Toisaalta isosisko on paikkakunnalla käymässä tänä vkoloppuna, enkä tiedä koska näen häntä seuraavan kerran, ja olisi kauhean kiva kertoa kasvotusten tämmöinen asia. Äidille ajattelin sanoa, että ensi äitienpäivänä hänkin on jo mumma, isälle kerron ehkä niin, että ensi äitienpäivänä olen minäkin jo äiti ja miehen äidille varmaan laitetaan äitienpäiväkorttiin meidän nimet ja vauvan masunimi. Siskoille voisi kertoa jos mennään yhdessä saunaan tai jos ei, niin sitten tulee ilmi samalla kun äidillekin.

[Lunea]

Mun raskaudesta tietää mies, äiti ja yksi ystävä. Kahdelle jälkimmäiselle kertomista olisi voinut reilusti lykätä, mutta olisin joutunut valehtelemaan, kun asia tuli puheeksi. Parempi näin.

[Mismo]

Meillä on tullut kerrottua sellaisille, jotka ovat tienneet, että vauva on tervetullut. Omille vanhemmille halusin kertoa jo suht hyvissä ajoin, koska ollaan aika paljon tekemisissä, ja äiti varmasti minusta aistisi jonkin olevan huonosti, jos menisi kesken. Tarkoitus oli kertoa tänään äitienpäivän kunniaksi, mutta niinhän siinä kävi, että eilen tuli kerrottua Puhuttiin äidin kanssa puhelimessa ja tuli puhetta lapsettomuudesta, ja kuinka se on kova paikka sellaiselle, joka oikeasti haluaisi lapsia. Siinä sitten vähän sivulauseessa äiti kysyi, että ei kai minulla ole huolta aiheesta. Vähän aikaa piti miettiä ja sanoin sitten, että ei taida olla. Äiti siihen sitten vaan totesi, että niin ei ainakaan tiedossa ole, johon vastasin, että nyt on vähän kyllä tiedossa. Sanoin sitten, että tarkotus oli äitienpäivänä asiasta kertoa, vaikka alussa vasta ollaan, mutta kun nyt kerran tuli puheeksi Mieskin halusi nyt sitten vanhemmilleen kertoa, vaikka oli ensin vähän sitä mieltä, että odotetaan vähän pitempään.

[Guest Reeta]

Ajattelimme pitää salassa ainakin sinne viikolle 12. Ei nimittäin ole meidän suvussa edes periaatteessa mahdollista, että uutinen ei leviäisi valon nopeudella kaikille mahdollisille ja mahdottomille, siis myös ihmisille joita en itse edes tunne.

 

Siinä olen kyllä vähän tylsä, että uutinen kerrotaan niin kuin se on: meille tulee vauva. Ei eufemismeja, ei ultrakuvia.

[Alyssa]

Plussasin eilen ja kerroin heti siskolleni ja parhaalle ystävälleni Tänään kerrotaan tuleville isovanhemmille, he tietävät yrityksestä ja haluavat kuulla asiasta heti. Varmaan ihan vaan "meille tulee vauva" -tyyliin, vaik oisin kyl halunnu ehkä jotenki persoonallisemmin sen tehdä... Mut toisaalta kun tässä vaiheessa vasta ollaan, niin ei edes uskalla mitään hirveen suurta järjestää, jos vaikka tapahtuukin vielä jtn ikävää. Toivotaan et ei! Muille kerrotaan vasta rv12.

[Guest Kiinanruusu]

^Jos joku tietää yrityksestä, onkin kieltämättä paineita varmaan kertoa heti. Muuten varmaan menisivät kaikki tapaamiset mahan kyttäämiseen tai muiden merkkien tulkitsemiseen, mikä kyllä varmaan pidemmän päälle raastaa hermoja jos plussaa joutuukin odottamaan kauan.

 

Me taidamme olla sitä koulukuntaa, joka pitää asian omana salaisuutena ensimmäiset kuukaudet. Yrityskään ei tosin ole vielä alkanut, mutta voisin kuvitella, että elämänmuutokseen orientoitumisen haluaisi aloittaa ihan kahdestaan eikä ruveta saamaan muiden hyvää tarkoittavia neuvoja kun itsekin on vielä sekaisin asiasta. Ja sittenkään aiheesta tuskin järjestetään mitään hassua tempausta, koska ei se nyt mikään maailman erikoisin asia ole kuin vain meille kahdelle. Minusta uutinen kuin uutinen iskee parhaiten, kun se tulee "kuin salama kirkkaalta taivaalta" sellaisena kuin asia on.

Edited September 13, 2011 by Kiinanruusu

[Guest Me]

Olen miettinyt että miten voisin miehelleni kertoa, koska tiedän, että hän ei haluaisi meille vielä lasta. Toivoisin tietysti että häneltä tulisi positiivinen reaktio. Onko kellään ollut vastaavaa tilannetta?

[Guest Dani85]

tein testin aamulla, ja soitin töihin miehelleni ilouutisen Iltapäivästä asiaa pohdittiin jo isommalla porukalla. (meillä yritys on ollut läheisten tiedossa ja yhdessä ollaan jännitetty tulosta!)

[Suttu]

Ekan plussan jälkeen kömmin sänkyyn miehen viereen tikku kourassa ja herätin sen. Toisella kertaa jätin testin miehen löydettäväksi kun itse lähdin töihin. Tästä kolmannesta plussasta mainitsin vaan sivulauseessa että salamatkustaja olisi taas kyydissä. Kummallakaan ei keskenmenojen jälkeen luotto ole kovinkaan vahva.

[Dani85]

tein testin aamulla, ja soitin töihin miehelleni ilouutisen Iltapäivästä asiaa pohdittiin jo isommalla porukalla. (meillä yritys on ollut läheisten tiedossa ja yhdessä ollaan jännitetty tulosta!)

[Virvatuli]

Ensimmäisellä kerralla kerroin mun omalle äidille joskus rv 7, kun oli mun työnantaja ja jouduin työaikana käymään mm. ultrassa. Mies kertoi omille vanhemmilleen joskus rv 9, kun oli sitä mieltä, että heille pitää myös infota asiasta kun kerran mun äitikin tietää.

Muille odotettiin niin että rv 13 alkoi.

 

Tällä toisella kierroksella tietää melkein kaikki, paitsi työnantaja ja yksi työkaveri. Joillekin kauempana asuville kavereille en ole kertonut, koska tuntuu typerältä ottaa yhteyttä ihan vaan kertoakseen että on paksuna. Mulla on maanantain vasta nt-ultra, ja meidän piti odottaa kertomisen kanssa sinne asti. Jotenkin vaan kaikki on arvanneet ja kysyneet suoraan, enkä ole osannut valehdella. Nyt sitten jännätään, että joudutaanko kertomaan huonoja uutisia.

[Mirage]

Meillä mies tiesi, että ostin raskaustestit, kun olin pillereiden jälkeen "olevinani niin raskaana" vähän väliä. Ensimmäisen testin tein iltapissasta, kun en malttanut odottaa aamuun, vaikka testi sanoi, että aamupissasta on luotettavampi. Yksinäni kävin tikun kanssa vessassa, sitten iski kauhea paniikki. Tulin tikun kanssa mieheni luokse, ja pyysin häntä katsomaan, kun itse en uskaltanut. Mies siinä sitten vielä ihan öönä, kun ei tiennyt, että mitä tikussa piti näkyä ja miksi siinä on kaksi viivaa. :D Seuraavana aamuna tein sen tesin toisen tikun ja kahta viivaa sekin näytti.

 

.. Ja tokihan sitä piti kolmaskin testi tehdä, sellanen digidagi-juttu, joka näyttää raskausviikot. Sen tein musitaakseni pari aamua näiden em. testejen jälkeen ja jätin vessaan pesukoneen päälle, josta mieheni sitten herätessään sai katsoa tuloksen: "Raskaana 3+ viikkoa".

 

Vanhemmilleni ja sisaruksilleni uutinen meni kalenterini avulla kun olivat kaikki koossa. Kalenterissani on sellaneinen kansi, jonka voi tehdä itse; käytännössä muovitasku, jonka sisään voi laittaa mitä haluaa. Printtasin tekstin

 

Silitti kohtalon kulkua enkelin siipi,

onnenovesta hiljaa kun luoksemme hiipi.

Kauneinta keinoa kaikesta käytti,

hartaimman toiveemme todeksi täytti.

Tekee enkeli tullessaan ****sta isän,

antaa minullekin äiti-nimilisän.

Muuttaa pienoinen varmasti elämäämme,

jos kaikki hyvin menee, marraskuun lopussa

sen pienen ihmeen näämme.

Salaisuuden kuuluville

vihdoin julki julistamme.

Viikkoja on kuusitoista,

kertoa siis rohkenemme.

 

Tekstin yläpuolella on vielä NT-ultrasta kuva.

 

Kalenteri siis "huolimattomasti unohtui" vanhempieni olohuoneen pöydälle, josta siskoni sen sitten bongasi ja alkoi täristä ja mesota.

 

Mieheni isälleen kertoi tyyliin "hei isä, sinusta on tulossa isoisä" ja isoäidilleen "hei isoäiti, sinusta on tulossa isoisoäiti". Muille sukulaisille ja ystäville yms. vaihtelevasti on kerrottu, mitkä sanat on suuhun tupsahtanut sillä hetkellä.

 

Ja siis tuo viikko 16 oli aikaisin, jolloin kenellekään tuli raskaudesta kerrottua. Tämäkin oli vähän "pakon sanelemana" siitä syystä, että saatiin koko mun perhe kasaan silloin. Alunperin tarkoitus oli, että ihmiset saavat tietää vasta, kun puoliväli on ylitetty, rakanneultran jälkeen. Mutta siis käytännössä vauvauutiset meiltä on lähteneet tarkoin valittujen hekilöiden tietoon viikon 20 jälkeen. Nyt, kun viikkoja on jo 30 kasassa, on uskaltautunut kertomaan hieman vieraammillekin tutuille.

[Guest Kiinanruusu]

Olen miettinyt että miten voisin miehelleni kertoa, koska tiedän, että hän ei haluaisi meille vielä lasta.

 

Suo anteeksi, vieras, etten ihan tiedä oletko tosissasi vai pilailetko. Minusta ei olisi reilua yrittää lasta miehen tietämättä.

[aamuaurinko]

^En tiedä ko. henkilön tilannetta, mutta tuleehan niitä lapsia joillekin yrittämättäkin.

[kauris-82]

Kerroin ensimmäisenä siskolleni, olisko ollut viikolla 7. Vanhemmilleni kerrottiin nt -ultran jälkeen viikolla 12 ja miehen vanhemmille viikkoa myöhemmin. Samoihin aikoihin kerroin parille hyvälle ystävälle asiasta. Töissä vasta kesälomani jälkeen viikolla 20.

[kisumirri]

Edellisen raskauden aikana kerroimme vain joillekkin 4kk jälkeen. Tälläkertaa kerroimme heti ja ihan kaikille.

[ginger_kitten]

Me aateltiin kertoa vanhemmille ja sisaruksille vasta jouluna, jolloin on jo 16 rv menossa. Niin myöhäinen kertominen on mahdollista, kun vanhemmat ja sisarukset asuu muualla Suomessa, ei nähdä kovin usein, eikä tämmösistä asioista ole ollut tapana keskustella heidän kanssaan aateltiin vielä hoitaa homma hienosti lykkäämällä uutisesta kertova joulukortti porukoille käteen.

[mirkkuli]

Tein testin työpäivän jälkeen kun oli tuntemuksia ollut jo jonkin aikaa raskautumisesta. En sanonut mitään miehelle etukäteen, että testaan. Huikkasin ovenraosta tuu kattomaan ja kysyin mitä näet. Vastaus oli kaksi viivaa ja tokaisu, että mä kyllä arvasin jo aikaisemmin. Siis minä ja mieheni tiedettiin raskaus vaikka siitä ääneen ei oltukkaan juteltu. Kotona on kuitenkin 5 vuotias lapsi jota haluan vielä säästellä tältä uutiselta. Olen kokenut jo kaksi keskenmenoa tänä vuonna ja osansa on saanut myös lapsi, kun on tullut itkettyä monet itkut. Tällä kertaa erittäin matala profiili.

[Acer]

Olin testaillut jo useamman kerran n. 2 vkon aikana, ja mies tiesi siitä. Ei kuitenkaan mitenkään yhdessä tehty niitä kaikkia testejä, vaan raportoin aina vain että negatiivinen on edelleen. Positiivisen tuloksen saatuani kävelin jalat täristen keittiöön jossa mies istui, ja lykkäsin testitikun hänen käteensä. Onneksi oli sattunut (kaupan päälle saatu) testi, johon tuli teksti "raskaana". Kävi nimittäin myöhemmin ilmi, ettei mies olisi ymmärtänyt, jos olisi saanut käteensä tikun, jossa on vain yksi tai kaksi viivaa

[Guest BellaFiore]

Me ollaan juteltu, että jos testi viimein joskus plussaa näyttäisi, kertoisimme maltilla lähipiirille. Melko moni tietää tilanteemme ja ovat hienovaraisia eivätkä utele. Olen joskus miettinyt ihania tapoja, joilla uutisesta kertoa, mutta nyt kun asia on odotettua hankalampi toteuttaa, ei sellaisia enää mieti..

[Havina]

Jos nyt niin pitkälle vielä tässä raskaudessa päästään,

 

niin tarkoituksena on kertoa joulusta/tammikuusta eteenpäin raskaudesta sellaisille ihmisille, jotka kysyvät asiasta. Muuten aateltiin olla ihan hissukseen ja antaa ihmisten huomata asia sitten ajallaan. Jotenkin koen tällaiset uutisten kertomiset aina niin vaivaannuttavina. Kihloihin menoakaan ei aikanaan paljoa mainostettu.

[Susku]

Missä vaiheessa kerroitte muille läheisille ja kuinka?

-> Puolisko tiesi heti koska tein testin kotona, eikä kyllä tullut edes mieleen salailla asiaa vaikka ei olla yrittämällä yritetty vauvaa. Sisko sai tietää siinä samalla koska oli meillä kyläilemässä Kummankin vanhemmille kerrottiin kuukautta myöhemmin kun oltiin itse saatu tietää.

 

Entä vähemmän läheisille? Koska "uskalsitte" pitää raskautta yleisenä tietona?

-> Muutamille kavereille ja työkavereille on tullut kerrottua. Pomo tietää asiasta myös. Rv 13 jälkeen päätin että jos joku asiasta kysyy voin jo myöntää